Liikuntalautakunta 56 01.09.2016 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 talousarviosuunnitelman laadintakehys Kunnanhallitus 30.05.2016 167 Kuntalain (13, 110 ) mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijääminen. Myös hallintosäännön (4, 26 ) mukaan talouden on oltava tasapainossa. Investointien rahoitussuunnitelman mukaan Kirkkonummen kunnan tilikauden yli-/alijäämä vuosina 2016-2019 on seuraavanlainen (1000 ): 2015-1 381 2016-2 950 2017 1 057 2018 2 613 2019 1 408 Vuosien 2016-2019 tilikauden tulos on tasapainossa; rahoitussuunnitelman mukaan kaikkien suunnitelmavuosien tulos on positiivinen. Toimintakatteen ja tuloksen kehitys vuosina 2013-2016* näkyvät all: (kaikkia eriä ei ole kirjoitettu näkyviin) (1000 ) ENN2016* TA2016 TOT2015 TOT2014 TOT2013 Toimintatuotot 55 254 54 933 52 913 53 236 Toimintakulut -246 791-249 327-237 924-243 577 Toimintakate -193 215-191 537-194 394-185 011-190 341 Verotulot 181 861 182 221 178 491 174 981 171 133 Valtionosuudet 23 015 23 015 20 685 21 630 23 251 Vuosikate 11 701 14 519 11 198 11 934 6 930 Tulos -2 950 68-1 381-1 751-6 455 Kehyksen asettamisessa on otettu huomioon toisaalta hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden aiheuttamat muutokset (mm. toimeentulotuen maksatuksen siirto, SOTE-ratkaisu) ja näistä aiheutuvat muutokset verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kunnan puolelta on huomioitu maankäytön kehityskuvan ja strategian vaatimien toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset kustannusrakenteeseen. Toimintakatteen riittävä taso on arvioitu investointien PT-suunnitelman yhteydessä tehdyn rahoitussuunnitelman mukaan. Käynnissä olevan taspainottamisprojektin mahdolliset säästötoimenpiteet voidaan sisällyttää kehykseen heti syksyllä elokuun alussa ennen lautakuntien talousarvioehdotuksia.
Valmistelija: talousjohtaja Anne Arvola, puh. 050-577 4977 etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: Esitys vuoden 2017 talousarvion kehykseksi Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 hyväksyä yllä esitetyn lautakuntien kehyksen vuoden 2017 talousarvion valmistelun lähtökohdaksi. 2 tarkistaa kehystä ja päättää mahdollisten säästötoimenpiteiden käytöönotosta vuonna 2017 talouden tasapainottamisprojektin valmistuttua. Käsittely Keskustelun aikana jäsen Outi Saloranta -Eriksson ehdotti, että asia jätetään pöydälle ja että numeeristen kehystietojen pohjaksi tuodaan toimintaympäristön muutosanalyysi. Puheenjohtaja Raija Vahasalo ja jäsenet Timo Haapaniemi ja Pirkko Lehtinen kannattivat Saloranta-Erikssonin ehdotusta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Saloranta-Erikssonin ehdotuksen. Päätös Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle ja että numeeristen kehystietojen pohjaksi tuodaan toimintaympäristön muutosanalyysi. Kehys tuodaan kunnanhallituksen kokoukseen 13.6.2016. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua
Kunnanhallitus 13.6.2016 183 Toimialoilta saadut toimintaympäristöanalyysit vuodelle 2017: Perusturvan toimialan muutokset vuonna 2017: *Perustoimeentulotuki Poisjäävät avustuskustannukset 4,3 milj. euroa, valtionosuustulot ja takaisinperintä 2,7 milj. euroa ja tähän liittyvät henkilöstökustannukset 70 000 euroa. Yhteensä määrärahan tarve vähenee 1,7 milj. euroa. milj. tehostetun kustannukset. euron jotka *Sairaalasiirto ja hoitoketjujen vahvistaminen Oman toiminnan poisjäänti (40 sairaansijaa) vähentää menoja noin 2,5 euroa, mutta Espoon sairaalan ostos (30 asiakaspaikkaa ja palveluasumisen paikat (12) aiheuttavat noin 4,8 milj. Lopputuloksena toimialan arviona on konreettinen 2,3 milj. lisärahoituksen tarve. *Lisäksi toimiala on esittänyt menojen kasvuoletuksia sekä kasvuvaraa, sisältyvät yleisiin oletuksiin. Sivistystoimen toimialan muutokset vuonna 2017 meillä maksuja *HE 60/2016 arvio maksutuottojen lisäyksestä on 16%, mikä tarkoittaisi 30.4.2016 maksutuloihin perustuen 620.000 /v. 2017. Mutta: Siv:n päätös 25.5.2016: toimintavuoden 2016-17 vakan asiakasmaksuista oli, että korotetaan 1.8.2016 alkaen vain indeksitarkistuksella Tuotot s+r yhteensä on n. 20.000 /v. 2017 toimintakulut *Varhaiskasvatusoikeuden rajaus 20 h/ viikko Osa-aikaisten varhaiskasvatuksessa olevien lasten täsmällinen määrä ei toistaiseksi tiedossa. Kustannusvaikutuksia v:lle 2017: Suomenkielinen vaka: - 156 lasta, (joista 23 on jo op) joiden huoltaja kotona; arvio em. että n. 80, joilla ei olisi oikeutta kp-vakaan 1.8.2016 alkaen. - Jos 80 lasta siirtyisi kp:stä op vapautuisi laskennallisesti 40 kp paikkaa - Laskennallinen arvio kokonaiskustannuksista (40 kp/hp) olisi 164.000 /v ja kate 87.000 /v Ruotsinkielinen vaka: -39 lasta (joista 14 on jo op), joista 16 ei oikeutta kp-vakaan; ts. vapautuisi n. 11 kp paikkaa -Laskennallinen arvio kokonaiskustannusksista (11 kp/hp/v) toimintakulut 53.000 ja kate 32.000 /v mikä on *0-6-vuotiaiden määrä uuden väestöennusteen mukaisesti (oheismateriaali Väestöennuste talousarvion 2017 tekemisen tueksi) on 2 966, osavuosikatsauksen toteuma oli 3 143 lasta. Varhaiskasvatuksen kysynnän suhteellinen osuus väestönennusteesta nousee n. 69-70 %. *Henkilöstöresurssimuutokset + 6 kasvattajaa Suomenkielinen: Vuorenmäen pk:n toiminta laajenee 42 hp:lla,
Sepänkannaksen päiväkodin johtaja 1.9.2017 Määrärahan lisäystarve noin 200 000 euroa toiminnan *Kotihoidon tuen kuntalisä (s+r) lakkautetaan 1.3.2017 alkaen Määrärahan vähennys noin 660 000 euroa, josta varataan avoimen laajentumiseen noin 160 000 euroa (kerhotoimintaa; perheiden tuki kohdistetaan avoimen toiminnan kerhoihin). Yhdyskuntatekniikan toimialalla toiminta jatkuu vuoden 2016 kaltaisena, merkittäviä muutoksia ei ole tiedossa. lukuun sitovien tavoitteiden Taitoan tilintarkastuskulujen tuottanut tulosta). Konsernihallinnon toimialalla toiminta jatkuu vuoden 2016 kaltaisena, ottamatta talousarviovuonna 2016 varattuja määrärahoja selvityksiin. Lisäksi säästöä vuoteen 2016 verrattuna saadaan asiakaspalvleumaksujen tarkistuksesta sekä vähentymisestä (talousasioiden organisointi on Lisäksi kaikkien toimialojen kustannuksiin tulevat vaikuttamana mm. henkilöstöhallinnon koordinoima varhaisen tuen välittämisen malli, jolla säästetään kustannuksia sairauspoissaoloja vähentämällä, lomarahojen leikkauksen kohdistaminen palkkakustannuksiin ja taloushallinnon keskittäminen, jolloin saadaan resurssit tehokkaampaan käyttöön. Tämän avulla pystytään edelleen vähentämään tilintarkastukseen meneviä kustannuksia. neutraali. Johtopäätöksenä toimintaympäristöanalyyseista voidaan sanoa: *Perusturvan toimialan säästö tai lisämäärärahan tarve on neutraali. *Sivistystoimen toimialan säästö noin 440 000 euroa *Yhdyskuntatekniikan toimialan säästö tai lisämäärärahan tarve on *Konsernihallinnon toimialan säästöjen arvio on noin 400 000 euroa. Vuoden 2017 kehyksen laadinnassa on huomioitu seuraavat asiat: käytettiin löytynyt kuntalisän *Jokaisen lautakunnan toimintamenoja korotettiin noin 1 %, pohjana vuoden 2016 talousarvion menoja. *Jokaisen lautakunnan toimintatulot on arvioitu neljän edellisvuoden keskimääräisen toteuman mukaisesti. *Toimintaympäristön analyysien perusteella suuria säästösummia ei yhdenkään lautakunnan osalta (lukuun ottamatta mahdollista lakkauttamista ja konsernihallinnon säästöjä). *Lomarahojen leikkausten (kiky) vaikutus vuosille 2017-2019 ja sairauspoissaolojen vähentymisen arvioitu säästöjen kohdentumisten vaikutus toimialatasolla on seuraava: - konsernihallinto 23 000 euroa lomarahat ja 8 800 euroa sairauspoissaolot - perusturva 273 000 euroa lomarahat ja 137 000 euroa sairauspoissaolot - sivistystoimi 579 000 euroa lomarahat ja 293 000 euroa sairauspoissaolot - yhdyskuntatekniikka 102 000 euroa lomarahat ja 62 000 euroa sairauspoissaolot Näitä ei ole suoraan kohdistettu lautakuntatasolle, vaan on huomioitu kokonaisuudessa. *Ulkopuolisten palvelujen arviot ovat palvelutuottajien talousarviolukuja
(HUS, HSL sekä palo- ja pelastustoimi). *VHL toimintakate on arvioitu Pöyryn konsultin ja vesihuoltolaitoksen päällikön yhteistyönä Kokonaisuutena toimintamenot lisääntyvät vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 1,4 milj. euroa ja vuoden 2015 tilinpäätöstietoihin verrattuna vähenevät 1,2 milj. euroa.kehyksen toimintakate -193 milj. euroa vaikuttaa tiedossa olevien säästöjen valossa realistiselta saavuttaa. Valmistelija: talousjohtaja Anne Arvola, puh. 050-577 4977 etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - Vuoden 2017 talousarvion kehys, ehdotus kunnanhallitukselle 13.6.2016 Oheismateriaali: - Kirkkonummi väestöprojektiot 2016-2040 Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 hyväksyä liitteenä olevan lautakuntien kehyksen vuoden 2017 talousarvion valmistelun lähtökohdaksi. 2 tarkistaa kehystä ja päättää mahdollisten säästötoimenpiteiden käytöönotosta vuonna 2017 talouden tasapainottamisprojektin valmistuttua elokuussa. Käsittely Talouspäälliköt Esa Lindell, Ari Hasu ja Raili Häkkinen sekä toimialajohtajat Hannele Kujala, Liisa Ståhle ja Jari Tirkkonen olivat kokouksessa läsnä tämän pykälän keskustelu0n aikana vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Talousjohtaja Anne Arvola esitteli kehyksen. Keskustelun aikana Matti Kaurila ehdottaa, hyväksyä liitteenä olevan lautakuntien kehyksen vuoden 2017 talousarvion valmistelun lähtökohdaksi sillä muutoksella, että sivistystoimialan kehykseen sisällytetään nykyiseen kotihoidon tuen kuntalisä. Sivistystoimialan toimialalla ei varata määrärahoja uusiin päivähoidon vakansseihin. Jäsenet Timo Haapaniemi ja puheenjohtaja Raija Vahasalo kannattivat Kaurilan ehdotusta.
Puheenjohtaja Raija Vahasalo ehdotti, että seuraaviin talousarvioneuvotteluihin mennessä talousyksikön johdolla lasketaan keskeisten palvelujen yksikköhinnat. Jäsen Antti Kilappa kannatti Vahasalon ehdotusta. Jäsen Kaurila muutti ehdotustaan siten, että viimeinen lause poistetaan. Haapaniemi ja Vahasalo kannattivat muutettua ehdotusta. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi edellä todetut ehdotukset. Kunnanhallitus ei hyväksynyt Kaurilan ehdotusta yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi, että ehdotuksista on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kaurilan muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanhallitus päättää Kaurilan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 8 Jaa -ääntä (Adlercreutz, Lindholm, Harinen, Hedberg, Isomäki-Reik, Kilappa, Lehtinen, Sinisalo) 4 Ei -ääntä (Haapaniemi, Kaurila, Wichmann, Vahasalo) 1 äänesti tyhjää (Saloranta-Eriksson) Pohjaehdotus sai enemmän ääniä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Jäsen Timo Haapaniemi saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.27. Päätös Kunnanhallitus päätti 1 hyväksyä liitteenä olevan lautakuntien kehyksen vuoden 2017 talousarvion valmistelun lähtökohdaksi. 2
tarkistaa kehystä ja päättää mahdollisten säästötoimenpiteiden käytöönotosta vuonna 2017 talouden tasapainottamisprojektin valmistuttua elokuussa. 3 että seuraaviin talousarvioneuvotteluihin mennessä talousyksikön johdolla lasketaan keskeisten palvelujen yksikköhinnat. Pöytäkirjan liite: - Vuoden 2017 talousarvion kehys, kunnanhallituksen 13.6.2016 päätös Tiedoksi Muutoksenhakuohje Oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle Liikuntalautakunta 16.6.2016 49 Kunnanhallituksen 13.6.2016 hyväksymä liikuntalautakunnan talousarviokehyksen toimintakate vuodelle 2017 on 2 197 000, joka tarkoittaa vuoden 2016 hyväksytyn talousarvion toimintakatteen tasoon verrattuna 72 0000 euron (-3,2 %) vähennystä toimintakatteeseen. Hyväksytyn kehyksen perusteluissa todetaan, että jokaisen lautakunnan toimintamenoja korotettiin noin 1 %, pohjana käytettiin vuoden 2016 talousarvion menoja. Lisäksi todetaan, että jokaisen lautakunnan toimintatulot on arvioitu neljän edellisvuoden keskimääräisen toteuman mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan liikuntalautakunnan osalta pidä paikkansa, vaan liikuntalautakunnan vuoden 2017 toimintatulojen pohjaksi on otettu kahden edellisen vuoden toteutuma. Kyseisinä vuosina ei ole ollut kunnollista talvea, jolloin liikuntalautakunnan tulot ovat keskimääräistä suuremmat johtuen lämmitettävän tekonurmen tuloista, sekä osittain myös uimahallin tuloista. Lisäksi kyseisinä kahtena vuotena liikuntalautakunan tuloissa on valtionapua 30 000-36 000 euroa. Mikäli liikuntalautakunnan vuoden 2017 toimintatulot olisi selostusosion perusteluiden mukaisesti arvioitu neljän edellisvuoden keskimääräisen toteuman mukaisesti, olisi nämä 37 000 euroa pienempi. Tällöin vuoden 2016 hyväksytyn talousarvion toimintakatteen tasoon verrattuna vähennystä toimintakatteeseen olisi 35 0000 euroa (-1,6 %). Valmistelija: liikuntatoimenjohtaja Katja Linnakylä puh 040 588 4926, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: Kehys 2017
Ehdotus Liikuntatoimenjohtaja Liikuntalautakunta päättää: 1. merkitä tiedoksi kunnanhallituksen hyväksymän vuoden 2017 talousarvion laadintakehyksen. 2. todeta, että liikuntalautakunnan toimintatulot on arvioitu 37 000 euroa suuremmiksi kuin hyväksytyn kehyksen perusteluissa on todettu. 3. käsitellä liikuntalautakunnan talousarvioehdotuksen vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2018-2019 liikuntalautakunnan 1.9.2016 kokouksessa. Päätös Liikuntalautakunta Ehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, kuntalaki 91 Liikuntalautakunta 1.9.2016 Kunnanhallitus hyväksyi 13.6.2016 183 vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintakehyksen. Jokaisen lautakunnan toimintamenoja korotettiin noin 1 %, pohjana käytettiin vuoden 2016 talousarvion menoja. *Jokaisen lautakunnan toimintatulot on arvioitu neljän edellisvuoden keskimääräisen toteuman mukaisesti. *Toimintaympäristön analyysien perusteella suuria säästösummia ei löytynyt yhdenkään lautakunnan osalta (lukuun ottamatta mahdollista kuntalisän lakkauttamista ja konsernihallinnon säästöjä). *Lomarahojen leikkausten (kiky) vaikutus vuosille 2017-2019 ja sairauspoissaolojen vähentymisen arvioitu säästöjen kohdentumisten vaikutus sivistystoimen toimialalla on seuraava: - sivistystoimi 579 000 euroa lomarahat ja 293 000 euroa sairauspoissaolot. Näitä ei ole suoraan kohdistettu lautakuntatasolle, vaan on huomioitu kokonaisuudessa. Liikuntalautakunta totesi 16.6.2016 49 kehyksen käsittelyn yhteydessä, että liikuntalautakunnan toimintatulot on kunnanhallituksen hyväksymässä kehyksessä arvioitu 37 000 euroa suuremmiksi kuin kehyksen
perusteluissa on todettu. Lisäksi tähän on sisältynyt viimeisten kahden vuoden aikana, joiden perusteella kehyksen tuloarvio on määritelty, n.30 000 valtionapua. Tällaisia mahdollisia tuloja ei tiedetä etukäteen, eikä niitä näin ollen voida budjetoida. Tällaisten tulojen käyttö ei myöskään perustu normaalitoimintaan, vaan liittyvät johonkin hankkeeseen, joka toteutuu ainoastaan mikäli valtionapu saadaan. Kunnanhallitus päätti kehyspäätöksen yhteydessä myös tarkistaa kehystä ja päättää mahdollisten säästötoimenpiteiden käytöönotosta vuonna 2017 talouden tasapainottamisprojektin valmistuttua elokuussa sekä, että seuraaviin talousarvioneuvotteluihin mennessä talousyksikön johdolla lasketaan keskeisten palvelujen yksikköhinnat. Kunnanhallituksen 13.6.2016 hyväksymä liikuntalautakunnan talousarviokehyksen toimintakate on 72 000 euroa pienempi (vähennystä -3,2 %) kuin vuoden 2016 hyväksytyn talousarvion toimintakate. Lautakuntien ehdotukset vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi tulee jättää kunnanhallitukselle viimeistään 23.9.2016 Liikuntalautakunnan talousarvioehdotus Liikuntalautakunnan talousarvioehdotus jaetaan kolmeen eri pääkohtaan: liikuntapalvelut, liikunta- ja virkistysalueet sekä uimahallipalvelut. Liikuntapalvelut on jaettu kahteen kustannuspaikkaan (liikuntayksikkö, keskustan väestönsuoja), liikuntapaikkojen kunnossapito on jaettu yhdeksään kustannuspaikkaan (urheilupuistot, urheilukentät, pallokentät, jääkentät, kuntoradat, uimarannat, ulkoilualueet, hiihtoladut sekä venesatamat),sekä lisäksi on uimahalli omana yksikkönään. Liikuntalautakunnan talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus 2018-2019, talousarvioehdotuksen tulomäärärahat 2017 ja liikuntapalveluiden vuosien 2017-2019 henkilöstösuunnitelmaehdotus ovat esityslistan liitteinä. Talviliikuntapaikkojen ylläpitokustannukset ovat runsaslumisina talvina olleet huomattavasti suuremmat kuin mihin talousarviossa on kyseisinä vuosina varauduttu. Myös uimahallin ylläpitokustannukset ovat tällaisina talvina suuremmat. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan talviliikuntapaikkojen ylläpitokustannukset olivat 180 000 alkuperäistä talousarviota suuremmat ja uimahallin ylläpitokustannukset 60 000 suuremmat. Vastaavasti vuosien 2014 ja 2015 osalta, jolloin oli lyhyet ja vähälumiset talvet, ylläpitokustannukset olivat selvästi alhaisemmat. Liikuntapaikkojen ylläpidon kustannusten nousuun on vaikuttanut myös yleinen kustannusten nousu sekä palkkakustannusten nousu. Liitteessä olevassa v.2017 talousarviossa liikuntapaikkojen ylläpitokustannusten määrärahoja esitetään sille tasolle, jolla se vuosien 2014-2015 osalta on toteutunut, joka on selvästi pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksenmukainen toteutuma. Mikäli kuitenkin v.2017 on
runsasluminen talvi, kuten vuosina 2012-2013, on todennäköistä että näiden osalta ylläpitokustannukset ylittävät talousarviossa olevat määrärahat. Muiden käyttömäärärahojen ollessa minimissä ei voida määrärahoja muista toiminnoista supistaa. Mikäli liikuntapaikat halutaan säilyttää turvallisina ja tarjota kuntalaisille mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan, on näihin varattava aiempaa enemmän määrärahoja. Uimahallin ylläpito- ja korjaustarve lisääntyy myös vuosien myötä rakennuksen ja laitteiston vanhentuessa. Vuoden 2017 talousarviossa on varauduttu tiettyihin erillisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, joiden johdosta tarvitaan edellisiä vuosia enemmän määrärahoja. Toiminta on liikuntalautakunnan kulujen osalta minimissä v.2017 talousarviossa nykyisellä palvelurakenteella. Huomioiden edellä mainitut ylläpitokulujen nousu sekä liikuntalautakunnan kehysarvion toimintakatteen selvä lasku suhteessa vuoden 2016 katteeseen, on yhdistyksille jaettavien avustusten määrää jouduttu supistamaan edelleen v.2014 tasolta, jolloin näitä alennettiin merkittävästi. Tämä on välttämätöntä, jotta liikuntalautakunnan vuoden 2017 taloussuunnitelman laadintakehykseen on talousarviossa päästy. Liikuntalautakunta on jo 18.4.2013 30 talouden tasapainottamisohjelman päivittämisen yhteydessä todennut, että mikäli lautakunnan alaisen toiminnan menoja on supistettava, joudutaan liikuntayhdistysten avustamiseen tarkoitettuja määrärahoja supistamaan tai liikuntapaikkoja sulkemaan. Liikuntapaikkojen sulkemisesta tehtävät säästöt eivät kuitenkaan vähennä ko. toiminnan henkilöstökuluja. Lisäksi hoidon lakkauttaminen aikaansaa sen, että vapaasti käytettävissä olevat liikuntapaikat muodostavat turvallisuusriskin käyttäjille. Osasta liikuntapaikkoja menetettäisiin myös tuloja samanaikaisesti. Talousarvioesityksessä on liikuntayhdistyksille jaettavia avustuksia 106 410 sekä toimitila-avustuksia 296 000. Toimitila-avustukset ovat liikuntapalveluiden toiminnasta riippumattomia menoja, joita ei liikuntapalveluiden osalta voida etukäteen arvioida. Ne on budjetoitu alhaisemmiksi kuin vuoden 2016 talousarviossa sekä vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Toimitila-avustuksiin käytetty kokonaismäärä vaihtelee vuosittain. Liikuntayhdistyksille jaettavien avustusten kokonaismäärä on myös selvästi pienempi kuin vuoden 2016 talousarviossa. Avustusten leikkaaminen hankaloittaa paikallisten yhdistysten toimintaa, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä erityisesti kirkkonummelaisten lasten ja nuorten liikuttamisessa ja vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä. Liikuntapaikkojen hoidon lakkauttaminen johtaisi siihen, että liikuntapaikkoja jouduttaisiin turvallisuussyistä sulkemaan. Tämä rajoittaisi selvästi paitsi lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia myös kaiken ikäisten kirkkonummelaisten terveyden kannalta välttämättömän liikunnan olosuhteita. Liikuntalautakunnan tuloista suurin osa tuotetaan uimahallin lipunmyynnin tuloilla. Näitä on viimeksi vuoden 2013 alussa korotettu. Lisäksi tuloja tulee lähinnä tekonurmikenttien käyttökorvauksista sekä liikunnanohjausmaksuista, joita myös on vuoden 2014 aikana korotettu.
Keskustan tekonurmikentän tulot ovat kuitenkin hyvin paljon riippuvaisia sääolosuhteista ja jäävät runsaslumisina talvina selvästi alhaisemmiksi. Talven sääolosuhteiden on huomattu vaikuttavan myös uimahallin käyttöön ja tämän myötä uimahalin tuloihin. Liikuntalautakunta totesi 16.6.2016 49 kehyksen käsittelyn yhteydessä, että liikuntalautakunnan toimintatulot on kunnanhallituken päättämässä kehyksessä arvioitu 37 000 euroa suuremmiksi kuin kehyksen perusteluissa on todettu. Lisäksi tähän on sisältynyt viimeisten vuosien aikana n.30 000 valtionapua, joiden tasolle tuloarvio on kehyksessä asetettu, jota ei kuitenkaan voida budjetoida etukäteen. Liikuntalautakunnan talousarviossa tuloarvio on asetettu 59 000 euroa kehystä alhaisemmaksi, sille tasolle, joka se kunnanhallituksen päättämän kehyksen perusteluiden mukaan olisi pitänyt olla. Liikuntalautakunnan vuoden 2017 talousarvioehdotuksen toimintatuotot ovat yhteensä 791 600 euroa, toimintakulut 2 988 600 euroa ja toimintakate 2 197 000 euroa. Toimintakate on kunnanhallituksen hyväksymän taloussuunnitelman laadintakehyksen toimintakatteen mukainen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmaehdotuksessa vuodelle 2017 esitetään yhden olemassa olevan vakanssin muuttamista. Muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Uimahallin valvontaan tarvitaan lisäresurssia. Uimahalli on auki seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan ja hallin aukiollessa tulisi olla aina kaksi henkilöä valvonnassa. Uimahallin valvontaresurssi on turallisuus huomioiden erittäin tärkeää. Tällä hetkellä on viikoittain sellaisia valvontavuoroja, joissa on vain yksi valvoja. Näihin vuoroihin on toistuvasti jouduttu palkkaamaan sijaisia. Valvontaan saadulla lisäresurssilla lisätään uimahallin asiakkaiden turvallisuutta sekä samalla saadaan myös lisättyä kuntalaisille tarjottavaa liikuntapalvelutuotantoa. Vakituisella lisäresurssilla vähennetään myös sijaiskuluja ja lisätään samalla liikunannohjauksen sijaisresurssia. Liikuntapalveluiden painopistealueena on myös liikuntapaikkojen turvallisuus. Liikuntatoimella on yksi väestösuojan valvojan vakanssi, joka voidaan siirtää kyseiseen toimintoon. Liikuntatoimen tekemillä uusilla järjestelyillä on pystytty vähentämään väestösuojan liikuntahallissa tarvittavaa henkilöstöresurssia, jolloin kyseinen vakanssi voidaan käyttää uimahallin valvontatarpeeseen. Kyseinen vakanssi voidaan siirtää uimahallin liikunnaohjaajan vakanssiksi (valvoja), eikä muutoksella näin ollen ole kustannusvaikutuksia. Palkkamäärärahat on liikuntalautakunnan kehyksessä sekä talousarvioesityksessä, joten muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Kuntien tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnalle ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntalautakunnan alainen toiminta keskittyy erityisesti liikuntapalveluiden tuottamiseen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon näkökulmasta. Myös Valtion liikuntaneuvosto painottaa, että vähäinen liikunta uhkaa väestön hyvinvointia ja terveyttä ja että
tarvitaan koko yhteiskuntaa koskevia rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia kunnissa. Olennaista on vahvistaa liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna. Uimarantojen valvonta Espoon seudun ympäristöterveyden jo v.2008 tekemän uimarantojen turvallisuustarkastuksen seurauksena terveysvalvonta on todennut, että uinninvalvonta olisi syytä järjestää Kirkkonummen rannoista Syväjärven, Evitskogin, Tampajan ja Lammaskallion uimarannoille. Uimarantojen käyttöturvallisuus ja uinninvalvonta on ollut esillä liikuntalautakunnassa jo vuonna 2006 sekä vuosina 2008-2014 seuraavan vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä. Vuonna 2006 uinninvalvonnan järjestäminen suunniteltiin toteutettavaksi kahdessa vaiheessa (vuonna 2007 Syväjärvi - Tampaja ja arvioinnin perusteella 2008 Evitskog - Lammaskallio). Liikuntalautakunta on vuosittain esittänyt kunnanhallitukselle, että, että se huomioisi uinninvalvonnasta aiheutuvat määrärahat seuraavan vuoden talousarviokäsittelyssä ja osoittaisi nämä määrärahat liikuntalautakunnan budjettiin. Määrärahoja uinninvalvonnan toteuttamiseksi ei kuitenkaan ole vuosien 2009 2016 aikana saatu. Rantojen uinninvalvonnan puuttuminen nousi jälleen v.2015 esille, ja Espoon seudun ympäristöterveyden kautta tuli 23.3.2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirje uimarantojen uinninvalvonnan järjestämisestä riskienarvioinnin perusteella uimarannoille. Kirjeessä aluehallintovirasto kehottaa kuntia huolehtimaan siitä, että vilkkailla uimarannoilla on paikalliseen riskinarviointiin perustuen asianmukainen rantavalvonta ja näin toteuttamaan kuluttajaturvallisuuslainsäädännössä toiminnanharjoittajalle asetetun huolellisuusvelvoitteen. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto lähetti kuntiin muistutuksen 17.4.2015 uimarantojen turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä osana huoelllisuusvelvoitta uimarannan ylläpitäjän tulee määrittää rantavalvonnan tarve, valvojien määrä ja paikallaolo aika. Koska määrärahoja ei kyseiseen toimintaan vuodelle 2015 eikä 2016 talousarvioesityksistä huolimatta osoitettu, ei valvontaa voitu toteuttaa aiemmin esitetyllä tavalla useammalle uimarannalle. Liikuntalautakunta päätti kuitenkin osoittaa määrärahat yhden rannan valvontaan liikuntalautakunnan muista käyttömenoista vuosina 2015 ja 2016. Syväjärven uimarannan valvonta koulujen kesäloman ajanjaksolle järjestettiin ostopalveluna molempina vuosina. Liikuntapalveluiden henkilöstöresurssien puolesta valvontaa ei ole mahdollista toteuttaa liikuntapalveluiden henkilökunnalla. Rantavalvonta on tehtävän spesifin luonteen sekä liikuntapalveluiden henkilöstöresurssit huomioiden järkevintä toteuttaa ostopalveluna. Näin kunnassa toimii myös mm. koulujen oppilaiden uimaopetus. Kesien 2015 ja 2016 kokemusten perusteella valvonnan järjstäminen on ollut onnistunut ja tarkoituksenmukainen sekä palvellut rannan käyttäjiä hyvin. Aiempiin valvontaviranomaisten tarkastukäynteihin perustuen voidaan todeta, että arvion mukaan kävijämäärät ovat Tampajan, Evitskogin, Syväjärven sekä Lamminjärven uimarannalla sellaiset, että turvallisuus huomioiden olisi erittäin tärkeää, että rannoilla on valvonta.
Vuoden 2017 talousarviossa on huomioitu määrärahat yhden uimarannan valvontaan (15 000 ). Lisämäärärahoja esitetään edellä mainittujen kolmen muun EU-uimarannan valvontaan. Mikäli lisämäärärahoja ei kyseiseen toimintaan osoiteta, ei valvontaa voida toteuttaa näillä rannoilla. Valmistelija: liikuntatoimenjohtaja Katja Linnakylä puh 040 588 4926, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liitteet: Liikuntalautakunnan talousarvioehdotus 2017 ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmaehdotus Talousarvioehdotuksen tulosuunnitelma 2017 Liikuntapalveluiden henkilöstösuunnitelmaehdotus 2017-2019 Ehdotus Liikuntatoimenjohtaja Liikuntalautakunta päättää: 1. hyväksyä liikuntalautakunnan vuoden 2017 käyttötalousarvioehdotuksen kustannuspaikoittain ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmaehdotuksen liitteiden mukaisesti siten, että talousarvioehdotuksen toimintatulot ovat 791 600 euroa, toimintakulut 2 988 600 euroa ja toimintakate 2 197 000 euroa, joka on annetun laadintakehyksen mukainen. 2. hyväksyä liikuntalautakunnan vuosien 2017-2019 henkilöstösuunnitelmaehdotuksen selostusosiossa sekä henkilöstösuunnitelmaliitteestä olevin perusteluin. 3. todeta esittelytekstissä mainituin perusteluin, että paikallisille yhdistyksille jaettavia avustuksia on liikuntalautakunnan vuoden 2017 talousarvioesityksessä yhteensä 106 410 euroa sekä toimitila-avustuksia 296 000 euroa. 4. esittää, että lisäksi kunnanhallitus huomioi kolmen uimarannan valvontaan tarvittavat määrärahat (45 000 ) käsitellessään talousarviota 2017 ja osoittaa nämä määrärahat liikuntalautakunnan budjettiin. Päätös Liikuntalautakunta Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen
Merkittiin, että kunnanhallituksen edustaja Kilappa poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 18.20. Tiedoksi kunnanhallitus Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto, kuntalaki 91