Tuuliviirin Päiväkoti Varhaiskasvatus- suunnitelma Nurmijärvi 22.6.2010
SISÄLLYSLUETTELO 1. TUULIVIIRIN PÄIVÄKOTI 2. VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITTELYÄ 2.1. TOIMINTAKULTTUURI: ARVOT ja TOIMINTA-AJATUS 2.1.1. Kasvatuspäämäärät 2.1.2. Omahoitaja työtapa 2.2. HYVINVOIVA LAPSI 2.3. HYVINVOIVA KASVATTAJA 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTUMINEN 3.1. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 3.2. VARHAISKASVATUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ 3.3. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 3.3.1. Leikkiminen 3.3.2. Liikkuminen 3.3.3. Tutkiminen 3.3.4. Taiteellinen kokeminen 3.4. OPPIMISEN ILO 3.5. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS 3.6. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 4. KASVATUSKUMPPANUUS 4.1. KASVATUKSEN YHTEISET TAVOITTEET 4.2. VUOROVAIKUTUKSEN PELISÄÄNNÖT 4.3. PIENRYHMÄPEDAGOGIIKKA 5. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 6. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA LIITTEET
1. TUULIVIIRIN PÄIVÄKOTI Tuuliviirin päiväkoti on aloittanut toimintansa elokuussa 1996. Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän keskustan tuntumassa, entisen sosiaalitoimiston tiloissa. Pienen kävelymatkan päässä on isot metsät ja puistot, joissa on hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tutkimiseen, kaikenlaisiin puuhasteluihin ja seikkailuihin. Pihan lisäksi käytämme päiväkodin vieressä sijaitsevaa kenttää, jossa liikumme, leikimme ja pelailemme lähes päivittäin. Talvisin käytämme kenttää hiihtoon ja luisteluun. Päiväkodissamme on lapsia 61 ja aikuisia 18. Henkilöstömme koostuu hallinnollisesta johtajasta, erityislastentarhanopettajasta, lastentarhanopettajista, lastenhoitajista, erityisavustajista, laitoshuoltajista ja ruokapalveluvastaavasta. Päiväkodissamme toimii neljä lapsiryhmää. Ryhmien nimet on peräisin Astrid Lindgrenin saduista. Huvikumpu on alle 3-vuotiaiden ryhmä, jossa on 10 lasta, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. ootkos nähnyt tään, hevoseni valkea, täplikkään? Joo, entäs Huvikummun, talon, jossa me leikitään? Vaahteramäki on 3-5-vuotiaiden ryhmä, jossa on 18 lasta, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa kukapa olisi uskonut, että siitä Vaahteramäen villistä jukuripäästä tulisi isona vallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kissankulma on integroitu erityisryhmä, jossa on 12 lasta, erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja erityisavustaja. Kissankulma oli soma pieni maalaistalo, jossa oli punaiseksi maalattu päärakennus kummulla omenapuiden ja syreenien keskellä. Ja ympärillä oli peltoja ja niittyjä ja laidunmaita ja järvi ja iso, iso metsä
Melukylässä on 5- ja 6-vuotiaita lapsia 21, sekä lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Jos tahtoo tulla Melukylään, täytyy ajaa monta jyrkkää ylämäkeä, sillä Melukylä on hyvin korkealla. Jos se olisi hiukankin ylempänä, niin täältä käsin ylettyisi tiputtelemaan tähtiä haravalla maahan Tuuliviirin päiväkoti Sairaalantie 3 01900 Nurmijärvi 040-3172261 (alakerta) 040-3174218 (yläkerta) paivakoti.tuuliviiri@nurmijarvi.fi Päiväkodin johtaja Helena Koivisto 040-3172260 helena.koivisto@nurmijarvi.fi
2. VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITTELYÄ 2.1 Toimintakulttuuri: arvot ja toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksemme perustana on lapsilähtöisyys sekä lapsen tarpeiden huomioon ottaminen. Toiminnassamme painottuvat aikuisen antama tuki ja kannustus samoin kuin lapsen ikä- ja kehitystason huomioon ottaminen, persoonallisuuden kunnioittaminen sekä terveys ja hyvinvointi= hyvinvoiva lapsi. 2.1.1 Kasvatuspäämäärät Toiminnassa toteutuvat arvot ovat ammatillisuus, yhteisvastuullisuus sekä suvaitsevaisuus. Päiväkodissamme vallitsee turvallinen kasvuympäristö ja selkeät rajat lapselle. Kunnioitamme hyviä tapoja ja ohjaamme lapsia niiden omaksumiseen. Kaikessa toiminnassa pidämme tärkeänä johdonmukaisuutta, perheiden tapojen ja arvojen kunnioittamista, avoimuutta ja rehellisyyttä. Yhteisvastuullisuus näkyy toiminnassamme joustavuutena sekä toisen työn kunnioittamisena. Perheiden kanssa toteutamme kasvatuskumppanuutta, jota tukee omahoitajatyötapa. Arjessa tämä tarkoittaa avointa vuorovaikutusta sekä toistemme kuuntelua. Työtapamme on tiimityö, jolle vahvan perustan luo henkilökuntamme erilaiset vahvuudet ja moniammatillinen työote. Suvaitsevaisuudella tarkoitamme empaattista, yksilöllistä ja lapsilähtöistä kasvatusta. Lapsuuden arvostaminen sekä erilaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen ovat toimintamme peruslähtökohtia. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja päiväkoti toimii heidän tukenaan. 2.1.2 Omahoitaja työtapa Omahoitajatyötavalla luomme luottamuksellisen ja jatkuvan yhteyden perheeseen ja lapseen. Tässä työtavassa keskeisiä tekijöitä ovat riittävän pitkä tutustumisaika päivähoidon aloitusvaiheessa, vanhempien roolin näkyväksi tekeminen ja lapsen kiintymyksen vahvistaminen omahoitajaan.
Tutustuminen alkaa jo ensi kontaktista vanhempiin. Päivähoitoon tutustuessa pidetään alkukeskustelu. Keskustelussa vanhemmat kertovat lapsensa kasvuun ja hoitoon liittyvistä asioista. Omahoitaja huolehtii yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin mahdollisiin yhteistyötahoihin. Hän on tiimissä yhtenä kasvatuskumppanina jakamassa lapsen arkea vanhempien kanssa. Hoidon alkaessa omahoitaja antaa mahdollisimman paljon aikaa lapselle ja helpottaa lapsen eroahdistusta. Näin omahoitaja ja lapsi tutustuvat ja heidän välilleen muodostuu kiinteä lapsen kehitystä tukeva suhde. Omahoitaja havainnoi lasta arjessa ja vastaa hänen tarpeisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. 2.2. Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijainen tavoite on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Lapsi tarvitsee turvallisen ja johdonmukaisen kasvuympäristön, aikuisen läsnäoloa ja kannustusta. Säännöllinen päivärytmi, riittävä lepo ja leikki kuuluvat lapsen päivään. Rakkautta ja rajoja luovat turvalliset aikuiset hyväksyvät lapsen juuri sellaisena kuin hän on. Hyvinvoiva lapsi, se on semmoista, että voi hyvin ja äiti ja isä kasvattaa lasta hyvin on syönyt hyvin, liikkunut ja lihakset on hyvässä kunnossa ja jaksaa nostaa painoja
2.3. Hyvinvoiva kasvattaja Kasvattajalla tarkoitamme niin vanhempaa kuin päiväkodin kasvatushenkilöstöä. Vanhemmilla on lapsen ensisijainen hoito- ja kasvatusvastuu. Hyvän, onnistuneen päivän rakentamiseen varhaiskasvatuksessa tarvitaankin ammattikasvattajien ja vanhempien yhteistyötä. Tämä tarkoittaa yhteistä vastuunkantamista, yhteisten pelinsääntöjen noudattamista sekä sopimista. Hyvinvoiva aikuinen antaa aikaa, huolenpitoa ja oppia lapselle, mutta muistaa myös huolehtia itsestään. Jokaisen hyvinvoivan lapsen takana on jaksava, hyvinvoiva aikuinen.
3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTUMINEN Pedagogiikka on sairaus johon saa rokotteen sängyn petaus ja peitolla keinumista lääkäri 3.1 Toimiva kasvattajayhteisö Kasvatuksellisena tavoitteenamme ovat yhteiset arvot. Yhdessä vanhempien kanssa olemme kartoittaneet tärkeiksi kokemiamme asioita lasten kasvatuksesta. Näitä ovat hyvinvoiva lapsi ja hyvinvoiva kasvattaja. Avoimuus on tärkeää kaikessa toiminnassa ja yhteistyössä. Kun avoimuus ja ammatillisuus toteutuvat, toteutuu myös fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Kasvatustyö on siis vuorovaikutusta henkilökunnan, lasten ja vanhempien välillä. Päiväkodin henkilökunta kokoontuu viikoittain omien ryhmien tiimipalavereihin ja koko talon yhteiseen viikkopalaveriin. Päiväkodissamme järjestetään vanhempainiltoja, kehittämispäivä henkilökunnalle kahdesti vuodessa sekä koulutuspäiviä tarpeen mukaan. Palaveri mietitään mitä eskarit ja viskarit tekee keskustellaan mitä tehdään aina kun lapset nukkuu, tulee toinen aikuinen lukemaan 3.2. Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö Päiväkodissamme on lasten ja aikuisten suhteen toisiaan tukeva, kannustava ja uutta kokeileva ilmapiiri. Lasten toimintatiloja muunnellaan ryhmissä käsiteltävien aiheiden ja lasten toiveiden sekä tarpeiden mukaan. Oppimisympäristöä suunnitellaan lasten ikä- ja kehitystason mukaisesti, jotta lapsen mielenkiinto uusien asioiden tutkimiseen ja ongelmien ratkaisemiseen mahdollistuu.
Myös lähiympäristö tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan; päiväkodin viereiset kentät ja metsä ovat käytössä lähes päivittäin. Lelut ja pelit ovat lasten saatavilla ja leikit on mahdollista jättää kesken ja jatkaa myöhemmin. Virikkeellinen ympäristö antaa mahdollisuuksia luovuudelle. 3.3. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Niiden avulla lapsi vahvistaa hyvinvointiaan, omakuvaansa sekä ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kaikessa toiminnassa on tärkeää havainnoida lasta itseään, miten hän toimii ja millainen hänen temperamenttinsa on. 3.3.1. Leikkiminen Leikki on tärkeä osa lapsen elämää. Leikki on sosiaalisen kehityksen edellytys ja sille varataan riittävästi aikaa joka päivä. Leikin kautta lapsi oppii ratkomaan ristiriitatilanteita ja käsittelemään vaikeitakin tunteita ja asioita, sillä lapsi käyttää leikissään kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Lapsille sallitaan kaikenlaiset leikit turvallisuus huomioiden. Aikuinen on saatavilla, hän havainnoi ja tarvittaessa ohjaa leikkiä. Kaverisuhteiden tukeminen sekä erilaisiin kaverisuhteisiin ohjaaminen, leikin pitkäkestoisuuden sekä leikin jatkuvuuden mahdollistaminen ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Koko talo on lasten käytössä ja aikuinen on valmis heittäytymään lapsen maailmaan ja leikkiin mukaan. 3.3.2. Liikkuminen Monipuolinen liikkuminen kehittää ja vahvistaa lapsen motoriikkaa ja kehonhallintaa, joten liikkuminen sisältyy jokaiseen päivään. Liikuntaleikit turvallisessa ympäristössä opettavat samalla motoriikkaa sekä sosiaalisia taitoja. Lapselle luontaista tapaa liikkua tuetaan monipuolisesti. Ulkoilemme kaksi kertaa päivässä ja käymme metsäretkillä. Päiväkodin viereinen kenttä mahdollistaa mm. lii-
kuntaleikit, sählyn ja tenniksen tai sulkapallon pelaamisen, hiihdon ja luistelun sekä erilaisten liikuntatapahtumien järjestämisen. Vuosittain olemme osallistuneet myös Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin kampanjaan. 3.3.3. Tutkiminen Lapsi on luonteeltaan utelias ja kokeilunhaluinen. Lapsella on mahdollisuus tutkia maailmaa kokeillen ja oivaltaen. Riittävän haasteellinen tekeminen on hyödyksi jokaiselle lapselle, kuten myös monipuolinen varhaiskasvatusympäristö. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa. Toimintakauden aikana ryhmissä on erilaisia teemoja ja projekteja. Seuraamme säätiloja, vuodenaikojen vaihteluita ja lapsilla on käytössään mm. luuppeja, mikroskooppeja ja suurennuslaseja sekä hyönteishaaveja. 3.3.4. Taiteellinen kokeminen Jokainen lapsi oppii tekeminen on tärkeämpi kuin tuotos! Lapsen luovuutta ja kokeilunhalua ei rajata, vaan materiaalit ja tarvikkeet ovat koko ajan esillä ja lasten saatavilla. Lapselle annetaan mahdollisuus monipuolisiin taiteellisiin kokemuksiin. Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikin, kuvallisen, tanssillisen ja draamallisen toiminnan sekä kädentaitojen että kirjallisuuden avulla, eri aistialueiden kokemusten yhdisteleminä. Materiaalit ovat vapaasti lasten käytössä askarteluun, käsitöihin, piirtämiseen ja maalaamiseen. Opetustilanteissa
käytetään draaman keinoja esimerkiksi tunneilmaisun tukena ja itsetunnon lisääjänä. Päiväkotimme järjestää myös yhteisiä lauluhetkiä, teatteri- ja elokuvaesityksiä sekä erilaisia juhlia ja tapahtumia kuten marrasjuhla, liikuntailta ym. Draama on hauska elokuva kokous jotain vanhaa 3.4. Oppimisen ilo Sen minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa Lapsi oppii kokonaisvaltaisesti: leikkimällä, kokeilemalla, mallia ottamalla ja yhdessä tekemällä. Lapsi on synnynnäisesti utelias; haluaa oppia uutta ja toistaa asioita. Oppimisen ilon ylläpitämisessä on tärkeää turvallinen ilmapiiri; huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso, riittävä haasteellisuus sekä oikeus epäonnistua. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Tärkeää on kiireettömyys sekä lapsen oikeus myös joutenoloon. Innostunut ja heittäytyvä aikuinen sekä kannustava ja positiivinen ilmapiiri mahdollistavat hyvän kehyksen oppimiselle.
Oppimisen ilo on sitä, että tykkää opiskella ja että on iloinen kun saa oppia uusia asioita kun saa jotain valmiiksi ja iloitsee siitä 3.5. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys Lasta rohkaistaan ja ohjataan käyttämään kieltä ottamalla huomioon hänen ikänsä, kehityksensä ja taitonsa. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan puhumaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Päivittäinen lapsen kuunteleminen aidosti ja oikeasti on tärkeää. Kielenkehityksen tueksi käytämme mm. KILI:ä (kielen kehitystä tukeva materiaali, kieli ja liikunta) sekä Tunnemuksu- ja Turvataitoja lapsille- materiaaleja. Lapsen kielellinen tietoisuus vahvistuu aikuisten esimerkin sekä erilaisten toimintojen kautta. Lapsen kielellisen kehityksen tukena ovat mm. sadut, lorut ja riimit, joihin otetaan mukaan ilmeitä, eleitä ja puhumisen mallia esimerkiksi äänenkäytön avulla. Lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja aikuis- ja vertaissuhteissa kieltä jäljittelemällä. Päivittäiset toimintarutiinit ovat monipuolisesti kielen kehityksen tukena. Menetelminä ovat mm. kirjallisuus ja kirjastopalveluiden hyödyntäminen sekä teatteri, draama ja ilmaisu niin lasten kuin aikuisten esittämänä.
Tarvittaessa käytössä ovat kuvat ym. kommunikaatiovälineet, kuten kuvakortit ja tukiviittomat. Puhe ei ole ainoa tapa olla vuorovaikutuksessa, tärkeitä ovat myös eleet, ilmeet, katseet ja kosketus. 3.6. Sisällölliset orientaatiot Sisällöllisillä orientaatioilla tarkoitetaan eri sisältöalueisiin tutustumista lapsen ikä ja kehitystasolle sopivalla tavalla. Sisällölliset orientaatiot varhaiskasvatuksessa ovat: matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Näihin lapset tutustuvat heille ominaisten toimintatapojen kautta. Niiden avulla lapsi saa kokemuksia ja valmiuksia, joiden avulla hän pystyy perehtymään ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Sisällölliset orientaatiot toteutuvat viikon ja päivän aikana toiminnan monissa aktiivisissa tilanteissa, joissa myös annetaan aikaa lapsen uteliaisuudelle, havainnoille, kysymyksille ja tutkimuksille. Sisällölliset orientaatiot on aivot Matemaattinen orientaatio Opettelemme ja harjoittelemme käyttämään matemaattisia valmiuksia, tietoja ja taitoja käytännön arkielämässä. Näitä taitoja harjoitellaan kaikessa toiminnassa esim. pelien, laulujen, liikuntaleikkien, jumpan, retkien ja kauppaleikkien avulla. Esiopetuksessa syvennetään lisää näitä taitoja ja tutustutaan niihin tarkemmin.
Luonnontieteellinen orientaatio Luonnon ja ympäristön havainnoiminen on osa päiväkodin arkea. Tutkimme luonnonilmiöitä ja vuodenaikoja, ulkoilemme ja teemme retkiä, mietimme sään mukaista pukeutumista, teemme omia tutkimuksia (luupit, mikroskoopit), leikimme ja laulamme sekä tutustumme luonnon ihmeisiin. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Nurmijärveläisinä pidämme tärkeänä oman kunnan kulttuurihistoriaan tutustumista, kuten Aleksis Kiveen. Päiväkodissamme tutustumme lähiympäristön kohteisiin ja nähtävyyksiin, leikimme perinneleikkejä ja lauluja, pidämme vanhojen tavaroiden ja/tai valokuvien näyttelyitä. Keskustelemme lasten kokemuksista ja syvennymme eri aiheisiin esimerkiksi erilaisten teemojen ja projektien kautta. Esteettinen orientaatio Ohjaamme lasta kokemaan ympäristöään erilaisten aistien kautta: kuunnellaan, tanssitaan, maalataan, pidetään esityksiä, lauletaan, käydään teatterissa, elokuvissa, konserteissa. Pidämme koko talon yhteisiä sekä omien ryhmien lauluhetkiä, vietämme erilaisia juhlia ja pukeudumme juhlien mukaisesti. Eettinen orientaatio Eettisiä kysymyksiä pohdimme erilaisissa päivittäisissä tilanteissa. Eettiseen kasvatukseen kuuluvat mm. oikean ja väärän ymmärtäminen ja toisten huomioiminen sekä elinympäristömme kunnioittaminen. Hyvät tavat (kiitos, ole hyvä, anteeksi, kädestä tervehtiminen kotiin lähtiessä) korostuvat päivittäisessä toiminnassamme. Toisten huomioonottaminen ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä asioita, samoin kuin kaiken elävän kunnioittaminen ja erilaisuuden ymmärtäminen. Keskustelemme ja pohdimme oikean ja väärän, totuuden ja valheen sekä hyvän ja pahan käsitteitä.
Uskonnollis-maailmankatsomuksellinen orientaatio Kunnioitamme perheiden erilaisia uskonnollisia vakaumuksia ja kuuntelemme heidän toiveitaan. Toimintavuoden aikana käymme joulukirkossa, vietämme erilaisia kirkollisia juhlia kuten joulu ja pääsiäinen. Seurakunta järjestää tilaisuuksia päiväkodeille ja osallistumme niihin mahdollisuuksien mukaan. 3.7. Suomi toisena kielenä opetus Tuuliviirin päiväkodissa on myös lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi, tai joiden kotona puhutaan muita kieliä suomen kielen lisäksi. Päiväkodin toiminnassa näiden lasten tarpeet otetaan huomioon ja järjestetään toimintaa, jossa heidän suomen kielen oppimiselle ja kehittymiselle luodaan edellytykset. Lasta ja hänen vanhempiaan rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään keskinäisessä kommunikoinnissa. Päiväkodissa aikuisten tehtävänä on tukea lapsen osallisuutta ryhmän toiminnassa. Suomen kieltä harjoitellaan aikuisen ohjauksessa, yksilöllisesti tai pienryhmätuokioissa. Erityisesti harjoitellaan lapsen arkeen liittyviä ilmaisuja leikin, laulun, rytmin ja liikunnan keinoilla. Lapsen omaa kulttuuria, kieltä ja elämäntapaa arvostetaan ja kunnioitetaan. 3.8. Liikennekasvatus Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuksen yhteinen teema toimintakaudelle 2011 2012 on turvallisuus liikenteessä. Tuuliviirin päiväkodissa on jokaiselle kuukaudelle oma liikennekasvatusteema, josta tiedotetaan myös perheille. Liikenneasioita harjoitellaan kunkin ryhmän oman toiminnan puitteissa, ryhmän tarpeisiin ja toimintaan soveltaen. 4. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan yhteistä sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemiseen. Kasvatuskumppanuuden luominen alkaa heti ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien, lapsen omahoitajan toimesta. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, avoimuutta ja toisten kunnioittamista, sillä vanhempien ja kasvattajien tiedot lapsesta luovat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin ja kasvun turvaamiselle.
Aloitamme yhteisen taipaleen palvelusuhde- ja aloituskeskustelulla, jonka jälkeen jatkamme suhteen luomista tutustumalla edelleen toisiimme päivähoidossa. Aloituskeskustelu voidaan järjestää perheen toiveiden mukaan joko lapsen kotona tai päivähoidossa. Noin kaksi kuukautta hoidon alkamisen jälkeen käydään kasvatuskeskustelu vanhempien kanssa, jossa tehdään lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Lapsen siirtyessä uuteen ryhmään on mahdollista keskustella yhteisen nivelpalaverin merkeissä. Kasvatuskumppanuus on sitä, että kasvaa nopeasti kasvaa ja on paljon kavereita kasvattaa kavereita 4.1 Kasvatuksen yhteiset tavoitteet Tavoitteena on aito, välittävä yhteistyö lapsen parhaaksi, jossa arjessa toteutuisi kasvatuskumppanuuden neljä perusperiaatetta; kuunteleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogisuus. Päiväkoti yhdessä vanhempien kanssa antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän on arvokas ja hyväksytty omana itsenään. Lapselle opetetaan, miten toisten ihmisten kanssa toimitaan yhdessä ja miten heitä kohdellaan. Lapsen varhaiskasvatus perustuu vanhempien ja henkilökunnan yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan toimitaan johdonmukaisesti, lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
4.2 Vuorovaikutuksen pelisäännöt Avoin vuorovaikutus vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä antaa mahdollisuuden saavuttaa yhdessä kasvatuskeskustelussa sovitut tavoitteet. Kontakti vanhempaan ja lapseen otetaan aina sekä lapsen tullessa päiväkotiin että kotiin lähtiessä. Vanhemmilla on mahdollisuus aina halutessaan keskustella päiväkodin henkilökunnan kanssa. Vuorovaikutus tarkoittaa, että haluaa vaihtaa talon väriä ja kalustusta haluaa antaa toiselle oman vuoron odottaa omaa vuoroaan vaikuttamalla 4.3 Pienryhmäpedagogiikka Pienryhmäpedagogiikan tavoitteena on yksilöllisemmän vuorovaikutussuhteen luominen lapseen ja sitä kautta perheeseen. Arjen toiminnassa jaamme lapset pienempiin ryhmiin, joihin on nimetty kasvattaja. Tämä ei kuitenkaan poista koko ryhmän yhteisiä toimintoja päivän aikana. Pienryhmäpedagogiikalla mahdollistetaan aikuisen parempi läsnäolo ja konkreettisen ajan antaminen yksittäiselle lapselle. Tätä kautta myös kasvattajat tutustuvat paremmin oman pienryhmänsä lapsiin. Pienempiin ryhmiin jakaminen edellyttää kasvattajiltamme myös yhteisiä tiimityötaitoja, jotta oleellinen tieto kaikista lapsista on ryhmän kaikilla kasvattajilla.
5. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Tuuliviirissä toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Lapsista viisi on erityistä tukea tarvitsevia ja seitsemän vertaislapsia. Ryhmän henkilökuntaan kuuluvat erityisavustaja, lastenhoitaja, lastentarhanopettaja sekä erityislastentarhanopettaja. Heidän tehtävänään on järjestää lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteena on löytää vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuuden hengessä yhteinen näkökulma lapsen kehityksen tukemiseen. Yhteistyötä tehdään säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Lapsen arjen kuntouttavina elementteinä toimivat strukturoitu oppimisympäristö, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus sekä pienryhmätoiminta. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhdessä lapsen vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja lasta hoitavien asiantuntijoiden kesken oman varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet, tuen tarpeen määrittely sekä tuen järjestämiseen tarvittavat menetelmät ja toimenpiteet. Kuntoutussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Lapsen erityisen tuen tarpeet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi omine taitoineen voi osallistua kaikkeen toimintaan mahdollisimman täysipainoisesti. Erityisryhmän lisäksi muita käytössämme olevia rakenteellisia tukitoimia ovat ryhmäkoon pienennys ja henkilö- ja ryhmäkohtaiset avustajat. Lapsen kehityksen tukena käytämme erilaisia pienryhmätoimintoja, kuvia, tukiviittomia ja kuntouttavia menetelmiä. Tuemme lapsen kehitystä myös arjen selkeällä rytmillä ja järjestyksellä, tilanteita ennakoimalla ja siirtymiä porrastamalla. Kasvatuskumppaneina tuemme perheitä heidän kasvatustyössään ja tarvittaessa ohjaamme heitä muiden tukitoimien pariin. Käytössämme olevia muita tukitoimia ovat eri alojen terapeutit, lastenneuvola, psykologi, päivähoidon perhetyöntekijä, kelto sekä päiväkodin johtaja.
6. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA
LAPSIKESKEINEN TOIMINTA RYHMITTÄIN Huvikumpu (1-3 v.) * Turvallisuus, syli, huolenpito ja rajat * Ikä- ja kehitystason huomioiminen toiminnassa * Lasten kiinnostusten kohteiden huomioiminen toiminnassa * Ryhmän jakaminen 1-5 lapsen ryhmiin rauhaa leikkiä, toimia ja tehdä * Leikkiin ja leikkiaikaan panostaminen, aikuinen mukana leikkitilanteissa. * Perushoito ja tutut, turvalliset rutiinit *Perushoitojen harjoittelu; siisteyskasvatus, hyvät tavat, omatoimisuus *Sosiaalisten taitojen harjoittelu, kuinka ryhmässä toimitaan, kuinka kavereiden kanssa toimitaan, oman vuoron odottaminen. Vaahteramäki (3-5 v.) * Toiminta suunnitellaan lapsen tarpeista lähtien * Aikuinen on läsnä lapselle fyysisesti ja henkisesti *Tietoisuus arjen tärkeydestä, ja päivän selkeyttäminen lapselle kuvien avulla * Lapsella mahdollisuus valintoihin sovituissa asioissa * Toimitaan pienryhmissä * Lapsi saa yrittää itse * Lapsen vuorovaikutustaitoihin panostaminen leikkien * Toiminnassa tärkeää johdonmukaiset aikuiset. * Vanhempien kanssa yhteistyössä
Melukylä (5-6v.) * Aikuinen läsnä, saatavilla ja mukana toiminnassa * Herkkyys kuunnella ja huomata lapsen fiilis * Pienryhmät * Ryhmän jakomahdollisuus eri huoneisiin, lapsi itse saa valita leikkiseuran ja leikin * Tavarat ja välineet lasten saatavilla * Säännöllinen päivärytmi * Ennakointi ja valinnan mahdollisuus sekä monipuolisuus toiminnassa * Yhteistyö vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa lapsi keskipisteenä * Aikuisten motivaatio ja arvot työntekoon Kissankulma (integroitu erityisryhmä) * Toiminta suunnitellaan lapsen tarpeista lähtien * Tavoitteet asetetaan jokaiselle lapselle yksilöllisesti * Toiminnassa tärkeää: ennakointi, ei turhia keskeytyksiä, aikuisten tuki lapselle, strukturoitu päiväohjelma, ryhmän jakaminen, kuntoutus * Kuunnellaan lasta ja ollaan läsnä, eli panostetaan vuorovaikutukseen * Toimitaan pienryhmissä, samoin myös 1-2 lapsen kanssa * Ikäryhmien mukaista toimintaa: eskarit, viskarit ja nuoremmat * Vanhempien kanssa yhteistyössä