Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen

Transkriptio

1 1

2 Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet SAK:n seminaari Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen valossa Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2

3 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies Tutkimukseen osallistui 24 maata Kohdejoukkona kaikki vuotiaat maassa asuvat henkilöt Suomessa kohdejoukko noin 3,5 miljoonaa, joista edustava otos Suomessa tutkimukseen osallistui henkilöä Tiedonkeruu: elokuu 2011 maaliskuu 2012 Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun (taustakysely ja arviointitehtävien teko) käyntihaastatteluina Arvioinnin kohteena arkielämässä ja työssä tarvittavat tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot: Lukutaito Numerotaito Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Arviointi perustui itsenäiseen tehtävien tekemiseen tietokoneella tai tehtävävihkoon 3

4 Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja. 4

5 Miten osaamista arvioitiin Osaamista arvioitiin tekemällä tehtäviä, jotka muistuttivat erilaisia työ- ja arkielämän todellisia tilanteita, joissa vastaajan pitää käyttää arvioinnin kohteena olevia taitoja. Kullekin henkilölle laskettiin hänen tekemiensä tehtävien perusteella hänen osaamistaan kuvaava pistemäärä (vaihteluväli 0 500). Osaamispistemäärien perusteella määriteltiin lisäksi, mille suoritustasolle henkilö sijoittui. Tasojen määrittely tehtiin tehtävien vaikeuden ja vaativuuden perusteella. Lukutaidossa ja numerotaidossa on viisi suoritustasoa: Taso 1 on alin ja taso 5 on korkein. Ongelmanratkaisussa tasoja on 3: Taso 1 on alin ja taso 3 korkein. Lisäksi osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle. 5

6 Suomi on kansainvälisessä vertailussa huipulla Suomi Ruotsi Alankomaat Japani Norja Tanska Australia Belgia (Flanderi) Kanada Slovakia Tšekki Saksa Viro Iso-Britannia (E, PI) Itävalta Korea Yhdysvallat Puola Irlanti Ranska Kypros Espanja Italia % PIAAC-maat kokonaissijoituksen mukaisessa järjestyksessä Ongelmanratkaisutaito Tasot 2,3 Numerotaito Tasot 3,4,5 Lukutaito Tasot 3,4, Järjestys Maa L N PS KA Järjestys Suomi ,0 1 Ruotsi ,7 2 Alankomaat ,3 3 Japani ,0 4 Norja ,0 5 Tanska ,7 6 Australia ,0 7 Belgia (Flanderi) ,3 8 Kanada ,3 9 Slovakia ,7 10 Tšekki ,7 11 Saksa ,3 12 Viro ,7 13 Iso-Britannia (E, PI) ,0 14 Itävalta ,3 15 Korea ,3 16 Yhdysvallat ,0 17 Puola ,0 18 Irlanti ,7 19 Ranska ,0 20 Kypros ,5 21 Espanja ,5 22 Italia ,5 23 6

7 Mutta vaihtelu maan sisällä on suurta Väestön jakaantuminen eri suoritustasoille Suomessa 100 % 8 90 % % % Taso 4/5 60 % % Taso 3 Taso 2 29 Taso 1 40 % 30 % Alle tason 1 Tieto puuttuu % 10 % % Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisutaito Tasolla 1 tai sen alapuolella olevien lukumäärät: Lukutaidossa Numerotaidossa Luku- ja numerotaito yhdessä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito: Tason 1 alapuolella Tieto puuttuu ) Ei kokemusta tietokoneen käytöstä (4 %) 2) EpäonnistuI tietokoneen käyttötaitotestissä (5 %) 3) Ei halunnut tehdä tehtäviä tietokoneella (10 %) 7

8 Koulutusluokitus Alkuperäisestä koulutusluokituksesta muodostettiin viisi luokkaa: 1. perusaste (enintään peruskoulu tai vastaava, eli enintään ISCED 2) 2. ammatillinen koulutus (ammatillinen kouluasteen/keskiasteen/toisen asteen tutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto eli ISCED 3 sekä erikoisammattitutkinto ISCED 4) 3. lukio (ISCED 3) 4. opistoaste (aiemmin käytössä ollut ammatillinen opistoasteen tutkinto eli ISCED 5B) 5. korkea-aste (ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto eli ISCED 5A ja 6). Koulutus Painottamaton Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisu n % Ka Kh Ka Kh Ka Kh Perusaste Ammatillinen koulutus Lukio Opistoaste Korkea-aste Tieto puuttuu Kaikki

9 Koulutuksen ja lukutaidon yhteys Suomessa 9

10 Koulutuksen ja numerotaidon yhteys Suomessa 10

11 Koulutuksen ja ongelmanratkaisutaidon yhteys Suomessa 11

12 Koulutusryhmien väliset erot lukutaidossa ikäryhmittäin Suomessa 340 Lukutaito Perusaste Ammatillinen koulutus Lukio Opistoaste Korkea-aste v v v v v 12

13 AMMATILLINEN KOULUTUS Lukutaidon maakeskiarvot PIAAC country means in VET group: Literacy Japan 288 Netherlands 279 Australia 276 Sweden 273 Finland 273 Canada 270 Republic of Korea 270 Czech Republic 268 Austria 267 Norway 267 OECD Average 266 United States 266 Ireland 265 Estonia 265 Slovak Republic 264 England and NI (UK) 263 Germany 262 Denmark 259 Poland 254 France 253 Spain

14 AMMATILLINEN KOULUTUS Lukutaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin PIAAC country means in VET by age group: Literacy OECD Average Australia Austria Canada Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Ireland Japan Netherlands Norway Poland Republic of Korea Slovak Republic Sweden United States England and NI (UK) years years years years years 14

15 Koulutusryhmien väliset erot numerotaidossa ikäryhmittäin Suomessa 340 Numerotaito Perusaste Ammatillinen koulutus Lukio Opistoaste Korkea-aste v v v v v 15

16 AMMATILLINEN KOULUTUS Numerotaidon maakeskiarvot PIAAC country means in VET group: Numeracy Japan Netherlands Austria Sweden Denmark Czech Republic Norway Finland Australia Germany OECD Average Estonia Slovak Republic Canada Republic of Korea England and NI (UK) Ireland United States Poland France Spain

17 AMMATILLINEN KOULUTUS Numerotaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin 290 PIAAC country means in VET by age group: Numeracy OECD Average Australia Austria Canada 280 Czech Republic Denmark Estonia 270 Finland France Germany 260 Ireland Japan Netherlands 250 Norway Poland Republic of Korea 240 Slovak Republic Sweden United States years years years years years England and NI (UK) 17

18 Koulutusryhmien väliset erot ongelmanratkaisutaidossa ikäryhmittäin Suomessa 340 Ongelmanratkaisutaito Perusaste Ammatillinen koulutus Lukio Opistoaste Korkea-aste v v v v v 18

19 AMMATILLINEN KOULUTUS Ongelmanratkaisutaidon maakeskiarvot PIAAC country means in VET group: Problem solving Japan Australia Austria Netherlands Sweden Norway Czech Republic Finland Canada Germany Republic of Korea Selected countries OECD Average Ireland Denmark Slovak Republic Estonia England and NI (UK) Poland Huom: Italia, Espanja, Kypros ja Ranska eivät osallistuneet ongelmanratkaisuun 19

20 AMMATILLINEN KOULUTUS Ongelmanratkaisutaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin PIAAC country means in VET by age group: Problem solving OECD Average Australia Austria Canada Czech Republic Denmark Estonia Finland Germany Ireland Japan Netherlands Norway Poland Republic of Korea Slovak Republic Sweden England and NI (UK) years years years years years Huom: Italia, Espanja, Kypros ja Ranska eivät osallistuneet ongelmanratkaisuun 20

21 AMMATILLINEN KOULUTUS Miesten ja naisten erot luku- ja numerotaidossa Suomessa Erotus: Miesten keskiarvo naisten keskiarvo Erotus > 0: Miehet ovat parempia Erotus < 0: Naiset ovat parempia 21

22 AMMATILLINEN KOULUTUS Lukutaito ammatti- ja ikäryhmittäin Suomessa ISCO 1-3 ISCO 4-5 ISCO 6-8 ISCO 9 Johto ja asiantuntijat Toimisto- ja palvelutyöntekijät Koulutetut suorittavan työn tekijät Muut työntekijät 22

23 AMMATILLINEN KOULUTUS Numerotaito ammatti- ja ikäryhmittäin Suomessa ISCO 1-3 ISCO 4-5 ISCO 6-8 ISCO 9 Johto ja asiantuntijat Toimisto- ja palvelutyöntekijät Koulutetut suorittavan työn tekijät Muut työntekijät 23

24 Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys lukutaitoon Suomessa Aikuiskoulutukseen vuoden aikana osallistuneiden ja eiosallistuneiden lukutaidon pistemäärien erotus Suomessa Raakapistemäärien erotus Erotus kun ikä, koulutus sukupuoli, ammatti ja kielitaito kontrolloitu Työhön liittyvä Muu Työhön liittyvä Muu Formaali Formaali Formaali Non-formaali Non-formaali Non-formaali HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 7 pisteen lisäystä lukutaidon asteikolla. 24

25 Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys numerotaitoon Suomessa HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 7 pisteen lisäystä numerotaidon asteikolla. 25

26 Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys tietotekniikkaa soveltavaan ongelmanratkaisutaitoon Suomessa HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 4 pisteen lisäystä ongelmanratkaisutaidon asteikolla. 26

27 Yhteenvetoa Ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat Suomessa keskimäärin vain hieman peruskoulun tai vastaavan koulutuksen saaneita parempia luku- ja numerotaidossa Lukutaidoltaan ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat kansainvälisessä vertailussa viiden parhaan maan joukossa Numerotaidoltaan ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat vain hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella Luku- ja numerotaidon taso vaihtelee ammatillisen koulutuksen hankkineiden(kin) kesken suuresti 27

28 Yhteenvetoa Ammatillisen koulutuksen hankkineista: vuotiaat ovat lukutaidoltaan kansainvälisessä vertailussa huipulla (2. sija) Myös vuotiaat ovat numerotaidoltaan kansainvälisessä vertailussa huipulla (2. sija) Sen sijaan vuotiaat ovat taidoiltaan keskimäärin jopa alle OECD-maiden keskiarvon Numerotaidossa miehet ovat naisia parempia kaikissa ikäryhmissä Lukutaidossa naiset ovat miehiä parempia vain vuotiaiden ikäryhmässä 28

29 Yhteenvetoa Vaihtelua on ammattiryhmien välillä Ikäryhmien, ammattiryhmien ja sukupuolten väliset erot osaamisessa ovat kuitenkin keskimäärin suunnilleen samat VETryhmässä kuin koko väestössä Mutta: Koulutusryhmien väliset tasoerot keskimääräisessä osaamisessa ovat hyvin selvät Riittääkö VET-ryhmän osaaminen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? Mistä VET-ryhmän keskimäärin heikko osaaminen johtuu? Heikoista pohjataidoista ja koulutukseen valikoitumisesta? Koulutuksen laadusta? Yleisten aineiden vähäisestä osuudesta? Tulokset korostavat sekä ammatillisen koulutuksen että perusopetuksen kehittämistarpeita 29

30 Haasteita Perustaidoiltaan heikot eivät useinkaan itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä. Heikot taidot voivat olla arka asia henkilölle itselleen. Tärkeätä onkin pyrkiä viestimään heikkojen perustaitojen yleisyydestä ja tarjolla olevasta koulutuksesta. Koulutuksessa on tärkeää huomioida kunkin oppijan yksilölliset tarpeet ja lähtötaso. Niille aikuisille, joilla on selviä ongelmia perustaidoissa, tarvittaisiin pitkäkestoista ja intensiivistä koulutusta. 30

31 Haasteita Työelämän jatkuvien muutosten myötä yleistaitojen hallinnasta on tullut entistä olennaisempi osa hyvää ammattitaitoa ja keskeinen työelämässä ja tietoyhteiskunnassa menestymisen edellytys. Työelämän tuottavuuden ja laadun parantuminen, työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen edellyttävät hyvien ammatillisten taitojen ohella kykyä käyttää ja kehittää perustaitoja. Perustaitojen hallinnassa on kysymys myös tasaarvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvon näkökulmasta ei voi olla hyväksyttävä tilanne, jos joiltain väestöryhmiltä puuttuvat yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavat perustaidot. 31

32 Lisää tietoa PIAAC:sta Nettisivut: Raportit: Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013: OECD (2013). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. OECD Publishing. OECD (2013). The Survey of Adult Skills: Reader s Companion. OECD Publishing. OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. adultskillsfinland.pdf 32

33 Kiitos! 33