Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liiketoimintakokonaisuus tarkoittaa sellaista henkilöistä ja muista tekijöistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla voidaan harjoittaa taloudellista toimintaa, jolla on oma tavoite. Liikkeen luovutuksen yhteydessä henkilöstö siirtyy luovutuksen saajan palvelukseen. Heidän työsuhteensa ehdot pysyvät samoina työnantajan vaihtumisesta huolimatta. Luovutuksen saaja ei voi irtisanoa siirtyneitä työntekijöitä vain liikkeen luovutuksen perusteella, vaan laissa säädetyin palvelussuhteen normaalein päättämisedellytyksin. Myöskään työntekijöillä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa muutosta ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Työntekijä voi kuitenkin irtisanoa työsopimuksensa normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla. Tällaisessa tapauksessa määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa loppumaan luovutushetkeen määräajasta riippumatta.
Tarjouspyyntöön voi sisältyä ehto henkilöstön siirtymisestä Määritellessään ostettavaa palvelua ostaja voi asettaa ehtoja, jotka liittyvät palvelun sisältöön tai sen suorittamistapaan. Henkilöstön siirtymistä koskeva ehto määrittelee hankittavaa palvelua, jonka ostaja hankkii palvelun tuottajalta. Mikäli tarjoaja ei halua ottaa henkilöstöä vastaan tai tarjouksessaan poikkeaa ostajan asettamasta ehdosta, tarjous ei ole vertailukelpoinen tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kanssa. Tarjoajien tulee saada riittävällä tarkkuudella tietoonsa siirtyvästä henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset. Tarjouspyynnön ehto ei saa tosiasiallisesti suosia esimerkiksi aiempaa palveluntuottajaa. Tasapuolisuuden vaatimus korostuukin erityisesti kilpailutettaessa palvelua, jonka on jo aiemmin tuottanut joku kilpailuun osallistuva tuottaja. (Kuntaliitto; Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC, Helsinki 2007, s. 25.)
Alihankintaan siirtyminen voi muodostaa liikkeen luovutuksen. Samoin myös ulkoistetun toiminnan ottaminen takaisin itse huolehdittavaksi voi olla liikkeen luovutus. Tämä edellyttää luonnollisesti liikkeen luovutuksen tunnusmerkkien täyttymistä (mm. toiminnallinen kokonaisuus, mahdollinen ko. kokonaisuuden henkilöstön siirtyminen) Esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2002:54 palvelutaloa ylläpitänyt yhdistys lopetti oman aterianvalmistustoimintansa ja alkoi hankkia ateriat ostopalveluna yritykseltä, jolle yhdistys vuokrasi palvelutalon keittiötilat koneineen ja muine varusteineen ja joka lisäksi ryhtyi harjoittamaan tiloissa lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa. Kyseessä ei ollut liikkeen luovutus, sillä toiminnan luonne, asiakaskunta ja sen edellyttämät työtehtävät eivät olleet säilyneet ennallaan, eikä henkilökuntaa ollut siirtynyt yrityksen palvelukseen.
Hankinnat hankintayksikön sidosyksiköltä (Hankintalaki 10 ) Hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö (=kunta) tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä (esim. osakeyhtiö), jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden (=kuntien tai muiden julkisyhteisöjen) kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.
Uusikaupunki päätti (kh 25.5.2015 229) merkitä Arkea Oy:n osakkeita ja siirtyä osaltaan Arkea Oy:n omistajaksi. Tämä mahdollisti ruokapalvelujen hankkimisen omalta sidosryhmältä (Uudenkaupungin Tekla 24.11.2015) ks. edellinen dia, omalta sidosryhmältä hankkimiseen ei tule sovellettavaksi hankintalaki