Tämä on väliraportti Tämä on loppuraportti.

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - selvitys valtionavustuksen käytöstä Raportointilomake Raportti toimitetaan sähköisesti osoitteeseen nina.eskola@pirko.fi ja allekirjoitettuna paperiversiona osoitteeseen: Opetushallitus, PL 380 (Hakaniemenranta 6), 00531 Helsinki Raportissa selvitetään laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa syntynyttä toimintaa, tuotoksia ja pysyviä tuloksia. Raportissa tulee myös kuvata miten hankkeessa kehitetty toiminta levitetään valtakunnallisesti ja miten toiminta vakiinnutetaan osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria. Lisäksi tulee tehdä selvitys määrärahojen käytöstä sekä arvioida miten hankesuunnitelma ja toteutuma vastaavat toisiaan. Kysymyksiin vastataan hankekohtaisesti. Jos verkostoituneessa hankkeessa on useampia koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat saaneet oman avustuspäätöksensä, tulee jokaisen antaa omat selvityksensä. 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Jakeluosoite Teinintie 4 Postinumero ja toimipaikka 15240 Lahti Yhdyshenkilö Koulutusjohtaja Maarit Kuosa Puhelinnumero Sähköpostiosoite 050 526 5850 maarit.kuosa salpaus.fi Avustuspäätöksen diaarinumero 237/422/2009 x x Tämä on väliraportti Tämä on loppuraportti. 2. HANKERAPORTTI 2.1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2.1.1. Kuvaa kokeilun tausta. Paikalliset ja alueelliset koulutus- ja työelämätarpeet, muut syyt ja tarpeet laajennetun työssäoppimisen koulutuskokeilulle. Kokeilu lähti tarpeesta ja opettajien aloitteesta kehitellä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja laadukkaan työssäoppimisen mahdollistamiseksi käsityövaltaisilla aloilla.( Ammattipajojen kehittäminen ) Käsi- ja taideteollisuus alalla työssäoppimispaikat ovat pääosin pieniä 1-3 hengen yrityksiä, joihin työssäoppijan ottaminen on haasteellista ja vaikeaa. Kaikki, opiskelijat eivät sijoitu työssäoppimaan Lahden talousalueelle vaan työssäoppimispaikat ovat hyvin kaukana esim. Inari, Joensuu, Kuopio jne. Opiskelijalle toiselle paikkakunnalle lähteminen on iso taloudellinen kysymys. Taitava opiskelija ei motivoidu, jos työssäoppimisen tehtävät ovat ns. hanttihommia, huippuopiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus kehittää osaamistaan (kultasepät)työssäoppimispaikkojen vähyys koko valtakunnassa, vaikka alan ammattilaisia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa (kaivertajat) Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumisen haaste on vauhdittanut vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämistä ja tämä haaste onkin perustana laajennetun työssäoppimisen erilaissa kokeiluissa. Tästä syystä on tullut tarve parantaa opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja työpaikkaohjaajien valmiuksia ohjata opiskelijoita yksilöllisiin opintopolkuihin. Erityistä tukea (eri syistä) tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen saatavuuden laajentaminen ja parantuminen on ajankohtaista. Lisäksi yrittäjyyden edistäminen, opiskelijoiden rekrytointi yrityksiin, opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-

opintomahdollisuuksien parantaminen, keskeyttämisen ehkäisy ja tutkintojen läpäisyasteen parantuminen, opetussuunnitelmien työelämälähtöisyys, opettajien työelämäosaamisen vahvistuminen, opiskelijoiden minäkuvan vahvistuminen onnistumisten kautta yms. ovat kokeilujen taustalla. 2.1.2. Mitkä olivat hankkeen alkuperäiset tavoitteet? Kuvaa kokeilun kuluessa tulleet tavoitteiden muutokset ja lisätavoitteet. Kuvaa myös, miksi tavoitteita jouduttiin muuttamaan. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti taidekehystystyöpajan osalta. Kultasepänalan työpajatoiminta aikaistui niin, että ensimmäinen hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpaja toteutui jo loka-marraskuussa 2010. Työpajassa oli oppimassa kaksi opiskelijaa. Suunnitelman mukaan työpajaan piti osallistua kolme opiskelijaa. Taidekehystystyöpajan ohjaaja kouluttautui työpaikkaohjaajaksi ja yksi opiskelijoista suoritti tutkinnon osan Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen suunnitelman mukaisesti. Hopeaseppäartesaanityöpajan ohjaajia ei saatu koulutettua työpaikkaohjaajiksi ainakaan ensimmäisen työpajakokeilun yhteydessä. Yrittäjyyteen liittyvät tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Hankkeen koordinointi käynnistyi alkuvaikeuksien ja mm. henkilövaihdoksen jälkeen kohtuullisen nopeasti. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajaa aikaistettiin olosuhteiden pakosta, sillä kahdelle opiskelijalle ei saatu järjestymään työssäoppimispaikkaa syksyllä 2010. K.o. työpajan piti käynnistyä helmikuussa 2011. KuTy-RaTy-osahankkeen koordinoija vaihtui elokuussa 2010. Koordinoinnin lisäksi valittu henkilö vastasi yhden työpaikkaohjaajan kouluttamisesta ja yhden opiskelijan valmentamisesta työpaikkaohjaajaksi (valinnainen tutkinnon osa) Hanke on saatu käynnistettyä kaikilta suunniteltuilta osatavoitteiltaan. Kuitenkin niin, että joiltain osin ollaan hyvin alkutaipaleella kun taas toiselta osin ollaan jo ratkaisemassa jatkuvaa toimivaa käytännettä. Tavoitteita ei ole tarvinnut muuttaa. Toimintoja ei toteuteta toteuttamisen takia. Toiminnot käynnistetään aina opiskelijalähtöisesti. Tämä näkyy alussa alakohtaisten resurssien erilaisena toteutumana. Alakohtaisesti tämä näkyy erilaisena sisäisenä resurssien säätelynä. Tämä mahdollisuus on osa ennakoitua suunnitelmaa. Metalli Toimintamallit ovat selkeytyneet. Toimintamalli, jossa kokeiltiin oppilaitokselle uuden oppiaiheen yksilöllistä valintaa (kattopeltityöt), koki käytännön toiminnassa heti alkuvaiheessa hidasteita, johtuen yksinkertaisesti siitä, että kyseinen toiminta tyrehtyi yrityksessä henkilökunnan lomautukseen. Tällä toiminnan kokeilulla olisi myös opiskelija saanut testata käytännössä oman työskentelynsä soveltuvuutta hieman erilaisessa työympäristössä. Yksilöllisessä laajennetun työssäoppimisen kokeilussa on myös kokeiltavana ns. oppipoika/kisälli malli. Tässä opiskelijalla on takana useita hylättyjä opintosuorituksia poissaolojen takia ja tässä mallissa työssäoppiminen laajenee 3 päivänä viikossa "Keikkasepän" matkassa. Tavoitteena on suorittaa kolme ammattiosaamisen näyttöä. Toisessa toimintamallissa kokeilu kohdistui opiskelijoihin, joilla ATTO opinnot oli jo aiemmin suoritettu. Tässä kokeilussa varmistetaan ammattiosaamisen näyttöjen onnistumista sekä myös näin mahdollistetaan opintojen aikaisempi valmistuminen. Toimintamallit ovat tuoneet erityisesti myös opettajataholle uusia ajatuksia ja erilaisia toiminnan ja toteutuksen innovaatioita. Auto Erityisesti laajennetun työssäoppimisen kokeilumallissa on otettu käyttöön TOP -päiväkirja. Päiväkirja on vasta valmistunut testattavaksi ja perustuu eri ajoneuvoasennuksen tutkinnon osissa osattaviin tehtäviin. Päiväkirjaa testataan tulevalla raportointikaudella. Toinen alan kokeilu kohdistuu yksilölliseen oppimispolkuun. Kokeilussa yksittäisiä opiskelijoita on työssäoppimimispaikalla kahtena päivänä viikossa, toiset kolmena päivänä viikossa. Tässä kokeiluun päätyneillä opiskelijoilla on hieman erilaisia opiskelun etenemiseen liittyviä ongelmia. Kolmas alan kokeilu liittyi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden auton rengastöihin. Kokeiluun osallistui eri aikoina kaksi 4 hengen ryhmää. Ideana tässä on, että opiskelijat oppisivat tekemään rengastöitä alan erikoisosaajien ohjauksessa. Logistiikka Toimintamalli on saatu hiottua jo niin hyvään käytännön mukaiseen toimintaan, että tällä näyttäisi olevan jo edellytyksiä toimia tulevaisuudessa lähes ilman ulkopuolista rahoitusta. Ideana on, että kaksi

opetusluokkaa yhdistetään niin, että puolet molemmista opetusluokista ovat työssäoppimassa. Koululle jäävien opiskelijoiden osalta yhdistetään nämä ryhmät yhdeksi päiväksi viikossa, jolloin toiselle opettajalle jää aikaa työssäoppijoiden ohjaukseen ja valvontaan. Tässä mallissa työelämän edustajille jää myös paljon vastuuta työssä oppimistoimintojen etenemisen varmistamiseen. Toimintamalli vaatii erityisen paljon etukäteistyötä toiminnoista sopimisen, ohjaamisen ja vastuuttamisen osalta. Toiminnan käynnistämistä on edesauttanut aiempi hyvä yritysyhteistyö. Sähkö Oppilaitoksessamme sähköalan opiskelijoille on nyt luotu heille aivan uudenlainen laajennetun työssäoppimisen malli. Mallissa osalle opiskelijoita mahdollistuu työssäoppimisen määrän lisääntyminen. Työssäoppimistoiminnot ovat työelämälähtöisiä, mutta opetussuunnitelmallisesti määriteltyjä. Tämä kokeilu on laajennettavissa opiskelijakohtaisesti kaikille opiskelijoille. Erityisopiskelijan toimintamalli syntyi syksyllä 2010 hankkeen aloitusvaiheessa, vaikkei se alun perin tavoitteena ollutkaan. Hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. Hanke liittyy oleellisesti opiskelijoiden työssäoppimisen aikatauluun, joten hanketta voidaan toteuttaa puolivuosittain syksyllä ja keväällä. Aikataulua on hieman jouduttu venyttämään, sillä kartoitustyö on kesken ja varsinaiseen opettajien työelämäjakso tavoitteeseen päästäneen syksyllä 2011. Tavoitetta ei suoranaisesti ole jouduttu muuttamaan. Ehkä hanketta markkinoitiin työpaikoille hieman väärällä / kömpelöllä tavalla, osallistujilla itsellään oli suppea / väärä näkemys hankkeen suomista mahdollisuuksista. Ajatus opettamisesta vaihtui havainnointiin sekä dialogiin työelämäedustajien kanssa, jossa molemmilla on mahdollisuus oppia jotakin uutta. 2.2. Hankkeen toteutus 2.2.1. Kuvaa kokeilukoulutuksen toteutus malleittain. Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työnjako ja aikataulu Käytetyt toteutusmallit Tulokset suoritetuista työssäoppimisjaksoista Kokeiluun osallistuneet opiskelijat, valmistuneet ja keskeyttäneet Käytetyt opettaja- ja työpaikkaohjaajaresurssit ja mahdollinen kokeiluun liittyvä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus Opinto-ohjaus ja käytössä olleet opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen resurssit Hankkeen verkostoituminen toisten hankkeiden kanssa ja suhteessa alueen työnantajiin. - yhteistyö työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa - yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Kokeilusta tiedottaminen ja markkinointi Kokeilun opiskelu- ja opetusmenetelmät erityisesti selvitettynä niiltä osin kuin ne liittyvät laajennettuun työssäoppimiseen. Em. kysymyksiin vastattu osittain toisissa kohdissa ja vastaus tarkentuu loppuraportissa. Nimeä pääyhteistyökumppanit. Yhteistyökumppaneina yrittäjät Soili-Riikka Andersson ja Marjut Viitanen, Hämeen Käsi- ja Taideteollisuus ry, hankkeet ja niiden toimijat: Taito-Häme Velma, Nuori yrittäjyys, TOP4, TOP5 ja TTTT. Yritysyhteistyö tiivistyy, asiantuntijavaihto toteutuu, työpajan ohjaajiksi palkataan alan yrittäjiä ja toimijoita, myyntinäyttelyitä järjestetään Taitokeskus Velman tiloissa (hopeaseppä, taidekehystäjä), opiskelijatöitä tilaava ja ostava asiakaskunta laajenee, työssäoppimiseen liittyvät kehittämishankkeet tukevat Laajennetun työssäoppimisen hanketta mm. opettajien työelämäjaksot, työpaikkaohjaajien kouluttaminen. TOP 4 hanke ja Laajennettu työssäoppiminen 2+1 sekä yritykset. TTTT-hanke, Työnantajat: (esim.päijät-hämeen koulutuskonsernin Tuoterengas, Punaisen Ristin Kontti, Harjun koulu)

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukeminen - työssäoppimispaikkojen kartoitus: rekisterin luonti meneillään - työpaikkakäyntien yhteydessä olemme opastaneet työpaikkaohjaajia - olemme olleet opiskelijan mukana työssäoppimispaikkaan tutustumassa ja perehdyttämässä - olemme varmistaneet tiedon siirron työssäoppimisen alussa työpaikan ja opiskelijan välillä - työpajakokeilu: harjoitusyritys toimii oppilaitoksessa koko ajan - sopivaa tukiopiskelijaa ei ole löytynyt - kahdelle opiskelijalle annettu oppimistehtäviä työssäoppimisen tukemiseksi Yksilölliset opintopolut (HOPS) opiskelijan elämäntilanteen ja tutkinnon suorittamisen yhteensovittaminen - työn ja opiskelun vuorottelu: työkuntoinen, mutta ei koulukuntoinen opiskelija tekee iltatyötä ja päivisin käy työpajassa ohjatusti tekemässä rästitehtäviä. Jatkossa opiskelijalle annetaan työhön nivottuja tehtäviä ammatillisista opinnoista. - osa-aikainen työ ja laajennettu työssäoppiminen: opiskelija teki valinnaista työssäoppimista kahtena päivänä viikossa Työllistymisen tukeminen - työssäoppimisen ja sen kehittämisen kautta etsitään ja löydetään lisäkeinoja myös työllistymisen tukemiseen: rekisterin kartoituksen yhteydessä olemme saaneet tietoa mahdollisista työllistymistä tukevista tahoista (Avainsäätiö, Takatasku ja Lahden kaupungin työpajat) PHSOTEY, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö, Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmaan liittyvät työssäoppimispaikat. 2.2.2. Kuvaile hankkeen toteutusta edistäneet seikat: Hankkeen edistymistä on auttanut napakka hankepäällikkö ja ohjausryhmä. Näkemykset ja tavoitteet ovat yhdenmukaiset eri toimijoiden välillä ja tukea on saatu muilta samassa hankkeessa toimivilta henkilöiltä niin omassa oppilaitoksessa kuin valtakunnallisesti. Hankkeen wiki-sivut edesauttavat myös etenemisessä, samoin järjestetyt seminaarit. Hanke vaikuttaa olevan hyvin vetäjiensä hyppysissä! Olemme onnistuneet löytämään ja palkkaamaan ammattipajoihimme hyvät ja innostuneet vetäjät, joille ohjauksellinen työote on ollut ominaista. Vetäjät ovat sitoutuneet hyvin hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen suoritettavana olevan työssäoppimisjakson tavoitteiden lisäksi. Työpajoissa ammattitaitoaan ja oppimistaan kehittäneet opiskelijat ovat myös osoittautuneet juuri sopivan haasteellisiksi tällaiseen toimintaan. Suurilta erimielisyyksiltä ja ongelmilta on vältytty. Se lisää uskoa jatkolle ja uusille ammattipajoille. Kaikki hankkeessa toimivat opettajat, koulutuspäälliköt ja koulutusjohtajat ovat hyvin kehittämismyönteisiä ja innostuneita hanketyöstä. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajaa aikaistettiin olosuhteiden pakosta, sillä kahdelle opiskelijalle ei saatu järjestymään työssäoppimispaikkaa syksyllä 2010. K.o. työpajan piti käynnistyä helmikuussa 2011. KuTy-RaTy-osahankkeen koordinoija vaihtui elokuussa 2010. Koordinoinnin lisäksi valittu henkilö vastasi yhden työpaikkaohjaajan kouluttamisesta ja yhden opiskelijan valmentamisesta työpaikkaohjaajaksi (valinnainen tutkinnon osa) Opettajat on saatu motivoitua tekemään tavoitteellista kokeilutoimintaa. Marja Leskisen työelämäjakso mahdollisti rekisterin tekemisen. Hanketunnit on laitettu lukujärjestyksiin, mikä on mahdollistanut helpommin yhteisen ajan löytymisen. Toteutusta edistää hankkeeseen sitoutuneiden opettajien innostus asiaa kohtaan sekä oppilaiden mukaan saanti. Hankkeeseen positiivisesti vaikuttaa myös työelämäyhteistyö. 2.2.3. Kuvaile hankkeen toteutusta haitanneet seikat: Koordinoijan vaihtuminen aikaansai elokuussa muissa toimijoissa vastustushenkeä, sillä edeltäjä oli tehnyt erinomaista työtä hankkeen suunnittelussa ja hänen toivottiin tietysti jatkavan suunnitelmien toteutumisen koordinointia. Yhteisen näkemyksen löytäminen siitä, mitä laajennettu työssäoppiminen merkitsee, siis onko se muutakin kuin työssäoppimisviikkojen määrän lisääntymistä, otti aikansa. Myös yhteisen palaveriajan löytäminen suurelle toimijajoukolle on ainakin koordinoijan mielestä ollut haasteellista ja hidastanut osaltaan asioiden etenemistä. Opettajien opetus- ja suunnittelutyön palkkapolitiikka ei ole kannustava. Opetustyötä ei haluta vaihtaa "vähäarvoisempaan" suunnittelutyöhön. Hanketyötä tehdään vain opetustyön lisänä.

Hankevetäjien sairastumiset. Työelämäyhteistyö(suunnittelukokous aikojen sopiminen, hiukan nihkeä suhtautuminen joihinkin hankkeen tavoitteisiin) 2.2.4. Miten hankkeesta on tiedotettu sidosryhmille? Hankkeen Wiki-sivut, hankeseminaari-esitykset Helsingissä, keskustelut eri oppilaitostoimijoiden kanssa, myyntinäyttelyt. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisällä TopLaaja-tietoutta on levitetty mm. työelämäneuvottelukunnissa. Salpauksen johto on sitoutunut hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen ja viestinyt omalta osaltaan kokeiluista ja tuloksista yhteistyötahoilleen. Tietoa eri toteutustavoista ja tuloksista levitetään omissa tulosyksiköissä ja erilaisilla forumeilla. 2.3. Hankkeen tulokset ja pysyvät vaikutukset Loppuraportissa tarkemmin. Tässä väliraportissa tuloksia on kuvattu kunkin osahankkeen kohdalla. 2.3.1. Kuvaile ja arvioi hankkeen pysyvät ja vakiintuneet tulokset malleittain. Kuvaa laajennetun työssäoppimisen mallit, toimijoiden roolit ja vastuut niissä, arvio mallien toimivuudesta sekä lisäarvosta. Kuvaa myös kokeilussa mukana olleiden opiskelijoiden työllistyminen sekä mallin vaikutus läpäisyasteeseen ja keskeyttämisten määrään. Kuvaa toiminnan vakiinnuttaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Kuvaa myös, miten kokeilun tulokset näkyvät oppilaitoksen toiminnassa ja yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuvaa kokeilun näkyminen painopistealueittain (a-k) Ellei jokin painopiste ole relevantti hankkeenne kannalta, kuvaa lyhyt peruste siitä. a) Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Hankkeen kokeilussa kaikki oppiminen tapahtuu käytännön työssä. Ohjaajan ja/tai yrittäjän opastuksella opiskelijat valmistavat työpajoissa myyntiin tai asiakkaan tilauksesta töitä, suunnittelevat, valmistavat, hinnoittelevat ja laittavat tuotteet esille, järjestävät mm. myyntinäyttelyitä, pakkaavat tuotteet suunnittelemiinsa myyntipakkauksiin jne. Opiskelija vastaa koko työprosessista alusta loppuun asti, ei vain joistakin työvaiheista tai pienistä kokonaisuuden osista. Yrittäjyys konkretisoituu, markkinointi samoin, asiakkaiden kanssa toimiminen toteutuu. Opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön ja otetaan vastuu omasta työstä ja sen laadusta. Tuote pitää saada myytyä/markkinoitua asiakkaalle. Työpaikkaohjaajaksi kouluttautuminen tapahtuu käytännössä opiskelijoita ohjatessa ja ohjauksen lomassa sekä itsenäisin tehtävin. Näkyy erityisesti sähköalan käytännönläheisemmässä oppilaitosopetuksessa. Opiskelutehtävät on kytketty työpaikkaan. Tunteiden peilin idea ja tarkoitus käsitellään opetuksessa teoriana sekä opetuksessa opetetaan verkkoalustan käyttö oikeaoppisella tavalla. b) Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Yhtenäinen kahdeksan viikon mittainen työpajajakso sisältää ohjausta mutta ei varsinaista koulutusta tai teoriaopiskelua. Tämä tulee erityisen voimakkaasti esille logistiikka-alan koko oppilasryhmän säännöllisessä ja sisällöllisesti suunnittelussa työelämävuorottelussa Opiskelijatyön ja työpajan yhdistelmä. Tunteiden peiliin sijoitetut asiat on tarkoitus tuoda myös oppitunneille lähempään käsittelyyn. ( Ammatillinen kasvu ja työnohjaus tunnit) c) Yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Yksilöllisyys toteutui mm. yksilöllisinä työtehtävinä oman suunnittelun mukaan, omien valintojen kautta mm. työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen-tutkinnon osa, yrittäjyys tai asiakaspalveluun keskittyminen. Työssäoppimisjakson toteutus tavallisuudesta poikkeavasti oppilaitoksen tiloihin perustetussa ammattityöpajassa yrittäjän ja työpaikkaohjaajan ohjauksessa mahdollisti yksilöllisen/henkilökohtaisen

ohjauksen ja pienryhmäohjauksen sekä myös n.s. toveriohjauksen. Työpajoissa pääsi kokeilemaan ja toteuttamaan itseään tavanomaista työssäoppimispaikkaa paremmin, joten yksilöllisyys toteutui erinomaisella tavalla. Ammatinopettajalta saadussa palautteessa korostettiin työpajassa yksilöllisellä kädestä-pitäen ja toveriohjauksella aikaansaatua tulosta, joka näkyi mm. erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan taitojen merkittävänä kehittymisenä. Sen ammatinopettaja totesi, kun opiskelijat palasivat takaisin opetukseen työpajan jälkeen. Yksilöllinen oppimispolku toteutuu erityisesti autoalan opinnoissa, jossa lähtökohtana on opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma työssäoppimispaikkaa valittaessa. Jokaiselle hankkeen case-opiskelijalle on suunniteltu yksilöllinen oppimispolku, yksilölliset ratkaisut. Pystytään tukemaan opiskelijoita sisällöllisen tiedon saamisessa reaaliajassa sekä näin tukemaan opiskelijan kasvua mielenterveystyöntekijäksi. Opiskelija saa oppimisensa aikana opettajalta tukea ja ohjausta sekä oppilastovereilta vertaistukea. Opettaja oppii tuntemaan paremmin opiskelijan tarpeet ja täten huomiomaan tälle sopivat työssäoppimispaikat. d) Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Yrittäjä-ohjaajaa sekä työpajaohjaajia perehdytettiin mm. uusiin tutkinnon perusteisiin ja heille esiteltiin työpaikkaohjaajakoulutusta. Yksi palkatuista ohjaajista suoritti työpaikkaohjaajan 2 ov koulutuksen. Yrittäjää ja työpajaohjaajia tukivat ammatinopettajat, päälliköt ja hanketoimijat säännöllisin tapaamisin ja yhteydenpidoin. Yrittäjä osallistui myös tammikuussa 2011 pidettyyn hankeseminaariin esitellen siellä toimintaansa työpajan ohjaajana. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajaan palkatut yrittäjä ja ohjaaja olisi pitänyt perehdyttää paremmin mm. hankkeen tavoitteisiin, mutta työpajan käynnistyminen melko yllättäen esti huolellisen perehdytyksen. Kehystystyöpajan ohjaaja sai kattavan perehdytyksen ennen työpajan käynnistymistä. Työelämän tehtäväkohtaisesti esille tulleet suunnitellut työtehtävät mahdollistavat yritykselle osaavammat opiskelijat. Oppilaitoksessa hankkeiden avulla suoritettava perusopetuksen kehittämistoiminta työelämäedustajien kanssa antaa opettajille paremmat lähtövalmiudet työssäoppimisen tavoitteiden saavuttamiselle. Työpaikkarekisterin luomisen yhteydessä työnantajat ovat saaneet tietoa tutkinnosta ja opiskelijoiden tuen tarpeista. Työssäoppimisen alkaessa työnantaja saa yksilölliset tiedot opiskelijasta ja työssäoppimisjaksolla. Ohjaavaopettaja tai erva tukee myös työnantajaa. e) Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Hankkeeseen osallistuneita ammatinopettajia tuettiin mm. yhteisin tapaamisin ja melko säännöllisellä yhteydenpidolla. RaTy-KuTy hanketoimijat muodostivat aika tiiviin me-henkisen ryppään, jossa palautteet ja kehittämisehdotukset oli helppoa käsitellä. Vaikka kasvokkain tapaamiset olivat harvinaisempia niin muu yhteydenpito oli sujuvaa ja kehittävää. Hankkeen päällikkö piti myös säännöllisesti yhteyttä toimijoihin ja kävi mm. tutustumassa työpajoihin antaen samalla tukea ja kannustusta toimijoille. Osahanketta koordinoiva lehtori tutustui työpajaympäristöihin ja koulutti työpaikkaohjaajan ja vastasi myös opiskelijan työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon osan toteutuksesta. Salpauksessa on laadittu paljon ohjeistusta työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Ohjeet ovat saatavilla mm. verkkosivuilla ja painettuna materiaalina. Materiaaleja käytettiin myös tämän hankkeen yhteydessä toteutetuissa koulutuksissa ja perehdytyksissä. Opettajia on myös valmennettu useiden eri hankkeiden rahoituksella niin työssäoppimisen toteutukseen, työelämäjaksoille kuin työpaikkaohjaajien kouluttamiseenkin. Opettajia on kannustettu osallistumaan kahden kuukauden mittaiseen työelämäjaksoon ja suorittamaan työelämäosaamisen diplomin. Hankeresurssi antaa opettajalle mahdollisuuden todelliseen työelämäyhteistyön kehittämiseen. Opettajat hyötyvät rekisteristä. Myös erityisopiskelijan työssäoppimisen toimintamalli selkeyttää tehtäviä ja vastuita. Syksyn sairaspoissaolot vaikuttivat siten, että vertaistuki ja yhteinen suunnittelu ei toteutunut suunnitellusti.

f) Uusien tutkinnon perusteiden käyttöönotto Yrittäjä ja molemmat työpajaohjaajat perehdytettiin uusiin tutkinnonperusteisiin. Työpaikkaohjaajaksi valmentautunut opiskelija perehdytettiin ensin tutkinnon osan sisältöön, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ja ammattitaidon osoittamistapoihin ennen kuin hän valitsi tutkinnon osan suoritettavakseen. Tutkinnon osan suoritus toteutettiin työpajan yhteydessä. Työpaikkaohjaajan koulutukseen sisältyivät ohjelman mukaisesti Suomen koulutusjärjestelmä, tutkintojen rakenteet, oman alan tutkinnon perusteisiin tutustuminen, arviointi, ammattiosaamisen näytöt jne. Ohjaaja perehtyi uusiin tutkinnon perusteisiin mm. lisätehtävässä, jossa hän pohti ammattiosaamisen näyttöjen toteutusmahdollisuuksia ja erilaisia näyttötehtäviä työpajassa meneillään olleeseen tutkinnon osaan Asiakaslähtöinen valmistaminen Uudistettu opetussuunnitelma tukee hyvin laajennetun työssäoppimisen mahdollistamista. Käytössä. Uusi opetussuunnitelma luo isompia vaateita työssäoppimisten tarkemmalle suunnittelulle, koska teoriaopetusta vähennetään 10 ov nykyisestä. g) Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Työpajatoimintaa arvioitiin ja palautetta kerättiin kaikilta osapuolilta. Palautteesta on tehty yhteenveto (liitteenä) ja sen perusteella tullaan kehittämään niin työpajatoimintaa kuin perinteistä työssäoppimistakin. Tärkeänä pidettiin laadukasta henkilökohtaistettua ohjausta, monipuolisia ja kunkin opiskelijan valmiustasolle sopivan haasteellisia työprosesseja ja niiden osia, oppimisen mahdollisuutta tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukaisesti, monipuolista ja innovatiivista osaamisen näyttämisen mahdollisuutta, tutkinnon perusteiden arviointikriteereihin pohjautuvaa, oikeudenmukaista ja kannustavaa ammattitaidon arviointia, jatkuvaa, kehittävää palautetta ja tukea oppimiseen sekä turvallista, yksilölliset tarpeet huomioivaa oppimisympäristöä. Hankekokeilussa laadunkin osalta pätee hyvin sanonta, että tekemällä oppii. Tavoitteena laadukas työssäoppiminen. Työssäoppimisen laatua pystytään kehittämään sillä, että työssäoppimispaikat ja niiden käytänteet tulevat tutuiksi myös opettajille, joten oppilaiden ohjaaminen yksilölliseen toimintaan helpottuu. Oppilaat saavat suoraa palautetta toiminnastaan joko käytännössä työssäoppimispaikassa tai tunteiden peilin välityksellä. Opettajien laatutyöskentely lisääntyy kun tuntee oppilaan yksilölliset tarpeet. h) Alueellinen ja alakohtainen kattavuus Toiminta keskittyi Lahteen ja Päijät-Hämeen alueelle, mutta myös opiskelijoiden kotiväen kautta tietoisuus ammattityöpajakokeiluista lisääntyi heidän kotipaikkakunnillaan. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä on melko suuri, kun kyseessä ovat n.s. harvinaiset ja pienet alat, 2010 vuonna taidekehystysala ja kultasepänalan hopeaseppäartesaanit. Hankeseminaarissa esiteltynä ja hankkeen wikisivujen kautta tietoisuus työpajatoiminnasta levisi ympäri maan mukana oleviin oppilaitoksiin. Paikallinen sanomalehti julkaisi artikkelin taidekehystäjien näyttelystä Romusta raameiksi jota voidaan pitää ainakin jossakin määrin työpajakokeilun jälkimaininkina. Kehystystyöpajassa ohjauksesta vastannut ja työpaikkaohjaajakoulutuksen saanut henkilö jatkaa ohjaustyötä Taitokeskus Velmassa järjestettävien Kehystystuunaus kurssien vetäjänä. Uskomme hankkeen työpajakokeilun auttaneen ohjaajan ammattitaidon ja itsetunnon kehittymisessä niin, että hän jatkaa tuunauskurssien vastuuhenkilönä entistä paremmin eväin. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajassa suunnitellut ja toteutetut tuotteen ovat myynnissä Taitokeskus Velmassa ja sitä kautta tieto työpajatoiminnasta on levinnyt asiakkaiden mukana myös Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Tekniikan alan hankekokeilu on mukana ajoneuvoasentajan, autonkuljettajan, varastonhoitajan, sähköasentajan, automaatioasentajan, kunnossapitoasentajan, hitsaajan ja koneistajan ammattinimikkeillä työskenteleviä Päijät-Hämeen yrityksiä. ------

Pääsääntöisesti PHKK:n alue i) Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Kokeilussa mukana olleilla aloilla ei ole vaikeuksia opiskelijasaannissa. Kokeilulla saatu julkisuus voi kuitenkin lisätä entisestään kiinnostusta hopeasepän ja taidekehystäjän työhön ja koulutukseen, joten opiskelijahakijoita voi olla entistäkin enemmän seuraavassa yhteishaussa. Työpajakokeilu oli erittäin merkityksellinen opiskelijoiden opintojen jatkumiselle ja oppimiselle, sillä työssäopppimispaikkojen saanti on erittäin suuri ongelma näissä tutkinnoissa. Sopivia työpaikkoja löytyy kyllä Päijät-Hämeen ulkopuolelta mm. Lappeenrannasta, Helsingistä ja Jyväskylästä, mutta työssäoppiminen muualla kuin lähiseudulla on opiskelijoille niin suuri taloudellinen ponnistus asumisjärjestelyineen ja/tai kulkemisineen, että se on usein mahdotonta. Tulevia to-kustannuksia hiukan korvaamaan saadaan nyt tuotot työpajassa valmistettujen esineiden myynnistä. On siis syytä toivoa kaikkien valmistettujen tuotteiden hyvää menekkiä. Laajennettu työssäoppimisen kokeiluhankeemme tukee kaikkia edellä mainittujen alojen työssäoppimisen markkinointia. Ei relevanttia: alalle on helppo saada opiskelijoita. Ei relevanttia: alalle on helppo saada opiskelijoita. j) Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Kokeilussa mukana olleiden tutkintojen opetukselle ja oppimiselle on hyvät puitteet oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa tilat, koneet ja laitteet ovat toimivia, turvallisia, oppimistarkoitukseen varta vasten rakennettuja ja vaatimukset täyttäviä. Haasteellista näissä kokeilussa mukana olleissa tutkinnoissa on työssäoppimisen järjestäminen. Siksi hankkeessa kokeiltiin työpajojen perustamista oppilaitoksen tiloihin ja ulkopuolisten ohjaajien palkkaamista työpajoja vetämään. Haluttiin kokeilla myös, miten yrittäjyys konkretisoituu, kun työpajaan palkattiin yhdeksi päiväksi viikossa alan yrittäjä ohjaamaan opiskelijoita. Laajennetun työssäoppimisen määrä korostuu erityisesti niissä opinnoissa, joissa oppilaitoksessa ei ole järkevää eikä ehkä mahdollisuuttakaan sijoittaa suuria summia uusiin laitehankintoihin. Ei relevanttia: opetus pystytään toteuttamaan oppilaitoksessa. k) Työssäoppimisen tukitoimet ja ohjauspalvelut Työpajoissa työskennelleet ohjaajat ja yrittäjä antoivat henkilökohtaista ohjausta jokaiselle opiskelijalle kunkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Ohjauksen ja tuen tarve vaihteli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kädestä pitäen ohjauksesta erittäin määrätietoisen ja osaavan opiskelijan hyvin vähäiseen ohjaustarpeeseen. Kannustusta saivat kaikki. N.s. toveriohjausta käytettiin kehystystyöpajassa, sillä yksi opiskelija valmentautui työpaikkaohjaajaksi. Ohjauksen mottona oli Aikaa, huomiota ja kunnioitusta jokaiselle ohjattavalle. Ohjaajien ja yrittäjän tukena olivat hankkeen muut toimijat, ammatinopettajat, koulutuspäälliköt ja johtajat, koordinoija ja tpo-kouluttaja. Tukea ohjaajat saivat myös tpo-koulutukseen laaditusta materiaalista ja Salpauksen runsaasta työssäoppimis- ja arviointiohjeistuksesta, OPH:n verkkosivuilta sekä tutkinnon perusteista. Laajennetun työssäoppimisen resurssit kohdistuvat juuri tukitoimiin ja ohjauspalveluihin. Katso edeltä. Mahdollistaa heikompitasoisten ja Hojks-opiskelijoiden riittävän tukemisen. Sosiaalinen media / verkkoalusta mahdollistaa uudella tavalla reaaliaikaisen opiskelija opettaja yhteistyön sekä vertaistuen, koska opiskelijat saavat tukea / ideoita toisiltaan.

2.3.2. Kuvaa perustellen ne käytänteet, jotka eivät jääneet pysyviksi toimintamuodoiksi. Pyri perustelemaan miksi näin tapahtui. Varmasti tullaan jatkossakin tarvitsemaan työpajatyyppistä toimintaa näillä nyt kokeilussa olleilla aloilla työssäoppimisen toteutukseen. Keskusteluja on käyty työpajatoiminnan vakiinnuttamisesta, mitään lupauksia ei ole kuitenkaan saatu/annettu. Laajuus 24 ov on pysyvä linjaus työssäoppimisen määrän alarajaksi Salpauksessa. Yksilöllisyys vahvistuu ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sen toteutumiseen ammattipajat antavat lisää mahdollisuuksia sekä erityisen lahjakkaille että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Ohjeistuksia käytännön toteutuksista ollaan laatimassa yksilöllisiin oppimispolkuihin. Rahoitusta työpajatoimintaan on tutkailtu tulevaisuutta varten mm. Työvoimahallinnon työelämävalmennuksen sektorilta. Työpaikkarekisterin laajentaminen ja oppimistehtäväpankin kartuttaminen. 2.3.3. Miten hankkeen tuotoksia ja tuloksia on levitetty ja hyödynnetty Työpaja-malli vakiintuu kokeilussa mukana olleilla aloilla ja laajenee muihinkin pienten alojen tutkintoihin, joihin on vaikea löytää työssäoppimispaikkaa. Yksilöllisyys lisääntyy tutkintojen suorittamisessa. Yrittäjyys nousee arvoonsa ja yhden hengen työpajoja ja yrityksiä syntyy. Opiskelun keskeyttämiset vähenevät, kun työssäoppiminen toteutuu työpajassa oppilaitoksessa. Työssäoppimispaikan hankkimisen tuska helpottaa ainakin vähän. Oppimistulokset paranevat yksilöllisellä ohjauksella ja tuella. Tuotteen valmistusprosessin kokonaiskuva täsmentyy, kun saa tehdä työn alusta loppuun asti ja niin laadukkaasti, että tuotos tulee myydyksi. Motivoi ahertamaan, kun saa osansa mahdollisesta myyntituotosta stipendinä työssäoppimisen kulujen kattamiseen. Aran opiskelijan ahdistus vähenee, kun työssäoppiminen tapahtuu tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Hankkeessa suunnitellut ja käytännössä käynnistetyt toimintamallit eivät enää jatkossa vaadi niiden ylläpitämiseen suuria lisäresursseja ja tällöin niillä on mahdollisuus jäädä hyväksi käytänteeksi. Työpakkarekisteri ja toimintamalli työyhteisön käytössä. Työssäoppimisen toimintamalli on saanut rinnalleen Tuoterenkaan toimintamallin. Työssäoppimisen toimintamalli tulisi saada yleiseksi työvälineeksi kaikille opiskelijoille. Syksyn kokemukset verkkoalustan käytöstä ovat rohkaisevia. Tunteiden peili tuli jäädäkseen. 2.4. Hankkeen arviointi ja toimenpide-esitykset 2.4.1. Hankkeen arviointi a) Miten hankkeen edistymistä on seurattu ja arvioitu? a) Laajennetun työssäoppimisen laajuus: 24 ov, toteutuu b) Eri kokeilumallien määrä: kaksi, jatkossakin kaksi mallia eli yrittäjäohjaaja-malli ja työpajaohjaajamalli, jossa ohjaaja on aiemmin oppilaitoksesta valmistunut, työtön c) Opiskelijamäärät kokeiluissa: 2010 mukana seitsemän (7) opiskelijaa, jatkossa vaihtelevia määriä todellisen työpaja-tarpeen mukaan d) Opettajamäärät kokeiluissa: kolme + koordinoija/tpo-kouluttaja e) Yhteistyötyöpaikkojen ja työnantajien määrä kokeiluissa: kolme, jatkossa ehkä vain kaksi f) Muut käytetyt indikkaattorit, mitkä: tyytyväisyyskyselyn ja/tai palautteen tulos Jokaisella alalla on yhdyshenkilö, jonka kerää opettajakohtaisemmat toteumat. Tekniikan alan kokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta on toiminnalla koordinoija, joka tulee seuraamaan ja kartoittamaan toiminnan tavoitteellisista etenemistä niin resurssien kuin tuotoksienkin osalta. b) Miten hankkeen tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu (selvitykset, tutkimukset yms.)? Kuvaa arvio ja johtopäätökset kokeilusta kokonaisuutena sekä lisäselvitystä vaativat seikat. Seuranta tapahtui ammatillisen erityisopettaja koulutuksen edetessä syksyllä 2010. Koulutuksessa laadittu kehittämishanke tehtiin tästä hankkeesta. Tuloksena oli 52-sivuinen raportti, joka esiteltiin HAMK:n kehittämishankeseminaarissa Heinolassa 16.11.2010. Hankkeen edistymistä arvioidaan itsearvioinnilla huhtikuun alussa ja vertaisarvioinnilla huhtikuun lopussa 2011.

Laajennetun työssäoppimisen laajuus: top-jakso 7 ov a) Eri kokeilumallien määrä: 2 mallia (opettaja enemmän kentällä, verkkoalusta) b) Opiskelijamäärät kokeiluissa: 16 opiskelijaa c) Opettajamäärät kokeiluissa: 2 opettajaa d) Yhteistyötyöpaikkojen ja työnantajien määrä kokeiluissa: 16 työpaikkaa, 7 työnantajaa e) Muut käytetyt indikkaattorit, mitkä Hankkeen edistymistä seurataan kuukausittain hankekokouksissa, jossa pohditaan mihin on hankkeessa päästy ja mitä asioita tulee vielä huomioida tarkemmin. Seuranta tapahtuu myös väliraporttien muodossa. 2.4.2. Toimenpide-esitykset. Kuvaa perustellen, miten jatkossa tulisi kokeilun pohjalta toimia. Kuvaa mm. resursointitarpeet ja säädösmuutostarpeet Esitetään loppuraportissa. 2.4.3. Kehittämisideoita ja viestejä Opetushallitukselle: Kaikki OK, hanke hyvin hallinnassa, hankkeen vetäjillä hyvä, kannustava ja ohjauksellinen ote, yhteydenottoja ei tarvitse pelätä, kun ei ole lyttäämismeininkiä. Lisää yhteisiä hanketoimijoiden tapaamisia ja seminaareja valtakunnallisesti ja pienimuotoisia tapahtumia vaikkapa lääneittäin. Lehdistö ja muu media tietoiseksi hankkeen tavoitteista ja tuloksista, tulosten seurannasta väliaikatietoja. Koska aletaan miettiä ammatillisen koulutuksen ryhmäkokoja? Raportointikauden toteutumat Toiminta Koulutus- ja kehittämisohjelmat kpl osallistujia (kpl) mahdollisia lisätietoja Nuorten koulutuksen pedagoginen kehittäminen seminaarin pääaiheena Laajennettu työssäoppiminen, osallistujia 32. Raportti, joka esiteltiin HAMK:n kehittämishankeseminaarissa Heinolassa 16.11.2010 (Liiketalous/Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat), osallistujia? Tapahtumat Muuta toimintaa, mitä? Myyntinäyttelyt Taitokeskus Velman tiloissa.

Tuotokset Toimintamalleja: Raportti Muut julkaisut, www-sivut yms., mitä Muuta, mitä kpl mahdollisia lisätietoja 1) Yrittäjäohjaaja Työpajassa malli+ vertaistuki 2) Työnohjaaja Työpajassa - malli+ vertaistuki 3) Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Työpajan yhteydessä 4) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Työpajan yhteydessä Tunteiden peili Lehtiartikkeli: taidekehystäjien näyttelystä Romusta raameiksi Wiki

3. Talous Henkilöstömenot Toteutuneet menot Hankkeen koordinointi, suunnittelu,raportointi yms. 28 888.22 Suunnittelu 0,00 Neuvonta ja ohjaus 30 191.85 Arviointi 0,00 Raportointi 0,00 Tiedotus, viestintä ja markkinointi 0,00 Muut työt, mitkä 0,00 Varhe 280.07 Yhteensä 59 360.14 Muut menot Toteutuneet menot Kokous- ja koulutus= hotellikulut 1076.76 Matkustus 2157.50 Palvelujen ostot 115.60 Laitehankinnat 0,00 Materiaalit 0,00 Vuokrat 0,00 Muut kustannukset, mitkä 0,00 Yhteensä 3349.86 Kokonaismenot 62 710 OPH:n päätöksen mukainen kustannusarvio 179 800 Toteutuneet menot 62 710 Erotus 117 090 OPH:n myöntämä avustus 125 860 Avustusta käytetty 43 897 Avustusta käyttämättä 81 963 4. Rahoitus Opetushallituksen myöntämä rahoitus (enintään XX %) 125 860 Oma rahoitusosuus (XX %) 53 940 Mistä muualta hankkeeseen on saatu rahoitusta? Muualta saadun rahoituksen määrä ( ) Ei Mahdolliset kytkennät EU-hankkeisiin. Tarvittaessa selvitys erillisellä liitteellä (Tämä hanke voi tehdä yhteistyötä EU-hankkeiden kanssa, mutta ei voi olla jonkin EU-hankkeen osa.) Hankkeen muut tulot (seminaarimaksut, julkaisut yms.)

Lisätietoja Paikka ja aika Lahti 28.2.2011 Allekirjoitus Rehtori Marita Modenius