ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1
TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva Osallisena verkossa Taitotuunaajat - Luku-, numero ja ICT-taidot - Opiskelu- ja työelämävalmiudet - Kouluttajien ohjausosaaminen - Maahanmuuttajien perustaitojen parantaminen - Aikuisoppijoiden erityisryhmät - Vertaisoppiminen - Oppimisen henkilökohtaistaminen - Oppimaan oppiminen TAIKOJA 2
TAITO-ohjelma Taito-ohjelman taustalla on OECD-maille järjestetyn PIAAC-aikuistutkimuksen tulokset Suomen yleisesti korkeasta osaamistasosta huolimatta suhteellisen suuri osa aikuisväestöstä jää perustaitojen, eli luku-, numero- ja ICT-taitojen osalta heikolle tasolle. Haasteena on erityisesti perustaitopuutosten kumuloituminen - oppimisen ja työelämän kannalta olennaiset taidot puuttuvat, eivätkä arkielämä tottumuksineen tai harrastuksineen tue taitojen harjoittamisessa tai ylläpidossa. http://www.centrificus.com 3
PIAAC, the Programme for the International Assessment of Adult Competencies Selvitettiin aikuisväestön tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä työssä ja arkielämässä. Tutkijoita selvittivät samalla perustaitojen sosio-ekonomisia ja demografisia kytkentöjä. Suomessa PIAAC-tutkimukseen osallistui noin 5 500 henkilöä. (OECD 2013; Malin et al. 2013) 3 perustaitoa: luku-, numero- ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito 4
Perustaidot PIAAC:ssa Lukutaito tarkasteltiin tekstin ymmärtämisen lisäksi myös interaktiivisten tekstien käyttötaitoa, sekä lukuharrastuksen tasoa. Numerotaito ei pelkästään matemaattisen tiedon tulkintaa ja ymmärtämistä vaan myös sitoutumista matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito tarkasteltiin erityisesti tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot voivat liittyä uuden teknologiaan luomiin haasteisiin, kuten Internet-tiedonhakuun ja -arviointiin. Myös tietoteknisten välineiden ja järjestelmien käyttö perinteisten tehtävien, kuten kirjanpidon apuna oli arvioinnin kohteena. 5
Tietoteknisiä taitoja voidaan hyödyntää eri tilanteissa Työnantajan järjestelmät Kassa- ja tilausjärjestelmät Yrityksen intranet Matkalaskut, työajanseuranta, raportointi Markkinointi ja viestintä Viestintä, kuten sähköpostin käyttö Viestintä ulospäin, verkkosivut, sosiaalinen media Kirjanpitovälineet esim. taulukkolaskentaohjelman käyttöön. Matkalaskut, työajanseuranta, raportointi Muuta 6 Työn kannalta keskeinen toiminta, työssä helpottavien taitojen hyödyntäminen, kuten Internet-pohjainen tiedonhaku ja tiedon arviointi
Tietoteknisissä taidoissa suuria eroja eri ikäryhmissä 100 80 60 40 20 tasoilla 2-3 tasolla 1 alle 1 tai eivät tehneet tehtävää tietokoneella 0 25-29 40-44 55-59 - Esimerkiksi 19% tutkimukseen osallistuneista ei tehnyt tietoteknistä ongelmanratkaisukykyä mittaavaa testiä lainkaan tietokoneella. - Lisäksi 11% osallistuneista ei saavuttanut tietokoneosaamisen, kuten sähköpostin ja nettiselaimen peruskäyttöä mittaavaa tasoa 1 7
Keskeisiä huomioita ja haasteita Digitaalisten palveluiden käyttövaikeudet (työnhaku, viranomaispalvelut, viestintä arkielämässä jne.) Taitoja vaativat tehtävät delegoidaan osaajille -> taitoja ei harjoiteta Taitovalmiuksien ja verkostojen puute haittaavat työllistymistä Taitopuutokset kumuloituminen samoin kuin hyvät perustaidot 8
Pohdittavia seikkoja Digitaalinen kuilu Diginatiivius? Aktiivinen tietotekniikan käyttö saattaa ulottua vain muutamaan sovellukseen Teknologian pelko (PIAAC-testi) ICT-käsitteen hämärtyminen tietokone ei enää erillinen laite työpöydällä, tietokone ja verkko läsnä joka puolella. vrt. sosiaalinen media 9
Pedagogisia malleja ja opetusteknologisia keinoja Arkielämän keskeisiin kysymyksiin liittyvät sisällöt -> oman harrastuneisuuden tukeminen Oppimisen pelillistäminen ja henkilökohtaistaminen Mentorit, tuutorit tai vertaisoppijat mukana kun sovellusta käytetään ensimmäisiä kertoja (scaffolding) Simulaatiot Ei tarvitse pelätä epäonnistumista tai virheellisiä lomaketietoja ja tietokoneympäristön käyttölogiikka tulee tutuksi Kouluttajien ohjausosaamisen kehittäminen Vertaisoppiminen 10
Kirjallisuutta: OECD 2013. OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. OECD Publishing.Aarnitaival, S. Maahanmuuttajanaiset työelämätietoa etsimässä (2012). Tutkimus kotoutumisen tietokäytännöistä. PIAAC (2015). Program for the Assessment of Adult Competencies. OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills. Finland. Preliminary version. Malin, A., Sulkunen, S. & Laine, K. 2013. Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19. 11
Kiitokset! maarit.makinen@uta.fi mika.sihvonen@uta.fi https://blogs.sis.uta.fi/taikoja/ 12