Kiteen kaupunki Tilinpäätös 2013
Sisällys 1 Olennaiset tapahtumat kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013 4 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 4 1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 1.3.1 Yleinen kehitys 7 1.3.2 Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys 8 1.3.3 Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys 9 1.4 Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 9 1.5 Kunnan henkilöstö 10 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 10 1.7 Ympäristötekijät 11 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 11 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 3.2 Toiminnan rahoitus 14 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 15 3.4 Kokonaistulot ja -menot 17 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 18 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 18 4.2 Konsernin toiminnan ohjaus 18 4.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 18 4.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 19 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 23 5.1 Tilikauden tuloksen käsittely 23 5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 23 6 Talousarvion toteutuminen 24 6.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 24 6.1.1 Käyttötalouden toteutuminen 24 Tarkastuslautakunta 24 Tarkastustoimi 24 Kaupunginhallitus 25 Yleishallinto 25 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 29 Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto 29 Varhaiskasvatus 30 2 (96)
Peruskoulutus 33 Toisen asteen koulutus 35 Kirjastopalvelut 38 Vapaa-aikapalvelut 40 Perusturvalautakunta 43 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 43 Sosiaali- ja perhepalvelut 44 Terveyspalvelut 46 Ikäihmisten palvelut 50 Ympäristölautakunta 52 Rakentaminen ja ympäristön valvonta 52 Tekninen lautakunta 54 Hallinto, kaavoitus ja tukipalvelut 54 Toimitilat 57 Kuntatekniikka 60 Käyttötalous yhteensä 62 6.1.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 63 6.1.3 Toimintatulot ja menot toimielimittäin 64 6.1.4 Toimintatulot ja menot tulosalueittain 65 6.1.5 Investointien toteutuminen 67 6.1.6 Rahoitusosan toteutuminen 72 7 Tilinpäätöslaskelmat 73 7.1 Tuloslaskelma 73 7.2 Rahoituslaskelma 74 7.3 Tase 75 7.4 Konsernilaskelmat 77 8 Tilinpäätöksen liitetiedot 81 9 Allekirjoitus ja merkinnät 95 10 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 96 3 (96)
1 Olennaiset tapahtumat kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kiteen kaupungin asukasluku pieneni 159 asukkaalla ollen 11 196 vuoden 2013 lopussa. Teollisia työpaikkoja oli vuoden 2013 lopussa 926 kpl, missä vähennystä on 26 eli 2,7 % edellisestä vuodesta. Työttömyysaste joulukuussa oli 17,4 %, missä kasvua edellisestä vuodesta on 2,8 %-yksikköä. Vuosi 2013 oli uuden Kiteen ensimmäinen toimintavuosi. Kahden eri kunnan toimintakulttuurin yhteensovittamista vauhditettiin Tartu ruoriin muuta kurssi! hankkeen ja muiden hankkeiden avulla. Kaupungin organisaatio selkiintyi vuoden 2013 alusta. Helli-liikelaitoksen purkauduttua perusturvan palvelut järjestettiin perusturvalautakunnan alaisena toimintana. Tilike kuntatilitoimisto -liikelaitoksen purkauduttua talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö ja toiminta ovat kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Muu yhteistoiminta eri kuntien ja kuntayhtymien kanssa toteutui entisellä tavalla. Kaupungin viranhaltijajohto muuttui olennaisesti vuoden 2013 aikana. Kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja irtisanoutuivat. Yhteiskuntasuhdejohtaja ja perusturvajohtaja jäivät loppuvuodesta pois viranhoidosta ja siirtyivät eläkkeelle 1.2.2014. Lisäksi kehitysjohtaja ja talousjohtaja jäivät vuorotteluvapaalle. Johtavien viranhaltijoiden tehtäviä hoidettiin sijaisjärjestelyin. Toimialat saavuttivat toiminnalliset tavoitteet pääosin hyvin. 16 tulosalueesta 12 saavutti myös taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat käyttötalouden nettomenojen ylitykset olivat yhteensä 0,4 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat 0,5 milj. euroa budjetoitua parempina. Tämä johtui siitä, että korkomenot toteutuivat arvioitua huomattavasti pienempinä. Valtionosuudet, 34,9 milj. euroa, kasvoivat 3,6 % edellisestä vuodesta. Kasvuun sisältyi yhdistymisavustus 0,8 milj. euroa. Verotulot, 34,3 milj. euroa, kasvoivat 1,4 %. Kaupunki laski tuloveroprosenttia 0,25 %-yksiköllä 21,5 %:iin. Se oli sama kuin Kesälahden kunnan tuloveroprosentti vuonna 2012. Verorahoitus (valtionosuudet ja verotulot) kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 % eli 1,7 milj. euroa. Toimintakate, - 66,3 milj. euroa, heikkeni 1,7 %. Vuosikate oli 2,9 milj. euroa. Poistojen jälkeinen tulos oli 0,7 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi, mutta 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Investoinnit lähtivät kasvuun viime vuonna. Kiteen terveyskeskuksen uudisrakentaminen ja Arppen koulun saneeraustyöt käynnistyivät. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,6 milj. euroa. Kaupungin velkamäärä vuoden lopussa oli 24,4 milj. euroa, 2 181 euroa/asukas. Kiteen kaupungin kertynyt alijäämä vuoden lopussa oli 11,1 milj. euroa eli 991 euroa/asukas. Kaupungin taloustilanne on vakava. Viime kädessä on kysymys kaupungin itsenäisyydestä. Kyse ei ole vain siitä, haluammeko me pysyä itsenäisinä vaan myös siitä, katsooko valtiovalta, että meillä on edellytyksiä toimia itsenäisenä. Kiteellä 7.4.2014 Eeva-Liisa Auvinen, kaupunginjohtaja 4 (96)
1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Ylintä päätösvaltaa kaupungissa käyttää kaupunginvaltuusto, jossa on 35 jäsentä. Kaupunginvaltuuston päätökset valmistelee ja toimeenpanee kaupunginhallitus, jossa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee tilintarkastajan, jäsenet kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Kaupunginvaltuuston kokoonpano 2013 Kansallinen Kokoomus 6 Suomen Keskusta 13 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 7 Perussuomalaiset 7 YHTEENSÄ 35 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Sinikka Musikka (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Palviainen (PS) ja toisena varapuheenjohtajana Kari Sutinen (KOK). Valtuusto kokoontui päätöskokoukseen 8 kertaa vuonna 2013. 5 (96)
Kaupunginhallituksen kokoonpano Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pj. Esa Lahtela (SDP) I varapj. Ari Asikainen (KESK) II varapj. Osmo Pirhonen (PS) Jäsenet: Kirsi Hirvonen (KESK) Birgitta Muukkonen (SDP) Seija Pajatie (PS) Timo Päivinen (KOK) Kaisa Saari (KOK) Unto Väkeväinen (KESK) Vesa Parviainen (SDP) Raimo Oksman (KESK) Marko Koskinen (PS) Liisa Ratilainen (KESK) Tuula Sarvi (SDP) Arja Havukainen (PS) Timo Rahunen (KOK) Susanna Wilén (KOK) Kari Pennanen (KESK) Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen 18.3 saakka, vs. kaupunginjohtaja Jorma Turunen 19.3. 4.11. ja kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen 5.11. alkaen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Ulla Huhtilainen 6.5. saakka, vt. hallintojohtaja Eija Hämäläinen 7.5. - 13.10. ja vt. hallintojohtaja Jari Tuononen 14.10. alkaen. Valtuuston valitsemat muut toimielimet: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Perusturvalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Lisäksi valtuusto on nimennyt valtuustokaudeksi: - Kiinteistötoimitusten uskotut miehet - Käräjäoikeuden lautamiehet Tilivelvolliset Kiteen kaupungissa v. 2013 Luottamushenkilöt: Kaupunginhallituksen jäsenet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet Perusturvalautakunnan jäsenet Ympäristölautakunnan jäsenet Teknisen lautakunnan jäsenet 6 (96)
Viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen 31.7. saakka Vs. kaupunginjohtaja Jorma Turunen 1.8. 4.11. Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen 5.11. alkaen Hallintojohtaja Ulla Huhtilainen 31.7. saakka Vt. hallintojohtaja Eija Hämäläinen 1.8. 13.10. Talousjohtaja Eija Hämäläinen 13.10. saakka Vs. Talousjohtaja, vt. hallintojohtaja Jari Tuononen 14.10. alkaen Kehitysjohtaja Nina Holopainen 31.7. saakka Vs. kehitysjohtaja Tiina Eskelinen 1.8. alkaen Maaseutupäällikkö Katja Turtiainen Arppen Koulun rehtori Erkki Kontro Vs. sivistysjohtaja Erkki Kontro 1.8. Lukion rehtori Kyösti Värri Varhaiskasvatuksen päällikkö Eine Kettunen Kirjastotoimenjohtaja Sinikka Panttila Vapaa-aikapäällikkö Tapio Niskanen Perusturvajohtaja Airi Turunen Sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö Mervi Paddar Terveyspalvelujen päällikkö Sirpa Kojo Ikäihmisten palvelupäällikkö Marja-Riitta Väistö-Honkanen Tekninen johtaja Antti Asikainen Ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen Kiinteistöpäällikkö Tapani Hirvonen Kuntatekniikan päällikkö Kauko Hirvonen 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.3.1 Yleinen kehitys Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote laski noin 1,4 prosenttia vuonna 2013. Vuosi oli kokonaisuudessaan talouskehityksessä heikko, sillä yhdelläkään neljänneksellä ei kertynyt kasvua. Vuonna 2012 bruttokansantuote laski noin prosentin, vaikka käännettä parempaan odotettiin jo silloin. Vienti kääntyi vuonna 2013 lievään nousuun ja se kasvoi ennakkotiedon mukaan 0,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2012 vienti oli laskenut 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2011 vienti kasvoi lähes kolme prosenttia. Tuonti väheni vuonna 2013 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Tuonnin vähenemisen seurauksena kansantalouden tilinpidon mukainen kauppatase palasi vuonna 2013 ylijäämäiseksi kahden alijäämävuoden jälkeen. Talouden taantuminen oli viime vuonna laaja-alaista, sillä kaikkien päätoimialojen tuotanto supistui metsätaloutta lukuun ottamatta. Teollisuuden ja rakentamisen tuotannon laskut olivat jyrkimmät, 2, 5 prosenttia. Palvelualojen tuotanto supistui runsaan prosentin ja maatalouden puoli prosenttia. Talouden resurssit olivat viime vuonnakin laajalti vajaakäytössä. Tehdasteollisuudessa kapasiteetin käyttöaste laski noin prosenttiyksikön alle 80 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen osuus kotimaisesta kysynnästä on yli puolet. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kehitys on jäänyt vaatimattomaksi viime vuosien aikana ja vuonna 2013 reaalitulot olivat lähes samalla tasolla kuin kolme vuotta ai- 7 (96)
emmin. Vuonna 2013 yksityinen kulutus supistui 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen määrä lisääntyi v. 2013 vajaan prosentin eli vähemmän kuin pitkän ajan keskiarvo. Julkiset investoinnit lisääntyivät v. 2013 ennakkotietojen mukaan liki 7 % ja niin valtion, kuntien kuin sosiaaliturvarahastojenkin investoinnit kasvoivat tavanomaista enemmän. Julkisista investoinneista noin neljännes on valtion investointeja ja kolme neljäsosaa kuntien investointeja. Investoinneista merkittävä osa johtui kiinteistöjen peruskorjauksen tarpeesta ja kasvukeskusten suurista hankkeista. Julkisyhteisöjen talous on ollut jo kauan alijäämäinen. Heikko suhdannetilanne on heijastunut luonnollisesti myös julkisyhteisöjen talouteen. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,4 prosenttia kokonaistuotannosta. Ennakkotietojen mukaan kuntatalouden alijäämä pieneni vuonna 2013. Pääosin kertaluontoisista tekijöistä aiheutunut, yleiseen taloustilanteeseen nähden vahva verotulojen kasvu ja samaan aikaan kulutusmenojen hitaampi kasvu kohensivat rahoitusasemaa. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoden 2013 lopussa peräti 16,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 12,6 prosenttia. 1.3.2 Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys Väkiluvun ja yritystoiminnan kehitys Kiteen väkiluku vuoden 2013 lopussa oli 11 196 henkilöä. Vuoden 2012 lopussa Kiteen ja Kesälahden yhteenlaskettu väkiluku oli 11 355 väestörekisterikeskuksen mukaan henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Keski-Karjalan väkiluku vuoden 2013 lopussa oli 18 540 henkilöä, eli yhden prosentin edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli 18 728 henkilöä eli 188 henkilöä enemmän. Koko Pohjois- Karjalan väkiluku laski 0,2 prosenttia Joensuun seutukunnan väkiluvun kasvettua 0,1 prosenttia ja Pielisen Karjalan väkiluvun laskettua hieman yli prosentin. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2013 lopussa oli Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mukaan Kiteellä 17,4 prosenttia. Työttömiä oli 845 henkilöä eli 107 henkilöä (14,5 prosenttia) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli 14,6 prosenttia ja työttömien lukumäärä 738 henkilöä. Kiteellä työttömyys oli kuitenkin vuoden 2013 lopussa Keski-Karjalan seutukunnan alhaisin, sillä Rääkkylässä työttömien osuus työvoimasta oli 19,1 prosenttia ja Tohmajärvellä 19,9 prosenttia. Koko Keski-Karjalan seutukunnan työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 18,3 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 16,7 prosenttia. Keski-Karjalan seutukunnassa oli vuoden 2013 lopussa työttömänä 1 457 henkilöä, mikä on 184 henkilöä (14,5 %) enemmän kuin joulukuussa 2012. %). Keski-Karjalaan syntyi vuoden 2013 aikana 153 uutta työpaikkaa, joista 102 Kiteelle. Uusia yrityksiä syntyi 57, joista 32 Kiteelle. 8 (96)
1.3.3 Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Verotulot yhteensä 33 776 991 33 948 000 34 253 725 josta Kunnan tulovero 29 520 743 29 300 000 29 634 373 Kiinteistövero 2 472 699 2 744 000 2 783 088 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 783 549 1 904 000 1 836 264 Valtionosuudet yhteensä 33 724 206 34 573 652 34 926 153 josta Harkinnanvarainen 1 000 000 Valt.osuuksien vähenemiskorvaus 228 000 155 252 Yhdistymisavustus 800 000 800 000 Tp 2012 sisältää Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan verotulot ja valtionosuudet Vuonna 2013 Kiteen kaupungin verotulot kasvoivat noin 477 000 euroa eli 1, 4 prosenttia edellisvuodesta, kun huomioon otetaan Kiteen kaupungin ja Kesälahden yhteenlasketut vuoden 2012 verotulot. Kunnan tulovero kasvoi ainoastaan noin 114 000 euroa eli 0,4 prosenttia. Kiinteistöverotulot kasvoivat 310 000 euroa eli 12,6 prosenttia. Yhteisöveron tuotto parani kolme prosenttia eli 53 000 euroa. Vuonna 2013 verotilitysjärjestelmä muuttui niin, että joulukuussa kunnille tilitettiin sellaisia jäännösveroja, jotka vanhalla järjestelmällä olisi tilitetty vasta vuoden 2014 puolella. Valtionosuudet lisääntyivät 3,6 prosenttia eli 1,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tulee kuitenkin huomioida, että vuonna 2012 Kitee sai miljoonan euron harkinnanvaraisen avustuksen. Vuonna 2013 sen sijaan Kitee sai 800 000 yhdistymisavustuksen kuntaliitoksen vuoksi. Yhdistymisavustuksen lisäksi Kitee sai kuntaliitoksesta johtuvaa valtionosuuksien vähenemiskorvausta 155 252 euroa. 1.4 Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Vuosi 2013 oli yhdistyneen uuden Kiteen ensimmäinen toimintavuosi. Kahden kunnan henkilöstö ja toiminnat yhdistettiin. Kaupunginvaltuusto valitsi 16.9.2013 kaupunginjohtajaksi Eeva-Liisa Auvisen, joka aloitti tehtävässään 5.11.2013. Alkuvuoden 2014 aikana laaditaan talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2014-2018. Tarvittaessa kohdistetaan toimia myös vuodelle 2014, koska syksyllä asetettuun tavoitteeseen ei päästy. Talouden tasapainottamiseen liittyen henkilöstön määrää pyritään vähentämään jo vuoden 2014 aikana hyvän henkilöstösuunnittelun avulla. Yhteiskuntasuhdejohtajan virka lakkautettiin 1.2.2014 lukien ja tehtävät järjesteltiin uudelleen. 9 (96)
1.5 Kunnan henkilöstö Kiteen kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2013 oli 732 henkilöä. 31.12.2012 yhteenlaskettu Kiteen kaupungin (sisältäen Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli - liikelaitoksen ja Tilike-kuntatilitoimisto liikelaitoksen) ja Kesälahden kunnan henkilöstömäärä oli 872 henkilöä. 1.1.2013 Kesälahden kunnasta siirtyi 82 henkilöä Kiteen kaupungin palvelukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen henkilöstöstä siirtyi Tohmajärven kunnan / Attendo Oy:n palvelukseen yhteensä 104 henkilöä. Henkilöstökulut olivat vuonna 2013 yhteensä 31 550 029 euroa. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtyi 18 henkilöä (keski-ikä 63,1 vuotta) ja osaaikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 8 henkilöä, joista kuntoutustuelle siirtyi 5 henkilöä. Sairauspoissaolot on esitetty oheisessa taulukossa. Keskimäärin henkilöä kohti sairauspoissaoloja kertyi 11,4 työpäivää. Sairauspoissaolot kalenteri- ja työpäivittäin 2013 ja 2012 Kalenteripäivät 2013 Työpäivät 2013 Kalenteripäivät 2012 Työpäivät 2012 Hallintokeskus 516 372 Sivistyskeskus 2 460 1 871 Perusturvakeskus 6 088 4 875 Tekninen keskus 1 770 1 269 Kaikki yhteensä 10 834 8 387 11819* 8983* *) Luvuissa mukana Tilike- ja Helli -liikelaitokset sekä Kesälahden kunta Kiteen kaupungin henkilöstöstä laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus. Se sisältää tarkempia henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta, tuloksista ja kustannuksista. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on riski, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin kykyyn selviytyä pitkällä aikavälillä sille kuuluvien palvelutehtävien hoitamisesta sekä mahdollisuuksiin osallistua kaupungin ja koko Keski- Karjalan seudun kehittämiseen. Kaupungissa ei ole kuntalain tarkoittamaa talouden tasapainottamisohjelmaa ja toimenpideohjelmaa. Tänä keväänä kaupungissa laaditaan suunnitelmat ja ne ovat valtuuston käsittelyssä kesäkuun loppuun mennessä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus 1.1.2015 aiheuttaa valtionosuuden menetyksiä Kiteelle. Kiteen kaupunki saa vielä vuosina 2014-2015 kuntaliitoksen mukaista yhdistymisavustusta. Syrjäisyyskerroin nosti Kiteen valtionosuuksia vuodesta 2012 alkaen. Päätös on määräaikainen. 10 (96)
Kaupungin velkamäärä on jo nyt korkealla tasolla, 24,4 milj. euroa, ja se kasvaa lähivuosina jo päätettyjen ja aloitettujen investointien johdosta. Investointisuunnitelman mukaan nettoinvestoinnit ovat vuosina 2014-2017 yhteensä yli 23 milj. euroa, keskimäärin 5,8 milj. euroa vuodessa. Lainamäärä kasvaa väistämättä. Taseessa ei ole ylijäämäpuskureita ja investointeja vastaaviin ylijäämiin ei ole mahdollista päästä. Lainamäärän kasvaessa kasvavat korkomenot ja korkoriski. Tällä hetkellä korkotaso on erittäin alhainen, mutta tilanne voi muuttua. Investointiohjelmaa on välttämättä tarkasteltava kriittisesti tasapainottamisohjelman yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi lisää työn tuottavuutta. Kaupungilla on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jonka avulla on pystytty tunnistamaan ja ehkäisemään henkilöstön kuormitustekijöitä ajoissa sekä ehkäisemään ennenaikaisia eläköitymisiä. Tätä toimintaa jatketaan. Henkilöstökustannuksia hallitaan sekä hyödyntämällä luontaista poistumaa että ehkäisemällä edellä mainittuja ennenaikaisia eläköitymisiä, joista seuraa usein suuria varhaiseläkemenoperusteisia maksuja. Kaupungin omistama kiinteistömassa on tarpeeseen nähden liian suuri. Siitä aiheutuu kaupungille tarpeettomia käyttökustannuksia. Kaupungin omassa palvelutuotannossa tarvittavat tilat tulisi päättää talouden tasapainottamisen yhteydessä ja lopuista luopua joko myynnin, purkamisen tai vuokraamisen kautta. Sisäilmaongelmat tai niiden epäilyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat kaupungille vuosittain merkittäviä kustannuksia. Tavanomaisiin kiinteistöihin kohdistuviin riskeihin on varauduttu vakuutuksin. Kaupunki suojautui vakuutuksin riskeiltä 112 000 eurolla vuonna 2013. 1.7 Ympäristötekijät Kiteen kaupungin ympäristöviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimii ympäristöpäällikkö, joka valvoo ympäristösuojelulain ja muiden toimintaa ohjaavien lakien noudattamista. Ympäristölautakunta on antanut toiminnastaan erillisen toimintakertomuksen. 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupungin toiminnan ohjauksessa noudatetaan voimassa olevaa hallintosääntöä ja Kuntalakia sekä erityislainsäädäntöä ja kunnan omia ohjeita. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lisäksi kaikki ne kaupungin toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat kunnan viranomaisina vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kiteen kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.12.2011 317 sisäisen valvonnan ohjeen. Toimialajohtajat sekä talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö ovat antaneet pyydetyt selonteot toimialansa vuoden 2013 sisäisen valvonnan suunnitelmasta, toteutetusta sisäisestä valvonnasta, keskeisistä havainnoista ja tehdyistä toimenpiteistä kaupunginjohtajalle. Perusturvakeskus on toteuttanut vuonna 2013 perusturvalautakunnan hyväksymää kaupungin sisäisen valvonnan ohjeeseen perustuvaa sisäisen valvonnan toimintasuunnitelmaa. Muut toimialat eivät ole hyväksyneet erillistä sisäisen valvonnan toi- 11 (96)
mintasuunnitelmaa v. 2013, mutta ovat noudattaneet kaupungin sisäisen valvonnan ohjetta ja vuonna 2012 hyväksymäänsä erillistä ohjetta. Suoritetuissa valvontatoimenpiteissä, joilla varmistetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja sekä varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, on korjattu vähäiset virheelliset menettelyt heti kun ne on havaittu. Talousarvion toteutumisen raportoinnissa oli puutteita ja ensimmäinen osavuotiskatsaus vietiin valtuustoon vasta elokuussa. Kaupunginhallitukselle ei viety talouden toteumaa kuukausittain kuten sisäisen valvonnan ohje edellyttää. Hallintokunnat seurasivat talousarvion toteutumista raportoinnin valmistumisen tahdissa. Toteutumatiedot olivat myöhässä jopa yli puoli vuotta, jolloin tiedot eivät palvelleet talouden seurannassa. Talousarvion muutostarpeet on pääosin tuotu esille ja esitetty valtuustolle hyväksyttäväksi tilivuoden aikana. Sitovan tason nettomenoylityksiä oli yhteensä 0,4 milj. euroa, 0,6 %, valtuuston hyväksymistä sitovista käyttötalouden nettomenoista. Investointeihin ja käyttötalouden hankkeisiin on haettu ulkopuolista rahoitusta, mikäli saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käytössä olevat esimiesten aamukahvitilaisuudet ovat osoittautuneet onnistuneeksi tavaksi tiedottaa ajankohtaisista asioista esimiehille sekä kuulla ja tukea heitä tehtävässään. Toimialoilla oli käytössä säännölliset palaverit. Vuoden 2014 talousarvion laadintaan kiinnitettiin huomiota, koska vuonna 2013 talousarviosta oli jäänyt pois joitakin määrärahoja. Vuonna 2014 on kehitetty talousarvion toteutumisen seurantaa ja raportointia edellisestä vuodesta. Kirjanpito on nyt ajan tasalla. Talousarvion seurantaraportit viedään kuukausittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille tiedoksi. Palvelussuhdelainsäädäntöön liittyvään neuvontaan ja ohjaukseen kiinnitetään kasvavaa huomiota vuonna 2014. Henkilöstön perehdytysmateriaali valmistellaan vuoden 2014 aikana. 12 (96)
3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettujen menojen kattamiseen. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 10 942 Toimintakulut -77 268 Toimintakate -66 326-65 221 Verotulot 34 254 33 777 Valtionosuudet 34 926 33 724 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 22 10 Muut rahoitustuotot 511 512 Korkokulut -466-613 Muut rahoituskulut -22-31 Vuosikate 2 899 2 158 Poisto ja arvonalentumiset -2 177-2 399 Tilikauden tulos 722-241 Tilinpäätössiiirrot 97 108 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 819-133 Toimintatuotot/kulut% 14,2 Vuosikate/Poistot% 133,2 90,0 Vuosikate, euroa/asukas 259 190 Asukasmäärä 11 196 11 355 13 (96)
3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 899 2 158 Tulorahoituksen korjauserät -240 923 Toiminnan rahavirta 2 659 3 081 Investointien rahavirta Investointimenot -5 268-4 088 Rahoitusosuudet investointimenoihin 416 305 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tulot 285 1 060 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 908 359 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys -21-70 Antolainasaamisten vähennys 14 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 1 200 Pitkäaikaisten lainojen Vähennys -4 914-4 998 Lyhytaikaisten lainojen muutos 863 369 Oman pääoman muutokset 237 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 007 2 951 Rahoituksen rahavirta -842-534 Rahavarojen muutos -2 750-176 Rahavarat 31.12. 1 750 4 500 Rahavarat 1.1. 4 500 4 676 Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä 5 vuodelta, -7 757 Investointien tulorahoitus % 59,7 57,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 908 359 Lainanhoitokate 0,6 0,5 Kassan rittävyys, pv 7 19 Asukasmäärä 11 196 11 355 14 (96)
3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA 31.12.2013 1.1.2013 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 48 368 45 718 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 Muut pitkävaikutteiset menot 54 71 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 7 717 7 453 Rakennukset 23 247 24 477 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 436 6 314 Koneet ja kalusto 189 335 Muut aineelliset hyödykkeet 3 3 Ennakkomaksut ja keskener. Hank. 4 574 938 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 623 5 623 Muut lainasaamiset 108 108 Liittymismaksut ja muut saamiset 417 396 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 3 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 633 8 698 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 23 20 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 394 171 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 890 1 499 Lainasaamiset 35 35 Muut saamiset 550 806 Siirtosaamiset 991 1 667 Rahat ja pankkisaamiset 1 750 4 500 54 002 54 419 15 (96)
VASTATTAVAA 31.12.2013 1.1.2013 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 17 122 16 066 Peruspääoma 27 017 27 017 Arvonkorotusrahasto 1 205 1 205 Edellisten kausien yli-/alijäämä -11 919-12 023 Tilikauden yli-/alijäämä 819-133 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero 1 013 1 109 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 233 133 Valtion toimeksiannot 1 3 Lahjoitusrahastojen pääomat 9 10 Muut toimeksiantojen pääomat 223 120 VIERAS PÄÄOMA 35 634 37 111 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 327 14 200 Lainat julkisyhteisöiltä 0 21 Saadut ennakot 323 279 Liittymämaksut ja muut velat 713 694 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 072 10 206 Lainat julkisyhteisöiltä 21 45 Ostovelat 4 395 5 164 Muut velat 734 807 Siirtovelat 5 049 5 695 54 002 54 419 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 33,8 31,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 44,1 54,4 Kertynyt alijäämä, 1000-11 100-12 156 Kertynyt alijäämä/asukas -991-1 071 Lainakanta 31.12., 1000 24 420 24 472 Lainakanta 31.12., /asukas 2 181 2 155 Lainasaamiset, 1000 108 108 Asukasmäärä 11 196 11 355 16 (96)
3.4 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kunnan kokonaistulot ja -menot 2013 TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 10 943 Toimintakulut 77 268 Verotulot 34 254 Korkokulut 466 Valtionosuudet 34 926 Muut rahoituskulut 22 Korkotuotot 22 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 511 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät -250 - Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien Rahoitusosuudet investointeihin 416 hyödykkeiden luovutustapp. -9 Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustulot 285 Investointimenot 5 268 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 21 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 914 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 28 800 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 27 937 Oman pääoman lisäykset 237 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 114 144 Kokonaismenot yhteensä 115 887 Kokonaistulot 114 144 Kokonaismenot 115 887 1 743 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 008 Rahavarojen muutos -2 751 1 743 17 (96)
4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Muut yhtiöt 2 Osakkuusyhteisöt 1 4 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 10 4 4.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kiteen kaupunginvaltuusto on 14.4.2009 hyväksynyt konserniohjeen, jossa määritellään Kiteen kaupungin sekä sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan toimintaperiaatteet. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat valtuuston ja hallituksen määrittelemää toimintalinjausta. Konserniohjeessa kaupunginvaltuusto päättää kaupunkikonsernin ohjauksen periaatteista. Kiteen kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat Kitee-konsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. 4.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kiteen kaupungin konserniohjeen mukaan konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen tehtävänä on muun muassa valvoa kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa, antaa ohjeita kaupunkia edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisessa käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus on ohjeistanut yhtiökokouksiin osallistuvia Kiteen kaupungin edustajiksi nimettyjä henkilöitä. Ohjeistus on ollut riittävää, koska päätökset ovat olleet kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisia. Tiedonkulku konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä on varmistettu esimerkiksi siten, että konserniyhteisöjen hallituksiin ja johtokuntiin on valittu kaupunginhallituksen jäseniä. Kaupunginjohtaja on käynyt säännöllisesti keskusteluja Keti Oy:n toimitusjohtajan kanssa yhtiön ajankohtaisista asioista ja taloudellisesta tilanteesta. 18 (96)
4.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2 013 1000 Toimintatuotot 34 854 Toimintakulut -100 367 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 Toimintakate -65 510 0 Verotulot 34 127 Valtionosuudet 37 588 Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot 41 Muut rahoitustuotot 428 Korkokulut -834 Muut rahoituskulut -73 Vuosikate 5 765 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnnitelman mukaiset poistot -4 104 Tilikauden yli- ja alipariarviot 0 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 5 Tilikauden tulos 1 666 0 Tilinpäätössiirrot -337 Vähemmistöosuudet -36 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 294 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 34,7 Vuosikate/Poistot, % 140,5 Vuosikate, euroa/asukas 515,0 Asukasmäärä 11 196 19 (96)
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 765 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -204 Toiminnan rahavirta yhteensä 5 562 Investointien rahavirta Investointimenot -7 296 Rahoitusosuudet investointimenoihin 438 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 325 Investointien rahavirta yhteensä -6 532 Toiminnan ja investointien rahavirta -971 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -23 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 705 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 565 Lyhytaikaisten lainojen muutos 807 Lainakannan muutokset yhteensä -53 Oman pääoman muutokset 333 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset 95 Vaihto-omaisuuden muutos 35 Saamisten muutos 1 785 Korottomien velkojen muutos -2 517 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -603 Rahoituksen rahavirta -346 Rahavarojen muutos -1 316 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 6 520 Rahavarat 1.1. 7 836 Rahavarojen muutos -1 316 TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, -4170 Investointien tulorahoitus, % 84,1 Lainanhoitokate 1,03 Kassan riittävyys 21 20 (96)
Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2013 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 67 550 65 001 Aineettomat hyödykkeet 95 119 Aineettomat oikeudet 20 21 Muut pitkävaikutteiset menot 75 93 Ennakkomaksut 5 Aineelliset hyödykkeet 66 138 63 529 Maa- ja vesialueet 9 009 8 677 Rakennukset 42 858 44 068 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 519 6 398 Koneet ja kalusto 2 388 2 977 Muut aineelliset hyödykkeet 66 75 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 5 298 1 333 Sijoitukset 1 317 1 353 Osakkuusyhteisöosuudet 40 109 Muut osakkeet ja osuudet 714 705 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 62 62 Muut saamiset 500 477 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 166 178 VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 003 15 413 Vaihto-omaisuus 539 574 Saamiset 6 944 7 003 Pitkäaikaiset saamiset 519 247 Lyhtyaikaiset saamiset 6 425 6 757 Rahoitusarvopaperit 632 515 Rahat ja pankkisaamiset 5 887 7 321 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 719 80 592 21 (96)
VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 17 506 16000 Peruspääoma 27 017 27017 Arvonkorotusrahasto 2 094 2107 Muut omat rahastot 554 510 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -13 452-15220 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 294 1586 VÄHEMMISTÖOSUUDET 223 148 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 090 3838 Poistoero 2 022 2179 Vapaaehtoiset varaukset 2 068 1658 PAKOLLISET VARAUKSET 353 300 Eläkevaraukset 14 18 Muut pakolliset varaukset 339 282 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 400 316 VIERAS PÄÄOMA 59 146 59992 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 29 495 30580 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 499 2385 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 12 402 11370 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 14 751 15656 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 719 80592 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 26,9 24,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,0 58,9 Kertynyt ylimäämä (alijäämä), 1000-12 158-13 634 Kertynyt ylimäämä (alijäämä), /asukas -1 086-1 218 Konsernin lainat, /asukas 4 071 3 719 Konsernin lainakanta 31.12.. 1000 45 578 41 634 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 62 62 Kunnan asukasmäärä 11 196 11 355 22 (96)
5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 5.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden 721 739,56 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan tehtyä poistoeroa suunnitelman mukaan 96 208,73 euroa - Tuloutetaan rahaston vähennystä 842,80 euroa - Siirretään tilikauden ylijäämä 818 791,09 euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä. Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.8.2013 95 talouden tasapainottamisohjelman tarkistamisen. Se oli laadittu vuosille 2012-2016. Ohjelma ei ole toteutunut vuosina 2012-2013 suunnitellun mukaisesti ja on epärealistinen vuosina 2014-2016. Elokuussa hyväksytty raami ja talousarvioesitys poikkesivat merkittävästi (yli 5 milj. euroa) valtuuston hyväksymästä tasapainottamisohjelmasta. Talousarvioesitys vuodelle 2014 avattiin marraskuussa ja valmisteltiin uudelleen. Tavoitteena oli 2,5 milj. euron tulos vuodelle 2014, jota ei saavutettu. Vuoden 2014 hyväksytyn talousarvion tulos on 1,7 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä vuodelta 2013 on 0,8 milj. euroa. Aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää on taseessa 11,9 milj. euroa. Näin ollen Kiteen kaupungin kattamaton alijäämä 31.12.2013 on 11,1 milj. euroa. Valtuuston päätöksen mukaisesti valmistellaan talouden tasapainottamissuunnitelma ja yksilöity toimenpideohjelma taseen mukaisen alijäämän 11,1 milj. euroa kattamiseksi. Esitys saatetaan valtuuston käsittelyyn 30.6.2014 mennessä. 23 (96)
6 Talousarvion toteutuminen 6.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 6.1.1 Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tarkastustoimi TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintakulut -62 200 0-62 200-39 596 63,7-22 604 Toimintakate -62 200 0-62 200-39 596 63,7-22 604 Tilikauden tulos -62 200 0-62 200-39 596 63,7-22 604 Perustelut Toimintakulut alittuivat lähes 23 000 euroa, koska tilintarkastuspalveluiden osto toteutui huomattavasti talousarvioon varattua pienempänä. Henkilöstökulut, jotka muodostuvat pääosin kokouspalkkioista, toteutuivat suunnitellusti (noin 9000 euroa). VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen toimintatapa Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen asiakastyytyväisyys tyytyväisyystaso hyvä ei toteutunut TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP Tunnusluku 1 Tunnusluku 2 TULOKSELLISUUSMITTARIT Tuloksellisuusmittari: Tuloksellisuustavoite Tavoitetaso Toteuma Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu 24 (96)
Kaupunginhallitus Yleishallinto TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleishallinto TA 2013 TA-muutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot 3 030 896-438 419 2 592 476 2 627 382 101,3-34 906 Toimintakulut -8 247 980 888 728-7 359 252-7 266 532 98,7-92 720 Toimintakate -5 217 084 450 309-4 766 775-4 639 151 97,3-127 624 Poistot ja arvonalentumiset -14 836 0-14 836-14 836 100 0 Tilikauden tulos -5 231 920 450 309-4 781 611-4 653 987 97,3-127 624 Perustelut Toimintatuotot ylittyivät 1,3 prosentilla ja toimintakulut alittuivat 1,3 prosentilla. Henkilöstökulut alittuivat noin 100 000 eurolla talousarviossa arvioidusta. Palvelujen ostot ylittyivät muun muassa atk-, asiantuntija-, terveys-, koulutus- ja palveluiden ostoissa. Avustukset yhteisöille jäivät talousarviossa arvioitua pienemmäksi. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen 1. Vahva yritys- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö uudessa kunnassa Mielikuvamittaus Kiteen yritys- ja elinkeinoelämästä Lähtötason mittauksen tulokset ovat käytössä syksyllä 2013 Ei varsinaista mielikuvamittausta, osana P-K:n yritysbarometria toteutettu 2. Yleishallinnon palveluprosessit ovat kunnossa ulkoiset ja sisäiset asiakkuudet huomioiden Sisäisten palveluprosessien arviointi- ja seuranta/palautejärjestelmä Yleishallinnon arviointijärjestelmä on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä Prosesseja kehitetty, arviointijärjestelmä ei toteutunut 3. Uuden kunnan talous on tasapainossa suunnittelukauden lopussa Kumulatiivisten alijäämän määrä pienenee 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2013 Alijäämät on katettu vuoden 2016 Kulumatiivinen alijäämä pieneni 0,8 miljoonaa euroa Kaupungin omistamista tuottamattomista kiinteistöistä on luovuttu Tuottamattomien kiinteistöjen kustannukset Vuoden 2013 aikana tuottamattomien kiinteistöjen kustannukset pienenevät 300.000 euroa Ei toteutunut 25 (96)
Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen 4. Onnistunut muutosprosessi esimiesten ja henkilöstön näkökulmasta Henkilöstöbarometrin (ml. luottamushenkilöt) kautta saatava palaute Muutosprojektin työpaketit Esimiehet muutoksen tekijöinä ja tukijoina sekä Uudet työyhteisöt ovat toteutuneet vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden mukaisesti Palautetta on kerätty Henkilöstöbarometria ei tehty 5. Vuorovaikutteisempi ja osallistavampi luottamushenkilöiden, työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten yhteistoiminnan malli Uuden Kiteen kaupunkiviestintä ja markkinointi on jäsentynyt TUNNUSLUVUT Esimiesten toiminnasta annettava palaute Yleishallinnon palveluprosesseihin liittyvä palaute ja seurantatiedot Henkilöstöbarometri (ml. luottamushenkilöt) Kaupunkiviestinnän ja markkinoinnin vuosikello (demoversio) ja sen testauksen tulokset Henkilöstöbarometri valmis ja lähtötasomittaus tehty 31.12.2013 Esimiespalautejärjestelmä valmis 31.12.2013 Yleishallinnon arviointijärjestelmä on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä Muutosprojektin työpaketit Luottamushenkilöt muutoksen suunnannäyttäjinä ja Samassa veneessä ovat toteutuneet Viestinnän ja markkinoinnin vuosikello on viimeistelty vuoden 2013 loppuun mennessä. Ei toteutunut Ei toteutunut Samassa veneessä työpaketti toteutui Vuosikello toteutui Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Alijäämä/asukas 991 / asukas Lainakanta/asukas 2 181 /asukas Elinkeinoelämän kehittämiseen käytetty määräraha euroa/asukas TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP 60,2 / asukas 26 (96)
Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Yleishallinnon kustannukset /asukas Maaseututoimen kautta maksetut tuet, milj. eur Eu-tukea hakeneet tilat, kpl TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP 649,0 / asukas 20,8 20,3 98 % -0,5 620 624 100 % 4 Hankerahoitukset /tila 60 26 43 % -36 Vakituiset työntekijät/ palvelussuhteiden lkm Täydennyskoulutus päivää/hlö (pakollinen) Koulutuspäivät lkm/työntekijä Työterveyshuollon nettokustannukset /työntekijä Henkilöstöetuudet /työntekijä Sairauspoissaolojen kustannukset/työterveys huollon kustannukset Työllistämiseen käytetyt resurssit /asukas TULOKSELLISUUSMITTARIT Tuloksellisuusmittari: 549 0,3 1,4 200 362 181 % 162 78,9 513 424, josta kelakorvaus 248 363 72,49 71,90 99 % -0,59 Tuloksellisuustavoite Tavoitetaso Toteuma Sähköiset tukihakemukset lisääntyvät Yleishallinnon työ- ja palveluprosessit palvelevat tehokkaasti sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita Työssäjaksamisen tukeminen Henkilöstöresurssin tehokkaampi käyttö 70 % 67,2 % Itsearviointijärjestelmä on luotu vuoden loppuun mennessä Sairauspoissaolot: alle 10 työpäivää/henkilö Sijaiskustannusten lasku 2 % Arviointijärjestelmä ei toteutunut 11,4 työpäivää / henkilö 27 (96)
Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työttömyyden vähentäminen Henkilöstöpalveluiden vaikuttavuuden parantaminen Kuntaosuuden pysyminen ennallaan Palaute- ja seurantajärjestelmän kehittäminen ja lähtötasotiedot 383 856 Ei toteutunut Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu TULOSALUEEN MUU TOIMINTA Erityisesti alkuvuodesta kuntaliitos vaikutti toimintaan merkittävästi. Tartu Ruoriin muuta kurssi! hankkeen avulla edistettiin sopeutumista kuntaliitoksen aiheuttamiin muutoksiin. Loppuvuodesta toiminta oli jo monilta osin vakiintunutta. Taloudenseuranta ei ollut ajantasaista. Tulosalueella tapahtui vuoden kuluessa useita henkilöstövaihdoksia. Tilikekuntatilitoimiston purkauduttua vuoden 2012 lopussa talous- ja henkilöstöpalvelut tuotettiin kaupunginhallituksen alaisena toimintana vuoden 2013 alusta alkaen. 28 (96)
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot 0 Toimintakulut -144 804 0-144 804-159 513 110,2 14 709 Toimintakate -144 804 0-144 804-159 513 110,2 14 709 Poistot ja arvonalentumiset -27 0-27 0 0-27 Tilikauden tulos -144 831 0-144 831-159 513 110,1 14 682 Perustelut KuEl-eläkemenoperusteisten eläkemaksujen toteuma on 17 500 euroa talousarvioon varattua määrärahaa suurempi. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen Uuden kunnan sivistystoimen hallinnon tehokkaat palveluprosessit Työ- ja palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja kuvaaminen Sivistystoimen hallinnon prosessit on yhdenmukaistettu vuoden 2013 loppuun mennessä. On toteutunut TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kustannukset / asukas (11 341) 12,77 12,77 14,07 110,1 % -1,3 TULOKSELLISUUSMITTARIT Tuloksellisuusmittari: Oikea-aikaisesti tuotetut opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon palvelut Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Hallinto toimii tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Sivistysjohtajan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin Hallinnossa keskitytään perustehtäviin Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu 29 (96)
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Varhaiskasvatus TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Varhaiskasvatus TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot 576 014 40 321 616 335 564 342 91,6 51 993 Toimintakulut -4 352 441-81 945-4 434 386-4 128 630 93,1-305 756 Toimintakate -3 776 427-41 624-3 818 051-3 564 288 93,4-253 763 Poistot ja arvonalentumiset -2 129 0-2 129-2 129 100 0 Tilikauden tulos -3 778 556-41 624-3 820 180-3 566 417 93,4-253 763 Perustelut Leikkitoiminnan laajeneminen ja tuntiperusteisen päivähoitomaksun käyttöönotto syksyllä ovat vähentäneet päivähoitopalvelujen käyttöä ja lasten hoidossa oloaikaa, mistä johtuen henkilöstömenot ja palvelujen ostot ovat toteutuneet talousarviota pienempänä. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen Sähköisen läsnäolokirjauksen käyttöönotto koko varhaiskasvatuksessa Sähköistä kirjausta käyttävien yksiköiden määrä Kaikki ryhmät Kaikki ryhmät käyttävät sähköistä kirjausta Vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen päivähoitopalvelujen rinnalle Vaihtoehtoisten palvelujen määrä varhaiskasvatuksessa Yksi uusi vaihtoehto Tuntiperusteisen päivähoitomaksun käyttöönotto syksystä on luonut perheille mahdollisuuden erilaisiin vaihtoehtoihin päivähoitopalvelujen sisällä Palveluprosessien avaaminen Palveluprosessit on kuvattu vuoden loppuun mennessä Sujuvat palvelut Valinta-, maksupäätös- ja laskutusprosessit sekä perhepäivähoidon varahoito- ja palkanmaksuprosessit kuvattu TUNNUSLUVUT 30 (96)
Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Päivähoidossa olevien lasten lkm 31.12. Esiopetuksessa olevien määrä 31.12 Leikkitoiminnassa olevien määrä 31.12. Kotihoidontuella olevien määrä lkm 31.12 Päivähoidon bruttomenot /31.12.hoidossa oleva lapsi Esiopetuksen bruttomenot /31.12 esiopetuksessa oleva lapsi Leikkitoiminnan bruttomenot /31.12 leikkitoiminnassa oleva lapsi Kotihoidon tuki /31.12 tuen piirissä oleva lapsi Läsnäolopäivien määrä päivähoidossa Päiväkotihoito /hoitopäivä Perhepäivähoito /hoitopäivä Leikkitoiminta /hoitopäivä TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP 250 250 243 89,2-27 92 92 98 106,52 + 6 40 40 50 125 + 10 168 168 141 83,93-27 11 000 11 000 11 721 106,55 + 721 6600 6600 5945 90,08-655 5500 5500 3877 70,49-1623 3700 3700 3570 96,49-130 40 000 40 000 40 654 101,64 + 654 68 68 70,79 104,10 + 2,79 75 75 69,02 92,02-5,98 50 50 34,38 68,76-15,62 TULOKSELLISUUSMITTARIT 31 (96)
Tuloksellisuusmittari: Lasten ja henkilöstön suhdeluku Tuloksellisuustavoite Tavoitetaso Toteuma Lain ja asetuksen mukainen lasten ja henkilöstön suhdeluku toteutuu eri palveluissa Suhdeluku toteutuu perhepäivähoidossa ja alle 3-v päiväkotihoidossa 4 lasta/tt, yli 3 v. kokopäivähoito pk:ssa 7lasta/tt ja osapäivähoito 13 lasta/tt Perhepäivähoito: toteutunut varattujen hoitopaikkojen mukaisesti Päiväkotihoito: alle 3-v toteutunut suhdeluku 2,66 4 lasta/tt yli 3-v kokopäivähoito toteutunut suhdeluku 5 7 lasta/tt ja osapäivähoito 7 13 lasta/tt Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 32 (96)
Peruskoulutus TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Peruskoulutus TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot 764 539 81 194 845 733 1 078 418 127,5-232 685 Toimintakulut -10 241 962-157 094-10 399 056-10 694 062 102,8 295 006 Toimintakate -9 477 423-75 900-9 553 324-9 615 644 100,7 62 320 Poistot ja arvonalentumiset -8 214 0-8 214-10 653 129,7 2 439 Tilikauden tulos -9 485 637-75 900-9 561 538-9 626 297 100,7 64 759 Perustelut Tiukan menokurin ja tarkan talouden seurannan johdosta taloudelliset tavoitteet saavutettu. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Ulkopuolinen hankerahoitus hyödyntää kehittämistyötä Perusopetuksen yksikkökustannukset ovat keskenään oikeassa suhteessa Arviointikriteeri / mittari Hankkeiden määrä / hankerahoitus Perusopetuksen yksiköiden väliset kustannuserot Tavoitetaso Toteutuminen 8 hanketta / 200 000 8 hanketta / 350 000 Poikkeama max 10 % Kustannuserot ovat edelleen olemassa: erot ovat kaventuneet TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP Perusopetuksen kustannukset / oppilas 9 643 9 577 9 638 100,6 62 Perusopetuksen päättötodistuksen saaneet / 9.lk Hankerahan määrä / oppilas 122 /100 % 122 / 100 % 122 / 100 % 100 410 410 410 TULOKSELLISUUSMITTARIT 33 (96)
Tuloksellisuusmittari: Perusopetuksen kustannusten nousua hillitään Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Perusopetuksen kustannukset / oppilas pysyvät kurissa Toteuma alla olevassa taulukossa 9 000 Perusopetuksen koulukohtaiset kustannukset ilman koulukuljetuskustannuksia: Koulun nimi Oppilasmäärä 20.9.2013 Kustannukset / oppilas / v. 2013 Arppen Rantala 264 4 960 Hutsi 136 5 029 Kesälahti (1-6 lk) 113 6 278 Puhos 66 6 572 Villala 16 14 704 Arppen koulu (7-9 lk) 295 7 962 Kesälahden koulu (7-9 lk) 88 12 277 Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu 34 (96)
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Toisen asteen koulutus TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toisen asteen koulutus TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot 333 100 0 333 100 335 971 100,9-2 871 Toimintakulut -2 259 335 0-2 259 335-2 102 780 93,1-156 555 Toimintakate -1 926 235 0-1 926 235-1 766 809 91,7-159 426 Poistot ja arvonalentumiset -26 206 0-26 206-26 206 100 0 Tilikauden tulos -1 952 441 0-1 952 441-1 793 014 91,8-159 427 Perustelut Toisen asteen koulutuksessa sopeutettiin toimintaa kurssitarjonnan puitteissa sekä hyödyntämällä myös eläköitymistä. Kansalaisopiston matalammat myyntituotot kompensoituivat lukion lisättyä myyntitoimintaansa henkilöstön osalta erityisesti Tohmajärven lukion ja OAJ Pohjois-Karjalan kanssa. Toisen asteen koulutuksessa on säästetty myös tilapalvelukustannuksissa tiivistämällä omaa toimintaa ja luovuttamalla tiloja muuhun käyttöön. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen Toisen asteen yleissivistävä koulutus ja vapaan sivistystyön koulutus vahvistavat seudun asukkaiden virkeyttä, osaamista ja jatkoopintovalmiuksia. Joka toinen vuosi toteutettavat asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Kyselyissä välivuosi. Tavoite toteutunut. TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Asukaskohtaiset bruttokustannukset ( /asukas) TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP 186 156 83,9 30 Kansalaisopiston tuntikohtaiset bruttokustannukset ( /tunti) 81 89 109,8 8 Lukion opiskelijakohtai- 9779 8578 87,7 1201 35 (96)