Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2012 2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri
Toimivat liikenneyhteydet Kaakkois-Suomen avaintekijä Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi tarvitsee elinkeinoelämän kilpailukykyä vahvistavaa liikenneinvestointiohjelmaa. Keväällä valmistuneessa liikennepoliittisessa selonteossa on tunnistettu hyvin Venäjän liikenteen voimakkaasta kasvusta lisääntyvät liikenteelliset ongelmat. Hallitus tulee merkittävästi panostamaan rajanylityspaikkoihin ja niihin johtaviin teihin. Kaakkois-Suomen ELYkeskus on varautunut kaakon rajanylityspaikkojen kehittämiseen yhdessä Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Senaatin kanssa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen liikennemäärät ovat korkeampia kuin koskaan. Rajan ylitti vuonna 2011 yhteensä 3,4 miljoonaa ajoneuvoa ja 8,5 miljoonaa henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli 24 % ja kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Erityisesti henkilöliikenne kasvoi voimakkaasti. Venäläiset jättivät vuonna 2011 Kaakkois- Suomeen 430 M ja koko Suomeen yli miljardi euroa tavaroiden ja palveluiden ostoina. Potentiaali on vielä huomattavasti suurempi, mutta sitä päästään hyödyntämään vain, jos meillä on toimiva infrastruktuuri ja rajanylitys tapahtuu sujuvasti. Uskon myös, että transitoliikenne, ja maailmantalouden kasvaessa Suomen omakin vienti tulevat edelleen kasvamaan. Tämän vuoksi pitää johdonmukaisesti vahvistaa vientiteollisuuden kilpailukykyä parantamalla ulkomaankaupan maantieyhteyksiä. Toimivat liikenneyhteydet ovat liiketoimintojen sijoittumisen kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Liikennejärjestelmällä, maankäytöllä ja yhteiskunnan erilaisten palveluiden sijoittumisella on vahva keskinäinen yhteys. Liikennejärjestelmää on kehitettävä maankäytön suunnittelun ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa yhteistyössä. Nykymuotoisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mahdollisuudet alueen kehittäjänä ovat hyvät. Liikennevastuualueen johtajana haluan viestittää selkeästi, että liikennejärjestelmän kehittäminen on ykkösasia alueellamme. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala asemoituvat tänä päivänä liikenteellisesti mielenkiintoiseen maantieteelliseen positioon EU:n ja Venäjän välille. Haastan alueen kaikki toimijat yhdessä huolehtimaan siitä, että kehitämme tämän käytävän sellaiseksi, jonka kilpailukyky on riittävä. Tästä hyötyy alue ja koko Suomi. Antti Rinta-Porkkunen johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rajan ajoneuvoliikenne Toteutunut kokonaisliikenteen kasvu vv. 1990 2011 Liikenteen eri kasvuskenaariot vv. 2011 Nykyinen rajanylityskapasiteetti Kapasiteetin puute voi kääntää rajan ylittävän liikenteen määrän laskuun Miljardiluokan potentiaali? 1990 2011 vuodet Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2
Tavoitteena toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä Liikennepoliittinen selonteko korostaa maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista ja kestävien liikennemuotojen, kuten joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämistä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen. Liikennejärjestelmää kehitetään samanaikaisesti maankäytön suunnittelun kanssa ottaen huomioon asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän tarpeet (MALPE-ajattelu). Liikennejärjestelmän kehittämistä tarkastellaan niin sanotun neliporrasperiaatteen mukaisesti. Toimenpiteissä edetään vaiheittain pienistä ratkaisuista isoihin, ja tehdyillä ratkaisuilla pyritään vaikuttamaan myös ihmisten liikkumistarpeeseen ja kulkumuotojen valintaan. Liikenneturvallisuustyö on merkittävä osa liikennejärjestelmätyötä. ELY-keskuksen toiminta on viime vuosina painottunut yhteistyöhön poliisin, Liikenneturvan ja kuntien kanssa. Viranomaistyöllä edistetään kuntatason liikenneturvallisuustyötä, erityisesti eri hallinnonalojen koulutus-, valistus- ja tiedotustyötä, mutta pidetään myös kunta- ja seutukohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla. Rahoituskehys 2012, 47 M 3 % 5 % 7 % 3 % 82 % Perustienpito 38,5 M Joukkoliikenne 3,4 M Ulkopuolinen rahoitus (EU+kunta) 2,1 M Maanhankinta 1,6 M Yksityistiet 1,4 M Joukkoliikenteen palvelutasoa kaupunkiseuduilla pyritään kehittämään, jotta sen käyttö lisääntyisi. Tarvitaan joukkoliikenteen palvelutarjonnan lisäämistä, sujuvuuden parantamista ja matkalippujen hintojen pitämistä mahdollisimman edullisina. ELY-keskus ostaa alueellaan kuntien välisiä vuoroja ja rahoittaa kuntien ostamia sisäisiä vuoroja sekä matkalippujen hinnanalennuksia. Harvaan asutuilla alueilla joukkoliikenteen palveluja kehitetään siten, että valtakunnallisesti määritellyt joukkoliikenteen peruspalvelutavoitteet toteutuvat. Kustannustason nousun ja reaalisesti vähentyneen rahoituksen takia on ilmeistä, että linja-autoliikenteen palvelut tulevat heikentymään erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Liikennevirasto on vuonna 2012 osoittanut Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle yhteensä 47 M :n rahoituksen. Se on likimain samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuosille 2013 2016 ei rahoitukseen ole odotettavissa muutosta. Liikennepoliittisessa selonteossa on lupaus perusväylänpidon rahoituksen kasvattamisesta vasta vuodesta 2016 alkaen. Perusväylänpidossa priorisoidaan valtakunnallisesti vilkkaiden teiden palvelutaso, jolloin joudutaan tinkimään vähäliikenteisten teiden hoidosta ja ylläpidosta. Tämä johtaa vääjäämättä alemman tieverkon kunnon heikentymiseen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden hoidon ja ylläpidon taso perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin. Vuosittain päällysteitä uusitaan noin 150 kilometrin matkalla. Päällysteiden ylläpito painottuu vilkkaimmille teille, joiden kunto pidetään nykytasolla. Alemman tieverkon huonokuntoisten teiden määrä tulee lisääntymään melkoisesti vuoteen 2016 mennessä. Sitä vastoin kevyen liikenteen väylien kunto paranee. Sorateiden kelirikko on vuosia jatkuneiden systemaattisten korjausten ansiosta vähentynyt. Painorajoituksiin ei ole viime vuosina Kaakkois-Suomen alueella tarvinnut turvautua. Siltojen kunto on Kaakkois-Suomessa valtakunnalliseen tason verrattuna varsin hyvä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen tieliikennetelematiikkayksikkö VALTTI vastaa koko maan tienvarsiteknologiaan ja liikenteen hallinnan tietopalveluihin liittyvistä suunnittelu-, kunnossapito-, ja hankintatehtävistä. Tienpidon rahoitus tuoteryhmittäin 4 % 1 % 9 % 17 % 28 % 20 % 21 % Hoito 11,4 M Ylläpito 8,5 M Valtakunnallinen liikennetelematikkayksikkö, Valtti 8,4 M Investoinnit 6,8 M Suunnittelu 3,7 M Käyttöenergia 1,6 M Liikenteen hallinta 0,3 M 3
Merkittävimmät tieinvestointihankkeet Kaakkois-Suomen ELYn alueella on käynnissä kaikkiaan kolme valtatieverkon kehittämisinvestointihanketta Valtatien 6 parantaminen välillä Lappeenranta Imatra, 177 M, valmistuu 2012 E18 Koskenkylä Loviisa Kotka, PPP-hanke 625 M, valmistuu 2014 E18 Haminan ohikulku, 177 M, valmistuu 2014 Vuonna 2012 valtioneuvosto antoi eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon. Selonteossa on esitetty liikenneverkon kehittämisohjelma vuosille 2012 2015 sekä liikenneverkon kehittämisohjelma 2016 2022, suunnitteluohjelma. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti Kaakkois-Suomen ELYn alueelle sijoittuvat vielä aloittamattomat selonteon kehittämisohjelmiin sisältyvät hankkeet sekä kehittämisohjelmiin edelleen ehdolla olevat hankkeet. Hankkeiden kustannusarviot on esitetty maanrakennusindeksin pisteluvussa 150. Liikenneverkon kehittämisohjelman 2012 2015 hankkeet Kaakkois-Suomessa: Vt 6 Taavetti Lappeenranta (1) Valtatie 6 on Etelä-Karjalan teollisuuden raaka-aine- ja satamakuljetusten tärkein väylä, sekä Suomen ja Venäjän välisen tieliikenteen toinen pääyhteys. Tiellä liikennöi päivittäin 8 600 12 400 autoa, joista poikkeuksellisen suuri osuus (noin 2 000 autoa) on raskasta liikennettä. Tie parannetaan noin 27 km matkalta nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi valtatieksi. Valtatie noudattelee nykyistä linjausta. Jurvalan taajaman kohdalla tie sijoittuu 12 km osuudella nykyisen valtatien etelä puolelle samaan maastokäytävään rautatien kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 90 M. E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue, (2) Vaalimaa on Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen vilkkain rajanylityspaikka. Hankkeessa rakennetaan 500-paikkainen kuorma-autojen odotusalue rajanylityspaikan eteläpuolelle. Tiesuunnitelma mahdollistaa alueen laajentamisen myöhemmin 1 000 rekalle. Hankkeen kustannusarvio on 25 M. Liikenneverkon kehittämisohjelman 2016 2022 suunnittelukohteet Kaakkois-Suomessa: Vt 12 Lahti Kouvola (4) LIPOSEn valmisteluvaiheessa on selvitetty yhteysvälin uusi kustannustehokkaampi kehittämisratkaisu. Yhteysväli on jaettu viiteen eri jaksoon, jotka kehitetään kunkin jakson tarpeiden mukaisesti. Välille Joutjärvi Nastola rakennetaan toinen ajorata ja Nastola Uusikylä-välille ei esitetä toimenpiteitä lainkaan. Muu osuus parannetaan keskikaiteellisena ohituskaistatienä. Parantaminen tehdään nykyiselle linjaukselle muutoin paitsi välillä Arolasta Hiisiöön. Kausalan uusi tielinja kiertää pohjoispuolitse. Hankkeen kustannusarvio on 96 M. Hanke voidaan aloittaa välittömästi tieosalla Tillola Keltti, jossa on valmis rakennussuunnitelma valtatien parantamiseksi noin 4,5 km osuudella nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi valtatieksi (kustannusarvio on 15,8 M ). E18 Hamina Vaalimaa (3) Haminan ja Vaalimaan välinen tie rakennetaan koko osuudella (32 km) moottoritieksi nykyisen tien pohjoispuolelle. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi. Investointikustannukset ovat 240 M. Valtatieosuus oli yksi LI- POSEn revoluutiohankkeista. 4
Liikenneverkon kehittämisohjelmaan 2016 2022 ehdolla olevia hankkeita ELYn alueella on lukuisia hankkeita, jotka ovat liian suuria rahoitettavaksi perustienpidon alueinvestointikehyksistä. Ne eivät myöskään sisälly mihinkään käynnissä oleviin teema- tai kehittämisohjelmiin. Seuraavassa on esitelty ne hankkeet, joissa on olemassa toteuttamisvalmius. Vt 15 Kotkan sisääntulo (5) Valtatie parannetaan erottamalla ajosuunnat toisistaan keskikaiteella. Paimenportin valo-ohjattu tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä. Hankkeen kustannusarvio on 25 M. Vt 15 Kotka Kouvola (6) Kotkan Rantahaan ja Kouvolan Tykkimäen välinen osuus parannetaan nykyisellä paikalla keskikaiteelliseksi ohituskaista-tieksi. Hankkeen 1. vaiheen kustannusarvio on noin 70 M. Vt 6 Korian kohta, Kouvola (8) Valtatien 6 välin Koskenkylä Kouvola parantamishanke valmistui vuonna 2004. Leveäkaistatie kaventuu Korian rautatiesillan kohdalla. Poikkileikkauksen kaventuminen aiheuttaa vakavan sujuvuusongelman ja liikenneturvallisuusriskin. Tiesuunnitelma valmistui keväällä 2011, ja hankkeen kustannusarvio on 8 M. Vt 15 Keltakangas, Kouvola (9) Kymenlaakson jätteenkäsittelylaitokselle käännytään valtatieltä vilkkaan ja liikenneturvallisuudeltaan heikon nelihaaraliittymän kautta. Eritasoliittymän tiesuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2012, mutta toteutukselle ei toistaiseksi ole osoitettu rahoitusta. Toteutuksen kustannusarvio on 5,5 M. Vt 26 Hamina Taavetti (10) Raskaan liikenteen kuormittama tieosuus ei täytä liikenteen vaatimuksia. Tiellä on tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia, joissa on ollut osallisena raskas ajoneuvo. Sujuvuusongelmia on erityisesti talvikeleillä, kun raskaat ajoneuvot juuttuvat mäkiin. Tien voimakas parantaminen maksaa noin 70 M. Esiselvityksissä on hahmoteltu tien parantamista vaiheittain neliporrasperiaatteen mukaisesti. Ensivaiheen toimenpiteet ovat liittymien parantamisia, kevyen liikenteen väyliä sekä raskaan liikenteen ohituspaikkojen rakentamista pahimmille mäkiosuuksille. Hankkeen kustannusarvio on 2 6 M. Vt 13 Myttiömäen kohta, Savitaipale (11) Valtatien 13 yhteysväli Mikkeli Lappeenranta on tärkeä Etelä-Karjalan puunjalostusteollisuuden raaka-aineiden kuljetuksille. Samalla se on tärkeä tavara- ja henkilöliikenteen yhteys Venäjälle. Yhteysvälille laadittiin vuonna 2010 toimenpidesuunnitelma. Tärkeimmäksi parannuskohteeksi nousi Myttiömäen kohta Savitaipaleella. Hankkeen tiesuunnittelu on käynnissä ja hanke on toteutusvalmis aikaisintaan vuonna 2013. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 M. Vt 13 Lappeenranta Nuijamaa (7) Rakennetaan valtatielle noin 7 km mittainen lisäkaista sekä erillinen paikoitusalue rajanylityspaikan tuntumaan rekkojen pysäköintiä varten. Hankkeen kustannusarvio on 29 M. Kt 62 Huuhkala Käyhkää, Ruokolahti ja Puumala (12) Raskas liikenne rasittaa vaarallisen kapeaa, suhteellisen jyrkkäluiskaista ja paikoin riittämättömin rakennekerroksin tehtyä tietä. Tavoitteena on tien rakenteen parantaminen ja leventäminen noin 15 km matkalla yhtenäiseen 8 metrin poikkileikkausleveyteen. Hanke sijoittuu osin Etelä-Savon puolelle. Tiesuunnitelma on valmis ja hankkeen kustannusarvio on 3 M. 5
Alueelliset perustienpidon investointihankkeet Liikenneinfraa parannetaan vuosittain noin miljoonalla eurolla. Suunnittelukaudella hankkeita toteutetaan paljon EU-ohjelmien kautta. Kymenlaakson EAKR-ohjelman avulla rahoitetaan vuonna 2012 valtatie 6 Puhjon (Tervaskankaan) ja valtatie 15 Jyrään liittymien parantaminen. ENPI-ohjelmatuella parannetaan liikenneoloja rajan- ylityspaikoilla yhteensä 14,1 M :lla vuosina 2012 2014. Alueelliset investointihankkeet Nro Hankkeen nimi Kunta M Rahoituslähde Aloitusvuosi 2012 KAS-ELY Teema EU* Kunta 13 Vt 6, Puhjon (Tervakangas) liittymä Kouvola 1,0 x x 14 Vt 7, Vaalimaan tavaraliikenteen eriyttäminen Vironlahti 8,00 x 15 Vt 15, Jyrään liittymä + kevyen liikenteen väylä Kouvola 1,60 x x x 16 Mt 390, Simola Vainikkala Lappeenranta 6,80 x x 17 Mt 3932, Ravattilan koulun kohta Lappeenranta 0,20 x x Aloitus 2013 2016 18 Vt 6, Pohjavesisuojaus, Utti 4. vaihe Kouvola 1,90 x 19 Vt 13, Nuijamaan raja-aseman liikennejärjestelyt Lappeenranta 3,00 x x 10 Vt 26, Ensivaiheen parantamistoimet Hamina, Luumäki 2,00 x 20 Kt 62, Imatran raja-aseman liikennejärjestelyt Imatra 4,30 x x 21 Mt 369, Kääpälä Pyöriälä, kevyen liikenteen väylä Kouvola 1,50 x x 22 Mt 409, Marttilan kevyen liikenteen väylä Savitaipale 0,50 x 23 Mt 14832, Haukilahti Pulp, kevyen liikenteen väylä Lappeenranta 0,50 x 24 Vt 15, Valkealan liittymän parantaminen Kouvola 1,20 x 25 Mt 408, kevyen liikenteen väylän parantaminen Taipalsaari 0,20 x 26 Vt 13, Kuukanniemi Iitiä Lemi ja Lappeenr. 1,20 x x 27 Mt 370, Ahmannintie Kuusaniammentie Kouvola 0,40 x *EAKR ja ENPI Suuret pääteiden kehittämishankkeet Tie Hankkeen nimi 2012 Liikenneverkon kehittämisohjelman 2012 2015 hankkeet Vt 6 Taavetti Lappeenranta E18 Vaalimaan rekkaparkkialue* E18 Hamina Vaalimaa Liikenneverkon kehittämisohjelman 2016 2022 hanke Vt 12 Lahti Kouvola Liikenneverkon kehittämisohjelmaan ehdolla olevia hankkeita Vt 15 Kotkan sisääntulo* Vt 15 Kotka Kouvola Vt 13 Nuijamaan rajaliikenteen järjestelyt* Vt 6 Korian kohta Vt 15 Keltakangas Vt 26 Hamina Taavetti Vt 13 Myttiömäen kohta Kt 62 Huuhkala Käyhkää Vt 12 Tillola Keltti * 2013 2014 2015 2016 Kuulemiset/valitusprosessi Tiesuunnittelu Rakentaminen Toteuttamisvalmius* *Suunnitelmat ovat valmiit, mutta rahoituspäätös puuttuu. 6
Kaakkois-Suomi eturintamassa kestävän kasvun liikennejärjestelmätyössä ELY tekee yhdessä sidosryhmien kanssa jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Kaakkois-Suomen alueella. Molempien maakuntien alueella toimivat maakuntien liittojen vetämät liikenneryhmät, joka koordinoivat alueellista liikennejärjestelmän kehittämistä. Työhön liittyy kiinteästi liikenteen, maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän (MALPE) toimintaedellytysten yhteensovittaminen. Tavoitteena on eheän, toimivan ja kilpailukykyisen aluerakenteen luominen. MALPE-työ pyrkii sovittamaan yhteen yhdyskuntarakenteen osa-alueiden maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän tarpeet Maakuntakaavoitusta tarkemmalla tasolla. MALPE-työn tavoitteena on tarkastella seutua kokonaisuutena. Tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa tehtävä suunnittelu vaikuttaa positiivisesti seudun yhdyskuntarakenteen eheyteen, yritysalueiden kilpailukykyyn, asuinalueiden laatuun, liikennejärjestelmän toimivuuteen ja palvelujen saavutettavuuteen. Viihtyisän, toimivan ja ympäristönäkökulmat huomioivan yhdyskuntarakenteen kehittäminen edellyttää eri toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä strategisella tasolla. Kaakon Suunta on Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteinen seutusuunnitteluprojekti, jossa edistetään alueen kuntien yhteistyötä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Hankkeessa laaditaan kaupunkiseudun kehityskuva ja toimintamalli MALPE-periaatteiden mukaisesti. Työssä on laadittu kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joista vaikutusten arvioinnin perusteella valitaan alueen kehityskuva 2040. Kouvolassa ja Lappeenrannassa on käynnistymässä kaupungin maankäytön kehittämistä palvelevat rakennemallityöt. Tavoitteena on hahmottaa pitkän aikavälin linjaratkaisuja kaupungin maankäytössä sekä yhteensovittaa maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelujen sijoittuminen sekä elinkeinoelämän tarpeet. Rakennemallityössä tutkitaan eri toimintojen tuottamia liikennesuoritteita, niiden suuntautumista ja kulkumuotojakaumaa. Rakennemallityöt toimivat lähtöaineistona yleiskaavatyölle. ELYkeskus osallistuu töihin asiantuntijana. Malpe-työn esimerkkinä: liikennepoliittisen selonteon kokeiluhankkeet liikennejärjestelmätyössä LIPOSEn taustaselvityksenä on tehty kahdeksan kokeiluhanketta, joista kaksi oli Kaakkois-Suomen ELYn vastuulla: E18-kasvukäytävä välillä Koskenkylä Vaalimaa Valtio investoi E18-moottoritien rakentamiseen tällä vuosikymmenellä lähes miljardi euroa. Kokeilussa selvitettiin, miten investoinneista voitaisiin elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudenlaisella yhteistyöllä tuottaa nykyistä tehokkaammin kilpailukykyä, työtä ja taloudellista kasvua tien vaikutusalueen elinkeinoelämälle ja kunnille. Kokeilussa ideoitiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvukäytävän varrelle hyödyntäen väylän erityispiirteitä: moottoritie, Venäjän läheisyydestä syntyvä suuri asiakaspotentiaali, tiehen kytkeytyvät vihreä moottoritie- ja älyliikennekonseptit sekä erinomaiset satamayhteydet. Nämä tarjoavat yrityksille ja kunnille houkuttelevan ja poikkeuksellisen paljon kehittymismahdollisuuksia sisältävän toimintaympäristön. Kokeilu laajennetaan ministeriöiden johdolla kansainväliseksi kasvukäytävähankkeeksi. Vt 12 Lahti Kouvola yhteysvälin uusi, kustannustehokkaampi kehittämisratkaisu: Valtatien 12 Lahti Kouvola-yhteysvälin nykyinen kehittämissuunnitelma on niin kallis (176 M ), ettei sen toteuttamiselle ole näköpiirissä rahoitusta. Kokeilussa etsittiin yhteysvälille käyttäjälähtöistä, kustannustehokkaampaa ja edullisempaa kehittämisratkaisua, joka parantaisi riittävästi liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Tiestä tehtiin Liikenneviraston, ELY-keskusten, kuntien, Kymenlaakson liiton sekä konsulttien yhteistyönä uusi ideasuunnitelma. Käyttäjien kokemat ongelmat ja parantamistarpeet selvitettiin haastattelututkimuksilla. Yhteysvälin ongelmanratkaisua tarkasteltiin myös aluerakenteen ja liikennejärjestelmän sekä joukkoliikenteen näkökulmista. Optimaalisin tulos saavutetaan 96 M maksavalla ratkaisulla, jonka hyöty-kustannussuhde on 2,9. Uudella ratkaisulla saavutetaan 75 % alkuperäisen ratkaisun vaikutuksista. 7
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen kannanotto TLS: ään: Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen tärkeimmät liikenteen kehittämisen tavoitteet ovat elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen, kansainvälisten yhteyksien, rajaliikenneväylien ja rajatoimintojen kehittäminen, raideliikenteen aseman vahvistaminen, perusväylänpito ja joukkoliikenteen kehittäminen. TLS linjaa liittojen ja ELYn yhdessä esittämät tavoitteet. Myös tervetulleet olivat hallituksen kehysriihessä päätetyt hallituskaudella 2012 2015 aloitettavat liikennehankkeet. Niistä kauan odotetut parannuskohteet osuivat tavoitteiden mukaisesti kaakkoiseen Suomeen. Myös ENPI-ohjelma toi kehittämisen mahdollisuuksia. Sen kautta saadaan merkittävää avustusta rajaliikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Perustienpidon rahasummaa tullaan myös korottamaan, jolloin alueellisia investointeja voidaan tehdä enemmän ja parantaa olevaa tilannetta. Satamaan suuntautuviin elinkeinoelämän kuljetuksiin jää edelleen vuoden 2016 jälkeen pahoja pullonkauloja. Kansainväliset yhteydet Merkittävin kansallinen ja kansainvälinen väyläinvestointi on E18-moottoritien loppuunsaattaminen. Kasvava rajaliikenne sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta ovat Kaakkois-Suomen erityspiirre. Rajanylitysten toimivuus tulee jatkossa varmistaa kokonaisuutena niin, että viranomaistoimintaa ja liikenneväyliä kehitetään rinnakkain liikenteen painopisteiden mukaisesti tiivistäen myös yhteistyötä Venäjän puolen vastuutahojen kanssa. Ennusteet vuodelle 2020 näyttävät liikenteen kaksinkertaistumista. Rajanylityspaikkojen vahvalla kehittämisellä kaakkoinen Suomi pystyy hyödyntämään kaiken potentiaalin, joka kasvavasta rajaliikenteestä voidaan saada sekä tuloina että elinkeinoelämän ja palvelujen kehittymisenä, kilpailukyvyn voimistumisena ja liikenneturvallisuuden paranemisena. Rajaliikenteen sujuvuuden hyödyt myös koko Suomen kansantaloudelle ovat erittäin merkittävät. Maakuntien liitot ovat ELY-keskuksen kanssa vahvasti samaa mieltä siitä, että Suomen viennin kilpailukyvystä on kokonaisuudessaan huolehdittava. Valtateiden 12 Lahti Kouvola ja 15 Kouvola Kotka yhteydet Suomen suurimpaan yleissatamaan Hamina Kotkaan on saatava suunnittelu/rakentamiskohteeksi. Kilpailukyvyn kannalta myös valtatie 6 Lappeenranta Taavetti yhdessä valtatien 26 Hamina Taavetti kanssa ovat hyvin merkittäviä rajan, teollisuuden ja sataman välisiä liikenneyhteyksiä, joita tulee parantaa pikaisella aikataululla. Joukkoliikenteen kehittäminen Kunta- ja palvelurakenteen uudistuessa joukkoliikenteen merkitys korostuu entisestään. Tulee luoda tehokas seudullinen joukkoliikennejärjestelmä, jonka perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko. Joukko- ja raideliikenteen kehittämisen määrärahoja tulee lisätä tarvittavilta osiltaan myös suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Perusväylänpito ja uudet rahoitusmallit Perusväylänpidon määrärahan korottaminen on hyvin tarpeellista. Alueellisissa investoinneissa korostuvat seudullisten kevyen liikenteen väylien ja taajamien liittymäjärjestelyjen lisäksi ns. väliinputoajakohteet, joiden toteutuminen on siirtynyt vuodesta toiseen. Näiden hankkeiden toteutumisen viivästyminen ja epävarmuus ovat heikentäneet elinkeinoelämän toimintaympäristöjä ja jarruttaneet kuntien maankäytön kestävää kehittämistä. Uusien, vaihtoehtoisten rahoitusmallien kehittäminen luo kasvavia mahdollisuuksia lieventää niukkenevien rahoitusresurssien vaikutuksia. Perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja tulee suunnata nykyistä painokkaammin eteläiseen Suomeen, jossa liikennekuormitus on suurinta. Valtion budjettirahoituksen lisäksi tarvitaan tulevaisuudessa vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, jotta odotettavissa olevat, välttämättömät investoinnit voidaan toteuttaa ilman niiden kohtuutonta lykkääntymistä, kuten käy väliinputoajien osalta kaiken aikaa. Rahoitustaso on perusteltua sitoa indeksiin niin, että hankinta-arvo säilyy. Yhteystiedot: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue Puhelinvaihde: 020 636 0090 Postiosoite PL 1041, 45101 Kouvola Faksi: 05 379 4550 Kotisivut: www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi Tienkäyttäjän linja, 24 h Puh. 0200 2100 (pvm) ilmoitukset tien kunnosta ja liikenteen ongelmista www.ely-keskus.fi