Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014"

Leena Majanlahti
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

2 Ruotsin suunnitelma perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kestävä liikennejärjestelmä Parantaa työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä tulevaisuudessa Parantaa ihmisten mahdollisuuksia käydä työssä ja valita asuinpaikkansa, sekä mahdollistaa koko maan tasapainoisen kehityksen Lähtökohtana olemassa olevasta infrastruktuurista huolehtiminen ja sen kehittäminen Sisältää kuitenkin huomattavan määrän uusia investointeja Pohjautuu selvityksille liikennemäärien tulevasta kehityksestä

työssä ja valita asuinpaikkansa, sekä mahdollistaa koko maan tasapainoisen kehityksen Lähtökohtana olemassa olevasta infrastruktuurista

3 Ruotsin investointisuunnitelma arvoltaan yli kuusinkertainen Suomeen verrattuna Ruotsin investointien toteuma n. 2 miljardia vuodessa ja valtion osuus tulevien vuosien ( ) suunnitelmasta n. 2,3 miljardia vuodessa Suomen toteuma n.,6,7 miljardia ja hallituksen kehyspäätöksen mukainen tavoite vuodesta 216 lähtien,38 miljardia vuodessa Investointien painopiste on molemmissa maissa TEN-verkossa

2 miljardia vuodessa ja valtion osuus tulevien vuosien (214 225) suunnitelmasta n.

4 Liikenneinvestoinnit Investoinnit Suomi Investoinnit Ruotsi Muut Länsimetro 3 Milj Tieverkko Rata Kehyspäätöksen 214 mukainen taso Milj Kokonais- Investoinnit Yli 5,5 milj hankkeet alkavat yli 5,5 milj hankkeet Muut investoinnit suunnitelman mukainen kehys/v Lähde: Liikennevirasto Lähteet:Trafikverket, Ekonomistyrningsverket

214-219 alkavat yli 5,5 milj hankkeet Muut investoinnit 211-217 214-225 suunnitelman mukainen kehys/v 211 212 213 214

5 Perusväylänpidon rahoitus Ruotsissa 2,5-kertainen Perusväylänpidon toteuma Suomessa n.,9 mrd ja Ruotsissa n. 2 mrd vuonna 213. Ruotsin tavoite vuosille on n. 2,3 mrd. Ruotsi käytti väylänpitoon ja liikenteen investointeihin vuonna 213 bkt:sta n. 1,1 %, Suomi n.,8 % Kuljetussuoritteeseen nähden Ruotsin perusväylänpidon rahoitus on n. 3 % suurempi

Ruotsi käytti väylänpitoon ja liikenteen investointeihin vuonna 213 bkt:sta n.

6 Perusväylänpidon rahoitus ja verkon laajuus, tiet Perusväylänpito tiet, /km Valtiollisen tieverkon pituus. Suomessa 78 km Ruotsissa 98 5 km /km Suomi Ruotsi tienpito Lähde: Netra.fi, Ekonomistyrningsverket, Liikennevirasto, Trafikverket

Suomessa 78 km Ruotsissa 98 5 km /km 8 6 4 21 211 212 213 2 Suomi

7 Liikennesuorite valtiollisilla teillä v. 212 Suomi 37 milj. autokilometriä Ruotsi 56 milj. autokilometriä Teiden ylläpito ja liikennesuorite Perusväylänpito /milj. autokilometriä Kuljetussuorite 212, miljoonaa tonnikilometriä 1 Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi 5 tiet Radat (sis. ulkomaan kuljetukset) Lähteet: Tietilasto 212, Suomen rautatietilasto 213, Statistisk årsbok för Sverige Lähde: Liikennevirasto, Trafikverket

autokilometriä Kuljetussuorite 212, miljoonaa tonnikilometriä 1 Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi 5 tiet 22 31 Radat (sis.

8 Perusväylänpidon rahoitus ja verkon laajuus, radat Perusväylänpito radat, /km Valtiollisen rataverkon pituus: Suomessa 5 9 km Ruotsissa 11 km /km Suomi Ruotsi radanpito Lähde: Netra.fi, Ekonomistyrningsverket, Liikennevirasto, Trafikverket

5 9 km Ruotsissa 11 km /km 5 4 3 21 211 212 213 2 1 Suomi Ruotsi

9 Ruotsilla käytössään uusia rahoituslähteitä Ruotsin suunnittelee rahoittavansa Tukholman ja Göteborgin uusista liikennehankkeista n. 4,7 mrd kaupunkien keskusta-alueilta kerättävillä ruuhkamaksuilla valtiokonttorin lainakannan arvioidaan nousevan nykyisestä 5 miljardista noin 9 miljardiin vuoteen 225 mennessä Ruotsin vuotuisista perusväylänpidon ja liikenneinvestointien määrärahoista n. 7 % käytetään valtiokonttorin lainanlyhennyksiin ja korkoihin Suomessa elinkaarimallin jälkirahoitus- ja hoitokulut käsittävät n. 1 % perusväylänpidon ja investointien määrärahoista vuosittain

miljardiin vuoteen 225 mennessä Ruotsin vuotuisista perusväylänpidon ja liikenneinvestointien määrärahoista n.

10 milj Ruotsin investointien Ruotsin rakennusaloitukset Lähde: Trafikverket rahoituskanavat Yhteisrahoitus, tiet Ruuhkamaksu, tiet Määräraha, tiet Yhteisrahoitus, radat Määräraha, radat Kuvassa esitetty vuoden 214 ja 219 välillä alkavien yli 5,5 milj. euron investointihankkeiden rahoituskanavat Laskennallinen vuosittainen investointikehys vuosille on n. 2,3 miljardia euroa (valtion osuus) Valtion määrärahat sisältävät myös lainanottoa valtiokonttorilta, jota ei ole esitetty erikseen kuvassa

11 Suomi, rahoituskanavat 6 5 Käynnissä olevien ja uusien hankkeiden rahoituskanavat, Suomi Mukana rahoitus niille hankkeille, jotka ovat käynnistyneet ennen vuotta 214 ja joiden rakentaminen jatkuu v. 214 ja sen jälkeen. Sekä hankkeet joiden rakentamisesta on tehty päätös (rakentaminen alkaa käytännössä ) Milj Perinteiset budjettirahoitushankkeet Elinkaari- ja jälkirahoitushankkeet 1 Lähde: Liikennevirasto Vuosi

12 Kiitos! Hanke jatkuu: Alemman väyläverkon kunnon taloudelliset vaikutukset Liikenteen rahoitusmallit ja kaupunkiseutujen haasteet Kansainväliset yhteydet

Samankaltaiset tiedostot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vaikutus kansantalouteen. AuLi 19.11.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vaikutus kansantalouteen AuLi 19.11.2014 Tietoja Liikenneverkoston kunnon kansantaloudelliset vaikutukset -hankkeesta Hanke käynnistyi helmikuussa 2014 ja jatkuu