Savitaipaleen kunnan talousarvio 2016

Savitaipaleen kunnan talousarvio

SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO VUODELLE JA VUOSIEN - 2020 TALOUSSUUNNITELMA 1 YLEISET PERUSTELUT... 1 1.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 1 1.2 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.3 TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA RAPORTOINTI... 3 1.3.1 Talousarvion esitystapa... 3 1.3.2 Talousarvion rakenne... 3 1.3.3 Talousarvion toteutumisen raportointi... 4 2 TAVOITTEET... 5 2.1 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN... 5 2.2 SAVITAIPALEEN KUNNAN STRATEGIAOHJELMA 2015 2020... 7 3 TULOSLASKELMAOSA... 11 3.1 TULOSLASKELMAN VÄLITULOKSET... 11 3.1.1 Toimintakate... 12 3.1.2 Vuosikate... 14 3.1.3 Tilikauden tulos... 15 3.2 VEROTULOT... 16 3.3 VALTIONOSUUDET... 18 4 RAHOITUSOSA... 19 4.1 RAHOITUSLASKELMAOSA... 19 5 KÄYTTÖTALOUSOSA... 20 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ... 20 5.1.1 Keskusvaalilautakunta... 21 5.1.2 Tarkastuslautakunta... 22 5.1.3 Kunnanhallitus... 23 5.1.4 Sivistyslautakunta... 34 5.1.5 Tekninen lautakunta... 50 6 INVESTOINTIOSA... 59 6.1 INVESTOINNIT YHTEENSÄ VV. - 2020... 59 6.2 INVESTOINTIHANKKEET PERUSTELUINEEN VV. - 2020... 60 Liitteet: Kunnan talousarvio- ja suunnitelmarakenne... Liite 1 Henkilötyövuodet yhteensä... Liite 2 Kuntakonserni... Liite 3

Savitaipaleen kunta 1 1 YLEISET PERUSTELUT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt (Valtiovarainministeriö, 28.9.2015). Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää vähäiseksi. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 prosenttia ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 prosenttia. Investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 1,3 prosenttia. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Keskeiset ennusteluvut,vm 28.9.2015 2012 2013 2014 2015 Bruttokansantuote markkinahintaan -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 1,6 0,0 0,0-0,2 3,4 3,5 Kokonaistarjonta -0,6-0,8-0,3 0,1 1,9 2,0 Tavaroiden ja palvelujen vienti 1,2 1,1-0,7 0,9 3,0 3,3 Kulutus 0,4 0,0 0,3 0,8 0,5 0,6 Investoinnit -2,2-5,2-3,3-1,3 5,4 4,2 Kokonaiskysyntä -0,6-0,5-0,2-0,2 1,9 2,0 kotimainen kysyntä -1,2-1,1 0,0-0,6 1,4 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos % 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Kuntatalous Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosina suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Kuntien verotulot kasvavat vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa verotuloja vuonna. Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen työllisyystilanteen parantuessa. Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia vuonna. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja vuonna.

Savitaipaleen kunta 2 Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita. Myös kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Syyskuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 21 294 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 6,2 % edellisvuoden syyskuuhun verrattuna. Määrällisesti kasvu merkitsee 1 252 henkilön lisäystä työttömyystilastoissa. Kasvu oli koko maata (7,3 %) vähäisempää. Työttömistä lomautettuja oli noin 6 % eli 1 383 henkilöä. Etelä- Karjalassa työttömiä oli 5,9 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Etelä-Karjalan työttömyysaste oli syyskuussa 2015 14,1 % (13,7), Lappeenrannan seutukunnan 13,7 % (13,3) ja Savitaipaleen 11,9 % (11). 1.2 Taloussuunnitelman laatimisen lähtökohdat Savitaipaleella talousarvion perustana on ollut valtuuston hyväksymä visio ja strategiasuunnitelma. Lähtökohtana talousarvion laadinnassa ovat olleet nykytilan arviointi, tiedossa olevien muutosten analysointi, aikaisemmin asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä käytettävissä olevien resurssien selvittäminen. Raamin laadinnassa otettiin huomioon palkkakustannusten nousu 0,6 prosenttia sekä osastojen ilmoittamat toiminnalliset muutokset. Talousarvio on laadittu tiukkaan menoraamiin. Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit valtuusto päätti pitää vuoden 2015 tasolla. Suurin menoerä budjetissa on Eksoten maksuosuus. Haasteita taloussuunnitelmaan aiheuttavat monet asiat, joita kuntien osalta on käynnissä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen vaikutukset, maan hallituksen säästötoimet sekä mahdolliset pakolaisten aiheuttamat kustannukset kunnille eivät vielä ole tiedossa. Taloustyöryhmä on kokoontunut kahdesti käsittelemään talousarvioesitystä. Näin toimintakatteeksi muodostuu -24 038 379 euroa ja vuosikate on -631 879 euroa. Talouden ollessa tasapainossa pystytään vuosikatteella kattamaan poistot. Poistojen osuus on 1 139 480 euroa. Vuosikate alittaa poistot, tulos on 1 771 359 euroa alijäämäinen. Toimintakate on 1,1 % prosenttia heikompi kuin vuoden 2015 talousarviossa.

Savitaipaleen kunta 3 1.3 Talousarvion esitystapa, rakenne ja raportointi 1.3.1 TALOUSARVION ESITYSTAPA KL 110 : Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja - suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Savitaipaleen kunnan vuoden talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosienkin osalta vuoden arvioituun rahanarvoon eli inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille ja ei ole huomioitu. 1.3.2 TALOUSARVION RAKENNE Kuntalain mukaisesti taloussuunnittelussa korostuu toiminnan ja talouden yhteys. Toiminta on suunniteltava siten, että taloudelliset resurssit antavat edellytykset niiden toteuttamiseen. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, tavoitteet-, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, ja investointiosaan. Yleisperusteluosa sisältää yleisen taloudellisen tilan ja kuntatalouden nykytilan kuvaukset. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä ja tuloslaskelma- ja rahoitusosan avulla seurataan kokonaistalouden kehitystä. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa lautakuntatasoisille tulosyksiköille tavoitteet sekä tuloarviot ja määrärahat. Investointiosa sisältää suunnitelmakaudelle suunnitellut investoinnit hankekohtaisesti. Käyttötaloustalous- ja investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat lautakuntatasoisille tulosyksiköille asetetut toimintakatteet (tulot - menot) ja tavoitteet. Talousarviokirjassa lautakuntatasoisesta tulosyksiköstä on käytetty nimitystä

Savitaipaleen kunta 4 tulosalue. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Talousarvion tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Käyttötalousosasta yhdistetään tuloslaskelmaosaan toimintatulot ja menot sekä tulosalueiden suunnitelmapoistot. Toimintakatteen jälkeen seuraavat erät ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (eli korkotulot, muut rahoitustulot, korkomenot ja muut rahoitusmenot) sekä satunnaiset erät (satunnaiset tulot ja satunnaiset menot). Tuloslaskelman välituloksina saadaan toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Investointiosa sisältää toimielimittäin ja tehtävittäin ryhmitellyt, perustellut investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille. Tuloarviona esitetään valtion (ja muiden yhteisöjen) rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatava myyntitulo merkitään investointiosaan tuloarviona. Savitaipaleen kunnassa investointiosaan varataan määrärahat sellaisille investoinneille, joiden arvonlisäveroton hankintahinta ylittää 5 000 euroa. Pienemmät hankinnat tehdään käyttötalousosan määrärahojen puitteissa. Talousarvion rahoitusosa osoittaa, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa esitetään kahteen osaan jaettuna. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Viimeiseltä riviltä selviävät vaikutukset maksuvalmiuteen. 1.3.3 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä. Savitaipaleen kunnassa talousarvion toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti sekä kunnanhallitukselle että valtuustolle. Mikäli talousarviovuoden kuluessa ilmenee määrärahatarpeita, jotka eivät ole olleet tiedossa talousarvioita laadittaessa, tulee hallintokuntien tehdä siitä esitys valtuustolle. Talousarvioon mahdollisesti vuoden kuluessa tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto.

Savitaipaleen kunta 5 2 TAVOITTEET 2.1 Tavoitteiden asettaminen Kuntalaissa säädetään, että talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja, että talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoiteasettelun perustana on Vastiketta verorahoille -ajattelu (Value for money) ja ajattelussa lähtökohtana ovat kuntalaisten palvelutarpeet. Tavoitteet osoittavat sen vastikkeen, joka verorahoille on tarkoitus aikaansaada. Tavoitteet ovat siis osa kunnan talousarviota ja niiden toteuttamiseen on pyrittävä samoin, kuin määrärahojen puitteissa pysymiseen. Mikäli tavoitteita ei voida saavuttaa määrärahoissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteisiin tehtävät muutokset. Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat koko kunnan visio ja strategiat. Niistä johdetaan tulosaluekohtaiset tavoitteet, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Täten valtuusto päättää kullekin tulosalueelle toiminnalliset tavoitteet ja samalla osoittaa niille rahoituksen. Näillä tulosaluekohtaisilla tavoitteilla on tarkoitus ohjata koko organisaation toimintaa. Toiminnalle ja taloudelle asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista kuvataan ja arvioidaan mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Mittari on laskentasääntö, jolla mittauksen kohteen määrää mitataan ja tunnusluku on se lukuarvo, joka laskentasäännöllä saadaan. Hyvä mittari on ainakin: Yksinkertainen ja helppo toteuttaa Yhdessä hyväksytty ja samalla tavoin ymmärretty Riittävän tarkka Haastava Joustava Vaikutettavissa oleva

Savitaipaleen kunta 6 Yhteenveto kunnanjohtajan ja esimiesten koostamista Savitaipaleen menestystekijöistä SISUKAS SAVITAIPALE MENESTYY KUNTALAISTEN SAVITAIPALE ILOINEN LAPSI, MAAILMASTA INNOSTUNUT KOULULAINEN - päiväkoti koetaan toiseksi kodiksi, lapset hoidetaan sydämen lämmöllä - kokonaisvaltainen poikkiaineellinen ote kasvatukseen, koululainen ohjataan kohtaamaan elämä avosylin AKTIIVINEN AIKUINEN, VASTUULLINEN VANHEMPI - liikkuva, harrastava yhteiskunnan jäsen ja perhekeskeinen elämä VIISAS VANHUS, SEURALLINEN SENIORI - sukupolvien yli tietoa siirtävä, ulospäin suuntautuva YRITYSTEN SAVITAIPALE YSTÄVÄLLISET PALVELIJAT - hymynaamoja joka ovella, asiakkaiden tarpeet ratkova VILKKAAT VIEJÄT - maailma tarvitsee meidän tuotteitamme! RAKENTAVAT KEHITTÄJÄT - tätä voi tehdä paremmin ja enemmän TUNNETTU JA HALUTTU SAVITAIPALE SAVITAIPALE IHMISTEN HUULILLA - miten noi tuon teki HALUTTU VERKOSTOITUJA - hei! me tullaan mukaan ITSETUNTOINEN YHTEISTYÖKUMPPANI - päätettiin kehittyä!

Savitaipaleen kunta 7 2.2 Savitaipaleen kunnan strategiaohjelma 2015 2020 Savitaipaleen kunnan strategiaohjelmassa määritellään kunnan toiminta-ajatus, visio 2020, yhteiset arvot, sekä hyvinvointi-, elinkeino-, henkilöstö- ja talousstrategiat. Kunnan asema 2020 Savitaipale on itsenäinen ja yhteistyökykyinen kunta Savitaipaleen kunnan toiminta-ajatus Savitaipale on turvallinen ja elinvoimainen hyvien palvelujen maaseutukunta. Savitaipale visio 2020 HYVINVOIVA SAVITAIPALE Savitaipaleella on mahdollisuus hyvään elämään kaikenikäisillä kuntalaisilla monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden sekä kauniin ja puhtaan luonnon keskellä. Savitaipaleen kunnan arvot VASTUULLISUUS, AVOIMUUS, YHTEISÖLLISYYS ja LUOTETTAVUUS Tuemme ja kannamme vastuuta toinen toisistamme. Arvostamme luonnon monimuotoisuutta ja puhdasta ympäristöä. Savitaipaleen kunnan päätöksenteko perustuu avoimeen keskusteluun ja tiedottamiseen. Asiat valmistellaan rehellisesti ja totuudenmukaisesti. Päätöksentekijät ottavat vastuun päätöksistään ja niiden seurauksista. Edistämme yksittäisten kuntalaisten, seurojen, järjestöjen ja yhdistysten toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät - tasapainoinen talous - muuttovoitto - yritysmyönteinen/aktiivinen ilmapiiri - toimivat peruspalvelut - oma lukio

Savitaipaleen kunta 8 Hyvinvointistrategia Päämäärä 2020 Hyvinvoiva kuntalainen Keinot päämäärän saavuttamiseksi - TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN yhteistyössä paikallisten ja seudullisten kumppaneiden kanssa - monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen Toimenpiteet - jokainen tuntee vastuun itsestään ja lähimmäisistään - kuntien välinen yhteistyö - toimiva infrastruktuuri - kunnan eri osastot toimivat yhteistyössä keskenään ja yritysten, Eksoten sekä 3. sektorin kanssa Elinkeinostrategia Päämäärä 2020 Modernista maaseudusta ja monipuolista palveluistaan tunnettu Aktiivinen, monialainen ja kehittyvä yritystoiminta ja -yhteistyö Elinvoimainen maalaiskunta, jossa asukkaat ja vierailijat viihtyvät Keinot päämäärän saavuttamiseksi - aktiivinen vetovoimatekijöistä ja mahdollisuuksista viestiminen - yrittäjyyden edellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen - yritysten tuotekehitystyössä, markkinoinnissa ja muutosvaiheissa avustaminen - maaseutuasumisen edistäminen ja taajaman kaava-alueiden hyödyntäminen Toimenpiteet - yhteinen tahtotila, asenne ja ilmapiiri - yrityskohtainen neuvontatyö - elinvoimainen kuntakeskus hanke - koeyrittäjyys ja asuminen -idea - TERVE! Savitaipale liikuntakunta - asumisen markkinointi

Savitaipaleen kunta 9 Henkilöstöstrategia Päämäärä 2020 - ammattitaitoinen, motivoitunut, riittävä ja monipuolisesti käytettävissä oleva henkilöstö oikeissa paikoissa Keinot päämäärän saavuttamiseksi - ammattitaidon ja koulutuksen arvostaminen - hyvä henkilöstöjohtaminen - myönteisen ilmapiirin ylläpito - vastuullisesti työhönsä suhtautuva, sitoutunut henkilökunta - tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne Toimenpiteet - ammattitaidon ja kokemuksen arvostaminen rekrytoinnissa - täydennyskoulutukseen kannustaminen - yhteisöllisyyden korostaminen henkilöstöjohtamisessa - motivoiva palkkausrakenne - kehityskeskustelut - työhyvinvointitoiminta - viestintä ja avoimuus muutosprosessissa - oikeat henkilöt oikeille paikoille - Meidän Savitaipale - henki läpi koko organisaation Talousstrategia Päämäärä 2020 - tasapainoinen talous Keinot päämäärän saavuttamiseksi - menojen hallinta - tulopohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen Toimenpiteet - tarkka ja vastuullinen talouden seuranta ja realistinen budjetointi - yhteiset toiminnot naapurikuntien kanssa siten, että osaaminen erikoistoiminnoissa vahvistuu - tarpeettoman omaisuuden myyminen

Savitaipaleen kunta 10 SAVITAIPALEEN KUNTASTRATEGIAN KEHITYSPROSESSI JA STRATEGIAN SOVELTAMINEN: VALTUUSTO vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, määrittelee resurssit, tavoitteet ja strategian HALLITUS + Kunnanjohtaja vastaa valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Ohjeistaa strategian soveltamisen Kunnanjohtaja LAUTAKUNNAT vastaa käytännön toimista osastopäälliköiden esittelystä, strategian yksityiskohtainen muokkaus toimenpiteiksi hallintonsa alalle Osastopäälliköt JOHTORYHMÄ vastaa tarpeiden ja resurssien suhteuttamisesta strategian toteuttamiseksi OSASTOT toimivat kuntalaisten parhaaksi KUNTALAISET viestit ja palaute kuntalaisilta tarpeista ja toiminnasta, millaisen Savitaipaleen he haluavat

Savitaipaleen kunta 11 3 TULOSLASKELMAOSA 3.1 Tuloslaskelman välitulokset Tuloslaskelmasta suoraan saatavat välitulokset ovat: toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA TS 1000 TS 1000 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 110 228 4 914 038 4 624 851 4 625 4 625 Maksutuotot 877 924 839 435 721 450 721 721 Tuet ja avustukset 235 013 84 300 114 600 115 115 Muut toimintatuotot 1 570 342 1 450 379 1 529 569 1 530 1 530 7 793 508 7 288 152 6 990 470 Valmistus omaan käyttöön 13 716 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -8 893 305-9 257 799-8 858 524-8 859-8 859 Palvelujen ostot -18 816 010-19 228 197-19 527 300-19 527-19 527 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 743 493-1 782 165-1 728 070-1 728-1 728 Avustukset -475 751-512 179-614 380-614 -614 Muut toimintakulut -337 405-285 075-300 575-301 -301-30 252 248-31 065 415-31 028 849-31 029-31 029 TOIMINTAKATE -22 458 740-23 777 263-24 038 379-24 038-24 038 Verotulot 12 356 075 12 000 000 11 800 000 11 800 11 800 Valtionosuudet 11 755 717 11 500 000 11 700 000 11 700 11 700 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 37 131 47 000 57 000 57 57 Muut rahoitustuotot 4 606 10 000 4 500 5 5 Korkokulut -184 209-175 000-155 000-155 -155 Muut rahoituskulut -59 0 0 0 0 VUOSIKATE 1 510 520-395 263-631 879-632 -632 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -1 064 609-1 084 710-1 139 480-1 139-1 139 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 445 911-1 479 973-1 771 359-1 771-1 771

Savitaipaleen kunta 12 3.1.1 TOIMINTAKATE Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotuksena saadaan toimintakate. Toimintakate osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla, ja paljonko jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Savitaipaleen kunnan toimintakatteen kehitystä on kuvattu alla olevassa taulukossa ja kaaviossa. Toimintakate vv. 2013 - TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA Toimintakate, 1000 Toimintakatteen muutos, % -20 868-22 458-23 777-24 038 7,6 % 5,9 % 1,1 % Toimintakatteen muutos vv. 2013 - Toimintakatteen muutos vv. 2013 -, 0-2 000-4 000-6 000-8 000-10 000-12 000-14 000-16 000-18 000-20 000-22 000-24 000-26 000 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA TOIMINTAKATE -20 868-22 459-23 777-24 038

Savitaipaleen kunta 13 Toimintakate osastoittain 2014 - TA 2014 TA 2015 TA Yleishallinto -1 558 645-1 652 970-1 664 338 Sivistystoimi -5 275 130-5 291 480-5 480 100 Perusturva -15 411 000-15 836 471-15 930 000 Tekninen osasto -913 760-996 342-963 941 Toimintakate yhteensä -23 158 535-23 777 263-24 038 379 Käyttötalouden vertailu osastoittain 2014 - (sisäiset ja ulkoiset ) TP 2014 TA 2015 Muutos % TA Muutos % Yleishallinto tuotot 4 090 234 3 739 670-8,57 3 427 501-8,35 kulut -5 408 741-5 392 640-0,30-5 091 839-5,58 kate -1 318 507-1 652 970 25,37-1 664 338 0,69 Sivistys tuotot 787 692 627 600-20,32 616 250-1,81 kulut -5 921 495-5 919 080-0,04-6 096 350 2,99 kate -5 133 803-5 291 480 3,07-5 480 100 3,56 Perusturva tuotot 437 325 440 000 0,61 400 000-9,09 kulut -15 773 807-16 276 471 3,19-16 330 000 0,33 kate -15 336 482-15 836 471 3,26-15 930 000 0,59 Tekninen tuotot 2 478 264 2 480 882 0,11 2 546 719 2,65 kulut -3 148 231-3 477 224 10,45-3 510 660 0,96 kate -669 967-996 342 48,72-963 941-3,25 YHTEENSÄ tuotot 7 793 508 7 288 152-6,48 6 990 470-4,08 kulut -30 252 248-31 065 415 2,69-31 028 849-0,12 kate -22 458 740-23 777 263 5,87-24 038 379 1,10

Savitaipaleen kunta 14 3.1.2 VUOSIKATE Vuosikate kuvaa kunnan tuottojen yli- tai alijäämää, kun toimintatuloilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla on katettu toimintamenot ja nettorahoitusmenot. Se osoittaa, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää pitkävaikutteisten menojen rahoittamiseen. Vuosikate vv. 2013 - Vuosikate, 1000 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2272 1511-395 -632 Vuosikatteen muutos vv. 2013 - Vuosikate vv. 2013 -, 1000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA VUOSIKATE 2272 1511-395 -632

Savitaipaleen kunta 15 3.1.3 TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Vuoden tulos on alijäämäinen 1 771 359 euroa. Huolimatta alijäämäisestä talousarviosta, Savitaipaleen kunta on tehnyt jo useamman vuoden ajan ylijäämäisen tilinpäätöksen. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailu vv. 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 TA -1 996 271-1 251 380-1 361 390-1 060 225-1 479 973 TP 60 932 816 682 1 157 866 445 911 Savitaipaleen kunnalla on taseessa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä laskennallista ylijäämää 4 712 181 euroa.

Savitaipaleen kunta 16 3.2 Verotulot Vuonna 2014 Savitaipaleen kunnalle kertyi verotuloja lähes 12,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän n. 12,1 miljoonaa euroa eli hieman budjetoitua enemmän. Vuodelle verotuloja on arvioitu kuntaliiton ennustekehikon ja kunnalle vuonna 2015 tilitettyjen verojen perusteella kertyvän 11,8 miljoonaa euroa. Savitaipaleen tuloveroprosentti on 21 %. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 9,6 miljoonaa euroa, mikä on 3 % vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Verotulojen kertymiseen vaikuttaa huomattavasti myös yleinen taloudellinen kehitys, jota marraskuussa 2015 on hyvin vaikea ennakoida.

Savitaipaleen kunta 17 Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yhteensä Verotulot vv. 2013-1000 Kiinteistöveroprosentit vuonna Kiinteistötyyppi Rajat Veroprosentti Yleinen kiinteistövero Kiinteistövero, 1000 0,60 1,35 0,85 458 0,32 0,75 0,50 269 0,60 1,35 1,10 593 1 320 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA Muutos TA 15-16 % Kunnallisverot 9 909 10 137 9 900 9 600-3,0 % Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen kehitys vv. 2013-771 898 800 880 10,0 % 1 092 1 321 1 300 1 320 1,5 % 11 772 12 356 12 000 11 800-1,7 % Verotulot vv. 2013-1000 14 000 12 000 5 % -2,9 % -1,7 % 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA Kunnallisverot 9 909 10 137 9 900 9 600 Yhteisöverot 771 898 800 880 Kiinteistöverot 1 092 1 321 1 300 1 320

Savitaipaleen kunta 18 3.3 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Yhteensä vuoden talousarvioon on arvioitu valtionosuuksia 11 700 000 euroa. Talousarviota laadittaessa marraskuussa 2015 olevan tiedon perusteella, verotulotasaus Savitaipaleelle olisi 2,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet vv. 2013 -, 1000 Valtionosuudet yhteensä vv. 2013 -, 1000 14000 12000 3,3 % 0,9 % -0,9 % 10000 8000 6000 4000 2000 0 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA Valtionosuudet yhteensä 11494 11756 11 500 11 700

Savitaipaleen kunta 19 4 RAHOITUSOSA 4.1 Rahoituslaskelmaosa Talousarvion rahoitusosassa esitetään, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan: varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaan sekä rahoitustoiminnan kassavirtaan. Ensimmäisestä osasta nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisesta osasta tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahoituslaskelma TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 1000 1000 1000 Vars. toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate 1 511-395 -632 50 50 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -39 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 366-2 851-4 279-2 084-780 Rahoitusosuudet investointeihin 188 30 350 120 Käyttöomaisuuden myyntitulot 223 Vars. toiminta ja invest. netto 517-3 216-4 561-1 914-730 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -12 Antolainasaamisten vähenn. 20 10 15 15 0 Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 0 0 0 0 0 Pitkäaik. lainojen vähennys -661-655 -648-657 -646 Muut maksuvalm. muutokset 123 500 400 400 400 Vaikutus maksuvalmiuteen -13-3 361-4 794-2 156-976 Lainakanta 31.12. 8 204 7 549 6 901 6 244 5 598 Kassavarat 31.12. 5 474 2 113-2 681-4 837-5 813

Savitaipaleen kunta 20 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 Käyttötalousosa yhteensä Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalouslaskelma TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 110 228 4 914 038 4 624 851 4 625 4 625 Maksutuotot 877 924 839 435 721 450 721 721 Tuet ja avustukset 235 013 84 300 114 600 115 115 Muut toimintatuotot 1 570 342 1 450 379 1 529 569 1 530 1 530 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 7 793 508 7 288 152 6 990 470 6 990 6 990 Valmistus omaan käyttöön 13 716 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -8 893 305-9 257 799-8 858 524-8 859-8 859 Palvelujen ostot -18 816 010-19 228 197-19 527 300-19 527-19 527 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 743 493-1 782 165-1 728 070-1 728-1 728 Avustukset -475 751-512 179-614 380-614 -614 Muut toimintakulut -337 405-285 075-300 575-301 -301 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -30 252 248-31 065 415-31 028 849-31 029-31 029 TOIMINTAKATE -22 458 740-23 777 263-24 038 379-24 038-24 038 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -1 064 609-1 084 710-1 139 480-1 139-1 139

Savitaipaleen kunta 21 5.1.1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilivelvollinen Keskusvaalilautakunnan sihteeri Tulosalueen kuvaus Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Välijoki, ja Heituinlahti. Äänestyspaikat ovat kunnanvirasto, Välijoen Männistö, ja Heituinlahden koulu. Ennakkoäänestyspaikka on kirjasto. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Vuonna ei ole vaaleja Tulosalueen tulosyksiköt Keskusvaalilautakunta Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 6 389 6 300 Toimintakulut -5 818-5 910 Toimintakate 571 390

Savitaipaleen kunta 22 5.1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5.1.2.1 Tilintarkastus Tulosalueen kuvaus Tarkastustoimesta vastaa tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tehtävien suorittamista. Kustannuksissa on tarkastuslautakunnan kustannukset, tilintarkastuksesta maksettava korvaus sekä tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävien hoidosta 5 % palvelusihteerin palkasta. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Tarkastuspalvelut on kilpailutettu vuosille 2013-() Kilpailun perusteella tilintarkastusyhtiöksi valittiin BDO Audiator Ab. Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Sitovuus Tavoite ja mittari TA 2015 Valtuusto TA TS TS Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -11 053-14 350-14 750-15 -15 Toimintakate -11 053-14 350-14 750-15 -15 Tulosalueen (tulosyksikön) tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset Ostetut tarkastuspäivät TP 2014 TA 2015 TA TS TS 8 10 Tulosalueen henkilömäärät henkilötyövuosina tulosyksiköittäin Tulosyksikkö 2015 Tarkastuslautakunta 0,05 0,05 0,05 0,05

Savitaipaleen kunta 23 5.1.3 KUNNANHALLITUS 5.1.3.1 Yleishallinto Tilivelvollinen Hallintojohtaja Tulosalueen kuvaus Yleishallinnon kuluissa ovat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien, talous- ja hallintopalveluiden, Atk-palveluiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun (sis. TYKY-toiminnan), verotuksen, kuntamarkkinoinnin, Sapassi- kesätapahtuman ja asiointiliikenteen toimintakulut. Tulosalueelle sisältyy mm. varaus kunnanhallituksen myöntämiin yleisavustuksiin 20 000, kunnanhallituksen päätettävät kehittämismäärärahat 50 000 ja Savitaipale 2020 ohjelman rahoitus 20 000. Tulosalueelle sisältyy myös jäsenmaksut yhdistyksille 72 000, josta Etelä- Karjalan liiton osuus on 55 000 ja Suomen Kuntaliiton osuus 13 600. Nuorten työllistämistukeen on varattu 28 000 ja asiointiliikenteeseen ja seutulippuosuuksiin 25 600. Kuntamarkkinointiin on varattu yhteensä 50 000. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Tulosalueen tulosyksiköt Luottamushenkilöhallinto, hallinto- ja talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, joukkoliikenne ja markkinointipalvelut. Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Sitovuus Tavoite ja mittari TA 2014 Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuusto TA 2015 TS Talouden tehokas ja ajantasainen seuranta - kuukausiraportit, osavuosikatsaukset - kustannustehokas toiminta ja palveluiden tuottaminen TS Kunnan strategian seuranta - ammatillisesti osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö - kuntalaisten Savitaipale: hyvät ja tehokkaasti tuotetut palvelut Nuorten työllistämistuella avustetaan työnantajia nuorten kesätyöstä aihetuvissa kustannuksissa Kutsutaksiliikenteen järjestäminen - järjestetään kuudella reitillä Uuden kuntalain mukaiset muutokset - sääntöjen ja ohjeiden päivitykset

Savitaipaleen kunta 24 Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 41 055 33 620 43 300 43 43 Toimintakulut -1 065 266-1 029 480-1 130 888-1 131-1 131 Toimintakate -1 024 211-995 860-1 087 588-1 088-1 088 Poistot -11 207-15 200-26 280-26 -26 Tulosalueen henkilömäärät henkilötyövuosina tulosyksiköittäin Tulosyksikkö 2015 7 7

Savitaipaleen kunta 25 5.1.3.2 Elinkeino- ja maaseututoimi Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Tulosalueen kuvaus Paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen, maaseutuelinkeinojen edistäminen ja kylätoiminnan aktivointi. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti järjestetään lomituspalvelut paikallisyksikkönä Lappeenrannan kaupungin ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen Taipalsaaren kuntien alueella. Etelä-Karjalan maaseututoimelta ostetaan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät. Paikallisen yrittäjyyden kehittämispainopisteitä on liikunta- ja hyvinvointimatkailun kokonaisvaltainen kehittäminen. Paikallisen pienyrittäjyyden toimintaedellytyksiä tullaan parantamaan ja kehittämään. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Lomituspalvelulakiin tulee muutoksia 1.1. alkaen. Muutosten tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU-lainsäädäntöä. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella lomituspalvelujen hallintoon ja toimeenpanoon kohdistuva kokonaisuudistus. Tavoitteet Valtuusto Valtuusto Valtuusto TA Jatkuva Jatkuva Jatkuva TS TS Tuloksellisuustavoitteet Sitovuus Tavoite ja mittari TA 2015 Elinkeinotoimi Savitaipaleen kunnan tunnetuksi tekeminen Valtuusto Aktiivinen yhteistyö kunnan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Valtuusto Uusien yritysten hankinta Lomituspalvelut Valtuusto Maksullista lomittajaapua, h 8500 7200 7200 7200 Lomituspäivän hinta, /pv 183 189 189 189 Vuosilomapäiviä lomitetaan, kpl 8300 6200 6200 6200 Sijaisapupäiviä lomitetaan, kpl 7300 4500 4500 4500

Savitaipaleen kunta 26 Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 2 834 417 2 726 600 2 359 801 2 360 2 360 Toimintakulut -2 938 518-2 927 600-2 533 101-2 533-2 533 Toimintakate -104 101-201 000-173 300-173 -173 Tulosalueen henkilömäärät henkilötyövuosina tulosyksiköittäin Tulosyksikkö 2015 2015 VAKIN. VAKIN. Elinkeinotoimi 1 1 1 1 1 1 Lomituspalvelujen hallinto 4 4 4 4 4 4 Lomituspalvelut 59 59 47 47 47 47 Tulosalue yhteensä 64 64 52 52 52 52 Tulosalueen (tulosyksikön) tunnusluvut Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA TS TS Vuosilomahakemuksia kpl/vuosi 332 330 295 295 295 Sijaisapuhakemuksia kpl/vuosi 365 430 340 340 340

Savitaipaleen kunta 27 5.1.3.3 Ruokahuolto Tilivelvollinen Ruokapalvelupäällikkö Tulosalueen kuvaus Ruokahuollossa on yksi valmistuskeittiö joka tuottaa koko kunnan ateriapalvelut, sekä kaksi jakelukeittiötä. Keskuskeittiö valmistaa ateriat Koulukeskuksen jakelukeittiöön, Kivikoululle, Heituinlahden koululle, päiväkoti Kissankelloon ja Tuulikelloon, esiopetusryhmiin ja Heituinlahden ryhmäperhepäiväkotiin. Edellä mainitut kohteet ovat kunnan omia yksiköitä. Keskuskeittiöstä toimitettiin ruokapalvelut myös Eksoten yksiköille, jotka ovat Hyvinvointiaseman vuodeosasto, Koivukoti, Peiponpesä, Valkama, sekä kotipalveluateriat mukaan lukien Heituinlahti. Lisäksi työpaja Morovaan arkipäivisin. Keskuskeittiön yhteydessä on arkipäivisin henkilöstöruokala, jossa myös Eksoten henkilökunta ruokailee. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Eksoten hankkimien aterioiden määrä vähenee vuodeosaston paikkojen vähentyessä, vastaavasti kotipalveluaterioiden tarve on lisääntynyt. Myös Peiponpesän ateriapalvelut ovat laskussa. Lisäksi Valkamaan toimitetut päivätoiminnan ateriat ovat loppuneet, Toimintakeskus Suvanto hoitaa ne itse. Tulosalueen tulosyksiköt Ruokahuolto on oma tulosyksikkö, johon kuuluvat keskuskeittiö sekä 2 jakelukeittiötä (Koulukeskuksen jakelukeittiö ja Heituinlahden koulu). Tavoitteet Tuottaa aterioita jotka ovat laadultaan ja hinnaltaan tasapainossa. Ateriat valmistetaan ensiluokkaisista raaka-aineista, suomalaisia ja erityisesti paikallisia ruokaperinteitä kunnioittaen. Koulukeskuksessa on jatkuva asiakastyytyväisyyskysely. Muille asiakkaille kysely järjestetään keväällä. Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 1 169 325 973 150 1 024 400 1 024 1 024 Toimintakulut -868 395-916 700-897 300-897 -897 Toimintakate 300 930 56 450 127 100 127 127 Poistot -44 412-44 420-44 415-44 -44

Savitaipaleen kunta 28 Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA Ts Ts Tuotetut keskuskeittiöltä ateriat Suoritteet (sis. koko ateriapäivän) 170 000 206 600 Tulosalueen henkilömäärät henkilötyövuosina tulosyksiköittäin Tulosyksikkö 2015 VAKIN. 2015 VAKIN. 9,5 9 9 9

Savitaipaleen kunta 29 5.1.3.4 Projektit Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Tulosalueen kuvaus Savitaipaleen kunta on hakenut Leader-rahoitusta suunnittelemalleen LIIKUhankkeelle vuodelle. LIIKU nostaa Savitaipaleen pienten kuntien joukossa yhdeksi Suomen johtavista liikunta-, hyvinvointi- ja matkailukunnista. Alustava kustannusarvio on 189 670, josta EU:n (42 %) valtion (58 %) rahoitusosuus on 169 670 ja yksityinen rahoitusosuus 20 000. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. LIIKU rakentaa toimijoiden ja palvelujen verkoston digitaalisesti. Verkoston toimintaa vahvistetaan monikanavaisella markkinoinnilla, verkostotoimijoita koulutetaan ja yhteistyötä tehdään alueellisesti. Rahoituspäätös saataneen maaliskuussa. Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 39 048 Toimintakulut -35 839 Toimintakate 3 209

Savitaipaleen kunta 30 5.1.3.5 Yhteistoiminnat Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Tulosalueen kuvaus Hankitaan ostopalveluna YTAKE-Ympäristöterveydenhuolto Lappeenrannan kaupungilta (178 400 ), palotoimi Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta (313 000 ) ja hankintapalvelu Etelä-Karjalan hankintapalveluilta (9 400 ). Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -483 852-498 600-500 800-501 -501 Toimintakate -483 852-498 600-500 800-501 -501

Savitaipaleen kunta 31 5.1.3.6 Perusturva Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Tulosalueen kuvaus Savitaipaleen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä (Eksote). Kunta vastaa kuntalaistensa hyvinvoinnista, johon kuuluvat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kunta johtaa omistajaohjauksen avulla. Käytännössä palvelujohtaja tekee omistajaohjausta päivittäin olemalla yhteydessä Eksoten henkilöstöön sekä osallistumalla Eksoten johtoryhmiin. Strategisella tasolla omistajaohjaus toteutuu kunnanjohtajan johdolla palvelusopimusneuvotteluissa, joissa sovitaan seuraavan vuoden kunnan maksuosuudesta sekä palveluista. Kunnan neuvotteluryhmään kuuluvat virkamiesten lisäksi hallituksen puheenjohtajat sekä valtuuston puheenjohtajat. Neuvotteluiden tuloksena laaditaan palvelusopimus, jonka hyväksyvät kunnanhallitus sekä sosiaali- ja terveyspiirin hallitus. Hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistä hoidetaan yhteistyössä kunnan eri osastojen, kolmannen sektorin sekä Eksoten kanssa. Perusturvalautakunnan lakkauttamisen myötä raportointi sote-palveluista tapahtuu suoraan kunnanhallitukselle. Tulosalueen tavoitteet Kunnan tavoitteena on taata kuntalasille mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Erityisenä tavoitteena on taata kuntalaisille kustannustehokkaat lähipalvelut sekä hoitotakuun toteutuminen. Tavoite Pidetään yllä laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut ja helposti saatavilla olevat keskitetyt palvelut /esím. keskussairaala, Lasten ja nuorten talo, Isoapukeskus, Aikuistentalo) Seurataan Soten kustannustehokkuutta ja pyritään vahvistamaan Sotessa asetettuja strategioita kunnan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työllä Mittari Lähipalveluiden säilyminen, hoitoonpääsy hyvinvointiasemalle lyhenee, hoitotakuun toteutuminen, palvelusopimuksen toteutuminen. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroa/asukas. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laajat painopistealueet ja kehittämiskohteet on tarkemmin luettavissa sähköisestä hyvinvointikertomuksesta:. Painopistealueiksi on ensivuodelle valittu:

Savitaipaleen kunta 32 Lapset ja nuoret Tavoite Keino Mittari Herätetään keskustelua perheen yhteisen ajan tärkeydestä Lastenneuvolassa keskustellaan läsnäolon merkityksestä Varhaiskasvatuksessa keskustellaan vanhempain yhteisen ajan merkityksestä 5 lk laajat terveystarkastukset Ryhmässä toimimisen vahvistaminen Pyritään lisäämään lasten ja lapsiperheiden liikuntaa ja vähentämään istumista vapaaajalla sekä varhaiskasvatukses sa ja koulutuksessa Laajoissa terveystarkastuksissa 5v. kouluterveydenhoitaja ja lääkäri keskustelevat asiasta oppilaiden ja vanhempien kanssa Seurakunnan perhekerhoissa keskustellaan asiasta lasten kanssa ja autetaan lapsia toimimaan ryhmässä Varhaiskasvatuksessa keskustellaan ja autetaan lapsia toimimaan ryhmässä Sosiodraama koulussa? 1,5, 8 lk lasten laajat terveystarkastukset, joista tehdään luokkakohtaiset yhteenvedot, kuraattori keskustelee luokissa tuloksista Nuorisotoiminnassa (Nuorison Tuki ry + seurakunta ym.) keskustellaan asiasta ja autetaan lapsia toimimaan ryhmässä Äitiys- ja lastenneuvolassa keskustellaan vanhempien kanssa lapsen liikkumisen tärkeydestä ja istumisen vähentämisen tärkeydestä Varhaiskasvatuksessa pyritään vähentämään päivän aikana istumista Koulussa pyritään vähentämään istumista oppituntien aikana (etenkin lukiossa), sisällyttämään koulupäivään fyysistä aktiivisuutta keskimäärin tunti pävässä liikkuvan koulun toimintamallien Laajat terveystarkastukset Odottavan perheen kanssa keskustellaan liikunnan tärkeydestä 4 v. laajassa terveystarkastukses sa keskustellaan vanhempien kanssa istumisen vähentämisen keinoista Varhaiskasvatukses sa mitataan

Savitaipaleen kunta 33 avulla vaihtelevat työskentelytavat koulun liikuntatunnit pitkät liikuntavälitunnit toiminnalliset oppitunnit alakoulun joustotunnit liikuntakerhot kutsukerhot vähän liikkuville (3-9 lk) koulumatkaliikunta istumisen määrän lähtötaso päivän aikana ja mietitään toimenpiteitä istumisen välttämiseksi koululaisille tehdään tunnetuksi urheiluseurojen toiminta Työikäiset Tavoite Keino Mittari Pitkäaikaistyöttömä nä olevien henkilöiden aktivointi Työllistää pitkäaikaistyöttömänä olevia henkilöitä, toteutetaan Nuorison Tuki ry:n kanssa Ikä-ihmiset Tavoite Keino Mittari Kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyden tunteen vähentäminen Luodaan kotihoidon kanssa järjestelmä, jossa kotihoito ilmoittaa (luvan asiakkaalta kysyttyään) Vanhusneuvostolle ystäväntarpeesta. Vanhusneuvosto varmistaa että tieto kulkeutuu kolmannelle sektorille, joka mahdollisuuksien mukaan järjestää seuraa sitä tarvitsevalle. Pitkäaikaistyöttömie n ja sakkomaksujen määrä Kotihoidosta ilmoitettujen seuraa tarvitsevien määrä. Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 437 325 440 000 400 000 400 400 Toimintakulut -15 773 807-16 276 471-16 330 000-16 330-16 330 Toimintakate -15 336 482-15 836 471-15 930 000-15 930-15 930 Poistot -17 515 0 0 0 0

Savitaipaleen kunta 34 5.1.4 SIVISTYSLAUTAKUNTA 5.1.4.1 Sivistystoimen hallinto Tilivelvollinen Sivistystoimenjohtaja Tulosalueen kuvaus Sivistystoimen hallinnossa huolehditaan sivistyslautakunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta, sivistyspalvelujen suunnittelu-, talous- ja hallintopalveluista, tulosalueen sopimuksista ja muista sivistyspalvelujen hallintotehtävistä yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, toimielinten ja yhteistyötahojen kanssa. Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat aktiivinen ja oikea tiedottaminen sekä yhteistyön kehittäminen eri sidosryhmien ja naapurikuntien kanssa. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.. Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Sitovuus Tavoite ja mittari Ta 2015 Ltk Ltk Kustannustehokkaiden palveluiden tuottaminen talousarvion puitteissa Talousarvion palveluvelvoitteiden toteutuminen 100 % Ta Talousarvion palveluvelvoitteiden toteutuminen 100 % Ts Talousarvion palveluvelvoitteiden toteutuminen 100 % Ts Talousarvion palveluvelvoitteiden toteutuminen 100 % Tavoitteellisten kehityskeskustelujen käyminen ja tehtävänkuvien tarkistaminen 100 % 100 % 100 % 100 % Talous Tulosalueen budjettiyhteenveto TP 2014 TA 2015 TA TS TS 1000 1000 Toimintatuotot 47 319 38 000 52 000 52 52 Toimintakulut -171 229-187 590-200 260-200 -200 Toimintakate -123 910-149 590-148 260-148 -148 Tulosalueen henkilömäärä henkilötyövuosina tulosyksiköittäin Tulosyksikkö 2015 VAKIN. 2015 VAKIN. Sivistystoimen hallinto 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5

Savitaipaleen kunta 35 5.1.4.2 Koulutus Tilivelvollinen Koulukeskuksen rehtori ja Heituinlahden koulun johtaja Tulosalueen kuvaus Tulosalue sisältää perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukion ja muun toisen asteen koulutuksen. Tulosalueen tavoitteena on tarjota laadukasta perusopetusta ja kilpailukykyistä lukiokoulutusta. Kunnassa on perusasteen 1-6 luokan opetusta antava Heituinlahden koulu ja 1-9 luokkien opetusta antava Europaeuksen koulu. Muutamia oppilaita kouluun tulee lisäksi Suomenniemeltä, Taipalsaarelta ja Lemiltä. Europaeuksen koulussa on kaksi pienluokkaa, joissa annetaan erityisen tuen opetusta 1-9 luokkien oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan 1-2 luokkalaisille ja erityisoppilaille. Kirkonkylässä aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Savitaipaleen koulukeskuksessa. Heituinlahdessa iltapäivätoimintaa järjestetään Heituinlahden koululla. Kunnassa toimii yksi lukio, jossa voi opiskella myös aikuisten opetussuunnitelman mukaan. Koulut laativat vuosittain lukuvuoden työskentelyä koskevan työsuunnitelman, jotka hyväksytään sivistyslautakunnassa. Koulut arvioivat lukuvuoden päättyessä toimintaansa ja sitä, kuinka työsuunnitelman tavoitteisiin on päästy. Arvioinnit esitetään sivistyslautakunnan hyväksyttäväksi ja liitetään työsuunnitelmaan. Heituinlahden koulun ja Europaeuksen koulun työsuunnitelmia valmistellaan yhteistyössä. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset Perusopetuksen tavoitteena on lukuvuonna 2015 yhtenäiskoulun toimivuuden parantaminen, hyvien käytöstapojen edistäminen, oppilaiden osallisuuden laajentaminen sekä opetussuunnitelmien uudistaminen. Oppilaiden osallisuutta pyritään laajentamaan mahdollisimman monia koskevaksi. Perusopetuksessa opiskellaan 20.6.2005 sivistyslautakunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Lukion opetussuunnitelma on uudistettu lukuvuodesta 2007 2008 lähtien. Perusopetuslaki muuttui 1.1.2011 erityisen tuen ja oppilashuollon osalta. Näiltä osin Savitaipaleen sivistyslautakunta hyväksyi opetussuunnitelman täydentämisen ja muutoksen 21.6.2011. Opetussuunnitelman muutos otettiin käyttöön 1.8.2011 alkaen. 1.8.2014 on tullut voimaan uusi oppilashuollon lainsäädäntö. Sitä noudatetaan sekä peruskoulussa että lukiossa. Vuosi on keskeinen aika peruskoulun uusien opetussuunnitelmien laadinnassa ja käyttöönotossa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan luokkatasoittain porrastaen käyttöön 1.8.. Toimikauden alusta alkaen aamu- ja iltapäivätoiminta siirretään hallinnollisesti peruskoulutuksen alaisuuteen.

Savitaipaleen kunta 36 Uudet lukion opetussuunnitelmat ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset otetaan lukiossa käyttöön syksystä lähtien. Savitaipaleen lukiosta ensimmäiset yokokelaat osallistuvat sähköisiin kirjoituksiin todennäköisesti keväällä. Vuosi on sekä lukion opetussuunnitelmien uudistamisaikaa että sähköisiin kirjoituksiin valmistautumisaikaa niin opettajille kuin oppilaillekin. Uudet opetussuunnitelmat ja sähköisiin kokeisiin valmistautuminen vaatii riittäviä resursseja sekä koulutukseen ja tiedonhankintaan että laitteistoihin. Uudistuksiin on varattu rahaa vuoden talousarviosuunnittelussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 21 700 euroa opetusryhmien pienentämiseen ja samanaikaisopetukseen lukuvuodelle 2015. Opetusryhmien pienentämiseen käytettävä avustus on huomioitu lukuvuoden 2015 tuntiresurssien laadinnassa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt yhteisesti Länsi-Saimaan kuntien (Savitaipale, Lemi, Luumäki ja Taipalsaari) opetushenkilöstön Osaava- täydennyskoulutukseen 30 000 euroa lukuvuodelle 2015. Savitaipaleen osuus on 8 000 euroa. Koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen Opetushallitus on myöntänyt 12 750 euroa. Opetus- ja Kulttuuriministeriö on myöntänyt koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen 12 500 euroa, perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia 2 100 euroa sekä erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen 1 400 euroa. Rahoitus on käytettävissä vuoden loppuun saakka. Peruskoulussa opetusryhmien määrä on lukuvuoden 2015 - aikana on yhtä pienempi kuin lukuvuonna 2014-2015. Lukuvuonna - koulun opetusryhmien määrä pysyy ennallaan oppilasmäärien lievästä alenemisesta huolimatta. Yläkoulu toimii kaksisarjaisena. Joillakin luokilla valtuuston asettamat oppilasmäärärajat ylitetään. Alakoulussa lukuvuonna - haasteellista tulee olemaan oppilasmäärien jakautuminen eri vuosiluokkien kesken alimmilla vuosiluokilla sekä näiden luokkien opetuksen järjestäminen osittain eri vuosiluokkien välisenä yhdysluokkaopetuksena. Kokonaisten lisäryhmien muodostamisen esteenä on resurssin mahdollisen riittämättömyyden lisäksi osittain opetustilojen puute. Lukion opiskelijamäärä kasvaa muutamalla oppilaalla lukuvuonna 2015 - (76 lukiolaista). Lukioon tuli yhteensä 32 uutta opiskelijaa, joista oman peruskoulun ulkopuolisia aloittajia yhteensä yhdeksän. Muita kuin Savitaipaleen kuntalaisia lukiossa opiskelee lukuvuonna 2015 - yhteensä 24 lukiolaista, mikä on 32 % lukion koko oppilasmäärästä (76). Lukion tulevaisuus on haasteellinen, ainakin osittain 2-sarjaisena. Perusopetuksen yläluokkien oppilasmäärät ovat nykyisten tilastojen perusteella asteittain vähenemässä seuraavan neljän vuoden aikana. Tärkeää on, että mahdollisimman moni omasta peruskoulusta lukio-opintoihin suuntaava oppilas hakeutuu omaan lukioonsa opiskelemaan. Tämä turvaa parhaiten lukion opiskelijamäärää jatkossa. Myös muilta paikkakunnilta olisi hyvä saada vuosittain 5-10 oman koulun ulkopuolista hakijaa lukiokoulutukseen. Oman haasteensa lukion oppilashankintaan tuo suomenniemeläisten peruskoulunsa päättävien opiskelu