HALLITUS 87 13.06.2016 TALOUSARVION 2017 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 LINJAUKSET HALL 87 Yleistä Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017-2019 pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUS:n kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta ja samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Tavoitteena on että, sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2019. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa tai toisessa sulautuu osaksi maakunnan sotejärjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden 2017-2019 kesken, mutta toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet 2017-2020. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2017 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Toisin sanoen suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää esimiesten osallistamista ja sitouttamista aikaisempaa enemmän toiminnan ja talouden suunnitteluun. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/ kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.5.2015 alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.
Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017-2019 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston 19.10.2011 hyväksymään strategiaan vuosille 2012-2016. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Selvästi uusina ja vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli 26.1.2015 HUS:n strategian 2012-16 uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. Voimassa olevan strategian mukaisesti HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Taloussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet eritellään sekä kuntayhtymän strategiasta valittuihin pidemmän aikavälin painopisteisiin ja avaintavoitteisiin että operatiivista toimintaa kuvaaviin päivittäistoiminnan tavoitteisiin. Päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet ovat asioita, joiden tulee toteutua päivittäisessä toiminnassa vähintäänkin määritellyllä minimitasolla ja ne tukevat omalta osaltaan pidemmän aikavälin strategisten avaintavoitteiden toteuttamista. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella.
Vuosien 2017-2018 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin on lisätty tutkimus ja opetus. Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon ja avaintavoitteet vuosille 2017-2018 ovat; 1. Potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta 2. HUS on halutuin hoitopaikka 3. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua 4. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka Jokaiselle strategiselle avaintavoitteelle määritellään mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Mittarit ja niiden tavoitearvot valmistellaan osana talousarviovalmistelua. Näiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumisella tuetaan strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi henkilöstön influenssarokotekattavuus ja käsihuuhteen kulutus tavoitteilla vaikutetaan palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, mutta ne ovat luonteeltaan päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden sekä päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Mittarit ja niiden tavoitearvot käsitellään hallituksessa viimeistään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Strategisten avaintavoitteiden konkretisointi ja niiden toteuttamisen edellyttämät kehittämishankkeet (kärkihankkeet) ja toimenpiteet työstetään sekä kuntayhtymätasolla että yksikkötasolla yhtenäisen mallin mukaisesti, jossa kirkastetaan ja työstetään toiminta-ajatus, tiivis nykytila-analyysi, tavoitetilan konkreettinen kuvaus, eroanalyysi tavoitetilan ja nykytilan välillä sekä strategiset toimenpiteet / kärkihankkeet tavoitetilaan pääsemiseksi.
Yhtymähallinnon nimetyt vastuuhenkilöt tulevat tukemaan yksiköitä em. suunnitelman laadinnassa. Lopputuloksena syntyy selkeästi määritelty kärkihankelistaus ja toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen sekä aikatauluineen strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi. Käynnissä olevat kärkihankkeet (mm. lean mallin mukainen toiminnan parantaminen, virtuaalisairaala, JCI-akkreditointi) sisällytetään strategian toimenpideohjelmaan ja ne huomioidaan avaintavoitteissa. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Suomen hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan yhteiskuntasopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla. Kilpailukykysopimuksena tunnettu ratkaisuehdotus suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn ja työllistämiskyvyn parantamiseksi korvaisi hallituksen aiemmin valmisteleman lakikokonaisuuden. Hallitus antoi työmarkkinajärjestöille aikaa saattaa neuvottelut päätökseen toukokuun loppuun mennessä. Neuvottelutuloksen valmistuessa hallitus tarkastelee saavutettua sopimusta hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioi mahdolliset lisäsäästötarpeet ja tuloveronkevennykset huomioiden julkisen talouden tilanteen. Kunta-alalle on saavutettu neuvottelutulos kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. KT:n valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan 31.5.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virka-ehtosopimukset kunta-alalle ajanjaksolle 1.2.2017-31.1.2018. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. HUS:ssa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 18 016 henkilötyövuotta. 24 tunnin lisäys vuodessa muille kuin lääkäreille merkitsee noin 200 henkilötyövuotta lisää. Oletus on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019. Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa vuonna 2017 on arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Tämän lisäksi ko. päätös vaikuttaa kustannuksia alentavasti (n. - 10 milj. euroa / vuosi) myös vuosien 2016, 2017 ja 2018 lomapalkkavelkaan.
Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi ehdotus Kilpailukykysopimukseksi sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän hetkisen tiedon ja siitä muodostetun arvion perusteella edellä mainittujen toimenpiteiden alentava vaikutus HUS:n maksamiin työnantajan sivukuluihin vuonna 2017 on noin 14 milj. euroa. KT Kuntatyönantajien valtuuskunta hyväksyi 3.6.2016 kokouksessaan 29.2.2016 syntyneen neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi ehdollisena. KT:n Valtuuskunta edellytti kilpailukykysopimuksen hyväksymisen ehtona, että maan hallituksen 2.6.2016 tekemään linjaukseen kilpailukykysopimusta tukevista toimista liittyvät veronkevennykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Kilpailukykysopimuksen voimaan tulon edellytyksenä on lisäksi, että kaikki työmarkkinajärjestöt toteavat 13.6.2016 mennessä, että helmikuun 2016 lopussa saavutetulla neuvottelutuloksella kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja että keskusjärjestöt allekirjoittavat sen. Keskeneräisen sopimustilanteen johdosta mahdollisia kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei vielä tässä vaiheessa ole huomioitu HUS-kuntayhtymän talousarvionlinjauksien ja raamin valmistelussa. Kilpailukykysopimuksen toteutuessa sillä on huomattavia vaikutuksia myös HUS-kuntayhtymän tulevien vuosien suunnittelulle. Sopimukseen sisältyvistä toimenpiteistä on HUS:ssa laadittu alustavat laskelmat miten ne toteutuessaan vaikuttaisivat HUS-kuntayhtymän kulurakenteisiin, erityisesti henkilöstökulujen suunnitteluun sekä palvelutuotannon resurssisuunnitteluun. HUS-kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnittelun linjauksia vuosille 2017-2019 tarkennetaan kesän ja alkusyksyn aikana kun kilpailukykysopimuksen neuvottelutulos ja hallituksen lisätoimenpiteiden vaikutukset ovat varmistuneet. Kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava vaikutus tullaan huomioimaan myös jäsenkuntien maksuosuuksien euromääräisessä raamituksessa. Esikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet TA 2017 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2017 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 77 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin.
Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2017 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös vähennettynä ylijäämän laskennallisella palautuksella Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Ts. oletuksena on, että lyhyellä aikavälillä eli kahden vuoden aikana kuntakohtaisessa profiilissa ei tapahdu olennaisia muutoksia Huomioidaan vuoden 2016 ja 2017 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,0 % (2016 vs. 2015) ja 0,9 % (2017 vs. 2016) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Laskennassa ei vielä tässä vaiheessa ole huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Huomioidaan uusien vuodelle 2017 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2017 ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2017 tuottavuustavoite 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2017 yhteensä noin 1,0 % (15 931 henkilöä) vuodesta 2016. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2016 vuoteen 2017). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu.
Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,39 % ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 1,37 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2017 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,5 milj. euroa (1,23 %). Talousarvioesityksessä 2017 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 7,2 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan HUS-kuntayhtymän toiminnan laatua, saatavuutta tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 4,6 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2017 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 545,7 miljoonaa euroa. 2017 talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 ylijäämän laskennallisella palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen on 2,0 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna kasvu on 2,6 % ja TP 2015 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2016) vuosikasvu vuoteen 2017 on 1,0 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2017 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 938,8 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus nousee 0,1 prosenttia vuoden 2016 laskennallisesta ennusteesta ja 0,1 % vuoden 2015 tilinpäätöksestä.
Vuoden 2017 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2016 ennuste ei merkittävästi ylity. Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus TP 2015 1 570,0 Ylijäämän laskennallinen palautus -54,6 Ylijäämäpalautuksella oikaistu TP 2015 1 515,3 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,9 1,3 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,0 0,9 % Tuottavuustavoite 2016-27,3-1,8 % Toiminnan muutokset 2016 9,5 0,6 % Laskennallinen ennuste 2016 1 530,4 1,0 % Väestön kasvu ja ikärakenne (2017 vs. 2016), tuotantovolyymin kasvu 18,8 1,2 % Kustannustason muutos (2017 vs. 2016) 12,2 0,8 % Tuottavuustavoite 2017-27,5-1,8 % Vuonna 2016 aloitetut toiminnalliset muutokset 0,0 0,0 % Toiminnalliset muutokset 2017 (ALUSTAVA: toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 11,8 0,8 % Yhteensä TAE 2017 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2015) 1 545,7 1,0 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset -100,0 % Yhteensä TAE 2017 maksuosuudet 1 545,7 1,0 % Muutos milj. euroa edv TP 2012 1 353,2 2,8 % TP 2013 1 421,7 5,1 % TP 2014 1 475,3 3,8 % TP 2015 1 570,0 6,4 % TP 2015 ylijäämäpalautuksella oikaistu 1 515,3 2,7 % TA 2016 1 506,7-0,6 % Laskennallinen ennuste 2016 1 530,4 1,0 % TAE 2017 1 545,7 1,0 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Vuoden 2017 talousarvion laadinnan lähtökohdista ja jäsenkuntien maksuosuuksien määrittelystä käytiin lähetekeskustelu jäsenkuntien ja HUS:n yhteisessä Hustra työryhmässä maaliskuussa. Jäsenkuntien edustajat toivat esille, että vuoden 2017 talousarviota laaditaan erittäin vaikeassa taloustilanteessa. Talousarvion laadintaperiaatteista ja jäsenkuntien maksuosuuksista on kevään aikana myös keskusteltu jäsenkuntien ja HUS:n muissa yhteistyöfoorumeissa.
Kevään ja alkusyksyn aikana sovitaan lisäksi kuntakohtaisesti mahdollisista työnjaollisista muutoksista HUS:n ja omistajakuntien välillä. Edellä mainitut työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle 2017. Mahdolliset työnjaolliset muutokset koordinoidaan keskitetysti HUS-tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritetään ensin HUS-tasoisina, ja ne kohdennetaan sairaanhoitoalueille vasta kesän aikana talousarviovalmistelun edetessä. Jäsenkuntien maksuosuus kohdistetaan sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Jäsenkuntien maksuosuuksien tuottajakohdennuksessa vuodelle 2017 tullaan huomioimaan johtajaylilääkärin koordinoiman valmistelun mukaisesti HUS:n sairaaloiden työnjakoon ja sairaaloiden profiileihin suunnitellut muutokset. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotantosuunnitelmien valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan kuntakohtaisesti mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2017 arvioitu HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa on huomioitu kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna 2017. Kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty liitteessä 1. Valmistelussa olevia, talousarvioon 2017 sisällytettäviä HUS:n sisäisiä sekä HUS:n ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia Suurin sairaanhoidollinen toiminnallinen muutos vuodelle 2017 on synnytysten siirtyminen Porvoon sairaalasta muihin HUS:n synnytyssairaaloihin, pääosin HYKS sairaanhoitoalueelle. Tähän muutokseen liittyy myös muita toiminnallisia muutoksia Porvoon sairaalassa kuten pediatrisen toiminnan ja kirurgisen päivystyksen uudelleenjärjestelyjä. Toinen suuri muutos on suunnitelma Raaseporin sairaalan psykiatrian yksikön liittämisestä osaksi HYKS-Psykiatriaa. Tässä yhteydessä on tarkoitus siirtää osa Raaseporin kaupungin mielenterveystoiminnoista HYKS sairaanhoitoalueelle ja muodostaa uudenlainen integroitu mielenterveys- ja psykiatristen palveluiden yksikkö, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat organisatorisesti ja toiminnallisesti yhdessä. Pediatrian lääkäriresurssin koordinaatiota ja kustannustehokasta käyttöä edistetään kokoamalla kaikkien sairaaloiden lastenlääkärivakanssit HYKS Lasten- ja Nuortensairaalaan lukuun ottamatta Hyvinkään sairaalaa ja Ihoja allergiasairaalaa. Pediatrian lääkärinvirkojen siirto HYKS Lasten- ja Nuortensairaalaan sisältää myös lastenpsykiatrit.
Valmistelussa olevia HYKS-erva muutoksia Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 1.3.2016 36 irtisanoa hammaslääketieteen kandidaattien kliinistä opetusta koskevan Helsingin yliopiston, HUS:n ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen. Hammaslääketieteen kliinisen perusopetuksen käytännön harjoittelun toteuttaminen siirtyy 1.1.2017 alkaen terveysvirastolta HUS:lle terveydenhuoltolain 65 :n mukaisesti. Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunta päätti 3.5.2016 21 omalta osaltaan esittää hallitukselle, että hammaslääketieteen perusopetuksen kliininen harjoittelu järjestetään 1.1.2017 alkaen HUS:n HYKS-sairaanhoitoalueen omana toimintana ja että valmistelua jatketaan tältä pohjalta. Johtajaylilääkärin asettama työryhmä esittää 31.5.2016 antamassaan raportissa, että ko. toiminta integroidaan hallinnollisesti ja toiminnallisesti Hyksin suu- ja leukasairauksien klinikkaan, pää- ja kaulakeskuksen tulosyksikköön. HUS:n toimitusjohtaja on asettanut työryhmän valmistelemaan toimintojen siirron käytännön toteutusta. Lisäksi Helsingin kaupungilta ovat HUS:n Hyks-sairaanhoitoalueelle siirtymässä Helsingin, Laakson sairaalan neurologian kuntoutusosaston toiminnot ja foniatrian toiminnot. HUS-tason potilasohjausta tehostetaan muodostamalla keskitettyjä lähetekeskuksia. Toimintaa pilotoidaan HUS-Ortopedian ja HUS-Plastiikkakirurgian lähetekeskuksilla. Hus-tason lähetekeskusten tarkoitus on varmistaa yhdenvertainen hoitoonpääsy ja tehokas tuotanto kaikissa HUS:n sairaaloissa. Lisäksi HUS:n sairaaloiden erikoislääkärinpalveluiden turvaamiseksi tullaan 2017 perustamaan muutamia HUS yhteisvirkoja esim. gastroenterologian, kardiologian ja muutaman muun erikoisalan tarpeisiin. Kiireellisen hoidon asetusluonnoksen ja keskitettävän hoidon asetusluonnoksen linjaukset pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon HUS:n ja HYKS-ervan toimintoja suunniteltaessa sekä sisällyttämään vuoden 2017 talousarvioon. Carean ja Eksoten hallitukset tekivät keväällä 2015 ehdotuksen diagnostisten palveluiden yhdistämisestä sairaanhoitopiirien kesken. Toimitusjohtajan asettama työryhmä esitti mainittujen sairaanhoitopiirien yhteisen diagnostiikkakeskuksen perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille. Hallitus päätti 25.4.2016 työryhmän raporttia käsitellessään, että asian valmistelua jatketaan. Toinen toimitusjohtajan asettama työryhmä selvitti erikoislääkäripalveluiden tuottamista Eksotelle ja Carealle ja myös ns. kumppanuusvirkojen perustamisen tarvetta. Tämänkin työryhmän esityksen pohjalta valmistelu on jatkunut. Mahdolliset vuonna 2017 tulevat muutokset otetaan huomioon toimintoja suunniteltaessa ja sisällyttämään vuoden 2017 talousarvioesitykseen.
Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus ja hinnoittelu Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tuotteistukseen eikä kuntalaskutuskäytäntöön esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle 2017, ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2017 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Palveluiden hinnoittelussa pyritään entistä nopeammin reagoimaan palveluiden kysynnässä, tarjonnassa tai hoitoketjuissa tapahtuviin muutoksiin. Vuoden 2017 hinnoittelun keskeisenä tavoitteena on eriyttää elektiivisen - ja päivystystoiminnan hinnoittelu, jolloin elektiivisten peruspalveluiden hinnat laskevat ja vastaavasti päivystyksellisten palveluiden hinnat nousevat. Lisäksi tavoitteena on, että kilpailukykyiset palvelut houkuttelevat uusia palveluiden käyttäjiä ja muiden maksajien laskutus kasvaa. Tavoitteisiin pyritään mm. keskittymällä tulosalue- / tulosyksikkökohtaisesti merkittäviin tuotteisiin ja kiinnittämällä erityistä huomioita DRG-tuotteiden kustannusperusteisten outlier-rajojen asettamiseen. Palveluiden kilpailukykyisen hinnoittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden johto osallistuu aktiivisesti hinnoitteluun ja palveluprosessien tehostamiseen. Tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Tuottavuustavoitetta ei sisällytetä välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella samalla tavalla kuin edeltävinä vuosina. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotantosuunnitelma Kevään aikana laaditaan sairaanhoitoalueittain ja HYKS sairaanhoitoalueen osalta tulosyksiköittäin tuoteryhmäkohtainen alustava tuotantosuunnitelma vuosi- ja käyttösuunnitelmien laadinnan tueksi. Sairaanhoitoalueet ja HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksiköt laativat talousarviovuoden mukaiset alustavat tuoteryhmäkohtaiset (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet) tuotantosuunnitelmat huomioiden jo tiedossa olevien toiminnallisten (esim. tuotantoprofiilin muutokset hoitokäytäntöjen muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi) ja työnjaollisten muutosten vaikutukset. Lopullinen tuotantosuunnitelma laaditaan tuotehinnoittelun päätteeksi elo-syyskuussa. Tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. Tuotantosuunnitelmassa huomioidaan jäsenkuntien maksuosuuden euromääräinen raami.
Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset sekä liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Muille kuntayhtymän yksiköille asetetaan konsernijohtoryhmän seurannassa olevat päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet kuntayhtymätasoisten strategisten avaintavoitteiden lisäksi. Kuntayhtymä Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden 2017-2019 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Kesäkuun suunnitteluvaiheessa on vielä toiminnallisesti ratkaisematta se miten Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoiminnan kuluvan vuoden talousarvion 1,8 milj. euron alijäämä saadaan vuonna 2017 tasapainotettua. Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2017 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle 2017-2020. Investointiosan sitovana tavoitteena on tulosalueiden eli Sairaanhoitoalueiden HUS-Tilakeskuksen HUS-Tietohallinnon Yhtymähallinnon Ulkoisen tarkastuksen ja Työterveyshuollon investointien yhteismäärä.
Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit, myös liikelaitosten osalta, ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta. Rahoitus Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Liikelaitokset Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden 2017-2019 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Tuottavuus Liikelaitoksille määritetään yksilöllinen tuottavuustavoite. Kokonaistasolla tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoite on vähintään HUS-tasoinen 1,8 %. Tuottavuustavoitteessa pyritään mm. huomioimaan yksikön toiminnallinen vaihe, toteutetut investoinnit ja niille asetetut tehostamistavoitteet sekä rakenteellisten ratkaisujen mahdollisuus. Tuottavuustavoitteesta johdetaan tukipalveluyksikön palveluhintojen muutos % huomioimalla arvioitu kustannustason muutos. Palvelujen hintatason muutos Palveluiden hintatason muutoksen laskentapohjana on yhtenäinen laskentamalli perustuen liikelaitosten ja tukipalveluyksiköiden kunkin yksikön tuoteryhmien painotettuun keskiarvoon. Pitkäaikaisen lainan lisäys Talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, jolle asetetaan enimmäisnostoraja. Peruspääoman tuotto Liikelaitosten pääoman tuottotavoite 2017 talousarviossa on 3 % kuten edellisenäkin vuonna Edellä esitettyjen talousarvion sitovien tavoitteiden lisäksi liikelaitoksille asetetaan HUS:n strategisista avaintavoitteista sekä päivittäistoiminnan operatiivisista tavoitteista johdetut tavoitteet. Yksikkökohtaisella tavoiteasetannalla pyritään kokonaisuuden optimointiin ja samalla estämään yksikön omista lähtökohdista osaoptimoimalla tapahtuva toiminnan kehittäminen.
Talousarvion 2017 yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla tuottamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Yhtymähallinnon talousarvioon sisällytetään keskitetysti HUS:n eri yksiköiden prosessien kehittämiseen ja optimointiin liittyvää tukea ja koulutusta tuottavuuden parantamisen tueksi mm. Lean menetelmää hyödyntäen. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittarina käytetään toistaiseksi psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset/hoidetut eri potilaat. Jokaisella liikelaitoksella ja tukipalveluyksiköllä on omat yksilölliset tuottavuusmittarit toiminnan sisällön ja luonteen erilaisuudesta johtuen. Yksikkökohtaiset tavoitteet on johdettu kuntayhtymän kokonaisraamista ja kuntayhtymätason tuottavuustavoitteesta. Vuonna 2017 kuntayhtymätasolla tuottavuustavoite on 1,8 %. Yksikkökohtaisia tuottavuustavoitteita mahdollisesti vielä päivitetään talousarviovalmistelun edetessä siten, että tuottavuustavoitteessa huomioidaan mm. 2017 talousarvioon sisällytettävät sairaaloiden välisessä työnjaossa tapahtuvat muutokset. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoite HYKS-sairaanhoitoalueella 1,72 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 1,5 % ja muilla sairaanhoitoalueilla 1,7 %. Tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoitteissa on pyritty huomioimaan yksikön tilanne, toteutetut investoinnit ja niille asetetutut toiminnan tehostamistavoitteet sekä rakenteellisten ratkaisuiden mahdollisuus. Tukipalveluyksikkö Tuottavuustavoite vuonna 2015 Tuottavuustavoite vuonna 2016 Tuottavuustavoite vuonna 2017 HUS-Apteekki 2,00 % 3,00 % 2,50 % HUS-Desiko 1,80 % 1,50 % 1,80 % HUS-Kuvantaminen 2,00 % 2,50 % 2,00 % HUSLAB 2,00 % 2,50 % 3,00 % HUS-Logistiikka 4,00 % 6,00 % 3,50 % HUS-Servis 1,50 % 1,50 % 2,50 % Ravioli 1,80 % 1,80 % 1,80 % Tilakeskus 1,50 % 1,80 % 1,80 % Tietohallinto 1,50 % 1,80 % 1,80 %
Tytäryhtiöt Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle, HUS-Kiinteistöt Oy:lle, HUS-Asunnot Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Tuottavuustavoite ja sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami sekä pääoman tuottotavoite. HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2017 talousarviovalmistelun tavoitteiksi 1,8 %:n tuottavuuden kasvutavoite sekä asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu suurin sallittu hintatason muutos- %. Ko. tytäryhtiöille asetetaan lisäksi, kuten myös muille tukipalveluyksiköille, sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan 7 prosentin pääoman tuottotavoite (sama kuin edellisenä vuonna). Tilikauden tulos HUS-Kiinteistöt Oy:lle, Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle ja HUS-Asunnot Oy:lle asetetaan nollatulostavoite. Tulostavoitteella tarkoitetaan tilikauden tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite. Toiminnalliset tavoitteet Talousarviovalmistelun 2017 lähtökohtia Tytäryhtiöille asetetaan lisäksi yhdessä HUS:n strategisista avaintavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Jäsenkuntien maksuosuus sekä muiden maksajien tavoitteeksi asetettu laskutuksen kehitys asettaa raamin kustannuskehitykselle, jotta HUS-kuntayhtymän tulos saadaan tasapainoiseksi = nollatulostavoite. Jäsenkuntien maksuosuus kattaa HUS:n toimintatuotoista 77 %. Vastaavasti kulueristä merkittävin on henkilöstökulut (n. 60 % toimintakuluista). Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustason nousun vuodesta 2016 vuoteen 2017 arvioidaan olevan 0,5 %. Terveydenhuollon sopimuskorotusten perusteella palkkojen ja palkkioiden kustannustason nousun arvioidaan olevan 0,4 %. Henkilösivulukujen kustannustason muutokseksi puolestaan arvioidaan 0,9 %. Henkilösivukuluprosentiksi arvioidaan 24,03 % (TA 2016 23,92 %). Luvuissa ei vielä toistaiseksi ole huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutusta. Poistojen ja rahoituserien määrä muodostuu nykyisen käyttöomaisuuden ja investointiohjelman perusteella.
Muiden toimintakuluerien suunnittelu perustuu tarveharkintaan sekä kilpailutusohjelmaan mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-tasoiset keskimääräiset painotetut kustannustason arvioidut muutokset kuluryhmittäin. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos 2016-2017 2016-2017 Henkilöstökulut 0,5 % 0,3 % Palveluiden ostot 0,8 % 0,1 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 1,6 % 0,3 % Muut toimintakulut 1,6 % 0,1 % Käyttötalous 0,7 % Poistot 3,4 % 0,2 % Rahoituserät -14,3 % -0,1 % Poistot ja rahoituserät 0,1 % Painotettu kustannustason muutos yht. 0,8 % Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen euromääräinen raami ja kuluryhmäkohtaiset kustannustason muutokset huomioiden kuntayhtymätasolla on laadittu tiliryhmäkohtainen alustava tuloslaskelmaskenaario tukemaan 2017 talousarvion valmistelua. Tuloslaskelmaskenaarion tietoja hyödynnetään myös tuottavuus- ja tavoiteasetannan määrityksissä ja niiden tavoitteellisessa ja tasapainoisessa kohdentamisessa tulosalueille. Kuntayhtymätasoinen tuloslaskelmaskenaario TA 2017 on esitetty oheismateriaalissa 1. Peruspääomalle maksettavaa korkoa esitetään pidettäväksi ennallaan eli kolmessa prosentissa poikkeuksellisen alhaisesta yleisestä korkotasosta huolimatta. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2017 asetetaan vähintään 35 %. Investointiesitykset Vuonna 2017 valmistuu ja otetaan käyttöön pitkään työn alla ollut Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus ja vuonna 2018 uusi lastensairaala. Uusien rakennusten tekninen varustelu aiheuttaa merkittäviä tietojärjestelmä-, laite- ja kalusteinvestointeja. Vastaavia investointitarpeita liittyy vuonna 2018 Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennuksen valmistumiseen ja Syöpäkeskuksen yhteyteen rakennettaviin maanalaisiin laitetiloihin sekä vuonna 2019 Hyvinkään Sairaalanmäen yhteishankkeeseen ja leikkausosaston uudisrakennukseen.
Taloussuunnitelman 2018-2019 linjaukset Merkittävin investointikohde on kuitenkin vuosina 2018-2021 Meilahteen rakennettava Siltasairaala, jonka rakennustöiden ja tietotekniikan sekä laitehankintojen kustannusarviot tarkentuvat syyskaudella 2016. Suuria investointitarpeita liittyy myös Jorvin sairaalan, Naistenklinikan ja Lastenklinikan sekä Silmä-korvasairaalan peruskorjauksiin. Selviteltävänä on myös Helsinkiin Laakson sairaala-alueella kaavailtu pääkaupunkiseudun uusi psykiatrinen sairaala ja sen rahoitusjärjestely. Investointisuunnitelmaan 2017-2020 tehtävistä kustannusarvioltaan vähintään 0,5 milj. euron investointiesityksistä on annettu tulosalueille ja liikelaitoksille ohje 17.3.2016. Ehdotukset laaditaan Invest for Excel -järjestelmällä, jossa esitetään suunnitellun investoinnin toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Malli tuottaa esityksistä annettujen pohjatietojen perusteella kannattavuusanalyysit. Yksiköt toimittavat investointiesityksensä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten kesäkuun alussa. Kaikki investointitarpeet käsitellään saman priorisointimenettelyn mukaisesti riippumatta niiden suunnitellusta rahoitustavasta. Lopullinen rahoitustapatarkastelu tehdään vasta, kun investointi on hyväksytty investointiohjelmaan. Uusia hankkeita voidaan ottaa ohjelmaan vain rajallisesti ja esitysten priorisointivaiheesta arvioidaan tulevan hyvin haasteellinen. Investointiesityksiä on arvioitava kriittisesti painottaen niiden tuottavuusnäkökohtia, vaihtoehtoja ja keskinäistä ajoitusta. Suurten sairaalahankkeiden ohjausta kehitetään edelleen siten, että investoinnit selkeästi vastaavat HUS:n strategisiin, mm. asiakaslähtöisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviin tavoitteisiin. Haasteena on arvioida, mitkä hanketarpeista ovat välttämättömiä ja mille palvelutuotannon määrälle ne olisi mitoitettava sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Vahvistetussa vuosien 2016-2019 investointiohjelmassa investointien määrä neljän vuoden jaksolla on noin 600 milj. euroa. Lähivuosien investointien valmistelussa ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista ennakoida kiinteistöjen tai tietojärjestelmien omistus- ja rahoitusmuutoksia, vaikka niillä saattaa olla suuriakin vaikutuksia vuodesta 2019 lukien. HUS-alueen sairaalakiinteistöjen investointitarpeet ovat joka tapauksessa suuria ja hoitolaite- ja tietojärjestelmähankkeisiin on merkittäviä paineita. Seuraavien neljän vuoden investointitaso on tarkoituksenmukaista määritellä vasta syyskaudella, jolloin alueen palvelurakenneratkaisuista on saatu tarkempia tietoja. Julkisen talouden tilanteen oletetaan jatkuvat tiukkana. Taloussuunnitelman vuosien 2018-2019 tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Suunnittelun lähtökohtana on ennakoitu väestön palvelutarve. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen tavoitellaan kehittyvän maltillisesti, pääosin kuntien väestön ennustetun muutoksen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuuksien vuosikasvuksi on arvioitu vuosille 2018-2019 1,5 %. Myöskään muiden maksajien kokonaislaskutukseen ei ennusteta suurempia muutoksia. Maksutuottojen ennustettuun kehitykseen vaikuttavat avohoitopainotteisuuden lisääntyminen sekä kaavaillut terveyspalveluiden asiakasmaksukorotukset. Maksutuottojen ennustetaan kasvavan vuonna 2018 1,5 % ja pysyvän ennallaan vuonna 2019. Valtion opetus- ja
tutkimuskorvauksen käytön oletetaan pienenevän hieman (-2,0 %) vuosina 2018-2019, uusiin myönnettäviin määrärahoihin kohdistuvan vähennyspaineen johdosta. Kokonaisuudessaan kuntayhtymän toimintatuottojen odotetaan kasvavan edellisestä vuodesta vuonna 2018 1,7 % ja vuonna 2019 1,7 %. Taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on nollatulostavoite. Taloussuunnitelmakauden aikana ei tehdä alijäämäistä talousarviota eikä alijäämäistä tulosta tilinpäätöksessä, jolloin taseeseen ei kerry alijäämää tarkasteluaikana. Menot on sopeutettava tuloihin ja menoja sopeuttamalla on pystyttävä kattamaan myös mahdolliset vuosittaiset poikkeavat kuluerät kuten esim. valmistuvista investoinneista syntyvät käyttöönottokustannukset. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan vuonna 2018 2,1 % ja vuonna 2019 1,6 %. Tavoitteena on etsiä tehokkain ja kokonaistaloudellisin tuotantomuoto ja se tarkoittaa, ettei kaikkia sairaanhoidon palveluita tarvitse välttämättä tuottaa itse. Sama tavoite koskee myös tukipalveluja. Henkilöstökulujen kustannustason muutoksen ennustetaan olevan 1,5 % 2018-2019 ja muiden toimintakulujen arvioimiseen on käytetty tilastokeskuksen peruspalvelujen hintaindeksiennustetta, joka on vuodelle 2018 1,3 % ja 2019 1,6 %. Muita kulueriin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. palvelutuotannon volyymikasvu ja tuottavuustavoite. Talousarvioesityksen alustava hallituskäsittelyaikataulu Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä kokouksissaan 31.10.2016 ja 14.11.2016. Hallituksen TA 2017 esitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa 28.11.2016. Valtuusto päättää talousarviosta 14.12.2016. Hallitus seuraa tarvittaessa talousarvion valmistelua alkusyksyn aikana. Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi talousarvion 2017 valmistelutilanteen. hyväksyä edellä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2017 talousarviossa ovat 1 545,7 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle 2017. hyväksyä esitetyt talousarvion 2017 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. että kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan vuoden 2017 talousarviossa sopimuksen sisällön ja voimaantulon vahvistuttua. Sopimuksen vaikutukset huomioidaan jäsenkuntien euromääräistä maksuosuutta pienentävänä erillisenä eränä talousarviovalmistelun edetessä. hyväksyä esitetyt vuosien 2017-2019 taloussuunnittelua sekä vuosien 2017-2020 investointien suunnittelua koskevat linjaukset.
Asian käsittely Esittelijä esitti, että esityslistan sivulla 13 oleva 3. kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Pediatrian lääkäriresurssin, mukaan lukien lastenpsykiatrian, lääkäriresurssin koordinaatiota ja kustannustehokasta käyttöä edistetään kokoamalla kaikkien sairaaloiden em. lääkärivakanssit HYKS Lasten ja Nuorten sairaalan tulosyksikköön lukuun ottamatta Hyvinkään sairaalaa ja Iho- ja allergiasairaalaa. Toimintaa kehitettäessä turvataan alueellinen palvelutuotanto. Esittelijä esitti, että päätösesitys muutetaan kuulumaan seuraavasti: Hallitus päättää merkitä tiedoksi talousarvion 2017 valmistelutilanteen ja jatkaa käsittelyä viimeistään syyskuussa. hyväksyä edellä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2017 talousarviossa ovat 1 545,7 euroa vähennettynä kilpailukykysopimuksen vaikutuksilla. Päätös Esitys hyväksyttiin esittelijän muuttamassa muodossa. Lisätietoja Mari Frostell, p. 0400 748 767, Anne Priha, p. (09) 471 71203