SOTE, henkilöstötyöryhmien terveiset. Katariina Similä, henkilöstöjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 SOTE, henkilöstötyöryhmien terveiset Katariina Similä, henkilöstöjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

2 Miten henkilöstöä kuullaan? Koska asioita selviää? Säilyvätkö henkilöstöetuudet? Harmonisoidaanko palkkoja? Työskentelen laitoshuollossa. Onko tuleva työpaikkani sotessa vai kunnassa? Siirtyykö henkilöstö liikkeen luovutuksella vai miten edetään? Missä organisaatiossa tulen olemaan töissä?

3 Uudistuksen vaikutuksista Pitkällä aikavälillä esityksen pohjalta muodostuvat suuremmat ja vahvemmat organisaatiot edistävät henkilöstön työpaikkojen pysyvyyttä. Toisaalta uudistuksessa ei ehdoteta maakuntiin siirtyvälle henkilöstölle samanlaista irtisanomissuojaa, joka on aiemmin säädetty kuntarakennelaissa liitoskuntien viranhaltijoille ja työntekijöille. Keskipitkällä aikavälillä epävarmuus määräaikaisissa palvelussuhteissa kasvaa. Henkilöstöä koskevat järjestelyt ovat merkittävä mahdollisuus tehostaa toimintaa ja vaikuttaa tulevaan kustannuskehitykseen. Toimintaprosessien yhtenäistämisellä ja uudelleenjärjestelyillä voidaan hillitä erityisesti kustannusten kasvua ja etenkin uusien työntekijöiden tarvetta.

4 Organisaatiorakenteesta Omistajaohjaus Valtakunnalliset palvelukeskukset (ICT, TAHE, toimitila ja kiinteistöt) järjestävät ja tuottavat palveluita Nykyinen Sote henkilöstö (kunnat, SHP, erityishuoltopiiri, kuntayhtymät) n hlöä Non-SOTE henkilöstö (kuntien henkilöstö 50% työpanos ja pääosa ELYkeskusten, TE-toimistojen, aluehallintoviraston ja maakuntien liiton tehtävistä, Noin hlöä MAAKUNTAKONSERNI Palveluiden järjestämisvastuu Liikelaitos Tuottaa palveluita Käytetään julkista valtaa Yhtiö Oy 1 Tuottaa palveluita kilpailuilla markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Yhtiö Oy 2 Tuottaa palveluita kilpailuilla markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Maakuntavaltuusto Hallitus Maakuntajohtaja

5 Henkilöstösiirroista Lakiesitysten mukaan Henkilöstö siirtyy maakuntien ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöiden palvelukseen. Henkilöstö siirtyy sen maakunnan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirtymistä. Siirrot toteutuvat myös tukipalveluissa, jos henkilön nykytehtäväistä vähintään 50% kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Tukihenkilöstön osalta odotetaan erillisiä linjauksia, jotta varmistetaan se, että toisaalta maakuntiin siirtyy riittävästi tukipalveluhenkilöstöä ja toisaalta kuntiin jää riittävästi tukipalveluhenkilöstöä (siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja röntgenpalvelut). Uudistuksen yhteydessä ei tulla säätämään määräaikaisesta irtisanomissuojasta. Siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä eli siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

6 Liikkeenluovutus? Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Liikkeen luovutuksen yhteydessä henkilöstö siirtyy luovutuksen saajan palvelukseen. Työnantaja vaihtuu, mutta palvelussuhde jatkuu samana ja keskeytymättömänä eli palvelussuhteen pituus katsotaan sen alusta alkaen. Se vaikuttaa esimerkiksi irtisanomisajan pituuteen, vuosilomaetuuksiin, palvelusvuosilisiin jne. Tavanomaiset henkilöstöetuudet eivät kuitenkaan siirry (merkkipäivälahjat, työmatkasetelit, työterveyshuolto ). Luovutuksen saaja ei voi irtisanoa siirtyneitä työntekijöitä vain liikkeen luovutuksen perusteella, vaan laissa säädetyin palvelussuhteen normaalein päättämisedellytyksin. Myöskään työntekijöillä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa muutosta ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Siirtymäaikana henkilöstön jatkosiirto maakunnan yhtiöön luetaan niin ikään liikkeenluovutukseksi. Maakunnat voivat näin järjestää palvelujen yhtiöittämisen mennessä ja henkilöstö siirtyy tällöin myös jatkoluovutuksessa liikkeenluovutuksen periaattein. Sote-uudistuksessa tulee huomioida se, että kun erilaiset organisaatiot ja niiden toimintatavat organisoidaan kokonaan uudelleen, tulee luoda uusi henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöä koskevat pelisäännöt (ml paikalliset sopimukset jne), jotta henkilöstä kohdellaan tasa-arvoisesti.

7 Eläkejärjestelmä Kevasta annettua lakia (66/2016) ehdotetaan muutettavaksi siten, että maakunnat olisivat lain perusteella Kevan jäsenyhteisöjä ja maakuntien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt voisivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi henkilöstö säilyttäisi näin myös mahdollisen lisäeläketurvan. Jos maakunnallinen yhtiö ottaisi eläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, henkilöstö menettäisi laki-sääteisen lisäeläketurvan ja alemmat eläkeiät. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä työnantajan eläkemaksun ehdotetaan koostuvan jatkossa kolmesta osasta: palkkaperusteisesta eläkemaksusta, työkyvyttömyyseläkemaksusta ja nykyisen eläkemenoperusteisen maksun korvaavasta tasausmaksusta.

8 Työehtosopimukset Mitä tiedämme mitä emme tiedä? Tässä vaiheessa tiedetään jo, että KT edustaisi kuntien ja maakuntien omistamia yhtiöitä Työ- ja virkaehtosopimukset (maakuntasektori=maakunta ja sen liikelaitokset) ovat erillään KT:n yrityssektorin sopimuksista (mm. maakuntakonsernin tytäryhteisöt). Harmonisaatio tullaan toteuttamaan maakunnittain (työnantajittain) mutta myös työehtosopimuksittain, joten faktisesti maakunnan ja sen osakeyhtiön henkilöstö työskentelee eri työnantajilla, vaikka samaa konsernia ovatkin. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa siitä, millaiset ovat tulevissa maakunnissa Sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset Palkkausjärjestelmä tai työn vaativuuden arviointijärjestelmä.

9

10 Esivalmistelutilanne V-S SOTEn henkilöstötyöryhmässä Olemme tehneet tulevista valmistelutehtävistä ns. TO DO listan. Kevään 2017 aikana tarkoitus on saada kartoitettua Paikalliset sopimukset Siirtyvän henkilöstön määrä ammattinimikkeittäin (ei henkilötietoja) Ennen päätöksentekoa asiat käsitellään YT-ryhmässä. Eli YT-ryhmässä käsitellään myös muiden alatyöryhmien päätösesitykset siltä osin kuin niillä on oleellisia henkilöstövaikutuksia. Luovuttavilla työnantajilla ei ole velvollisuutta luovuttaa esitetyssä lainsäädännössä tarkoitettuja yksityiskohtaisia henkilötietoja ennen lain voimaatuloa, jolloin vasta perustetaan luovutuksen saaja eli maakunta. Väliaikaishallinto Väliaikaishallinnolla tulee olemaan laajempi toimintavaltuus eli sen johdolla tehdään varsinainen valmistelu. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on kartoittaa liikkeen luovutuksen piiriin kuuluva henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja -sopimuksiksi.

11 Luovuttavien työnantajien yt ja viestintä Kuntien, kuntayhtymien ja valtion virastojen tulee huolehtia esivalmisteluvaiheesta lähtien jatkuvasta viestinnästä henkilöstölle sekä käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) ja yhteistoiminnastavaltion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukainen yhteistoimintamenettely. Virallisen yhteistoiminnan lisäksi suositellaan henkilöstön informoimista ja vapaamuotoisempia henkilöstön osallistamisen tapoja. Henkilöstöllä on suuri tarve saada lisää jäsentynyttä tietoa uudistuksesta.