FCG Planeko Oy / J. Mäkelä Kaavoitus / 14.10.2008

FCG Planeko Oy / J. Mäkelä Kaavoitus / 14.10.2008 KARHEN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS Lausunnot ja kommentit osayleiskaavaluonnoksesta 25.9.2007 sekä laaditut vastineet: 1) Ei huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen: Viranomaiset: Tampereen aluepelastuslaitos Yhteisöt: Vattenfall Verkko Oy Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: Ylöjärven perusturvalautakunta 2) Kommentit (ei annettu lausuntoa): Tiehallinto, Hämeen tiepiiri: ohjeistusta asemakaavoitusta ja liittymiä varten. Nro Lausunnon / kommentin antaja 1 Pirkanmaan ympäristökeskus Sisältö Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen edellyttää keskitetyn vesihuoltojärjestelmän ja turvallisten kevyen liikenteen yhteyksien toteuttamista myös Niemenperän-Niemenkankaan alueella. Kaavaselostusta tulee täydentää selvityksellä siitä, miten rantaviivan muuntaminen on tehty. Selostuksessa asukasmäärän ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan, mutta osayleiskaavan toteutuminen merkitsisi asukasmäärän huomattavaa kasvua Rakennuspaikan kokovaatimus ja sallittu rakennusoikeus tulee osoittaa kaavassa sitoen se vesihuoltoon sen mukaan, onko käytettävissä keskitetty vai kiinteistökohtainen jätevesien käsittelymahdollisuus. Osayleiskaavalla on tarkoitus myöntää rakennuslupia myös kyläalueilla. Ympäristökeskus huomauttaa, ettei voimassa oleva lainsäädäntö mahdollista rakennuslupien myöntämistä 1 Vastine A. Alueelle ei lähtökohtaisesti olla suunnittelemassa olemassa olevan lisäksi keskitettyä vesi- ja jätevesiverkostoa, vaan alueen jätevesien käsittely tehdään kiinteistökohtaisesti asetusten mukaisella tavalla. B. Kaavaselostukseen liitetään kartta, jonka perusteella muunnettu rantaviiva on laskettu (Kaavatalo Oy). C. Kaavaselostusta päivitetään vastaamaan kaavaehdotuksen aluerakennetta. D. Rakennuspaikan minimikoko määräytyy kaavassa Viljakkalan rakennusjärjestyksen mukaan: jätevesiviemärin alueella 3000 m2 ja sen ulkopuolella 5000 m2. Minimikokovaatimus ei koske ennen kaavan voimaantuloa rakennettuja kiinteistöjä. Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle voidaan rakentaa ranta-alueen ulkopuolelle tehdyn emätilatarkastelun perusteella. E. Kylämerkintä poistuu osayleiskaavasta. Määräyksiin lisätään maininta, että ainoastaan kaavassa osoitetuilla ranta-alueen rakennuspaikoilla rakennusluvan myöntäminen suoraan tavanomai-

suoraan osayleiskaavan nojalla muualla kuin ranta-alueella. Rantarakentamisen mitoituksessa rantasaunan tulee vastata mitoituksellisesti yhtä lomarakennusyksikköä. Ruonanjoen Natura 2000 alueen osalta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Kitarinjärven itäpuolella olevaa liito-oravan elinpiiriä koskevaa luo-rajausta tulee tarkistaa tehtyjä selvityksiä vastaavaksi. Kaavassa tulisi antaa metsänkäsittelyä koskevaa ohjeistusta pesäpuiden ja niiden lähiympäristöjen säilyttämisestä. Kaavassa tulisi pyrkiä erottelemaan Karhen maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ja muiden maisemallisesti merkittävien alueiden säilytettäviä arvoja. Kaavatyön yhteydessä lienee teollisuusalueiden ja asutuksen yhteensopivuuden näkökulmasta syytä pohtia teollisuustoiminnan laajenemismahdollisuuksia. Liikennemelun ja liikenneverkon osalta kaavaaineistossa tulee ottaa huomioon tekeillä olevan Vironvuorten osayleiskaavan liikennettä lisäävät vaikutukset Karhen alueella. Määräyksissä tulee todeta, että ranta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen rakennusoikeus on tutkittu emätilakohtaisesti ja siirretty rantaalueen M-, MT-, MY- ja MA-alueilta RA-, AO- ja AM-alueille, joilla osayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa MRL 72 musen asuin- ja lomarakennuksen rakentamiseen on mahdollista. F. Saunarakennus vastaa yleisesti ranta-alueiden osayleiskaavojen mitoituksissa 0,5 rantarakennuspaikkaa, jota on käytetty mitoitusperusteena myös Karhen osayleiskaavassa. Karhen osayleiskaava-alueella olevat pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat rantasaunat ovat pääasiassa rakennuslain tai MRL 72.6 mukaisin perustein myönnettyjä asuinrakennukseen tai maatilaan liittyviä saunoja, joita ei voida erottaa omiksi rakennuspaikoikseen. G. Ruonanjoen alueesta tehdään Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkinta. H. Luontokohteiden rajaukset on tarkistettu kaavaehdotukseen keväällä 2008 tehtyjen maastotarkistusten perusteella. Yleismääräyksiin lisätään ohjeet rantavyöhykkeen metsänkäsittelystä sekä liito-oravan pesäpuiden säilyttämisestä. I. Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö osoitetaan omalla karttamerkinnällään. J. Kaavaehdotuksessa osoitetaan ainoastaan jo olemassa oleva Niemenkankaan teollisuusalue, ei uusia kohteita. K. Ylöjärven kaupunki on tehnyt 2.6.2008 päätöksen lopettaa Vironvuorten osayleiskaavan laadinta. Tämä merkitsee, että alueelle ei sijoiteta jätteenkäsittelykeskusta. L. Ranta-alueita koskevia määräyksiä täsmennetään esitetyllä tavalla. 2

kaiseen rakentamiseen. M-alueita koskevissa määräyksissä on otettava huomioon, että rakennusoikeuden siirto koskee myös maa- ja metsätalouden tarpeisiin tilakeskusten ulkopuolella. Kaavamääräyksin tulee osoittaa rakentamisen etäisyysvaatimukset rantaviivaan nähden. Kaavassa tulee varata rannoilta riittävät, virkistykseen tarkoitetut vapaa-alueet kyläalueiden asukkaiden käyttöön. M. Rannoille ei ole tarvetta osoittaa laajoja virkistysalueita, koska Karhen alueen vakituisten asukkaiden määrä on vähäinen ja rakentamispaine pieni. Karhen sillan läheisyydessä olevat uimaranta- ja venevalkama-alueet mahdollistavat vapaan pääsyn Karhejärvelle. Alueen rannat on rakennettu varsin tiheästi. Kaavassa jää tästä huolimatta muutamia yli puolen kilometrin vapaita rantaosuuksia, joilla häiriötön pääsy jokamiehenoikeudella rantaan on mahdollista. 2 Pirkanmaan liitto Jatkossa tulee ottaa entistä selkeämmin huomioon valtakunnalliset alueidenkäytön perustavoitteet; eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu eli alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Luonnoksessa on uutta asutusta sijoitettu varsin tasaisena mattona koko alueelle eikä siinä erityisesti korostu Karhen palvelukeskuksen vaikutusalueen muuta aluetta vahvempi kehittämistavoite. A. Karhen aluetta kehitetään maaseutumaisen asumisen ja maaseutuelinkeinojen alueena, jolla ei ole tarkoituksenmukaista muodostaa tiivistä asutusta. Ylöjärven kaupunginhallitus on 13.9.2007 luonnoksessa kyläalueeksi esitetyn tilan etuostooikeutta käsitellessään linjannut, ettei Karhen alueelle muodosteta tiivistä asutusta vaan kylä säilytetään maaseutumaisena väljän asumisen kylänä. B. Kaavaehdotusta kehitetään Ylöjärven muissa osayleiskaavoissakin käyttämän emätilaperiaatteen mukaisesti. Karhen aluetta kehitetään sen omista edellytyksistä käsin. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan voimakkaammin hyödyntää olevaa tai mahdollisesti lähivuosina rakentuvaa kunnallisteknistä verkostoa keskittämällä rakentamista verkoston vaikutusalueelle. C. Yksittäisten rakennuspaikkojen sijoittelussa pyritään ottamaan huomioon yhteydet yleiseen tieverkkoon sekä rakennettuihin vesi- ja jätevesiverkkoihin. 3

3 Pirkanmaan maakuntamuseo Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty asianmukaisesti kohdemerkinnöin. Merkinnän selitystä ja määräystä tulee vielä täsmentää muotoon: Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Kaavaselostuksen osaan 3.11 (Arkeologia) tulee lisätä lausunnon liitteessä oleva luettelo alueella todetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä tieto siitä, että kohteet ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on kielletty. A. Määräystä täsmennetään esitetyllä tavalla. B. Luettelo kiinteistä muinaisjäännöksistä lisätään selostukseen. 4 Museovirasto Karttaliitteiden laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on syytä tuoda kaavakarttaan ja määräyksiin marajausmerkinnöin tai todeta se kaavan yleismääräyksissä. Rakennustapaohjeisto on kirjoitettu kauttaaltaan ehdolliseen muotoon. Jotta ohjeistolla pystytään oikeasti vaikuttamaan alueen rakennustapoihin, tulee se kirjoittaa kokonaan uudelleen ilman ehdollisia muotoja. A. Liitemateriaalin laatuun kiinnitetään huomiota. B. Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö osoitetaan omalla karttamerkinnällään. C. Ylöjärven haja-asutusalueiden rakennustapaohjeistot ovat luonteeltaan ohjaavia, ja siksi ne kirjoitetaan ehdolliseen muotoon. 5 Ratahallintokeskus Kaava-alueella on tehty vastapenkereen rakentamista varten aluelunastuksia. Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä. Suunnittelussa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). Tärinälle herkälle maaperälle, kuten savikolle ei tule kaavoittaa tärinälle herkkää maankäyttöä. Kaavaratkaisut eivät saa johtaa laittomiin radan ylityksiin. A. Raideliikennealue lunastusalueineen rajataan kaava-alueen ulkopuolelle. B. Tavoitteena on sijoittaa uudet rakennuspaikat vähintään 200 m etäisyydelle radasta. Mikäli tilan rakennuspaikkoja ei voida sijoittaa riittävän etäälle, kaavassa annetaan tarvittavat melumääräykset. 4

RHK edellyttää meluselvityksen tekemistä, mikäli uutta melulle herkkää maankäyttöä suunnitellaan radan läheisyyteen. RHK edellyttää vastaavasti tärinäselvityksen tekemistä, koska kaava-alueella on pehmeikköjä. RHK pyytää selvitykset nähtäväksi. Rataosalta on poistettu kaikki tasoristeykset, joten kaikki uudet yhteydet radan poikki tulee osoittaa eritasoratkaisuina. Kaavamerkintöjen perusteella ei selvinnyt, ovatko valkoiset vai mustat rakennusmerkinnät olemassa olevaa rakennuskantaa. C. Ylöjärven kaupunki on käynyt RHK:n kanssa keskusteluja meluselvitystarpeesta. Sito Oy on tehnyt RHK:lle Tampere Seinäjoki radalle meluselvityksen (2008), jonka mukaan asutus Ylöjärven taaja-alueen ulkopuolella on harvaa ja kiinteistöt sijaitsevat etäällä toisistaan, joten meluselvityksille ei ole tarvetta. Putkimallimenetelmällä raideliikenteen melun arvioidaan ulottuvan maastossa 350-400 metrin etäisyydelle ja vesistöjen läheisyydessä noin kilometrin etäisyydelle radasta. Mitoittavana tekijänä on käytetty yömelun ohjearvoa 50 dba (loma-asumisen alueilla 45 dba). Kaavaehdotusta laadittaessa on lähtökohdaksi otettu, että uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta alle 200 metrin etäisyydelle radasta. Tätä etäämpänä olevien uusien rakennuspaikkojen osalta rakennusten suuntaamisella ja piha-alueen muilla järjestelyillä voidaan alittaa melulle asetetut enimmäisohjearvot. Rakentaminen M-alueille kaavassa osoitetulle raideliikenteen melualueelle edellyttää, että lupaharkinnan yhteydessä luvan hakija osoittaa, etteivät meluohjearvot ylity ulkooleskelualueilla. D. Kaavaratkaisut perustuvat olemassa oleviin eritasoratkaisuihin. E. Lausuntopyyntöjen mukana olleessa kartassa on teknisen virheen vuoksi uudet ja olemassa olevat rakennuspaikat oli tulostettu samalla merkinnällä. Oikeilla merkinnöillä oleva kartta on ollut nähtävillä kaupungin virastossa sekä internetsivuilla. 5

6 Karhe-Seura Ry Pyydämme, että myös Karhelta Mutalaan johtavan tien varteen suunniteltaisiin kevyenliikenteen väylää. Näemme tärkeänä, että viemäriverkoston rakentamista jatketaan. Karhejärven itä- ja pohjoispuoliset alueet tulisi liittää viemäriverkostoon. Kaava-alueen tulevien tonttien koko tulisi määrittää ostajan tarpeiden mukaan. Kahden hehtaarin tontit vaikuttavat suurilta, eikä ostajilla välttämättä ole halua ostaa niin isoja tontteja. Karhe-Seura pitää myös tärkeänä liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioimista, koska erityisesti koulun ympäristössä liikkuu paljon lapsia. A. Karhentielle lisätään kaavaehdotuksessa kevyen liikenteen yhteystarve merkintä. B. Alueelle ei lähtökohtaisesti olla suunnittelemassa olemassa olevan lisäksi keskitettyä vesi- ja jätevesiverkostoa, vaan alueen jätevesien käsittely tapahtuu kiinteistökohtaisesti asetusten mukaisella tavalla. Alueen asukkaat voivat perustaa vesiosuuskunnan, jolla on mahdollisuus jouduttaa keskitetyn vesi- ja jätevesiverkon rakentamista koko alueelle. C. Rakennuspaikan minimikoko määräytyy rakennusjärjestyksen mukaisesti. Minimikokovaatimus ei koske ennen kaavan voimaantuloa rakennettuja kiinteistöjä. D. Liikenneturvallisuus otetaan huomioon kaavaa laadittaessa. Pääliikenneväylille osoitetaan tarvittavat kevyen liikenteen yhteystarpeet. Liikenneturvallisuutta Karhen kyläalueella on mahdollista lisätä mm. nopeusrajoitusta alentamalla sekä taajamaporteilla. Kaavassa ei voida kuitenkaan määrätä näitä toteutettavaksi. 7 Hämeenkyrön kunta Jätevesien käsittelyyn ja suunnittelualueen alapuolisen vesistön luonnonsuojelullisten arvojen säilymiseen on yleiskaavan jatkovalmistelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. 8 Kyrön Luonto ry Yhdistys näkee kaavan aivan liian raskaana Karhejärven maisemalliselle luonteelle. Kaavan antama mahdollisuus pien- ja lomaasuntojen rakentamiseen tuhoaa kauniin maalaismaiseman. Lisäksi rakennuksille vievien ajoteiden määrä nousisi niin suureksi, että jo se yksinään rikkoisi maiseman. A. Jätevesien käsittely alueella toteutuu pääasiassa kiinteistökohtaisin järjestelyin voimassa olevien asetusten mukaisella tavalla. Ruonanjokea koskien tehdään ympäristökeskuksen edellyttämä Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkinta. A. Kaavaehdotukseen osoitetaan noin 70 uutta rakennuspaikkaa, joista vain kymmenkunta sijaitsee ranta-alueella. Uudet rakennuspaikat on kaavassa osoitettu mustilla kohdemerkinnöillä. Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan Ylöjärven muissa osayleiskaavoissakin käyttämän emätilaperiaatteen mukaisesti. 6

Sama tiheä rakentaminen hävittää laissakin määritellyn jokamiehen oikeuden monilta osin. Liiallinen rakentaminen kuormittaa vesistöä. mikä vaarantaa jokihelmisimpukan lisääntymisen Karhejärvestä laskevassa Ruonanjoessa. Kaava tulisi vetää takaisin valmisteluun. Uuden kaavaluonnoksen tulisi sisältää ainakin seuraavat asiat: - rantojen läheisyyteen sijoittuvien asuntojen kokonaismäärää tulee karsia huomattavasti, pienet vesialueet jopa kokonaan; - jäljelle jäävät rakentamiselle varatut alueet tulee sijoittaa niin, etteivät ne pilaa koko maisemaa; - kaupungin jokaiselle omistajalle jotakin periaate ei kestä ympäristöllistä ajattelua ja siitä on luovuttava, vaikka se johtaisikin rakentamiseen käytettävissä olevien tonttien jakaantumiseen epätasaisesti eri omistajien kesken; - saariin, niemenkärkiin ja muihin maisemallisesti arvokkaisiin paikkoihin ei tulisi kaavoittaa mitään rakentamista. Jokainen mahdollinen rakentamiskohde tulisi arvioida erikseen koko ympärillä oleva maisema huomioon ottaen; - samalla myös muut yksityiskohdat kaavassa (kuten jokihelmisimpukan suojelu) voidaan tarkastella uudestaan kokonaisuuden kannalta. Tonttien mainostaminen luonnonkauneudella on kaavan toteutuessa valheellista mainontaa. B. Jokamiehen oikeudet turvataan jättämällä rakentamiseen varattujen alueiden väliin riittävän pitkiä rakentamattomia rantaosuuksia. Tämä ei ole toteutuneesta rakentamistilanteesta ja maanomistuksesta johtuen kaikilta osin ole mahdollista. C. Ruonanjokea koskien laaditaan ympäristökeskuksen edellyttämä Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkinta, jossa selvitetään Karhen osayleiskaavaalueen maankäytön muutosten vaikutukset raakkukantaan. D. Kaavaprosessi etenee luonnoksen laadintavaiheesta kaavaehdotuksen laatimiseen. Kaavaehdotuksessa otetaan huomioon mm. lausunnossa esitettyjä seikkoja, kuitenkin maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatetta loukkaamatta. E. Kaavaratkaisuissa säilytetään Karhen alueen maisemalliset ja luonnonsuojelulliset arvot. 7

9 Elisa Oyj Teletilapalvelut Kaava-alueella on Karhen keskitin tilalla 980-434-4-70. Esitämme, että tontin pohjoisosa merkitään kaavamerkinnällä ET. Tilan eteläosa voidaan vapauttaa asuinkäyttöön merkinnällä AO-5 kaavaluonnoksen mukaisesti. A. Teleliikenteen keskitin osoitetaan ehdotuksessa merkinnällä ET. 10 Viljakkalan puolesta ry Matkailu- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tulisi painottaa jatkosuunnittelussa lisää. Kaavan tavoitteiden ja toteutuksen välillä on hataruutta ja jopa ristiriitaisuutta, mikä saattaa selittää pitkä kaavaprosessi. Luonnoksen aluerajaukset ja kaavamerkinnät vaativat ehdotusvaiheessa yksityiskohtaisempaa tutkimista. Erityisesti luo- ja MY-rajaukset on tarkistettava niin, että maankäyttö toteutuu sekä maa- ja metsätaloudelle tarkoituksenmukaisena että luontoarvojen säilymisen turvaavana. Kaavaselostuksessa on useassa yhteydessä viitattu Toivonen Yhtiöt Oy:n Vironvuorten kaatopaikkahankkeeseen. Ristiriita kaatopaikkaliikenteen ja kaavan tavoitteiden välillä on sovittamaton. Kaatopaikkatoiminnan liikenteen haittoja ei ole tutkittu kaavaluonnoksessa riittävästi. Erityisesti raskaan liikenteen määrä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Kevyenliikenteen väylän rakentaminen on kaavaselostuksessa ehdollistettu kaatopaikkahankkeen toteutumiseen ja sen aiheuttaman raskaan liikenteen lisääntymiseen. Karhen alueen kevyenliikenteen ratkaisut eivät saa olla riippuvaisia kaatopaikkahankkeen toteutumisesta. Liikennemelu on kaavassa huomioitu riittämättömästi. Karhejärvi kantaa tehokkaasti liiken- 8 A. Kaavaehdotukseen osoitetaan virkistyskäyttöalueiden sekä ohjeellisina osoitettavien ulkoilureittien sijainti koulun lähialueella. Jokamiehen oikeudella haja-asutusalueen metsissä liikkuminen on mahdollista ilman kaavaan merkittyjä ulkoilureittejäkin. B. Kuntaliitos sekä kaavakonsultin vaihtuminen on viivästyttänyt suunnittelua ja aiheuttanut lisäselvitystarpeita. C. Luo-alueiden rajaukset on tarkistettu kaavaehdotukseen keväällä 2008 tehtyjen maastotarkistusten perusteella. Ehdotusta laadittaessa tehdään lisäksi muita tarkistuksia luonnoksessa esitettyihin aluevarauksiin. D. Ylöjärven kaupunki on tehnyt 2.6.2008 päätöksen lopettaa Vironvuorten osayleiskaavan laadinta. Tämä merkitsee, että alueelle ei sijoiteta jätteenkäsittelykeskusta. E. Tarve kevyen liikenteen väylälle on olemassa, vaikka jätteenkäsittelylaitoksen ja teollisuusalueiden suunnittelusta Vironvuorten alueelle on luovuttu. Kevyen liikenteen yhteystarve osoitetaan kaavaehdotuksessa myös Karhentielle. F. Kaavaselostuksessa on viitattu laadittuun meluselvitykseen (Promethor Oy 2006), jonka mu-

nemelun koko pituudeltaan. Raskaan liikenteen lisääntymistä on siten vältettävä myös melun hillitsemiseksi. Ruonanjoen Natura-alue on otettu huomioon riittämättömästi. Kaavaratkaisujen vaikutuksista Ruonanjokeen ei tavoitteita asetettaessa ja kaavaluonnosta laadittaessa ole kuultu asiantuntijoita. Kaavarajaus jättää kaavan ulkopuolelle Ruonanjoen valuma-alueen kannalta oleelliset Pahaniemenselän ja Kalottomanperän. Kitarinjärveen johtavien lasku- ja kokoojaojien vaikutuksiin Ruonanjokeen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikennemelun lisäksi jatkosuunnittelussa tulee huomioida pienteollisuudelle varatun T-3 alueen (radan ylikäytävän vieressä) mahdollinen meluriski. T-3 alueen järven puoleiselle reunalle on osoitettava esim. riittävä puistokaista tai muu melusuoja. kaan jätteenkäsittelykeskuksen sekä muun liikenteen melu ei pääosin ylittäisi valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). Joidenkin kiinteistöjen osalta meluarvot ylittyvät nykyisinkin. Tehokkain keino liikennemelun alentamiseksi on ajonopeuden pudottaminen. G. Ruonanjokea koskien laaditaan luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi, jossa selvitetään Karhen osayleiskaava-alueen maankäytön muutosten vaikutukset raakkukantaan. Kaava-alueen rajaus perustuu Karhejärven ja sen välittömän lähialueen suunnittelutarpeeseen. H. Luonnosvaiheessa osayleiskaavaan osoitettu pienteollisuudelle varattu alue (ylikäytävän vieressä) poistetaan kaavaehdotusvaiheessa. 11-13 Ylöjärven kaupungin koulutuslautakunta, vapaa-aikalautakunta ja nuorisolautakunta (samasisältöiset lausunnot) 14 Ylöjärven kaupunki, ympäristönsuojelu (kommentit) Esitetään kevyen liikenteen väylää myös Karhentielle, välille Mutala-Karhe. Osayleiskaavaluonnoksessa on runsaasti luo-1 alueita, jotka perustuvat luontoselvityksen mukaan todennäköiseen liito-oravan reviiriin, lehtomaiseen kankaaseen tai yksittäisen, melko yleisenkin kasvin esiintymispaikkaan. Tämä poikkeaa kaupungin aikaisemmasta linjasta, minkä mukaan luo-merkinnällä on merkitty esim. erityisesti suojeltavien lajien levähdysja lisääntymispaikat tai metsälain mukaiset elinympäristöt. Tällöin luo-alueet ovat olleet A. Karhentielle lisätään kaavaehdotuksessa kevyen liikenteen yhteystarve merkintä. A. Osayleiskaavoitusta varten tehdyt luontoselvitykset ovat eri tahojen laatimia, eivätkä ne ole täysin yhteismitalliset. Osa selvityksistä on myös vanhentunut kaavanlaadinnan aikana. Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi on tehnyt kaavaehdotusta varten maastotarkistuksia, joiden perusteella luontoalueita arvioidaan uudelleen. 9

suppeampia. Monella luonnoksen luo-alueella riittänee MY-4 merkintä. Osa luo-alueista on lisäksi jo hakattu tai harvennettu, kun alueella ei ole toimenpidekieltoa. Todellisten liitooravien lisääntymispaikkojen osalta voisi kaavassa tarkastella latvusyhteyksien säilymistä, mikäli reviiri voi joutua eristykseen. Toisaalta luo-alueista puuttuu metsälain tarkoittamia erityisiä elinympäristöjä, ainakin Kitarinjärven laskupuro. Ainakin arvokkaimmat rantametsät tulisi merkitä MY-4 alueiksi, jolloin niiden metsänkäsittelyä voitaisiin ohjata maisematyöluvin. Tällaisia rantametsiä ovat ainakin jyrkkä kalliorinteinen Mustavuoren alue sekä Sauninjärven eteläranta. Myös Sauninjärven laskupuro tulisi merkitä MY-4 alueeksi. Luonnosalueella on Muotiaisten tilalla voimassa oleva maa-aineslupa, joka on osin AM/s-1 ja osin M-3 ja AT-1 alueilla. B. Kommenteissa sekä tehdyissä maastotarkistuksissa esitetyt rajaukset ja muutostarpeet Mustavuoren sekä Sauninjärven alueella otetaan huomioon kaavaehdotuksessa. C. Maa-ainesten ottoalue otetaan kaavaehdotuksessa huomioon muita aluevarauksia rajattaessa. 15 Ylöjärven kaupunki, rakennusvalvonta (kommentit) Ovatko rakennusten pinta-alat tarkoituksella Ylöjärven rakennusjärjestyksen mukaisia? Kaavamääräyksissä uuden ja olemassa olevan asuinrakennuksen ja loma-asunnon tunniste on samanlainen. A. Rakennuspaikan minimikoko määräytyy kaavaehdotuksessa Viljakkalan rakennusjärjestyksen mukaisesti. B. Lausuntopyyntöjen mukana olleessa kartassa on teknisen virheen vuoksi uudet ja olemassa olevat rakennuspaikat oli tulostettu samalla merkinnällä. Oikeilla merkinnöillä oleva kartta on ollut nähtävillä kaupungin virastossa sekä internetsivuilla. 10

Mielipiteet osayleiskaavaluonnoksesta 25.9.2007 sekä laaditut vastineet: Nro Mielipiteen antaja Sisältö Vastine 1 Matti Uusitalo (442-17-6) Tilalla sijaitsee MY-4 alueella tilakeskus. Vaadin sen merkittävän karttaan olemassa olevana. Nopanperäntien varteen Suomelan tilalle n. 3 kpl uutta rakennuspaikkaa. Lähialueella on vesi- ja jätevesiverkostot. MA-1 ja MY-4 alueille yhteinen veneranta. 24.8.2004 yleisötilaisuudessa sanottiin, että maanomistajia kuullaan ennen kaavatyön aloittamista. Näin ei tapahtunut. Alueella tehtiin liito-oravaselvitys keväällä 2004. Sen perusteella ei havaittu liito-oravan elinpiiriä. Näin ollen suojelua ei tarvita. a) Vanha tilakeskus merkitään kaavaan AO-5 merkinnällä. Niemen kärjessä oleva saunaksi luonnosvaiheessa tulkittu rakennus on rakennusvalvonnan rekisterissä vapaa-ajan asunto, joka merkitään olemassa olevana. Emätilatarkastelua on tarkistettu ja uusien rantarakennuspaikkojen määrä korjattu vastaamaan oikeaa tilannetta. b) Tila 17:6 on kokonaan ranta-alueella. Lomarakennuspaikkojen lisäksi tilalle ei ole mahdollista osoittaa muita rakennuspaikkoja. c) Kaavaehdotuksessa osoitetaan ainoastaan yleiseen käyttöön tarkoitettuja venevalkamia. d) Kaavatyötä käynnistettäessä tehtiin maanomistajakysely, jonka yhteenveto on esitetty kaavaselostuksen liitteessä. Kaava-alueen laajennuttua valmisteluvaiheessa päädyttiin siihen, että varsinainen maanomistajien kuuleminen tapahtuu kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolojen yhteydessä. e) Alueella on tehty maastotarkistukset keväällä 2008, jolloin parinkymmenen puun juurelta löytyi liito-oravan papanoita. Liito-oravan reviiri merkitään sl-rajauksella ja rantametsikkö MY-5 alueena. 2 Marjo Annila (434-2-74) Mielipide koskee Nopanperällä Suvantolan tilan (434-2-62) osituksessa huomauttajalle tulleita alueita. Järven rantaan rajautuvan maa-alan rajaaminen lomarakentamisen ulkopuolelle on epäoikeudenmukainen reunaehto. On kohtuutonta vedota kantatilasta lohkottujen rantatonttien määrään. Rantaviivan pituus on n. 200 m ja maa-alue ulottuu selvästi naapuritontteja kauemmaksi rannasta. Luontoarvot huomioon ottaen alueen metsätaloudellinen arvo on mitäa) Suvantolan tilan (2-62) emätila (2-15) on ylittänyt rantarakennusoikeutensa, joten uutta rantarakennuspaikkaa ei ole mahdollista osoittaa kaavaehdotuksessa. 11

tön. Nopanperäntien varressa sijaitsevan maaalueen pinta-alaa koskevien rakentamisrajoitusten epäkohta. Toteutuessaan kaava ei mahdollista kuin yhden rakennuspaikan em. maa-alueelle. Pinta-alan lisäksi maastomuodot mahdollistavat 2-3 rakentamiseen liittyvän määräalan lohkomisen. b) Kaavaehdotuksessa osoitetaan ranta-alueen ulkopuolelle tehdyn emätilatarkastelun perusteella Nopanperätien varteen kaksi vakituisen asumisen rakennuspaikkaa (AO-5). 3 Reino Kaino (433-4-141) Ehdotetaan tilalle mahdollisuutta rakentaa kesäasunto tai omakotitalo. Tilan pinta-ala on 0,86 ha ja sen rajalla kulkee vesiosuuskunnan vesijohto. a) Kiinteistöllä on v. 1985 rakennettu lomamökki (9 m2) sekä v. 1982 rakennettu saunarakennus (17 m2). Kaavaehdotuksessa tilalle osoitetaan lomaasuntoaluetta (RA-4) kiinteistön nykyiseen rakennuskantaan perustuen. 4 Simo Sauni (420-1-96) Kaava-alueen rajat on valittu mielivaltaisesti ja ottamatta huomioon paikallisia olosuhteita. Kaava-alueesta on jätetty pois Karhejärven rantaa ns. Kalattomanperä. Tällä alueella on useita loma-asuntoja ja alue kuuluu kiinteästi laadittavaan kaava-alueeseen. Alue mukaan ottamalla vasta taataan, ettei rantarakentaminen laajene hallitsemattomasti. Mälitynjärvi ja Koikeroinen kuuluvat myös samaan vesialueeseen kuin Karhejärvi. Niiden rannat on myös rakennettu melko täyteen lomamökkejä ja paineita lisärakentamiseen näyttää olevan. Näiden järvien ranta-alueet tulee saattaa laadittavan kaavan piiriin. Kaava-aluetta tulee laajentaa etelässä Tappikankaan ampumaradalle asti ja ottaa kantaa, sopiiko rata nykyiseen paikkaan. Asutuksen kasvaessa Mutalasta Karhen suuntaan ja ampumaradan lisääntynyt käyttö tuovat mukanaan vakavan meluongelman. Kaupungin on harkittava, jatketaanko Tappikankaan alueen vuokrasopimusta ampumaseurojen kanssa. Kaava-alueen laajentamista kattamaan koko Liivalamminkulma tulee harkita. Asutus saata) Kaava-alueen laajentamiseen ei ole mahdollista ryhtyä ilman merkittäviä lisäselvityksiä. Nyt laadittava yli 1800 hehtaarin kokoinen osayleiskaava keskittyy Karhejärven lähiympäristöön, josta on laadittu tarvittava selvitysaineisto. b) Kaava-alue on etelässä rajattu Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajaan, joka on hyvin perusteltu aluerajaus. 12

taa laajeta lähivuosina tähän suuntaan. Rakentaminen rannan läheisyyteen tulee esittää c) Uusia rantarakennuspaikkoja on osoitettu hyvin vielä huolellisemmin ja perusteellisemmin, niukasti, johtuen juuri huomauttajan mainitsec) koska rannat ovat pääosin rakennettu jo liian masta tiheästä rakentamisesta. Rakentamista täyteen. Rakentamiseen tarvittavien tonttien ohjataan kaavamääräyksin sekä rakennustapaohjein. koko tulee olla riittävän suuri, mielellään 3-5 Emätilatarkastelulla on varmistettu maan- ha. Rakennusoikeuksia annettaessa tulee ottaa omistajien tasapuolinen kohtelu. huomioon nykyistä paremmin tasapuolinen kohtelu eri maanomistajien suhteen. Karhen kaavan pitää mahdollistaa omakotitontit, d) Kaavaehdotusta laadittaessa koko kaava-alueelle joista voisi puhua puutarhatontteina tai jo- tehdään ranta-alueen ulkopuolella emätilaselvi- pa ekotontteina. Tonttien sijainnin suunnitteluun tys, jonka perusteella kunkin maanomistajan pitää panostaa nykyistä paremmin. Mai- alueelle osoitetaan enintään selvityksen mukaitys, sema- ja ympäristötekijät pitää arvioida huolellisemmin nen määrä uusia rakennuspaikkoja ranta-alueen ja tehdä tarvittaessa tarkempia ulkopuolelle. Rakennuspaikkoja osoitettaessa pynen tarkasteluja. Kaavoitusprosessin aikana tulee ritään ottamaan huomioon maisemalliset ja luonnonarvoihin kohteissa käydä nykyistä enemmän ja keskustella liittyvät seikat. Rakentamisen ekolo- koko ajan alueen asukkaiden kanssa. gisuus riippuu rakennushankkeen toteuttajasta. Kaava-alueelle tulee suunnitella myös tontteja, jotka mahdollistavat ekologisen asumisen. Karhen kaavan lähtökohdaksi voisi ottaa ns. e) Huomauttajan esitys hiljaisista alueista on kestävän hiljaisen alueen syntymisen ja ylläpidon varmistamisen. kehityksen ja alueidenkäytön yleisperiaattei- Kaava-alueen sisällä tulisi rajoittaa den mukainen. Karhen kaava-alueen puitteissa ei äänekästä teollisuutta ja mm. louhinta- ja kuitenkaan ole mahdollista muodostaa tällaista murskaustoimintaa. Hiljaisen alueen syntyminen aluekokonaisuutta, jossa muiden toimintojen edellyttää myös Tappikankaan ampuma- ohella myös metsänhoidollisia toimenpiteitä rajoi- radan sulkemista. Lisäksi maantieliikenteen tettaisiin. melua tulee vähentää. Kaavan laadinnan yhteydessä alueen suojelukohteet f) Luontoalueiden rajaukset on tarkistettu kaavaehtää ja maisemallisesti tärkeät kohteet pidotukseen keväällä 2008 tehtyjen maastotarkis- tarkistaa. Erityisesti tulee suojella Sauninlähde tusten perusteella. Sauninlähde esitetään kaavadessä ympäristöineen. Kaava-alueen läheisyyehdotuksessa luo-alueena. saattaa olla myös muinaishistoriallisia kohteita, joita ei ole merkitty, esim. Kalattomanperän läheisillä metsäalueilla. Kaavaalueen sisällä olevat suoalueet tulee suojella ojitukselta tai rakentamiselta, samoin viimeiset soraharjut. Raideliikenteen melu olisi hyvä selvittää tar- g) Ylöjärven kaupunki on käynyt RHK:n kanssa kes- 13

5 Pekka Jokisen psta Sirkku Laine (434-2-61 ja 2-66) kemmin laskentamallin avulla. Rakennuslupia ei tule myöntää raideliikennemelualueelle. Radan läheisyyteen suunnitelluilla asuinalueilla on tehtävä erikseen tärinäselvitys, erityisesti savi- ja pehmeikköalueiden kohdalla. Samalla voisi selvittää ampumaradan melun vaikutus rakentamisen ja asumisen kannalta. Kaavanlaadinnan alkuvaiheessa tilan omistaja teki luonnoksen kahdeksasta rakennuspaikasta, joita ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa. Tilanomistajalla on hallussaan naapuritila (Arola/2:66), jolla sijaitsee maatilarakennukset ja mansikanviljelypellot. Tilalla on tarkoitus harjoittaa maatilamatkailutoimintaa, jota on harjoitettu tilalla aiemminkin, mutta perinnönjaossa vuokramökit ovat joutuneet tilan ulkopuolisille. Osuuskuntatoimintainen kunnallistekniikan rakentaminen puoltaa rakentamisen sijoittelua lähelle päätietä. Rakennuspaikan kooksi tulee määrittää 0,5 ha kahden hehtaarin sijaan. kusteluja meluselvitystarpeesta. Sito Oy on tehnyt RHK:lle Tampere Seinäjoki radalle meluselvityksen (2008), jonka mukaan asutus Ylöjärven taaja-alueen ulkopuolella on harvaa ja kiinteistöt sijaitsevat etäällä toisistaan, joten meluselvityksille ei ole tarvetta. Putkimallimenetelmällä raideliikenteen melun arvioidaan ulottuvan maastossa 350-400 metrin etäisyydelle ja vesistöjen läheisyydessä noin kilometrin etäisyydelle radasta. Mitoittavana tekijänä on käytetty yömelun ohjearvoa 50 dba (loma-asumisen alueilla 45 dba). Kaavaehdotusta laadittaessa on lähtökohdaksi otettu, että uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta alle 200 metrin etäisyydelle radasta. Tätä etäämpänä olevien uusien rakennuspaikkojen osalta rakennusten suuntaamisella ja piha-alueen muilla järjestelyillä voidaan alittaa melulle asetetut enimmäisohjearvot. Rakentaminen M-alueille kaavassa osoitetulle raideliikenteen melualueelle edellyttää, että lupaharkinnan yhteydessä luvan hakija osoittaa, etteivät meluohjearvot ylity ulkooleskelualueilla. Tappikankaan ampumaradan melua on selvitetty v. 2005. Ampumaradan melualue ei ulotu Karhen osayleiskaava-alueelle. a) Esitetyistä rakennuspaikoista kolme sijaitsee ranta-alueella, jonka osalta emätila on käyttänyt rantarakennusoikeutensa. b) Kaavaehdotusta laadittaessa koko kaava-alueelle tehdään ranta-alueen ulkopuolella emätilaselvitys, jonka perusteella kunkin maanomistajan alueelle osoitetaan enintään selvityksen mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja ranta-alueen ulkopuolelle. Rakennuspaikkoja ei kuitenkaan lähtökohtaisesti osoiteta raideliikenteen melualueelle. c) Rakennuspaikan minimikooksi määrätään kaavassa 5000 m2, viemäröitävillä alueilla 3000 m2. Minimikokovaatimus ei koske ennen kaavan voimaantuloa rakennettuja kiinteistöjä. 14

6 Sirkku Peltoniemi (434-2-73) Vastustan 2 ha rakennuspaikan vähimmäisvaatimusta, 0,5 ha riittää hyvin. Omistan rantatontin Karhejärven länsipuolelta ja toisen tontin Suvantolan tilaa vastapäätä. a) Rakennuspaikan minimikoko muutetaan vastaamaan Viljakkalan rakennusjärjestystä. Minimikokovaatimus ei koske ennen kaavan voimaantuloa rakennettuja kiinteistöjä. Suvantolan tilan (2-62) emätila (2-15) on ylittänyt rantarakennusoikeutensa, joten uutta rantarakennuspaikkaa ei ole mahdollista osoittaa kaavaehdotuksessa. Nopanperäntien länsipuolella oleva tilan osa sijoittuu raideliikenteen melualueelle, jolle ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. 7 Antti Korpilahti (435-14-24 ja 25, 437-4-34) Tilakaupan yhteydessä 1974 tilasta Lamminniemi (14:26) pidätettiin rantatontit, jotka lahjoitettiin kahdelle lapselle (toinen huomauttaja). Rantatonttien kiinteistötunnukset ovat Antinraunio 411-14-24-R ja Rautioranta 411-14- 25-R. Pyydän, että rantarakennuspaikat otetaan osayleiskaavassa huomioon. Tila Heino 411-12-24-9 tulisi pohjoisnurkan osalta osoittaa merkinnällä MT-1. Luonnoksessa on teollisuusaluetta osoitettu paikkaan, jossa on käytössä oleva lähde. Aluetta ei pitäisi osoittaa rakentamiseen. a) Tilojen Antinraunio ja Rautioranta emätila on 14:9, josta em. tilojen lisäksi on lohkaistu jäännöstila Lamminniemi 14:26. Rantarakentamisen mitoituksessa (Kaavatalo Oy) ei ole otettu huomioon Ruonanjokea, mikä on vähentänyt emätilan rantarakennusoikeutta perusteettomasti. Ruonanjoella osuudella emätilalla on muunnettua rantaviivaa noin 800 m, joka jakaantuu tasan emätiloille 15:7 ja 14:9. Ruonanjoki herkkänä latvavetenä on verrattavissa mitoitusluokkaan 3,5 rp/muunnettu ranta-km. Tällöin emätilalle tuleva rakennusoikeus on 1,4 rp. Emätilalla 14:9 on jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta yhden rantarakennuspaikan verran. Tämä uusi paikka esitettiin osayleiskaavaluonnoksessa tilalle 14:26, jonka rantaviiva on kahta pienempää tilaa huomattavasti suurempi. Mielipiteen liitteenä olevassa otteesta kauppakirjasta 7.6.1974 käy ilmi, että Lamminniemen tilan luovuttajat ovat tarkoittaneet erottaa Karhejärven rannassa olevan 40 aarin määräalan tonttina (rakennuspaikkana) puoliksi Antti Korpilahdelle ja Anneli Lehdolle. Myöhemmin määräalat on rekisteröity omiksi tiloikseen. Kaavaehdotuksessa uuden lomarakennuspaikan sijainti korjataan siten, että se on kauppakirjan tarkoittamalla tavalla tiloilla Antinraunio 14:24 ja Rautioranta 14:25. Molemmille tiloille merkintä RA-4, joista toinen siirretään ti- 15

8 Toni ja Veera Niemisen psta Olli Rinne (434-4-17) Osa tontista on merkitty AO/s-1. Rakennukset on rakennettu eri vaiheissa ja asuinrakennusta on muutettu useaan otteeseen. Osa piharakennuksista on sortunut ja sortumavaarassa. Alue tulisi muuttaa luokkaan AT-1. Samalla tontilla osa peltoa on merkitty luokkaan MY-4. Emme näe alueella olevan erityisiä luontoarvoja. Merkintä vaikeuttaisi lisäksi ravitallielinkeinoamme. Ehdotamme merkinnäksi tältä osin M-3. lalta 14:26. b) Merkintä muutetaan M-5:ksi. c) Merkintä muutetaan M-5:ksi. a) Laaditun rakennusinventoinnin (Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu 2007) mukaan Suorannan asuinrakennuksella on paikallista maisemallista merkitystä kylän keskustaan liittyvänä asuinrakennuksena. Rakennusta on muutettu mm. ikkunajaotuksen osalta. Rakennuksen säilyttämistarve poistetaan kaavaehdotuksesta ja merkinnäksi muutetaan nykyisen hevosurheilutoiminnan mukaisesti PK-3. b) Suolammin ja Tynnyrilammin väliin kaavaluonnoksessa esitetty MY-4 alue perustuu kyläalueiden väliin jätettyyn ympäristöarvoiltaan tavanomaisesta poikkeavien alueet toisiinsa liittävään yhteyteen. Koska tilan 4:17 pelloilla näitä erityisiä arvoja ei ole ja tiiviisti rakennettavista kyläalueista luovutaan, muutetaan aluevarausmerkintä M-5:ksi. 9 Päivi Weckström (434-2-62) Mielipide koskee tilaa Suvantola 2:62. Tonttikoko tulee pienentää puoleen hehtaariin. Esitetään 3 rakennuspaikkaa 3 ha metsäpalstalle. Kantatiloja ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Kaikille yhtä paljon rakennuspaikkoja. v. 1912 tälle paikalle siirretty maalaistalo on peruskorjattu 2003-04 ja osin jatkuu edelleen. a) Rakennuspaikan minimikoko muutetaan vastaamaan Viljakkalan rakennusjärjestystä. b) Ranta-alueen ulkopuolelle laadittavan emätilaselvityksen perusteella kaavaehdotukseen merkitään yksi vakituisen asumisen rakennuspaikka Karhejärven itäpuolella olevalle tilan osalle, ranta-alueen ulkopuolelle. Huomauttajan tila sijoittuu pääosin ranta-alueelle, jonka osalta emätila on käyttänyt rakennusoikeutensa. 10 Raimo ja Eija Moisio (433-4-14) Kiinteistö on merkitty kesäasunnoksi, vaikka se on ollut vakituisena asuntona. Talo on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Esitetään muutettavaksi omakotitontiksi. a) Koska tilalla on vakituiseen käyttöön rakennettu ja tässä käytössä ollut rakennus ja rakennuspaikan pinta-ala, 0,22 ha, on olemassa olevana riittävän suuri, ei ole estettä kaavamerkinnän muuttamiseksi AO-5:ksi. 11 Mikko Isotalo (442-15-12) Osia Männistö 15:12 tilasta on merkitty MY-4 alueeksi. Mielestäni alueella ei ole erityisluona) Vuoden 2005 selvityksessä alueelta löydettiin liito-oravan papanoita kymmenen kuusen ja yh- 16

tokohteita eikä liito-oravahavaintoja, kuten selvityksessä on mainittu. Kiinteistölle on merkitty muinaismuistokohde SM-1, Nokalan pyyntikuoppa, joka on todellisuudessa vanha kivikaivo 1920-luvulta. Esitän kahta uutta rakennuspaikkaa liitekartan mukaisille paikoille. den haavan juurelta ja haavassa oli todennäköinen liito-oravan pesä. Keväällä 2008 tehdyssä maastotarkistuksessa ei löydetty merkkejä liitooravasta. Luo-3 merkintä poistetaan. Koska alueella kuitenkin v. 2005 oli vahva liitooravaesiintymä, aluevarausmerkinnäksi jätetään MY-5. b) Kohde on kaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa 2005 todettu todennäköiseksi pyyntikuopaksi esihistorialliselta ajalta. Pirkanmaan maakuntamuseosta on arvioitu, että kohdetta on voitu myöhemmin käyttää myös maatalouden tarpeisiin. Museon arkeologi voi tarkistaa kohteen Karhen alueen muiden maastokäyntien yhteydessä; tässä vaiheessa kaavaan merkittyä, inventointiin perustuvaa SM-merkintää ei poisteta. c) Männistön tila on ylittänyt rantarakennusoikeutensa, joten ranta-alueelle ei ole mahdollista osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Ranta-alueen ulkopuolelle laaditun emätilaselvityksen perusteella kaavaehdotukseen merkitään kaksi vakituisen asumisen rakennuspaikkaa maanomistajan maalle ranta-alueen ja maisemallisesti arvokkaan peltoalueen ulkopuolelle paikkaan, jossa ne on mahdollista liittää taloudellisesti keskitettyyn jätevesiviemäriin. 12 Krista ja Erika Vormiston puolesta Jari Vormisto ja Arja Ihantola-Vormisto (442-15-42 ja 43) Huomauttajat omistavat tilat Aavaranta I 15:42 ja Aavaranta II 15:43. Tilat ovat aikaisemmassa osayleiskaavassa rakentamiseen varatulla alueella (RA-4 kaavamerkintä). Tilat on lohkottu v. 2001 lomarakennustarkoitukseen (liitteenä lohkomisasiakirjat). Kaavaluonnoksessa alueille on esitetty MY-4 merkintää ja luo-3 rajausta. Em. merkinnät eivät ole tarpeen alueella. Luotettavia liitooravahavaintoja alueelta ei ole. Tilojen läheisyydessä on tehty hiljan laajoja hakkuita. Ena) Viljakkalan kunnanvaltuuston 25.3.1993 hyväksymä Karhen osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana, eikä sitä sen vuoksi voida pitää keskeisenä lähtökohtana laadittavana olevassa osayleiskaavassa. Rantarakentaminen alueella on tapahtunut alueellisen ympäristökeskuksen poikkeuslupaharkinnalla, jossa tärkeimpinä perusteina ovat emätilatilatarkastelut ja rantarakentamisen kokonaismitoitus ranta-alueella. b) Tilojen Aavaranta I ja II emätila on 15:7, jolla on käyttämätöntä rantarakennusoikeutta tehdyn 17

nen hakkuita metsäalueella on tehty liitooravaselvitys Metsänhoitoyhdistyksen ja Ympäristökeskuksen toimesta kesällä 2007, jolloin liito-oravia ei havaittu. Tontit rajoittuvat avohakkuualueeseen ja myös tonttien alueelta on puustoa poistettu tulevaa rakentamista silmällä pitäen. Mikäli MY-4 ja luo-3 merkinnät halutaan säilyttää, tilojen alueelle voidaan kaavan tavoitteita vaarantamatta osoittaa kaksi lomarakennuspaikkaa. Edellisen kaavan RA-merkinnät tulee säilyttää ja tilojen alueet kaavoittaa RA-4 merkinnällä. Nyt esitetyt kaavamääräykset merkitsevät rakennusoikeuden poistamista ja ratkaisu loukkaa perustuslain 15 omaisuudensuojaa ja perusrakennusoikeutta vastaan. MRL 39 mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Vahvistuessaan osayleiskaavaluonnos aiheuttaisi tätä. emätilaselvityksen mukaan 2,1 rakennuspaikkaa. Nämä on kaavaluonnoksessa sijoitettu rantaviivaltaan suurimmalle tilalle 15:47. Rantarakentamisen mitoituksessa (Kaavatalo Oy) ei ole otettu huomioon Ruonanjokea, mikä on vähentänyt emätilan rantarakennusoikeutta perusteettomasti. Ruonanjoella osuudella emätilalla on muunnettua rantaviivaa noin 800 m, joka jakaantuu tasan emätiloille 15:7 ja 14:9. Ruonanjoki herkkänä latvavetenä on verrattavissa alimpaan mitoitusluokkaan 3,5 rp/muunnettu ranta-km. Tämä mitoitus on ympäristöhallinnon ohjeiden mukainen (Rantojen maankäytön suunnittelu. Ympäristöopas 120, 2005). Tällöin emätilalle tuleva rakennusoikeus on 1,4 rp. Lohkomisasiakirjojen perusteella voidaan todeta, että tilan 15:37 rantarakennusoikeus on siirretty lohkotuille tiloille. Osayleiskaavaluonnoksessa tilalle 15:37 osoitetut uudet rantarakennuspaikat siirretään lohkotuille tiloille tilojen rantaviivan mukaisessa suhteessa, ottaen huomioon omistusoikeudelliset näkökohdat. Tiloille Aavaranta I ja II osoitetaan yhteisesti yksi lomarakennuspaikka RA-4. Rakennusluvan edellytyksenä on, että tilat yhdistetään yhdeksi rakennuspaikaksi. (ks. myös vastine 19) c) Alueella on tehty maastotarkistukset keväällä 2008. Molemmat kohteen 10 alueet, jotka kaavaluonnoksessa on esitetty luo-3 rajauksella, on avohakattu ja järven puolelta myös osin äestetty. Alueella ei ole edellytyksiä liito-oravan esiintymiselle eikä sillä ole enää muitakaan luontoarvoja. Rantametsä osoitetaan rakennuspaikoiksi osoitettavia alueita lukuun ottamatta MY-5 alueeksi ja muu osa tavanomaiseksi metsätalousalueeksi. 13 Riku, Marja ja Eeva Pirkkalaniemi (437-4-12 ja 4-81) Kantatilan vanha maatalouskeskus on nykyään asuinkiinteistö AO-5 (Talvitie 4:12). Kantatilana on Hopeila 4:81, jota esitetään AM:ksi. Merkintä talousrakennuksesta tai rantasaunasa) Mielipiteessä todetaan, ettei tilalla ole tarkoitus jatkaa viljelyä. Nykyisen käytön mukaisesti molemmat rakennuspaikat osoitetaan kaavaehdotuksessa AO-5 alueina. 18

14 Kirsti Reini-Leskinen ja Jaakko Leskinen (434-3-17) ta karttaan merkittyyn paikkaan. Talvitien peltojen merkintä tulee muuttaa. Pellot ovat osittain vuokralla ja osa kasvaa luonnon koivikkoa. Tulevaisuudessa ei ole tarkoitus viljellä niitä. Merkinnän muutos mahdollistaa perillisten oikeuden rakentamiseen. Tässä tapauksessa rakentaminen ei lisää rantarakentamista vaan on ns. toisen rivin rakentamista. Tonttikoko on vaihdettava 5000 m2:in. Kantatilalle määritelty rakennusoikeus pitää olla kaikilla sama 6,5. Tilamme on luonnoksessa merkitty lomaasunnoksi. Viljakkalan kunnanhallitus on myöntänyt rakennukselle käyttötarkoituksen muutoksen vakituiseksi asunnoksi 19.4.2006. b) Osayleiskaavassa ei esitetä yksittäisiä talousrakennuksia tai rantasaunoja. c) Tilan pellot on osoitettu maisemallisesti merkittäviksi MA-1 alueiksi (ehdotuksessa MA-2), koska ne mahdollistavat näkymät Saunijärventieltä sekä Pahaniemenselälle että Sauninjärvelle. d) Tilat sijoittuvat ranta-alueelle, eikä emätilalla ole käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Esitettyjä rakennuspaikkoja ei ole mahdollista osoittaa kaavaehdotuksessa. e) Rakennuspaikan minimikoko määräytyy kaavassa Viljakkalan rakennusjärjestyksen mukaisesti. f) Mitoitusvyöhykkeiden käyttäminen on rantaalueiden osayleiskaavoissa perusteltua, koska eri alueet poikkeavat toisistaan merkittävästikin sekä luonnon- ja ympäristöarvoiltaan että rakennettavuudeltaan. a) Rakennuspaikka merkitään erillispientalovaltaisena alueena AO-5. 15 Matti Soukko (433-2-11, 34 ja 41) Tilalla harjoitetaan maanviljelyä, kasvihuoneviljelyä ja lomamökkivuokrausta. Tilan elinkelpoisuuden turvaamiseksi toivoisimme 1-2 uutta vapaa-ajanrakennuspaikkaa ja omakotitaloja esim. 4 kpl. Peräniityn kohdalla oleva luontokohde ei enää ole sellainen, sillä se on hakattu aukoksi n. 3 vuotta sitten. a) Maanomistajan tilojen emätila 2:4 on jo ylittänyt rantarakennusoikeutensa. Ranta-alueen ulkopuolelle laaditun emätilaselvityksen perusteella kaavaehdotukseen merkitään neljä vakituisen asumisen rakennuspaikkaa. b) Luontokohde 15 Ritakorpi on tarkistettu keväällä 2008, jolloin alueelta tehtiin tuoreita liito-oravan papanahavaintoja. Alueen eteläpuolta todettiin avohakatun ja harvennetun. MY-4 aluevaraus ja luo-3 merkintä poistetaan hakatun alueen osalta. 16 Antti ja Susanna Friimäki (442-17-29) Kaava on epäreilu maanomistajia kohtaan, varsinkin Karhejärven pohjoispäässä. Kaavassa on vain 40 tonttipaikkaa, vaikka niitä piti olla 100. Tonttimme on avohakattua metsää, mutta se on merkitty luonnon monimuotoisuuden kana) Kaavanlaadinnassa pyritään maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Kaavaluonnosta laadittaessa ei ole ollut tiedossa koko kaava-alueen maanomistajien toiveita uusista rakennuspaikoista. Tämä kuuleminen on tapahtunut luonnoksen nähtävilläolon aikana. Kaavaehdotusta laaditta- 19

nalta tärkeäksi alueeksi. essa koko kaava-alueelle tehdään ranta-alueen ulkopuolella emätilaselvitys, jonka perusteella kunkin maanomistajan alueelle osoitetaan enintään selvityksen mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja ranta-alueen ulkopuolelle. b) Osa tilasta on osoitettu MA-1 alueeksi (ehdotuksessa MA-2), koska se on osa maisemallisesti arvokasta viljelyaluetta. 17 Jorma Friimäki (442-17-29) Koivuranta 17:29 tilalle on luonnoksessa merkitty yksi kesämökki. Esitetään toista mökkiä. Toinen sisaruksista on jo rakentanut. Pohjoispää on naapurilla vuokralla viljelysmaana. Alueen halkaisee keskeltä voimalinja. a) Tila on jo käyttänyt rantarakennusoikeutensa, joten kaavaehdotukseen ei voida osoittaa lisää rakennuspaikkoja. 18 Maria Ihantola (442-15-46) Tilalla on Hämeen ympäristökeskuksen poikkeuslupapäätös 4.9.1995 (nro 0395L0757/214). Kesäasunto on rakenteilla ja rakennuslupa voimassa 20.11.2009 asti. Määräala on lohkottu 14.11.2000 rantarakennuspaikaksi. RA-4 merkintä puuttuu kartalta. a) Kaavaan merkitään lupapäätöksen mukaisesti lomarakennuspaikka RA-4. 19 Raimo ja Eeva-Mari Ihantola (442-15-47) Mielipide koskee tilaa Nokala 15:47 (aiemmin 15:37). Isovanhemmat ovat lahjoittaneet kolmelle lapsenlapselleen rantarakennuspaikat Karhen osayleiskaavan (1993) mukaisista rakennuspaikoista. Viljakkalan kunnanhallitus on antanut 10.1.2000 suostumuksensa lohkomiseen rantarakennuspaikoiksi. Maanmittaustoimituksen lohkomistoimituksessa 14.11.2000 määräalat lohkottiin rantarakennuspaikoiksi. Esitämme kohtuullisuusnäkökohtaan vedoten, että lohkotut tontit määritellään rantarakennuspaikoiksi aiemman yleiskaavan tapaan. Tilan talouskeskukseen ja eteläosan tonteille tulee vesiosuuskunnan vesi ja Viljakkalan Veden viemärilinja menee 500 m päässä tilan talouskeskuksesta. Esitetään, että Ruonanjoen rantarakentamisa) Viljakkalan kunnanvaltuuston 25.3.1993 hyväksymä Karhen osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana, eikä sitä sen vuoksi voida pitää keskeisenä lähtökohtana laadittavana olevassa osayleiskaavassa. Rantarakentaminen alueella on tapahtunut alueellisen ympäristökeskuksen poikkeuslupaharkinnalla, jossa tärkeimpinä perusteina ovat emätilatilatarkastelut ja rantarakentamisen kokonaismitoitus ranta-alueella. b) Tilan 15:47 emätila on 15:7, jolla on käyttämätöntä rantarakennusoikeutta tehdyn emätilaselvityksen mukaan 2,1 rakennuspaikkaa. Nämä on kaavaluonnoksessa sijoitettu rantaviivaltaan suurimmalle tilalle 15:47. Rantarakentamisen mitoituksessa (Kaavatalo Oy) ei ole otettu huomioon Ruonanjokea, mikä on vähentänyt emätilan rantarakennusoikeutta perusteettomasti. Ruonanjo- 20

oikeus siirretään Karhejärven rantaan. Tilalla on n. 1,0 km jokirantaa. Näin tehtiin aiemmassa osayleiskaavassa, jossa kantatilan rantarakennuspaikkojen määrä oli 9 kpl talouskeskus mukaan luettuna. Luonnokseen merkityt uudet rantarakennuspaikat tulee siirtää Anni-Mari Ihantolan ja Hanna Ihantolan RA-4 tonteille. 1. (numero viittaa mielipiteessä olevaan karttaan). Metsäkeskuksen mukaan alueella on ollut mahdollinen liito-oravahavainto luontokartoituksen yhteydessä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja päätöksen tarkastuksen mukaan alueella ei ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tämän päätöksen jälkeen alue hakattiin metsänkäyttöilmoituksen mukaisesti v. 2007. Esitetään, että luo-3 merkintä poistetaan ja MY-4 merkintä muutetaan M-3:ksi. 2. Alueella on tehty metsänhoitosuunnitelman mukaiset hakkuut. Esitetään, että MY-4 muuteaan M-3:ksi ja poistetaan luo-3 merkintä. 3. Alue on normaalia talousmetsää. Esitetään, että MY-4 merkintä muutetaan M-3:ksi. ella osuudella emätilalla on muunnettua rantaviivaa noin 800 m, joka jakaantuu tasan emätiloille 15:7 ja 14:9. Ruonanjoki herkkänä latvavetenä on verrattavissa alimpaan mitoitusluokkaan 3,5 rp/muunnettu ranta-km. Tämä mitoitus on ympäristöhallinnon ohjeiden mukainen (Rantojen maankäytön suunnittelu. Ympäristöopas 120, 2005). Tällöin emätilalle tuleva rakennusoikeus on 1,4 rp. Lohkomisasiakirjojen perusteella voidaan todeta, että tilan 15:37 rantarakennusoikeus on siirretty lohkotuille tiloille. Osayleiskaavaluonnoksessa tilalle 15:7 osoitetut uudet rantarakennuspaikat siirretään lohkotuille tiloille tilojen rantaviivan mukaisessa suhteessa, ottaen huomioon omistusoikeudelliset näkökohdat. Tiloille 15:40 ja 15:41 osoitetaan yhteisesti yksi lomarakennuspaikka RA-4. Rakennusluvan edellytyksenä on, että tilat yhdistetään yhdeksi rakennuspaikaksi. Muut emätilalle osoitettavat uudet rantarakennuspaikat sijoitetaan tiloille 15:42 ja 15:43 yhteisesti sekä tilalle 15:46, jolle on tehty poikkeuslupapäätös loma-asunnolle. (ks. myös vastine 12) c) Alueella on tehty luontokohteiden maastotarkistukset keväällä 2008. 1. Alue avohakattu ja myös osin äestetty. Alueella ei ole edellytyksiä liito-oravan esiintymiselle eikä sillä ole enää muitakaan luontoarvoja. Rantametsä osoitetaan rakennuspaikoiksi osoitettavia alueita lukuun ottamatta MY-5 -alueeksi ja muu osa tavanomaiseksi metsätalousalueeksi. 2. Alue on avohakattu ja sen luontoarvot ovat hävinneet. Alue osoitetaan tavanomaiseksi metsätalousalueeksi. 3. Alue on keväällä 2007 tehdyissä maastotarkistuksissa (luontokartoittaja Vesa Salonen) 21