PIRKANMAAN KULTTUURIFOORUMI. Kirsi Lähde Työväenmuseo Werstas, Tampere

Transkriptio

1 PIRKANMAAN KULTTUURIFOORUMI Kirsi Lähde Työväenmuseo Werstas, Tampere

2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 koulutuspäivien määrän ja osallistumisosuuden mukaan(18 64-vuotias väestö), Tilastokeskus

3 Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 sukupuolen mukaan (18 64-vuotias väestö), Tilastokeskus

4 Aikuiskoulutuksen haasteita Aikuiskoulutukseen osallistuminen ei enää kasva koulutuspäivien osalta on tapahtunut käänne huonompaan Koulutuksellinen tasa-arvo ei ole parantunut aikuiskoulutuksessa kasautuu edelleen sosioekonomisen- ja koulutustaustan sekä sukupuolen mukaan Aikuisväestön osaaminen on kokonaisuutena maailman kärkeä, PIAAC Sama kasautuminen havaittavissa kuitenkin myös mitatussa osaamisessa

5 PIAAC 2012 Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19 arvioitu vuotiaiden perustaitojen tasoa ja käyttöä avaintaitoja ovat lukutaito, numerotaito ja ongelmanratkaisutaito tutkimus antaa kansainvälistä vertailutietoa, sekä uusia tietoja taitojen käytöstä arjessa sekä siitä, miten taidot vastaavat työn vaatimuksiin Suomalaisten aikuisten perustaidot ovat OECD-maiden parhaimmistoa

6 Lukutaito on erinomainen Suomea parempi tulos on vain Japanilla Suomessa hajonta on osallistujamaiden suurin, Japanissa pienin 2/3 suomalaisesta aikuisväestöstä on hyviä tai erinomaisia lukijoita, OECD-maissa 50 % 11 % suomalaisesta aikuisväestöstä on heikkoja lukijoita, Japanissa 5 %, Espanjassa ja Italiassa % Numerotaidot ovat huipputasoa Suomi toisella sijalla Japanin jälkeen yli puolella suomalaisesta aikuisväestöstä (57%) numerotaitojen taso on hyvä tai erinomainen mutta: suuria vaikeuksia matemaattisten perustaitojen kanssa on 13 %:lla (OECD-maissa 19 %:lla) Espanjassa ja Italiassa heikkoja osaajia on lähes kolmannes työikäisistä

7 Tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot Suomi toisella sijalla Ruotsin jälkeen, 41 %:lla hyvät tai erinomaiset OECD:ssä hyvät tai erinomaiset taidot keskimäärin 34 %:lla Japanilaiset lähellä OECD:n keskiarvoa Suomessa noin 30 prosentilla eli noin miljoonalla aikuisella on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot Nuorten aikuisten osaaminen huipputasoa Suomen tuloksiin vaikuttavat erityisesti vuotiaiden hyvät taidot luku- ja numerotaidoiltaan parhaita ovat vuotiaat ongelmanratkaisutaidoissa parhaita ovat vuotiaat vuotiaat menestyvät kaikilla osa-alueilla heikommin kuin vuotiaat

8 Ikäryhmien väliset erot suuria Suomessa vanhimpien ikäryhmien taidot ovat kokonaisuudessaan heikompia kuin nuorempien ikäryhmien, mutta ikäryhmien väliset erot vaihtelevat paljon maittain vanhimpien ikäryhmien ero parhaiten menestyviin ikäryhmiin lukutaidossa ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa on koko vertailun suurin, ja numerotaidossa toiseksi suurin vuotiaiden ikäryhmän lukutaito on OECD-maiden vastaavan ikäisten keskimääräistä tasoa, numerotaito on jonkin verran parempi ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito heikompi kuin OECD-maissa keskimäärin kaikissa ryhmissä on sekä erinomaiset taidot omaavia että heikosti pärjääviä

9 Miesten ja naisten väliset erot pieniä lukutaidossa ei ole merkittävää eroa numerotaidossa miehet ovat hieman parempia tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ei ole juurikaan eroja sukupuolten väliset erot ovat lähellä OECD-maiden keskimääräisiä eroja Koulutuksella ja taidoilla vahva yhteys myös vanhempien koulutustausta vaikuttaa oma koulutus vaikuttaa mahdollisuuksiin päätyä hyviä oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia tarjoavaan työhön

10 Osaamisella ja ammatilla on vahva yhteys taitojen käyttöön työssä arviot lähellä kansainvälistä keskiarvoa Työntekijöiden taidot vastaavat työn vaatimuksiin Suomessa työntekijöiden koulutus ja heidän ilmoittamansa työn vaatima koulutus sopivat hyvin yhteen 69 %:ssa tapauksista (OECD-maissa 66 %)

11 Miten vapaa sivistystyö voi vastata PIAACtutkimuksen tuloksiin Oppilaitokset voivat räätälöidä ja tarjota koulutusta niille kohderyhmille ja niistä opetussisällöistä, jotka tutkimus on tuonut esiin. Oppilaitokset voivat suunnata koulutustaan enenevästi vastaamaan esim. tietotekniikan soveltamisen taitoihin ja suunnitella koulutuksia, jotka vastaavat erityisesti vanhempien ikäluokkien tarpeisiin ja oppimistyyleihin. Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmään kuuluva opintoseteliavustus tukee tutkimuksessa heikommin menestyneiden koulutusta. Opintoseteliavustusten kohderyhmänä ovat jo ennestään mm. maahanmuuttajat, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat, oppimisvaikeuksia kokevat sekä eri syistä eläkkeellä olevat.

12 Tutkimus kohdistui vuotiaisiin, mutta on hyvä tiedostaa myös sitä vanhempien oppimistarpeet. Esimerkiksi eläkeikäisten tieto- ja viestintätekniikan koulutukselle on jatkuvaa tarvetta ja kysyntää kun yhä suurempi osa arkielämän asioinnista on siirtynyt ja siirtymässä tietotekniikan välityksellä hoidettavaksi. Vapaan sivistystyön ohella ei ole juuri muita oppilaitoksia, jotka voivat huolehtia tämän kohderyhmän tarvitsemasta koulutuksesta. Samoin vst:llä on merkittävä rooli eri syistä eläkkeelle jääneiden tai muuten työelämän ulkopuolella olevien koulutuksen tarjoajana. Yhteiskuntatakuu on kohdennettu vapaassa sivistystyössä nuorten maahanmuuttajien opiskelutaitoja ja kielitaitoa kehittävään koulutukseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajanuoret saavat sellaiset opiskelutaidot ja riittävän kielitaidon, että he voivat osallistua perusasteen jälkeisiin koulutuksiin samassa suhteessa kuin kantaväestöön kuuluvat. Yhteiskuntatakuuseen osoitetusta rahoituksesta voidaan myöntää ja on jo myönnettykin kansalaisopistoille opintoseteliavustuksia maahanmuuttajanuorten opiskelijamaksujen korvaamiseen.

13 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013 Valtioneuvoston visio: Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vastuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt. uhkia: Suomen kestävyysvaje, talouskasvun ja maailmanpolitiikan epävarmuustekijät sekä energiahuollon ja luonnonvarojen riittävyys, Suomen elinkeinorakenteen kapeus vahvuuksia: yhteiskunnan toimivuus, vakaus ja turvallisuus, hyvä infrastruktuuri, koulutustaso, korkea teknologia, pysyvä asutus

14 Suomi on kaikenlaisille yrityksille houkutteleva toimintaympäristö Tavoite 2030: Suomi on innostava, houkutteleva ja vakaa toimintaympäristö kaikille yrityksille ja osaajille. Elinkeino- ja yritysrakenne on monipuolistunut ja Suomi kestää sen ansiosta paremmin nopeita talouden muutoksia. Erityisesti niiden yritysten, jotka haluavat ja kykenevät uudistumaan sekä kasvamaan globaalisti, on helppo toimia Suomessa.

15 Työn, oppimisen ja yrittämisen uusi liitto Tavoite 2030: Työ luo edellytykset hyvinvoinnille ja kestävälle kasvulle. Jokaiselle on taattu mielekästä tekemistä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan nykyistä joustavampia ratkaisuja työntekoon ja oppimiseen. Rohkean kokeileva yrittäjäkulttuuri on kasvun edellytys.

16 Menestyksen ja hyvinvoinnin perustana on sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus Tavoite 2030: Kansainvälisyys, moniarvoisuus ja keskinäinen kunnioitus sekä kaikkien arvostus ja yhteisöllisyys ovat perustana tulevaisuuden menestykselle. Suomessa on kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet ja eriarvoistumiskehitys on taittunut. yhteisöllisyys takaa, että välitämme toisistamme ja luotamme toisiimme. Yhteisöllisyyden edellytyksenä on, että eriarvoistumiskehitys taittuu sivistys auttaa arvostamaan ja ymmärtämään erilaisuutta monimuotoisuuden arvostaminen ja kääntäminen innostukseksi on kestävän kasvun edellytys

17 Julkinen sektori kestävän kasvun tukena Tavoite 2030: Tulevaisuuden kestävän kasvun rakentamiseksi yhteiskunnan kaikilla toimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. Kansalaisyhteiskunta ja uusia ratkaisuja kehittävät yritykset ja tutkimustahot toimivat tasaveroisina kumppaneina julkisen sektorin rinnalla. Julkinen sektori kaikilla tasoilla toimii avoimesti ja uusia ratkaisuja ennakkoluulottomasti kokeillen sekä kestävän kasvun markkinoita luoden. Julkisen sektorin omat toimintaedellytykset tukevat nopeutta, avoimuutta ja innovatiivisuutta.

18 Miten vapaa sivistystyö voi toteuttaa tulevaisuusselonteon tavoitteita selonteossa painotetaan oppimisen, sivistyksen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä. Ne ovat vapaan sivistystyön ydintehtäviä, jo vapaan sivistystyön laissa mainittuja PIAAC-tutkimuksen koulutushaasteisiin vastaaminen toteuttaa myös tulevaisuusselonteon tavoitteita digitaalitaloutta painotetaan läpi tulevaisuusselonteon. Aihe voi olla tärkeä vapaan sivistystyön koulutustehtävä niitä kansalaisia varten, jotka eivät ole tutkintokoulutuksen, työvoimakoulutuksen tai työelämän henkilöstökoulutuksen piirissä.

19 Koulutus aloittain vapaassa sivistystyössä 2011 Opetustunteja % Yleissivistävä koulutus Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä

20 Kulttuurialan koulutus oppilaitosmuodoissa 2011 opetustunteja Kansalaisopistot Kansanopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset % kulttuurialan koulutuksesta Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, viestintä- ja informaatioala, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide, kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, muu kulttuurialan koulutus

21 Vapaan sivistystyön resurssit VTAE kansalaisopistot opetustuntia kansanopistot opiskelijaviikkoa opintokeskukset opetustuntia kesäyliopistot opetustuntia avustukset yhteensä opintoseteliavustukset - laatu- ja kehittämisavustukset - ylimääräiset avustukset

22 Kasvavat ylisuoritteet ongelmana kiintiö tehdyt VTAE 2012 suoritteet erotus % kansalaisopistot kansanopistot opintokeskukset kesäyliopistot valtionosuus on 57 % yksikköhinnasta, opintokeskuksilla 65 % mitä enemmän koulutuksen määrä ylittää talousarvion kiintiön, sitä suurempi osa koulutuksesta tehdään ilman valtion rahoitusta

23 Hallituksen rakennepaketti Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen 8,5 milj. Toteutetaan rakenne- ja rahoitusuudistus Selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen Rakenteellinen kehittäminen: tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret oppilaitokset