Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen perusperiaatteista) mutta että julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne eivät toimi hyvin (mikä myös on yksi taloustieteen perusperiaatteista) - tästä myöhemmin. Sitä varten opimme mitä tarkoitetaan kilpailullisilla markkinoilla mikä määrittelee näillä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan kuinka erottaa liikkuminen käyrää pitkin ja käyrän siirtyminen toisistaan kuinka kysyntä ja tarjonta yhdessä määrittävät hyödykkeen toteutuneen hinnan ja myydyn määrän kuinka hinnoilla on keskeinen rooli niukkojen resurssien allokoinnissa vaihtoehtoisiin tarkoituksiin.

Kysyntä ja tarjonta ovat kaksi sanaa jota ekonomistit käyttävät kaikkein useimmin. Ne ovat voimia, jotka saavat markkinat toimimaan. Moderni mikrotaloustiede käsittelee tarjontaa, kysyntää ja markkinatasapainoa.

markkinoilla tarkoitetaan ryhmää tietyn hyödykkeen tai palvelun ostajia ja myyjiä. Käsitteet tarjonta ja kysyntä viittaavat ihmisten käyttäytymiseen kun he ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa markkinoilla.

Ostajat määrittävät kysynnän. Myyjät määrittävät tarjonnan.

Kilpailullkinat Kilpailullisilla markkinoilla on niin monta myyjää ja ostajaa, että yksittäisellä ostajalla tai myyjällä on merkityksetön vaikutus markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu Tuotteet ovat samoja Lukemattomia ostajia ja myyjiä niin, että kellään ei yksin ole vaikutusta hintaan Myyjät ja ostajat ottavat hinnan annettuna (price takers) Monopoli Yksi myyjä, joka kontrolloi hintaa Oligopoli Muutamia myyjiä Ei aina agressiivista kilpailua näiden välillä Monopolistinen kilpailu Monia myyjiä Lievästi differentioituja tuotteita Jokainen myyjä kykenee asettamaan hinnan omalle tuotteelleen

Kysytty määrä on se hyödykkeen määrä, jonka ostajat ovat halukkaita ja kykeneviä ostamaan. Kysyntätaulukko on taulukko, josta selviää hyödykkeen hinnan ja kysytyn määrän välinen suhde. Kysyntäkäyrä piirtää hinnan ja kysytyn määrän välisen suhteen. Kysynnän laki kysynnän laki sanoo, että muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, hyödykkeen kysytty määrä vähenee sen hinnan noustessa.

Markkinakysyntä viittaa tietyn hyödykkeen tai palvelun kysyntään, joka saadaan laskemalla yhteen yksilöiden kysynnät. Graafisesti markkinakysyntäkäyrä saadaan laskemalla horisontaalisesti yhteen yksilöiden kysyntäkäyrät.

Hinta $ Henkilö A Henkilö B Markkinat 0,00 12 + 7 = 19 0,50 10 6 16 1,00 8 5 13 1,50 6 4 10 2,00 4 3 7 2,50 2 2 4 3,00 0 1 1

3.00 3.00 2.50 2.50 2.00 2.00 Hinta 1.50 1.00 + Hinta 1.50 1.00 0.50 0.50 0.00 0.00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 A:n kysymä määrä B:n kysymä määrä 3.50 3.00 2.50 = Hinta 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Markkinakysyntä

Markkinakysyntäkäyrä Yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on kuluttajalla omassa päässään on vaikeasti ulkopuolisen havaittavissa periaatteessa sen saa kuitenkin selville, jos pääsee tarkkailemaan kuluttajan valintoja mutta sitä ei yleensä tarvitakaan Markkinakysyntäkäyrä saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien kuluttajien kysymät määrät yhteen voidaan mitata, jos käytettävissä vain on tietoja hinnoista ja markkinoilla vaihdetuista määristä on se, jota tarvitaan yrityksen suunnitellessa markkinointiaan tai politiikan päättäjien harjoittaessa talouspolitiikkaa

Markkinakysyntä ja rajahyödyt jäätelön kysyntäkäyrä kuvaa jäätelön ostajien rajahyötyä eli maksuhalukkuutta Markkinahinta ja rajahyödyt kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä määrän x, jolla MU(x) = P (MU= Marginal Utility) jos MU(x) > P (= MC(x)), kuluttaja ostaa sitä lisää. jos MU(x) < P (= MC(x)), kuluttaja ostaa sitä vähemmän. kun markkinahinta on sama kaikille, niin tämä merkitsee sitä, että kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat yhtä suuret kuluttajat A ja B : MU A (x A ) = MU B (x B ) = P jäätelöesimerkki: kun tötterön hinta on 2 dollaria, niin A ostaa 4 kpl ja B 3 kpl. nyt MU A (4) = MU B (3) = 2 eli A on valmis maksamaan 4 tötteröstä 2 dollaria per tötterö ja B on valmis maksamaan 3 tötteröstä 2 dollaria per tötterö.

Muutokset kysytyssä määrässä siirryttäessä kysyntäkäyrää pitkin Johtuvat muutoksesta tuotteen hinnassa.

Jäätelötuuttien hinta 2.00 B Vero, joka nostaa jäätelötuuttien hintaa, saa aikaan siirtymisen kysyntäkäyrää pitkin. 1.00 A 0 4 8 D Jäätelötuuttien määrä

Kysyntäkäyrän siirtymä joko vasemmalle tai oikealle. Aiheutuu sellaisesta muutoksesta, joka muuttaa kysyttyä määrää jokaisella hinnalla. Tällaisia muutoksia ovat esim. seuraavat muutokset: Kuluttajan tulot Muiden läheisten hyödykkeiden hintojen muutokset Mieltymykset eli kuluttajien tarpeiden rakenne (jota kuvasi edellä rajahyöty) Odotukset Kuluttajien määrä

Kysyntäkäyrän siirtyminen: (a) kysynnän kasvu, (b) kysynnän väheneminen Hinta (a) (b) D 3 Kysyntäkäyrä D 1 D 2 0 Määrä

1. Kuluttajien tulot kun tulot kasvavat, niin kuluttajien ostovoima kasvaa rahaa on enemmän käytettävissä mm jäätelön ostamiseen normaalihyödykkeet ovat sellaisia, joiden kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa inferioriset hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kysyntä vähenee tulojen kasvaessa esimerkiksi julkiset liikennepalvelut

hinta 3.00 Tulon kasvu 2.50 2.00 kysynnän kasvu 1.50 1.00 0.50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 D 1 D 2 määrä

hinta 3.00 2.50 Tulon kasvu... 2.00 1.50 kysynnän väheneminen 1.00 0.50 0 D 2 D 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 määrä

2. Muiden hyödykkeiden hinnat kun hyödykkeet ovat substituutteja eli toisiaan korvaavia, niin toisen tuotteen hinnan nousu lisää toisen kysyntää esimerkkejä: voi ja margariini, olut ja siideri kun hyödykkeet ovat komplementteja eli toisiaan täydentäviä, niin toisen hyödykkeen hinnan nousu vähentää toisen kysyntää esimerkki: autot ja autonrenkaat Kaksi tapaa vaikuttaa tuotteen kysyntään: sen oman hinnan kautta muiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden kautta esimerkki: julkinen valta voi vähentää tupakointia nostamalla sen hintaa verotuksella tai vaikuttamalla tupakoitsijoiden asenteisiin

Muuttuja Hinta Tulot Läheisten hyödykkeiden hinnat Mieltymykset Odotukset Ostajien lukumäärä Muutos tässä muuttujassa Edustaa muutosta pitkin kysyntäkäyrää Siirtää kysyntäkäyrää Siirtää kysyntäkäyrää Siirtää kysyntäkäyrää Siirtää kysyntäkäyrää Siirtää kysyntäkäyrää Copyright 2010 South-Western

Tarjottu määrä on se hyödykkeen määrä, jonka myyjät ovat halukkaita ja kykeneviä myymään. Tarjonnan Laki Tarjonnan Laki: muiden asioiden pysyessä ennallaan hyödykkeen tarjottu määrä kasvaa kun sen hinta nousee.

Tarjontakäyrä piirtää hyödykkeen hinnan ja tarjotun määrän välisen suhteen. Tarjontataulukko osoittaa hyödykkeen hinnan ja tarjotun määrän välisen suhteen. Yrityksen 1 tarjontataulukko: Supplied

Tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan markkinoille kullakin hinnalla Tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yksittäisten yritysten tarjoamat määrät yhteen kullakin hinnalla samalla tavoin kuin markkinakysyntäkäyrä laskettiin

TAULUKKO 2. Jäätelön markkinatarjonta Hinta $ Yritys 1 Yritys 2 Markkinat 0,00 0 + 0 = 0 0,50 0 0 0 1,00 1 0 1 1,50 2 2 4 2,00 3 4 7 2,50 4 6 10 3,00 5 8 13

Hinta 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 0 1 2 3 4 5 6 + Hinta 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yrityksen 1 tarjoama määrä Yrityksen 2 tarjoama määrä = Hinta 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Markkinatarjonta

Markkinatarjontakäyrä Voidaan myös estimoida tilastollisin menetelmin, kun käytettävässä on tietoja tarjotuista määristä, hinnasta ja muista tarjontaan vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi eri vuosilta Tarjontakäyrän estimointi edellyttää tietoa niistä tekijöistä, jotka selittävät tarjontaa Tätä varten tarvitsemme teoriaa Teoriaa tarvitaan myös siihen, että osaamme lukea tarjontakäyrästä kaiken siihen sisältyvän informaation Tuotteet valmistetaan yrityksissä, joten niiden tarjoajat ovat yrityksiä Yrityksen teoria (theory of the firm) opettaa mm. miten tarjonta määräytyy. Siitä seuraavaksi Pohjolan esityksen mukaan.

Yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset Tarkastellaan yritystä, joka toimii kilpailullisilla markkinoilla, jossa tuotteen markkinahinta P on yrityksen kannalta annettu vakio yritys valitsee tuotantonsa määrän x pitäen hintaa vakiona Myyntitulot (revenue) R(x) = Px, kun x = myyty määrä Oletetaan, että tuotannon kustannuksia kuvaa funktio C(x), jossa x = tuotettu määrä opimme myöhemmin yrityksen teorian yhteydessä mistä nämä kustannukset syntyvät ja miltä ne näyttävät Nyt voitto π = R(x) C(x) =Px C(x)

Voittofunktion maksimipiste löydetään derivoimalla (derivointia ei vaadita tentissä): dπ/dx = dr(x)/dx dc(x)/dx =P MC(x) = 0 eli P = MC(x) MC on rajakustannus (marginal cost) = MC(x) =dc(x)/dx Rajakustannus kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa vähän Voitto on maksimissaan silloin, kun tuotteen hinta = rajakustannus Jos P > MC, niin x:ää kannattaa kasvattaa, koska tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa Jos P < MC, niin x:ää kannattaa vähentää

Rajakustannusten tulkintaa: rajakustannus on kustannusten C lisäys C tuotetun määrän x pientä lisäystä x kohti : C / x kun x 0, niin C / x dc(x)/dx = MC(x) rajakustannus MC(x) on kustannusfunktiolle C(x) pisteeseen x piirretyn tangentin kulmakerroin (kk) C(x) C(x) C kk = MC(x) x x x

Voiton maksimointi kuviossa: yrityksen tulot R = Px kasvavat vauhdilla P kun x:n määrä kasvaa tuotantokustannukset kasvavat vauhdilla MC(x) kun x:n määrä kasvaa voitto Px C(x) on maksimissaan silloin, kun P = MC(x) eli pisteessä x* R, C R = Px C(x) kk = MC(x*) kk = MC(x) x* x

Yrityksen optimaalinen tuotanto voidaan esittää myös rajakustannuskäyrän MC avulla se on alla olevassa kuviossa piirretty x:n suhteen kasvavaksi, koska yleensä kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa optimaalinen valinta x* on se, jossa MC(x) = P MC MC(x) P x* x

Koska rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan, kuvaa se näin ollen yrityksen kyseisen tuotteen tarjontakäyrää se on kasvava Kuvio 1 edellä esitti Mankiw & Taylor -kirjan numeerisen esimerkin jäätelötötterön tarjonnasta esimerkiksi hintaan 2 dollaria/tötterö tarjonta on 3 tötteröä Kuten aiemmin nähtiin tuotteen markkinatarjontakäyrä saatiin laskemalla yksittäisten yritysten tarjoamat määrät yhteen kullakin hinnalla koska jokainen yritys valitsee tarjotun määrän siten, että MC(x) = P, ovat yritysten rajakustannukset yhtä suuret tuotetut määrät poikkeavat yleensä sen sijaan toisistaan sillä sellainen yritys, jonka rajakustannukset annetulla x:n arvolla ovat pienet, tuottaa enemmän kuin sellainen, jonka rajakustannukset ovat suuret: katso Taulukko 2 edellä.

Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät tuotteen oma hinta tuotetta tarjoavien yritysten lukumäärä tuotantopanosten hinnat, jotka vaikuttavat kustannuksiin C(x) opimme myöhemmin tuotantoteknologia, joka myös vaikuttaa kustannuksiin opimme myöhemmin Muut tekijät kuin oma hinta siirtävät tarjontakäyrää kuviossa, jonka akseleina ovat hinta ja tarjottu määrä samaan tapaan kuin kysyntäkäyrän osalta tarjontaa vahvistavat tekijät siirtävät sitä oikealle, heikentävät tekijät vasemmalle

Jäätelötuuttien hinta 3.00 1.00 A C S Jäätelötuuttien hinnan nousu johtaa siirtymiseen tarjontakäyrää pitkin. 0 1 5 Jäätelötuuttien määrä

Aiheutuu sellaisesta muutoksesta, joka muuttaa tarjottua määrää jokaisella hinnalla eli siirtymän aiheuttaa muun selittäjän kuin hinnan muutos. Tällaisia muutoksia ovat esim. seuraavat muutokset: Tuotantopanosten hinnat Teknologia Odotukset Myyjien määrä

Muuttuja Hinta Tuotannontekijöiden hinnat Teknologia Odotukset Myyjien lukumäärä Muutos tässä muuttujassa Edustaa muutosta pitkin tarjontakäyrää Siirtää tarjontakäyrää Siirtää tarjontakäyrää Siirtää tarjontakäyrää Siirtää tarjontakäyrää Copyright 2011 South-Western

Markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta Jos hinta on tätä korkeampi, markkinoilla on liikatarjontaa Jos hinta on alempi, markkinoilla on liikakysyntää Kuviossa tasapaino löytyy kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspisteestä Matemaattisesti se saadaan laskettua, kun tunnetaan kysyntäja tarjontafunktiot kysyntä P = D(x) tarjonta P = S(x) tasapaino: D(x) = S(x) => x* ja P* Jos esimerkiksi kysyntäkäyrä on P = a-bx ja tarjontakäyrä on P = c+dx, niin x* = (a-c)/(b+d) ja P* = (ad+bc)/(b+d), kun a > c.

Markkinatasapainon määräytyminen P Kysyntäkäyrä D(x) Tarjontakäyrä S(x) P* x* x

Numeerinen esimerkki: jäätelömarkkinat Kysyntäkäyrä (taulukko 1) Tarjontakäyrä (taulukko 2) Hinnalla $2.00 kysyntä = tarjonta

Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen (taulukoista 1& 2) Hinta $ Kysyntä Markkinatarjonta Kuluttaja A Kuluttaja B Markkina- kysyntä Tarjonta Yritys 1 Yritys 2 0,00 12 7 19 0 0 0 0,50 10 6 16 0 0 0 1,00 8 5 13 1 1 0 1,50 6 4 10 4 2 2 2,00 4 3 7 7 3 4 2,50 2 2 4 10 4 6 3,00 0 1 1 13 5 8

Jäätelömarkkinoilla tasapainohinta on 2 dollaria ja määrä 7 tötteröä Kysyntä jakautuu siten, että A ostaa 4 ja B ostaa 3 tötteröä Miksi? Siksi, että tällä kulutuksen määrällä A:n maksuhalukkuus eli rajahyöty jäätelöstä on 2 dollaria Vastaavasti B:n ostaessa 3 tötteröä hänen rajahyötynsä on 2 dollaria Nyt MU A (4) = MU B (3) = 2 eli markkinahinta Tarjonta jakautuu puolestaan siten, että yritys 1 tuottaa 3 ja yritys 2 tuottaa 4 Miksi? Siksi, että yrityksen 1 tuotannon rajakustannus on 2 dollaria kun se tuottaa 3 tötteröä vastaavasti yrityksen 2 rajakustannus on 2 dollaria silloin kun se tuottaa 4 tötteröä Nyt MC 1 (3) = MC 2 (4) = 2 eli markkinahinta

(a) Liikatarjonta (excess supply), jos P = 2.5 Price of Ice-Cream Cones 2.50 2.00 Liikatarjonta Supply Demand 0 4 Quantity demanded 7 10 Quantity supplied Quantity of Ice-Cream Cones Copyright 2011 South-Western

Liikatarjonta (excess supply or surplus) Kun hinta > tasapainohinta, tarjottu määrä > kysytty määrä. Markkinoilla on ylitarjontaa Myyjät alentavat hintaansa lisätäkseen myyntiään. Näin he liikkuvat kohti tasapainoa. Liikakysyntä (excess demand or shortage) Kun hinta < tasapainohinta, kysytty määrä > tarjottu määrä. Markkinoilla on ylikysyntää tai puutetta hyödykkeestä Myyjät nostavat hintaa sen tähden, että liian monet ostajat yrittävät ostaa liian harvoja tuotteita. Näin ne liikkuvat kohti tasapainoa.

(b) Liikakysyntä, kun hinta = 1.5 Price of Ice-Cream Cones Supply 2.00 1.50 Liikakysyntä, Shortage Demand 0 4 7 10 Quantity of Quantity Quantity Ice-Cream supplied demanded Cones Copyright 2011 South-Western

Kysynnän ja tarjonnan laki: Tämän lain mukaan hyödykkeen hinta sopeutuu niin, että sen kysytty ja tarjottu määrä tulevat yhtä suuriksi.

Jatkossa Pohjolan mukaan Opimme edellä, että markkinatasapainossa kysyntä määräytyy siten, että tuotteen hinta on yhtä suuri kuin rajahyöty kaikilla kuluttajilla: MU = P rajahyöty kertoo kuluttajien tarpeista Toisaalta tarjonta määräytyy siten, että tuotteen hinta on yhtä suuri kuin rajakustannus kaikilla tuottajilla: P = MC rajakustannus kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista Tästä seuraa, että tuotanto määräytyy siten, että sen kuluttamisen rajahyöty on yhtä suuri kuin tuottamisen rajakustannus: MU = MC tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat tässä mielessä toisiaan Palaamme jäljempänä tarkemmin siihen, mitä tämä merkitsee yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta

Seuraavassa kuviossa 2 tarkastellaan, miten markkinat ohjaavat yritykset tuottamaan kuluttajien tarpeisiin Olkoon alkuperäinen tilanne sellainen, jossa kysyntä = tarjonta = x 1 hinnalla P 1 Kuvitellaan, että kuluttajien tarpeet muuttuvat niin, että tuotteesta ollaan valmiit maksamaan enemmän kuin ennen esimerkiksi jäätelön kysyntä kasvaa kuumalla säällä Vallitsevalla markkinatarjonnalla rajahyöty eli maksuhalukkuus on P 3 Tämä kannustaa yrityksiä tuottamaan enemmän hinnalla P 3 ne olivat valmiit tuottamaan määrä x 3 tämä johtaa kuitenkin liikatarjontaan määrän x 3 -x 1 verran => hinta putoaa Uusi tasapaino löytyy hinnalla P 2, jolla uusi kysyntä = tarjonta = x 2 Se, miten hinta ja tarjonta reagoivat, riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista

Kuvio 2. Kysynnän vahvistumisen vaikutus P Alkuperäinen kysyntä D 1 Tarjonta P 3 P 2 P 1 Uusi kysyntä D 2 x 1 x 2 x 3 x

Päätä aiheuttaako muutos siirtymän tarjonta vai kysyntäkäyrässä (vai molemmissa). Päätä siirtyvätkö käyrät vasemmalle vai oikealle. Käytä hyväksesi kysyntää ja tarjontaa kuvaavaa kuviota nähdäksesi, kuinka muutos vaikuttaa hintaan ja määrään tasapainossa.

Price of Ice-Cream Cones 1. Sokerin hinnan nousu.. vähentää jäätelön tarjontaa S 2 S 1 2.50 2.00 New equilibrium Initial equilibrium 2.... johtaen korkeampaan jäätelön hintaan Demand 0 4 7 Quantity of 3...Ja pienempään Ice-Cream Cones myytyyn määrään Copyright 2011 South-Western