SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 1/9 Liittokokous 19.-20.11.2010 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää HALLITUKSEN ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI VUODELLE 2011 Sisältö Vuoden 2011 päätavoite... 2 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan... 2 Uudet projektit... 2 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla... 2 3. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen... 2 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen... 2 5. Sosiaaliturvakysymykset vuonna 2011... 3 6. Korkeakoulujen uuteen rahoitusmalliin ja seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (kesu) vaikuttaminen... 3 7. Nostetaan opiskelijakeskeinen oppiminen yliopistopedagogiseen keskusteluun... 3 8. Riittävät opintopsykologipalvelut jokaiseen yliopistoon... 4 9. Luodaan valtakunnallinen jatko-opiskelijoiden edunvalvontamalli... 4 10. Edistetään nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle... 4 11. Selvitetään kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutukset opiskeluun ja työmarkkinoihin... 4 12. Selvitetään tutkinnonuudistuksesta aiheutuneet tutkintojen mitoitusvirheet ja tehdään vaikutustyötä niiden korjaamiseksi... 5 13. Kuntavaikuttamisen parempi hyödyntäminen ylioppilaskunnissa... 5 14. Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen... 5 15. Järjestetään keskustoimiston hallinto uudestaan ja perustetaan hallintopäällikön tehtävä keskustoimistolle... 5 16. Opintojen vähäisen suorittamisen syiden selvittäminen... 5 17. Selvitetään yliopistojen käytännöt opintoaikojen rajausten toimeenpanossa... 6 Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit... 6 1. Perhevapaamallin uudistaminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen... 6 2. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen... 6 3. Opintotuen uudistuksen jatkotoimenpiteet... 6 4. Yhdenvertaisuuden edistäminen... 6 5. Julkisen liikenteen parantaminen... 6 6. YTHS:n toiminnan kehittäminen... 7 7. Opiskelykyvyn edistämisen ESR-hanke... 7 8. Jäntevöitetään ESU:n organisaatiota sekä vahvistetaan ESU:n roolia eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa... 7 9. Kehitetään NOM:ä alueellisena yhteistyöverkostona... 7 10. Jatketaan ja laajennetaan SYL:n vaikuttamistyötä EU-tasolla... 8 11. Edistetään korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita... 8 12. Edistetään kansainvälisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asemaa Suomessa.. 8 13. Työurakeskusteluun osallistuminen... 8 14. Opiskelijabarometrin rakentaminen... 8 15. SYL:n verkkoviestinnän jatkokehittäminen... 9 16. SYL:n kehitysyhteistyöhankkeet... 9 17. Polttava kysymys -kampanjaan osallistuminen... 9
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 2/9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Vuoden 2011 päätavoite 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan SYL:n vuoden 2011 päätavoite on vaikuttaa vuosille 2011-2015 tehtävään hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmavaikuttamisen päätavoitteet ovat: Maksuton koulutus turvattava Opintotuki sidottava indeksiin Työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia Tavoitellaan mahdollisimman opiskelijamyönteistä ja opiskelijoiden kysymyksistä tietoista eduskuntaa seuraavalle kaudelle olemalla yhteydessä puolueisiin ja ehdokkaisiin koko kevään ajan ja tiedottamalla aktiivisesti SYL:n vaalitavoitteista. Lisätään yhdessä ylioppilaskuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden tietoisuutta opiskelijoiden kannalta keskeisistä kysymyksistä. SYL ja ylioppilaskunnat kartoittavat eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteet päätavoitteista. Tietoja hyödynnetään vaalivaikuttamisessa. Lisäksi SYL vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseen Allianssin Nuorisovaalit 2011 -hankkeen kautta. 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 Uudet projektit 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla Koska opintotuki ei tällä hetkellä takaa yksinään riittävää toimeentuloa, opiskelijat tekevät opiskeluaikanaan usein toimeentulon varmistamiseksi töitä sekä omalla että muilla aloilla. Töitä tehdään toimeentulon varmistamisen lisäksi myös työelämäkokemuksen kartuttamiseksi. Tällä työllä on suurta merkitystä työmarkkinoiden joustavuudelle, mutta sitä ei arvosteta tarpeeksi. Opiskelija saattaa työelämässä kohdata työehtojen polkemista, jolloin heikko neuvotteluasema ja epätietoisuus omista oikeuksista tekevät tilanteen korjaamisen hankalaksi. Opiskeluaikainen työnteko on myös edunvalvonnallisesti hämärää aluetta, on epäselvää kenen vastuulla edunvalvonta on paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteena on saada opiskelijoiden ja muiden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ongelmat paremmin työmarkkinajärjestöjen agendalle. Edistetään lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia pitää vuosilomaa yhdenvertaisesti pitkäkestoisissa työsuhteissa olevien kanssa. 3. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen Viime vuosina korkeakouluihin on syntynyt useita yhteisöjä, jotka kehittävät paikallisesti opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen mahdollisuuksia perustaa yrityksiä. Yritysten perustaminen ja siten syntyvät työpaikat tarjoavat korkeakoulutetuille työllistymismahdollisuuksia ja tilaisuuksia kehittää asiantuntemustaan. Uusien yritysten merkitys kansantaloudellisesti ja työllisyyttä lisäävästi on merkittävä. On tärkeää tunnistaa korkeakoulutettujen yrittäjyyden erityispiirteet. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden esteinä ovat yrittäjyyttä ja riskinottoa karsastava asenneilmapiiri sekä korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen vähäinen määrä ja taso. SYL selvittää sidosryhmien kanssa yhteistyössä, miten opiskelijoiden valmiuksia yrittäjyyteen voidaan parantaa sekä yleistä asenneilmapiiriä ja rahoitusmekanismeja kehittää yrittäjyyteen kannustaviksi. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle, huomioiden myös vähemmän tyypillisesti yrittämiseen liittyvät alat. 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen Työllistymisensä edistämiseksi opiskelijoilla on oltava mahdollisuus kehittää työelämävalmiuksiaan ja harjoitella oman alansa tehtävissä jo opintojen aikana. Oman alan työ- ja harjoittelupaikat, joissa kiinnitetään
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 3/9 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 huomiota ohjaukseen, palkkaukseen ja työtehtävien mielekkyyteen, antavat hyviä eväitä valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille siirtymiseen. SYL kannustaa yliopistoja kantamaan vastuunsa opiskelijoidensa työllistymisestä ja lisäämään opiskelijoille mahdollisuuksia saada tietoa työelämän tarpeista, odotuksista ja pelisäännöistä. Näin opiskelijat voivat kehittää työnhakutaitojaan ja tunnistaa omaa osaamistaan työelämässä ja siten työllistyä nykyistä paremmin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kansainväliset opiskelijat on huomioitava siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä suorittamaan työharjoitteluja ja käyttämään ura- ja rekrytointipalveluja. SYL:n tavoitteena on selvittää sidosryhmien kanssa valtakunnallinen harjoittelutilanne ja tukea ylioppilaskuntien edunvalvontaa työelämävalmiuksien koulutuksen edistämiseksi. 5. Sosiaaliturvakysymykset vuonna 2011 Ylioppilasliikkeen vuoden 2011 tärkeimmät sosiaaliturvakysymykset ovat: 1. Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän toimivuuden takaaminen. Varmistetaan että opiskelijoiden asumista tuetaan edelleen yksilökohtaisella opintotuen asumislisällä ilman, että opiskelijoiden asemaan ei tule heikennyksiä. Pohditaan lisäksi, voisiko nykyisenkaltaisen asumislisän ja yleisen asumistuen välillä olla joku opiskelijoille nykyistä paremmin soveltuva malli. 2. Mahdollisuus opiskella sairauspäivärahalla osa-aikaisesti. Elokuussa 2010 astui voimaan uusi laki joka paransi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista. Vuonna 2011 SYL:n tavoitteena on, että opiskelijat pystyisivät suorittamaan opintoja osa-aikaisesti sairauspäivärahan aikana. Toimenpiteellä parannettaisiin takaisin opiskeluiden pariin palaavien asemaa ja mahdollisuutta toipua sairaudestaan. 6. Korkeakoulujen uuteen rahoitusmalliin ja seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (kesu) vaikuttaminen Korkeakoulujen rahoituskriteerit on tarkoitus uudistaa vuonna 2013 ja kriteereiden valmistelu alkaa syksyllä 2010. SYL:n tavoitteena on lisätä laadullisten rahoituskriteerien painoarvoa ja saada kesäopetus ja kansainvälistymisen mittarit rahoitusmallin osiksi. Opiskelukyvyn edistämistä ja valmistuneiden työllistymistä ajetaan uusiksi laadullisiksi kriteereiksi. Kesäopetuksen osalta tavoitellaan kannustimia, jotka palkitsisivat yliopistoja kesällä suoritetuista opintopisteistä. Kesäopiskelun on kuitenkin jatkossakin oltava vapaavalintaista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vaikutetaan hallitusohjelmavaikuttamisen osana. 7. Nostetaan opiskelijakeskeinen oppiminen yliopistopedagogiseen keskusteluun Opiskelijakeskeinen oppiminen (Student centered learning, SCL) on eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa ajankohtainen nouseva teema, jonka perusajatus on ongelmalähtöinen opiskelijan oppimisprosessiin keskittyvä opetus. Opiskelijakeskeinen oppiminen suosii massaluentojen sijaan pienryhmäopetusta, seminaareja, tutkimusprojekteja ja esseitä. Opiskelijakeskeinen oppiminen asettaa yliopisto-opetukselle nykyistä kovempia vaatimuksia, mutta vastapainona SCL korostaa opiskelijan omaa vastuuta opiskelusta ja oppimisen seurannasta. Monet SYL:n olemassa olevista koulutuspoliittisista tavoitteista, mm. parempi opettaja opiskelija-suhde ja runsaampi pienryhmäopetus sopivat SCL-käsitteen alle. Vuoden 2011 tavoitteena on esitellä SCL keskeisille sidosryhmille hyvänä keinona opetuksen laadun parantamiseen. SCL:n kautta laadun parantaminen toteutuisi ylioppilasliikkeen ja yliopistojen yhteisenä projektina jossa yliopistot ajantasaistavat opetusmetodejaan ja opiskelijat toteuttavat opiskelun ryhtiliikkeen.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 4/9 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 8. Riittävät opintopsykologipalvelut jokaiseen yliopistoon Suomen korkeakouluissa on erilaisilla työsopimuksilla ja työnkuvilla varustettuja opintopsykologeja. On korkeakouluja, joissa ei ole laisinkaan opintopsykologia, ja paikkakunnasta riippuen yhden opintopsykologin hoidettavana voi olla muutamasta tuhannesta yli 10000:n opiskelijaan. Tavoitteena on selvittää korkeakoulujen opintopsykologien tekemän työn laajuutta, erilaisia työsuhteita, ns. kriittisen opiskelijamassan suuruutta sekä työn vaikuttavuutta. Opintopsykologeista on olemassa varsin vähän valmiiksi tutkittua tietoa, joten selvityksen tuottama tieto olisi erityisesti hyödyksi ylioppilaskunnille taisteluissaan riittävien opintopsykologipalveluiden saamiseksi yliopistoihin. 9. Luodaan valtakunnallinen jatko-opiskelijoiden edunvalvontamalli Yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton ja muiden asianosaisten ammattijärjestöjen kanssa selvitetään paras ratkaisumalli jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan järjestämiseksi. Karkeasti jaotellen vaihtoehtoina ovat aivan uudella tavalla uskottava ylioppilasliikkeen tekemä edunvalvonta, ylioppilasliikkeen ja ja ammattijärjestöjen yhteinen toiminta sekä jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan keskittäminen ammattijärjestöjen alle. Tavoitteena on ratkaista jatko-opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvät kysymykset ja rakentaa toimiva edunvalvontamalli. 10. Edistetään nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle Koulutuksen periytyvyys on yhteiskunnallinen ilmiö, joka Suomessakin heikentää yhdenvertaisuutta ja pienen maan kilpailukykyä. Syyt koulutuksen periytyvyyteen ovat moninaiset ja liittyvät yhteiskunnallisten rakenteiden ohella muun muassa kulttuuriin ja perheen sisäiseen kasvatukseen. Uskottavana koulutuspoliittisena toimijana SYL voi puuttua ilmiöön juuri koulutusjärjestelmän osalta. Osana koulutuksen periytyvyyttä voidaan pitää tiettyjen alojen vahvaakin sukupuolittuneisuutta tai sitä, että maahanmuuttajataustaiset osallistuvat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen keskimääräistä vähemmän. Esitetään periytyvyyttä vähentäviä keinoja opintouran eri vaiheisiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Nostetaan henkilökohtainen opinto- ja uraohjaus SYL:n keskeiseksi tavoitteeksi. Henkilökohtaisesta opintoohjauksesta tulee muodostaa katkeamaton ja nivelvaiheiden yli kantava kokonaisuus, joka tukee opiskelijoita päätymään kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle. Korkeakoulujen sisällä tulee kiinnittää huomiota ohjauksen kokonaiskenttään vaikuttamalla ohjauksen resursointiin sekä tukipalveluiden että oppiaineissa tapahtuvan ohjauksen osalta. Vaaditaan lukioiden opinto-ohjauksen kehittämishankkeen laajentamista. 11. Selvitetään kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutukset opiskeluun ja työmarkkinoihin Vuoden 2010 aikana julkisessa keskustelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota yliopistotutkintojen kaksiportaisuuteen ja pinnalle on noussut uusia kysymyksiä. Kandidaatintutkintojen työelämärelevanssista on puhuttu tutkintouudistuksesta lähtien, mutta nyt muun muassa ministeri Tanskasen kasvutyöryhmä on esittänyt, että opinto-oikeuksia myönnettäisiin joillain aloilla vain kandidaatintutkintoon asti. Opintotuen kaksiportaisuus tuo keskusteluun uusia puolia. Selvitetään kaksiportaisuuden vaikutuksia opiskeluun, opetuksen suunnitteluun, tutkintorakenteisiin ja opiskelijoiden työllistymiseen huomioiden näiden näkökulmien lisäksi koulutustaso, korkeakoulujen ja yksiköiden välinen liikkuvuus sekä siirtymä alemmasta korkeakoulututkinnosta ylempään. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa huomioidaan alakohtaiset erot. Lisäksi varmistetaan, etteivät opiskelijoiden edut heikkene asian mahdollisesti noustessa esille hallitusohjelmaneuvotteluissa. Lähtökohtaisesti opinto-oikeus tulee myöntää samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 5/9 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 12. Selvitetään tutkinnonuudistuksesta aiheutuneet tutkintojen mitoitusvirheet ja tehdään vaikutustyötä niiden korjaamiseksi KKA:n tutkinnonuudistusarvioinnin valmistuttua nostetaan keskusteluun tutkinnonuudistuksen synnyttämät tutkintojen mitoitusongelmat. Erityisesti tekniikan alan ja hammaslääketieteen opiskelijat kärsivät liian tiukkaan pakettiin survotusta tutkinnosta. Tavoitteena on ongelma-alojen tunnistaminen ja mitoitusvirheiden korjaaminen. 13. Kuntavaikuttamisen parempi hyödyntäminen ylioppilaskunnissa Kuntavaikuttaminen on yksi ylioppilaskuntien tärkeimmistä tehtävistä ja erinomainen tapa viedä ylioppilasliikkeen ja ylioppilaskuntien omia tavoitteita eteenpäin paikallisella tasolla. Vuonna 2011 SYL tukee ja kannustaa yo-kuntia ottamaan kuntavaikuttamisen aktiiviseksi toiminnakseen, myös muulloin kuin kuntavaalien läheisyydessä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja kaupunkikohtaiseen edunvalvontaan liittyy monia asioita, kuten esimerkiksi joukkoliikennekysymykset, päivähoito, opiskelijoille myönnettävä toimeentulotuki, kaavoitusasiat, sekä tiedeyhteisön näkyvyys ja merkitys kaupungeille. SYL edesauttaa ja fasilitoi ylioppilaskuntien yhteistyötä ja tukee kuntavaikuttamistyön järjestämisessä. 14. Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen Suurimmat haasteet joita opiskelija-asumisessa kohdataan tulevaisuudessa ovat mm. peruskorjauksen kasvava tarve, lyhyiden vuokrasuhteiden määrän kasvu ja opiskelija-asuntosäätiöiden muuttuminen enemmän rakennuttajista palveluntarjoajiksi. Ylioppilasliikkeen tulee terävöittää linjaansa suomalaisen asumispolitiikan suhteen, koska ainoastaan 27%:lle opiskelijoista riittää edullisia opiskelija-asuntoja.syl vaikuttaa aktiivisesti erityisasumisen rahoituksesta päättäviin tahoihin, jotta opiskelija-asumisen investointiavustusprosenttia saadaan kasvatettua nykyisestä 10 %:sta. Lisäksi edesautetaan opiskelijaasumisen kaavoittamista kuntatasolla ja tuetaan ylioppilaskuntien opiskelijaedustajien toimintaa paikallisissa opiskelija-asuntoyhteisöissä koulutustoiminnan avulla. 15. Järjestetään keskustoimiston hallinto uudestaan ja perustetaan hallintopäällikön tehtävä keskustoimistolle SYL:n toimistonhoitaja jää eläkkeelle kesällä 2011. Tässä yhteydessä on tarpeen järjestää keskustoimiston hallinto uudestaan. Samassa yhteydessä on mahdollisuus muokata hallintotehtävissä työskentelevien tehtävänkuvia siten, että ne palvelevat nykyistä parempiin liiton tehtävän toteuttamista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi perustetaan hallintopäällikön tehtävä, joka korvaa toimistonhoitajan tehtävän. Pääsihteeriltä siirretään rutiiniluonteisia hallintotehtäviä sekä valmistelevia taloushallinnon tehtäviä hallintopäällikölle ja vastaavasti hallintopäälliköltä siirretään tehtäviä OSS:n hoidettavaksi. Tavoitteena on myös, että henkilö hoitaisi OSS:n toimitusjohtajan tehtäviä. Näin pyritään keskittämään pääsihteerin toimenkuvaa järjestön operatiiviseen johtamiseen, esimiestyöhön sekä strategiseen suunnitteluun. Talousarvioesityksessä on varauduttu hallintopäällikön palkkaamiseen huhtikuusta 2011 alkaen. 16. Opintojen vähäisen suorittamisen syiden selvittäminen Tilastojen mukaan läsnäoleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneet suorittavat keskimäärin huomattavan vähän opintopisteitä. Vähäisestä opintojen suorittamista on olemassa tilastotietoa, mutta syyt tämän takana ovat arvailujen varassa. Opiskelijaliikkeen kannalta tämä on merkittävä haaste sekä opiskelijoiden edunvalvonnan uskottavuuden, ylioppilaskuntien palvelutarjonnan mitoittamisen että opiskelun esteiden poistamisen kannalta. Selvitetään yhdessä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa syyt opintojen vähäisen suorittamisen takana ja aloitetaan jatkotoimenpiteet opiskelun esteiden poistamiseksi.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 6/9 166 167 168 169 170 171 172 173 174 17. Selvitetään yliopistojen käytännöt opintoaikojen rajausten toimeenpanossa Opintoaikojen rajaukset astuivat voimaan vuonna 2005. Yliopistojen käytännöt lisäaikojen hakumenettelyssä ja myöntämiskriteereissä ovat hyvin vaihtelevia. Rajauksia ei toistaiseksi ole sovellettu laajoihin opiskelijamääriin, mutta rajauslaki tulee laajamittaisesti sovellettavaksi keväällä 2012, jolloin ensimmäisellä lain piirissä aloittaneilla opiskelijoilla tulee täyteen seitsemän vuoden rajapyykki ja he joutuvat anomaan lisäaikaa opintojensa jatkamiseksi. Jotta SYL ja ylioppilaskunnat voisivat varautua kevään 2012 tilanteeseen ja puuttua ongelmiin, yliopistojen käytännöt opintoajan lisäyksessä myöntämisessä tulisi selvittää edunvalvonnan pohjaksi. SYL tarjoaa ylioppilaskunnille tarpeen mukaan tukea opintojen rajausten toimeenpanoa koskevien ohjesääntöihin vaikuttamisessa. 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Perhevapaamallin uudistaminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen SYL on tehnyt jo useita vuosia vaikutustyötä perhevapaiden uudistamiseen 6+6+6-malliin ja vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi tasan työnantajien kesken. Tätä työtä jatketaan, erityisesti nivoutettuna yhteen hallitusohjelmavaikuttamisen kanssa. 2. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen Monien opiskelijoiden taloudellinen asema heikentyy lapsen syntyessä. Työssäkäynnin yhteensovittaminen lapsen ja opintojen kanssa on merkittävästi hankalampaa kuin työssäkäynnin yhteensovittaminen ainoastaan opintojen kanssa. SYL on jo useamman vuoden ajanut opintotuen huoltajakorotuksen palauttamista, jatketaan tätä työtä ja pidetään asiaa esillä osana perhepoliittista keskustelua etenkin eduskuntavaalien ympärillä. 3. Opintotuen uudistuksen jatkotoimenpiteet Valtion vuoden 2011 budjettiin kirjattiin suunnitelmat opintotukeen tulevista muutoksista. Muutokset koskevat etenkin opintotuen rakennetta, sekä myöntämisen perusteita. Lisäksi opintotuen seurantaa kehitetään yhdenvertaisemmaksi niin, että yhä useampi opiskelija on seurannan piirissä. SYL seuraa minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on opintotuen käyttöön ja opiskelijoiden taloustilanteeseen. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa vaikutetaan aktiivisesti mahdollisiin ongelmakohtiin ja erityisesti kaksiportaisuuden tuomiin muutoksiin. 4. Yhdenvertaisuuden edistäminen Pidetään esillä erilaisia yhdenvertaisuuden teemoja, kuten erikoisjärjestelyjä vaativien opiskelijoiden opiskelu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Lisäksi SYL pitää esillä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, joista erityisesti vaalien alla yleistä avioliittolakia. 5. Julkisen liikenteen parantaminen Ollaan valmiina toimimaan sen suhteen, jos raideliikenteen opiskelija-alennuksiin tai hinnoitteluun ollaan tekemässä opiskelijan etujen vastaisia muutoksia. Nostetaan erityisesti sektoritapaamisissa esille opiskelupaikkakuntien joukkoliikenteen merkitys paikallisella tasolla ja tuetaan ylioppilaskuntia vaikuttamistyössään. Omalta osaltaan SYL ajaa joukkoliikenteeseen -50% opiskelija-alennuksen käyttöönottoa eri opiskelupaikkakunnilla, sekä vaikuttaa aktiivisesti valtionhallintoon sen puolesta, että julkisen liikenteen rahoitusta parannetaan valtakunnallisesti.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 7/9 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 Joukkoliikenteeseen liittyy myös Liikenneviraston Suomen liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelma -työryhmän työ, joka valmistuu helmikuussa 2011. 6. YTHS:n toiminnan kehittäminen SYL:n, SAMOK:n ja YTHS:n tavoitteena on saada päätös amk-pilotin alkamisesta jo tällä hallituskaudella. SYL seuraa tiiviisti pilottihankkeen etenemistä ja vaikuttaa siihen, että pilotti noudattaa liittokokouksen antamia linjauksia. YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt vuonna 2010 melko kitkattomasti, mutta sopeuttamisen etenemistä on seurattava vielä tulevanakin vuonna, ja erityisesti kiinnitettävä huomiota mahdollisen pilotin aiheuttamiin taloudellisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Jatketaan hoitotakuun toteutumisen seurantaa eri yksiköissä ja informoidaan siitä ylioppilaskuntia. 7. Opiskelykyvyn edistämisen ESR-hanke SYL on saanut vuosille 2009 ja 2010 OKM:stä hankerahaa opiskelukyky-hankkeen pyörittämiseksi. KYKYhanke on edennyt hyvin, ja vastaanotto on ollut positiivista. Koska hankkeen jatkaminen myös tulevaisuudessa koettiin mielekkääksi, päätettiin hakea jatkohankkeelle rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). ESR on suhtautunut myönteisesti hakemukseen, rahoitus varmistuu lokakuun aikana. SYL on aktiivisesti mukana jatkohankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa. ESR-projektin tavoitteena on opiskelukyvyn edistämistyön vakiinnuttaminen, opiskelijoiden integroitumisen edistäminen, opiskelijoiden osallistamisen vahvistaminen ja opiskelijoiden järjestötoiminnan edistäminen. ESR-projektin perustoimintaan kuuluu mm. kyky-suositusten jalkauttamisen jatkaminen. Projektin tarkoituksena on tuottaa opiskelukyvyn edistämisen rakenteita ja toimintatapoja yliopistojen ja ylioppilaskuntien hyödynnettäväksi. 8. Jäntevöitetään ESU:n organisaatiota sekä vahvistetaan ESU:n roolia eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa European Students' Union (ESU) on eurooppalaisten kansallisten korkeakouluopiskelijoiden liittojen keskusjärjestö, jonka tehtäviä ovat eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ja eurooppalaisten opiskelijaliittojen toiminnan tukeminen. ESU on erittäin laajapohjainen ja yleisesti tunnustettu opiskelijoiden eurooppalainen edustaja, joka tarvitsee runsaasti järjestöllistä kehittämistä ja vahvan näkemyksen edunvalvonnallisesta tehtävästään. Osallistutaan työhön ESU:n vision määrittelemiseksi ja tuetaan ESU:n komiteoiden valmistelutyötä sekä hallituksen pyrkimyksiä ESU:n järjestöllisen aseman vakauttamisessa. Parannetaan suomalaisedustusta ESU:n toimielimissä ja levitetään ESU-tietoutta laajemmin opiskelijaliikkeessä ja sidosryhmille. 9. Kehitetään NOM:ä alueellisena yhteistyöverkostona Nordiskt Ordförandemöte (NOM) on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten opiskelijajärjestöjen yhteistyöverkosto, jonka vahvuus on sen alueellisuudessa, yhteisissä toimintatavoissa ja tavoitteissa. NOM:ä kehitetään aktiivisena yhteistyöverkostona, joka tietoa ja hyviä käytäntöjä jakamalla tukee ja vahvistaa sen piirissä toimivia kansallisia opiskelijaliittoja. Lisäksi NOM-yhteistyöllä tavoitellaan parempaa eurooppalaista opiskelijaliikettä levittämällä muun muassa avoimuutta, tehokkuutta ja muita hyviä toimintatapoja ESU:n piirissä. NOM:n ei tule kilpailla ESU:n kanssa,vaan kehittää yhteistyössä sen toimintatapoja ja organisaatiota. Vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuuksia ja tarvetta NOMverkoston yhteisen toimihenkilön valitsemiseen. NOM-verkoston toiminnasta viestitään entistä laajemmin sekä ylioppilaskuntiin että muille sidosryhmille.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 8/9 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 10. Jatketaan ja laajennetaan SYL:n vaikuttamistyötä EU-tasolla Suomessa toteuttava koulutuspolitiikka on suurelta osin seurausta joko EU:n yhteisistä ohjelmista ja poliittisista linjauksista tai vahvoista kansainvälisistä trendeistä tai molemmista. Europarlamentaarikkojen tapaamisista on saatu hyvää palautetta, ja vaikuttamismallia on syytä levittää myös muille eurooppalaisille kansallisille opiskelijajärjestöille. Kansallisiin europarlamentaarikkoihin vaikuttaminen tukee ESU:n tavoitteita, ja ESU tuleekin saada koordinoimaan tätä työtä. Vaikuttamista on mahdollisuuksien mukaan laajennettava Suomen pysyvän edustuston suuntaan. EU-lobbauksesta viestitään ylioppilaskuntiin entistä laajemmin. 11. Edistetään korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita Vauhditetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä edistämällä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa yhteisesti asetettuja tavoitteita tutkintoihin kuuluvasta kansainvälistymisjaksosta sekä kotimaisten kielten opetuksen lisäämisestä ja kehittämisestä osaksi vieraskielisiä maisteriohjelmia. Lisäksi tuetaan ylioppilaskuntia paikallisessa työssä kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden lisäämiseksi ja parantamiseksi. Lukukausimaksukokeilun seurannassa painotetaan tulosten läpinäkyvää ja kriittistä arviointia. Valtioneuvoston koulutusvientistrategian toteuttamista seurataan. 12. Edistetään kansainvälisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asemaa Suomessa Korkeakoulujen kansainvälistyminen on niiden kriittinen menestystekijä, mutta se etenee tuskastuttavan hitaasti. Myös keskustelu suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä on saanut ikäviä piirteitä. Osallistutaan työhön kansainvälisten opiskelijoiden asumistilanteen parantamiseksi ja tuetaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Ollaan aloitteellisia keskustelussa maahanmuutosta ja erityisesti maahanmuuttajien opintopoluista ja työllistymisestä: tavoitteena on kasvattaa maahanmuuttajataustaisten osuutta korkeakoulutuksessa sekä parantaa kaikkien maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. 13. Työurakeskusteluun osallistuminen Työurien pidentäminen on ollut keskeinen aihe poliittisessa keskustelussa. Työmarkkina- ja eläkeratkaisujen vaikeuden takia paineita pidentää työuria on suuntautunut myös työurien alkupäähän ja siten koulutusjärjestelmiin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on vaikeuttanut opiskelijoiden tilannetta. Eduskuntavaalien 2011 tulos tulee vaikuttamaan kauaskantoisesti, miten työmarkkinat kehittyvät. Tämä luo uudenlaisia edunvalvontahaasteita, koska on vaara, että tehdään opiskelijoihin suoraan vaikuttavia päätöksiä huomioimatta opiskelijoiden ja koulutusjärjestelmän tarpeita. Opiskelukykyyn panostamalla ja opiskelun mahdollisuuksia parantamalla luodaan pohja yksilön koko työuran kestävälle hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työurien pidentämisen varjolla ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. SYL:n tavoitteena on, että työurakeskustelussa ymmärretään myös opiskelijoiden tekemän työn merkitys yhteiskunnalle sekä opiskelun ja työn limittyminen elämän eri vaiheissa. Työuran pidentämisen toimenpiteiden on kohdennuttava tasapuolisesti työuran kaikille vaiheille. 14. Opiskelijabarometrin rakentaminen Hankkeen tavoitteena on saada SYL:n päätöksenteon ja poliittisen linjan valmistelun tueksi ruohonjuuritason tietoa opiskelijan arjesta. Tämä opiskelijapaneeli olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 9/9 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 rahoittajana. Hankkeen toteuttamista selvitettiin 2010, jolloin nähtiin hyväksi, että opiskelijabarometria kehitettäisiin OTUS:n Päivystävä tutkija-hankkeen yhteydessä. Päivystävä tutkija-hanke saatiin käynnistettyä syksyllä 2010, joten opiskelijabarometriin tarvittava työ voidaan aloittaa 2011. 15. SYL:n verkkoviestinnän jatkokehittäminen SYL uudisti verkkosivunsa 2010 tavoitteenaan luoda Suomen paras paikka perehtyä ja osallistua yhteiskunnan korkeakoulu- ja opiskelijapoliittiseen keskusteluun. Tähän pyritään avoimen verkkoviestinnän ja sosiaalisen median hyödyntämisen konseptilla. Toimijoiden koulutus, toiminnan arvioimisen mittarien määrittely ja kehitystarpeiden tunnistaminen ovat tärkeitä viestinnän kehittymisen jatkumiseksi. Tavoitellaan viestinnässä mahdollisimman suurta tehokkuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta käyttämällä hyväksi perinteisen ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. 16. SYL:n kehitysyhteistyöhankkeet SYL on hakenut ulkoasiainministeriöltä kahta viestintä- ja kehityskasvatustukihanketta. Ensimmäinen hanke pitää sisällään Suomessa tapahtuvan tiedotushankkeen rahoituksen, jolla kustannetaan mm. neljä kertaa vuodessa järjestettävät ylioppilaskuntien kehytapaamiset. Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikkohanke on toinen ulkoasiainministeriöltä haettavissa hankkeista. Ulkomailla sijaitsevista hankkeista jatkamme Mongolian ja Sambian hankkeiden parissa. Mongoliassa tuetaan kiertävien kirjastojen ja koulutuskeskusten toimintaa. Ne tarjoavat kolmessa hankemaakunnassa kirjastopalveluja sekä lyhytkursseja ammatillisissa, yhteiskunnallisissa ja yrittäjyystaidoissa paikallisille ihmisille. Sambiassa nuoria koulutetaan ammatillisessa oppilaitoksessa (KYP), josta he valmistuvat automekaniikka-, autoelektroniikka-, vaatetus- tai ompelukursseilta. 17. Polttava kysymys -kampanjaan osallistuminen Polttava kysymys kampanja on Maan ystävät ry:n ja 27 yhteistyökumppanin ilmastokampanja, jonka tavoitteena on saada Suomeen kasvihuonepäästöjä vähentävä ilmastolaki. SYL:n liittokokous on vuonna 2008 tehnyt päätökseen Polttavaan kysymykseen liittymisestä ja vuonna 2011 yhteistyötä jatketaan kampanjan loppuunsaattamiseksi.