Ops /Parkano Päivitys 1.8.2012 (OPH määräys 50/011/2010) Päivitys 1.8.2012 (OPH määräys 50/011/2010) Päivitetyt luvut: 1.2, 3.4, luvut 4 ja 5 kokonaisuudessaan. Luvussa 11 Oppilaan arviointi huomioitu erilaisten joustavien ja yksilöllisten järjestelyiden ja tukimuotojen vaikutus oppilasarviointiin. Päivityksen yhteydessä on uudistettu opetussuunnitelman rakennetta ja sisällysluetteloa sisältöjä muuten muuttamatta. Opetussuunnitelmauudistus alkaa 2014 ja otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2016 Opetussuunnitelman perusteet OPH määräyksen 50/011/2010 osalta säilyvät.
Ops /Parkano PARKANON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 SISÄLLYSLUETTELO I OSA 9 1 JOHDANTO... 9 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LUVUT... 9 Siirtymäsäännökset... 9 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...10 2 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOPOHJA JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...10 2.1 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS...10 2.2 PERUSOPETUKSEN ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI, KIELIOHJELMA JA TUNTIJAKO...11 2.3 TOIMINTAKULTTUURIKEHÄT...12 ITSEOHJAUTUVAKSI JA YKSILÖLLISEKSI... 13 PERSOONAKSI... 13 MUUTTUVAN MAAILMAN KANSALAISEKSI... 13 KESTÄVÄN KEHITYKSEN VAALIJAKSI... 14 EETTISEKSI TOIMIJAKSI... 14 2.4 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET...15 2.4.1 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen...15 2.4.2 Tavoitteet tiedoissa ja taidoissa...16 2.4.3 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen...16 2.5 KIELIOHJELMA...17 2.5.1 Perusopetus, luokat 1-6...17 2.5.2 Perusopetus, luokat 7-9...17 2.5.3 Kieltenopetus ja erityisopetus, vuosiluokilla 1-9...17 2.6 TUNTIJAKO PARKANOSSA...17 2.7 YHDYSLUOKKAOPETUS...18 2.8 OPETUKSEN PAINOTUKSET...18 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...19 3.1 OPPIMISKÄSITYS...19 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ...20 3.2.1 Fyysinen oppimisympäristö...20 3.2.2 Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö...20 3.2.3 Pedagoginen oppimisympäristö ja opettajan rooli...21 3.2.4 Oppimisympäristö ja opettajan rooli alkuopetuksessa...21 3.2.5 Alkuopetuksen lähtökohdat...21 3.3 TOIMINTAKULTTUURI...22 3.3.1 Koulujen toimintakulttuuri Parkanossa...22 3.3.2 Kouluyhteisön hyvinvointi ja ilmapiiri...22 Työkumppanuus... 22 Tiedottaminen... 23 Johtamiskulttuuri... 23 Toimintamallit... 23 Koulun toiminta, perinteet, juhlat ja tapahtumat... 23 3.3.3 Pelisäännöt...24 Järjestyssäännöt... 24 Työyhteisön pelisäännöt... 24 Opiskelua koskevat ohjeet... 24 Koulun ulkopuolisen toiminnan pelisäännöt... 24 Opintoretket... 24 Leirikoulut... 24 Koko henkilökuntaa koskevat kasvatuksen ja ohjauksen periaatteet... 25 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT...25 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI...27
Ops /Parkano 4.1 TUEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET...27 4.2 TUKI ERITYISISSÄ TILANTEISSA...30 4.3 YLEINEN TUKI...30 4.4 TEHOSTETTU TUKI...31 Prosessi 32 Pedagoginen arvio...32 Oppimissuunnitelma...33 4.5 ERITYINEN TUKI...33 Prosessi 33 Pedagoginen selvitys...33 4.6 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT...34 4.6.1 OPPIMISSUUNNITELMA...34 4.6.2 HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA...35 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT...35 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI...35 5.1.1 TUKIOPETUS...35 Tukiopetus yleisen tuen aikana...36 Tukiopetus tehostetun tuen aikana...36 Tukiopetus erityisen tuen aikana...36 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS...36 Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea...37 Osa-aikainen erityisopetus Parkanossa yleisen tuen aikana...37 Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana...38 Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana...38 5.1.3 ERITYISOPETUS...38 5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILLÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN SEKÄ VUOSILUOKAN KERTAAMINEN...39 5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS...40 5.1.6 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU...41 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI...42 5.2.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ...42 Yhteistyö Parkanossa...42 Perusopetuksen johtokunnat koulut...43 Vanhempainyhdistys/toimikunta koulut...43 Koulut - koti...43 Luokka - koti...43 Opettaja - yksittäinen oppilas/perhe...44 Yhteistyö ongelmatilanteissa...44 Oppilaan ohjaaminen oppilashuoltoon...44 5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN...44 Ohjaus osana yleistä tukea...45 Ohjaus tehostetun tuen aikana...45 Ohjaus erityisen tuen aikana...45 5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN...46 5.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA...46 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA...46 5.3.1 Joustavan perusopetuksen ryhmä JOPO...48 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN...49 5.4.1 5.4.1 OPPILASHUOLTO...49 5.4.2 Kouluavustajat...50 5.4.3 Koulunkäyntiavustajatoiminta...50 5.4.4 Kouluruokailu...50 5.4.5 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN...51 5.4.6 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN...52 5.4.7 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PARKANOSSA...53 huolto Parkanossa...53
Ops /Parkano huoltoryhmän työ:...53 huollosta tiedottaminen...54 huoltoon liittyvät suunnitelmat 2004...54 Poissaolot 55 Päihteiden vastainen työ...55 Koulukuljetukset...55 5.4.8 Kuka puuttuu? Kenelle kuuluu? kaavio ja nivelvaiheiden yhteistyö...55 5.4.9 Opinpolun nivelvaiheet Parkanossa...59 Päivähoito/kotihoito esiopetus...59 Esiopetus Ensimmäinen luokka...59 Alakoulu Yläkoulu...59 Yläkoulu lukio/ammatillinen oppilaitos...60 6 YHTEISTYÖTAHOT...60 6.1 ESIOPETUS JA ALKUOPETUS...60 6.2 ALKUOPETUS JA MUU PERUSOPETUS...60 6.3 KESKUSTAN KOULU, KYLÄKOULUT JA YHTEISKOULU...61 6.4 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ...61 6.5 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA...62 Yhteistyökumppanit... 62 huollon yhteistyökumppanit... 62 Kansainvälinen toiminta... 62 6.6 KOULUTERVEYDENHUOLTO...62 6.7 KOULUNKÄYNNIN JÄRJESTÄMINEN ERITYISTILANTEISSA...63 6.8 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ...63 6.9 OPPILASKUNTA- JA TUKIOPPILASTOIMINTA...63 6.10 KOULUKULJETUKSET...63 7 TIETOSTRATEGIA...64 7.1 LÄHTÖTILANTEEN KUVAUS...64 7.1.1 Tietostrategian määrittely...64 7.1.2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi perusopetuksessa...64 7.2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA AIHEKOKONAISUUKSIEN JA OPPIAINEIDEN TAVOITTEISSA...66 7.3 TIETOTEKNIIKAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKITTAIN...67 1. VUOSILUOKKA... 67 2. VUOSILUOKKA... 67 3. VUOSILUOKKA... 67 4. VUOSILUOKKA... 67 VUOSILUOKAT 5-6... 67 VUOSILUOKAT 7-9... 68 7.4 VERKOT, TYÖASEMAT, LAITTEET JA OHJELMISTOT...68 7.4.1 Tietoturva...69 7.4.2 Koulujen www-sivut...69 7.4.3 TIETO- ja VIEstintätekniikan käyttö yhteydenpidossa...70 7.5 BUDJETOINTI...70 7.5.1 Tukipalvelut...70 8 OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN...70 8.1 KUNTAKOHTAINEN ARVIOINTI...70 8.2 KOULUKOHTAINEN ITSEARVIOINTI...70 8.3 OPPILASARVIOINTI...70
Ops /Parkano OSA 2 71 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN...71 9 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...71 9.1 IHMISENÄ KASVAMINEN...71 9.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...72 9.3 VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO...72 9.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS...73 9.5 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA...74 9.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE...75 9.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA...76 10 OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT...77 10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...77 10.1.1 Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 1-2...77 1. VUOSILUOKKA... 78 2. VUOSILUOKKA... 80 10.1.2 Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 3-5...83 3. VUOSILUOKKA... 84 4. VUOSILUOKKA... 86 5.VUOSILUOKKA... 89 10.1.3 Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 6-9...95 6. VUOSILUOKKA... 96 7. VUOSILUOKKA,... 99 8. VUOSILUOKKA... 101 9.VUOSILUOKKA... 102 10.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI... 106 10.2.1 Ruotsin kieli... 106 10.2.2 Ruotsi B- kielenä ( B1)... 107 VUOSILUOKAT 7 9... 107 10.3 VIERAAT KIELET... 110 10.3.1 A-kieli englanti... 111 VUOSILUOKAT 3-6... 111 VUOSILUOKAT 7 9... 114 10.3.2 Valinnainen kieli ( B2 ) saksa... 118 8. VUOSILUOKKA... 118 9. VUOSILUOKKA... 120 10.3.3 Valinnainen KIELI (B2) ranska... 123 8. VUOSILUOKKA... 123 9.VUOSILUOKKA... 124 10.4 MATEMATIIKKA... 126 10.4.1 Matematiikka vuosiluokilla 1-2... 126 1. VUOSILUOKKA... 127 2. VUOSILUOKKA... 129 10.4.2 Matematiikka vuosiluokilla 3-5... 131 3. VUOSILUOKKA... 133 4. VUOSILUOKKA... 135 5. VUOSILUOKKA... 138 10.4.3 Matematiikka vuosiluokilla 6-9... 142 6. VUOSILUOKKA... 143 7. VUOSILUOKKA... 145 8. VUOSILUOKKA... 146 9. VUOSILUOKKA... 147 10.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 150 10.5.1 Ympäristö- ja luonnontieto vuosiluokilla 1-2... 150 1. VUOSILUOKKA... 151 2. VUOSILUOKKA... 152 10.5.2 Ympäristö- ja luonnontieto vuosiluokilla 3-4... 155 3. VUOSILUOKKA... 156 4. VUOSILUOKKA... 158
Ops /Parkano 10.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 161 10.6.1 Biologia vuosiluokilla 5-6... 161 5. VUOSILUOKKA... 162 6. VUOSILUOKKA... 162 10.6.2 Maantieto vuosiluokilla 5-6... 163 5. VUOSILUOKKA... 163 6. VUOSILUOKKA... 163 10.7 FYSIIKKA JA KEMIA... 166 10.7.1 Fysiikka ja kemia vuosiluokilla 5-6... 166 5. VUOSILUOKKA... 166 6. VUOSILUOKKA... 168 10.7.2 Fysiikka vuosiluokilla 7-9... 171 VUOSILUOKKA: 7... 172 VUOSILUOKKA: 8... 173 VUOSILUOKKA: 9... 174 10.7.3 Kemia vuosiluokilla 7-9... 176 VUOSILUOKAT 7 9... 176 7. VUOSILUOKKA... 178 8. VUOSILUOKKA... 179 9. VUOSILUOKKA... 180 10.8 TERVEYSTIETO... 182 10.8.1 Terveystieto vuosiluokilla 7-9... 183 VUOSILUOKKA: 7... 183 VUOSILUOKKA: 8... 185 VUOSILUOKKA: 9... 188 10.9 USKONTO... 191 10.9.1 Evankelisluterilainen uskonto... 191 10.9.2 Evankelisluterilainen uskonto vuosiluokilla 1-2... 191 1. VUOSILUOKKA... 192 2. VUOSILUOKKA... 194 10.9.3 Evankelisluterilainen uskonto vuosiluokilla 3-5... 195 3. VUOSILUOKKA... 195 4. VUOSILUOKKA... 197 5. VUOSILUOKKA... 198 10.9.4 Evankelisluterilainen uskonto vuosiluokilla 6-9... 199 6. VUOSILUOKKA... 200 7. VUOSILUOKKA... 202 8. VUOSILUOKKA... 203 9. VUOSILUOKKA... 204 10.10 HISTORIA... 206 10.10.1 Historia vuosiluokilla 5-6... 206 5. VUOSILUOKKA... 207 6. VUOSILUOKKA... 208 10.10.2 Historia vuosiluokilla 7-9... 209 7. VUOSILUOKKKA... 210 8. VUOSILUOKKA... 212 10.11 YHTEISKUNTAOPPI... 214 9. VUOSILUOKKA... 214 10.12 MUSIIKKI... 217 10.12.1 Musiikki vuosiluokilla 1-2... 217 10.12.2 Musiikki vuosiluokilla 3-4... 219 10.12.3 Musiikki vuosiluokilla 5-9... 221 10.13 MUSIIKKILUOKKIEN AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA... 225 10.13.1 Musiikkiluokat Parkanossa... 225 10.13.2 Yhteistyö opetuksen järjestämisessä... 225 10.13.3 Musiikinopetus... 225 3. ja 4. VUOSILUOKKA... 227 5. ja 6. VUOSILUOKKA... 229 MUSIIKKILUOKKIEN KANSANTANSSIN OPETUS 3. JA 5. LUOKALLA... 232 3. LUOKKA... 232 5. LUOKKA... 232 VUOSILUOKAT 7-9... 233 10.14 KUVATAIDE... 236
Ops /Parkano 10.14.1 Kuvataide vuosiluokilla 1-2... 237 10.14.2 Kuvataide vuosiluokilla 3-4... 238 3. VUOSILUOKKA... 238 4. VUOSILUOKKA... 240 10.14.3 Kuvataide vuosiluokilla 5-9... 243 5. VUOSILUOKKA... 243 6. VUOSILUOKKA... 245 7. VUOSILUOKKA... 247 10.15 KÄSITYÖ... 249 10.15.1 Käsityö vuosiluokilla 1-2... 249 10.15.2 Käsityö vuosiluokilla 3-4... 250 3. 4. LUOKAN TEKNINEN TYÖ... 251 3. - 4. LUOKAN TEKSTIILITYÖ... 252 10.15.3 Käsityö vuosiluokilla 5-9... 253 VUOSILUOKAT 5-6... 254 5.-6. LUOKAN TEKNINEN TYÖ... 254 5.JA 6. LUOKAN TEKSTIILITYÖ... 255 7. VUOSILUOKKA... 256 TEKNISEN TYÖN JA TEKSTIILITYÖN YHTEINEN SISÄLTÖ... 256 TEKSTIILITYÖ... 257 TEKNINEN TYÖ... 258 PROJEKTIT... 258 10.16 LIIKUNTA... 260 10.16.1 Liikunta vuosiluokilla 1-2... 260 10.16.2 Liikunta vuosiluokilla 3-4... 261 3. VUOSILUOKKA... 262 4. VUOSILUOKKA... 266 10.16.3 Liikunta vuosiluokilla 5-9... 268 5. VUOSILUOKKA... 269 7. VUOSILUOKKA... 273 8. VUOSILUOKKA... 274 9. VUOSILUOKKA... 275 10.17 KOTITALOUS... 278 VUOSILUOKAT 7-9... 278 7. VUOSILUOKKA... 279 10.18 VALINNAISAINEIDEN OPETUS... 281 10.18.1 Yhteiskuntaoppi / ekonomia... 282 8. JA 9. VUOSILUOKKA... 282 10.18.2 Musiikki / Valinnainen musiikki... 285 8. ja 9. vuosiluokka... 285 10.18.3 Kuvataide / Valinnainen kuvataide... 286 8. VUOSILUOKKA,... 286 9. VUOSILUOKKA... 287 10.18.4 Tekninen työ ja tekstiilityö... 289 8.- 9. VUOSILUOKKA... 289 TEKNINEN TYÖ... 289 TEKSTIILITYÖ... 289 8. VUOSILUOKKA... 289 KESKEISET SISÄLLÖT... 289 9. VUOSILUOKKA... 289 10.18.5 Liikunta... 290 VUOSILUOKKA 8... 290 VUOSILUOKKA 9... 290 10.18.6 Kotitalous... 291 8. LUOKKA... 291 9. LUOKKA... 291 10.18.7 Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito... 293 Vuosiluokat 8-9... 293 8.VUOSILUOKKA... 293 9.VUOSILUOKKA... 294 10.18.8 Tietotekniikka... 295 8. VUOSILUOKKKA... 295 9. VUOSILUOKKA... 295 10.18.9 Tekstinkäsittely... 296 8. JA 9. VUOSILUOKKA... 296
Ops /Parkano 10.18.10 Konekirjoitus ja tekstinkäsittely... 299 8. VUOSILUOKKA... 299 9. VUOSILUOKKA... 299 10.18.11 Ilmaisutaito... 301 10.19 OPPILAANOHJAUS... 302 VUOSILUOKAT 1-2... 302 VUOSILUOKAT 3-6... 303 VUOSILUOKAT 7-9... 305 11 OPPILAAN ARVIOINTI... 308 11.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 308 11.1.1 Oppilaan arviointi... 308 11.1.2 Arvioinnin periaatteet... 308 11.1.3 OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN... 308 11.1.4 OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN.. 309 11.1.5 ARVIOITAVAT OPPIAINEET... 309 11.1.6 Oppilaan arvioinnin muodot... 309 11.1.7 Oppilaan arvioinnin yleiset kriteerit... 309 11.1.8 Työskentelyn arviointi... 311 11.1.9 Oppilaan itsearviointi... 312 11.1.10 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 312 11.1.11 Käyttäytymisen arviointi... 313 11.1.12 Oppilaan arviointiin liittyviä käytännön ohjeita... 314 11.1.13 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 315 11.1.14 Maahaanmuuttajaoppilaan arviointi... 315 11.2 PÄÄTTÖARVIOINTI... 316 11.2.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄ... 316 11.2.2 ARVIOINNIN PERIAATTEET... 316 11.2.3 Arvioitavat oppiaineet... 316 11.3 TODISTUKSET... 317 11.3.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset... 317 11.3.2 Perusopetuksen päättötodistus... 318 11.3.3 Muut todistukset... 319 11.3.4 Musiikkiluokkatodistus... 319 11.4 OPPIAINEKOHTAINEN ARVIOINTI... 319 11.4.1 Äidinkieli... 319 11.4.2 Englanti ( A1 )... 320 11.4.3 Matematiikka... 320 11.4.4 Ympäristö- ja luonnontieto... 321 11.4.5 Fysiikka ja kemia... 321 11.4.6 Evankelisluterilainen uskonto... 322 11.4.7 Historia... 323 11.4.8 Musiikki... 323 11.4.9 Kuvataide... 324 11.4.10 Käsityö... 324 11.4.11 Liikunta... 325 12 HUOMAUTETTAVAA!... 326
Ops /Parkano Yleinen osa 9 I OSA 1 JOHDANTO Parkanossa on laadittu ensimmäinen koko perusasteen yhdistävä opetussuunnitelma. Työn lähtökohtana on ollut 1. luvussa esitetty toiminta-ajatus. Opetussuunnitelma vuosiluokille 1 9 on laadittu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Se otetaan käyttöön vaiheittain syyslukukaudesta 2004 lähtien. Opetussuunnitelman 1.-2. luokkia koskeva osuus on hyväksytty käyttöön jo syksystä 2003 alkaen. Päivitys 1.8.2012 (OPH määräys 50/011/2010) Opetushallitus on määräyksellään 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 muuttanut ja täydentänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Parkanon sivistyslautakunta on kokouksessaan 20.6.2012 hyväksynyt esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin tehdyt muutokset. Muutokset astuivat voimaan 1.8.2012. Päivitetyt osuudet näkyvät tässä asiakirjassa vasemman marginaalin Päivitys - huomatuksen jälkeen 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LUVUT Opetussuunnitelma koostuu kahdesta pääluvusta: Yleinen osa ja Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt. Yleinen osa sisältää muun muassa opetuksen arvoperustan, oppimisympäristökuvauksen sekä tuntijaon ja kieliohjelman. Myös kodin ja koulun yhteistyö sekä oppilashuollon ja erityisopetuksen organisointi sisältyvät tähän jaksoon. Opetussuunnitelma on myös koulun arkikäytänteiden käsikirja. Opetussuunnitelma sisältää siten ohjeita päivittäistä arkista työskentelyä varten erityisesti toimintakulttuuri- ja oppilashuolto-osioissa sekä opiskelun ohjausta käsittelevässä luvussa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käsittelevä aihekokonaisuus on saanut lisäksi tietostrategian yhteydessä oman opetussuunnitelmansa. Arviointi-luvussa käsitellään koulun toiminnan arviointia ja jatkuvan kehittämisen haastetta. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt sisältävät eri oppiaineiden opetukselliset tavoitteet, aihekokonaisuuksien toteuttamisen ja aineen arviointiohjeita. Kaikissa aineissa sisältö jaotellaan vuosiluokittain. Lisäksi vuosiluokilla 7 9 on joissakin aineissa opetus jaksotettu kursseittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvien aihekokonaisuuksien toteutusta luonnehditaan yleisellä tasolla osan alussa sekä kunkin oppiaineen yhteydessä. Oppiaineiden yhteydessä käsitellään kunkin aineen kannalta keskeisten aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä. Siirtymäsäännökset Opetus jatkuu uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamisen jälkeen uuden tuntijaon mukaisesti. Kun uusi tuntijako otetaan käyttöön, opiskelunsa aikaisemman tuntijaon mukaan aloittaneelta oppilaalta saattaa tuntimäärä joissakin aineissa jäädä vähäisemmäksi kuin mitä uudessa tuntijaossa on mainittu. Tällaisia oppiaineita ovat esimerkiksi terveystieto, fysiikka ja kemia. Opetuksen järjestäjän tulee pedagogisin keinoin auttamaan oppilaita savuttamaan uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimäärät niissä aineissa, joissa oppilaan opiskelema tuntimäärä jää vähäisemmäksi kuin mitä uusi tuntijako edellyttää. 9
Ops /Parkano Yleinen osa 10 Päivitys 1.8.2012 (luku 1.2.) Kaikki yhteiset oppiaineet arvioidaan numeroin päättötodistukseen ja arviointi tapahtuu ensimmäisen kerran päättöarvioinnin kriteereiden mukaisesti lukuvuoden 2006 2007 päättötodistuksessa. Sitä ennen noudatetaan aiemmin annettuja kriteerejä. Terveystiedon osalta päättöarvioinnin kriteereitä noudatetaan vasta, kun oppilas on opiskellut terveystieto- oppiaineen koko oppimäärän 7-9 vuosiluokilla. Historiasta ja yhteiskuntaopista annetaan omat arvosanat viimeistään keväällä 2007. Uudet kirjainmallit voidaan ottaa käyttöön lukuvuoden 2004-2005 alusta kaikilla luokilla. Ne on otettava käyttöön viimeistään 2006-2007. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaankuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 2 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOPOHJA JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Parkanolainen esi- ja peruskoululainen saa kulkea turvallista oppimisen polkua kohti peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja. Työtä tehdään yhteisvastuullisesti koulun, kodin ja lähiympäristön kanssa positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. 10
Ops /Parkano Yleinen osa 11 2.2 PERUSOPETUKSEN ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI, KIELIOHJELMA JA TUNTIJAKO Eettisyys Osallistuva kansalaisuus Terve itseohjautuvuus, yksilöllisyys Yhteisöllisyys, turvallisuus Opetus pyritään rakentamaan vankalle yhteisölliselle ja fyysisesti ja psyykkisesti turvalliselle perustalle. Oppilaan terve itseohjautuvuus ja yksilöllisyys voivat nousta näistä lähtökohdista. Edellä olevan perustan rakennuttua nuoresta voi kehittyä osallistuva ja yhä laajenevilla elämänalueilla toimiva kansalainen. Muuttuvissa olosuhteissa eettisyys ja omaksutut arvot ohjaavat nuorta hänen toiminnassaan. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasaarvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvolli- 11
Ops /Parkano Yleinen osa 12 suuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. (Opetussuunnitelman perusteet luku 2.1) Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Parkanossa arvopohjaa on tarkennettu yhteistyössä vanhempien, opettajien ja luottamushenkilöiden kanssa. Opetuksen arvot ovat tässä opetussuunnitelmassa teemoitettu arvoympyröiksi. Niiden keskelle on sijoitettu koulutyötä ohjaavat arvot. Toimintakulttuurikehälle on kirjattu niitä koulun toiminnan tapoja, joilla kyseisiä arvoja saadaan koulun arjessa näkyviksi. 2.3 TOIMINTAKULTTUURIKEHÄT YHTEISÖN JÄSENEKSI Toimintakulttuuri Ryhmässä ja ryhmänä toimiminen Oman näkemyksen ilmaiseminen ja perustelu Hyvät tavat Elinkeinoelämään tutustuminen Koulun ja yhteiskunnan toimintaan vaikuttaminen Säännöllinen työnteko Vastuu omasta työstä Omaehtoinen toiminta yhteisön hyväksi Yhteisöllisyys Vastuullisuus Suvaitsevaisuus Yhteistoiminnallisuus Turvallisuus Erilaisuuden hyväksyminen Joustavuus Kiireettömyys Aikuisen läsnäolo Sääntöjen noudattaminen Kuri Rakentava kritiikki ja muutosehdotukset 12
Ops /Parkano Yleinen osa 13 Toimintakulttuuri Avoin, myönteinen ja kannustava ilmapiiri Oman lahjakkuuden ja omien taipumusten kehittäminen Omien osaamisalueiden tuntemus Itsearviointi Pettymysten sietokyky Huumori Hyvä omanarvontunto Itseluottamus Itsetuntemus Itsekuri Terveet elämäntavat Sisäisten impulssien hallinta ja hillintä Syy- seuraus- suhteiden ymmärrys Yksilön vapaudet ja velvollisuudet Omatoimisuus Monipuolinen terveys-, liikunta- ja päihdekasvatus ITSEOHJAUTUVAKSI JA YKSILÖLLISEKSI PERSOONAKSI Arviointikeskustelut Toimiva oppilashuolto Tuki- ja erityisopetus Yksilöllinen opinto- ohjaus Toimintakulttuuri Koulun omat juhlat Tapahtumat Oman paikkakunnan perinteet MUUTTUVAN MAAILMAN KANSALAISEKSI Kulttuurimaisema Taide-elämykset, näyttelyt, konsertit, teatteriretket, elokuvat Yhteistyö rinnakkaiskasvatta-jien kanssa Vahva kulttuuri- Identiteetti Omien juurien tuntemus Kulttuurien välinen ymmärrys Tasa-arvo ja demokratia Ystävyyskoulutoiminta Elinkeinoelämään tutustuminen Työelämään tutustuminen Koulun ja yhteiskunnan toimintaan vaikuttaminen Osallistuminen kansainvälisiin projekteihin Ihmisoikeuksien tunnustaminen 13
Ops /Parkano Yleinen osa 14 Kouluympäristön viihtyisyys ja puhtaus Kierrätys Arkipäivän valinnat ja toimintamallit Kaikin aistein luonnon kauneudesta nauttiminen Retkeily luonnossa ja muissa ympäristökohteissa Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Ympäristön elinkelpoisuuden vaaliminen Aineen ja energian kiertokulun ja oman toiminnan välinen yhteys Oman paikkakunnan luonnonrikkaus Lajintuntemus KESTÄVÄN KEHITYKSEN VAALIJAKSI Omien valintojen globaalit merkitykset Toimintakulttuuri Avoimuus ja myönteisyys EETTISEKSI TOIMIJAKSI Kyky valita oikean ja väärän väliltä Oikean ja väärän tajuaminen Valinnan vapaus Valintoihin vaikuttavien asioiden käsittely Oma elämänkatsomus Ajattelutapojen ja toimintatapojen uudistamisen kyky Rohkeus toimia Uskonnollisten ja eettisten kysymysten pohdinta Oikeudenmukaisuus Yhteisvastuu 14
Ops /Parkano Yleinen osa 15 2.4 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Opetussuunnitelman perusteet luku 2.2) Peruskoululain 2. sekä Valtioneuvoston asetus 1435/20.12.2001 asettavat perusopetukselle yleiset tavoitteet. Näiden pohjalta kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Parkanossa ovat seuraavat: 2.4.1 KASVU IHMISYYTEEN JA YHTEISKUNNAN JÄSENYYTEEN Oppilaasta kasvaa tasapainoinen ja terveen itsetunnon omaava ihminen. Hän kykenee terveen kriittisesti arvioimaan ympäristöään ja yhteiskuntaa sen vastuullisena jäsenenä. Hän kunnioittaa elämää, luontoa ja ihmisoikeuksia. Hän arvostaa omaa ja toisten oppimista ja kunnioittaa työn tekemistä. Hän omaa hyvät käytöstavat. Hän on kehittynyt kyvyssään tehdä yhteistyötä, kantaa vastuuta ja omaa sosiaalisia taitoja. Hän arvostaa ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien välistä suvaitsevaisuutta ja luottamusta. Hän arvostaa omia juuriaan. Hänellä on valmiudet toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Hän omaa tietoja ja taitoja kestävän kehityksen edistämiseen. 15
Ops /Parkano Yleinen osa 16 2.4.2 TAVOITTEET TIEDOISSA JA TAIDOISSA saa perustan laajalle yleissivistykselle. Hän saa aineksia ja virikkeitä maailmankuvansa avartamiselle ja syventämiselle. Hän oppii tunnistamaan tunteita ja tarpeita. Hän tuntee uskontoja ja erilaisia elämänkatsomuksia. Hän oppii historian, kulttuurin ja kirjallisuuden avulla tunnistamaan inhimillisen elämän piirteitä. Hänellä tuntee luonnon lainalaisuuksia ja terveyden eri tekijöitä. Hän oppii tuntemaan teknologiaa ja taloutta. kokee esteettisiä kokemuksia ja saa elämyksiä eri kulttuurin aloilta kouluympäristössä ja sen ulkopuolella. Hänen kädentaitonsa, luovuutensa ja liikunnalliset taitonsa kehittyvät. Hän edistyy ajattelun ja viestinnän taidoissa. Hän hallitsee äidinkieltä monipuolisesti. Hänellä on valmiudet vuorovaikutukseen myös ruotsin ja englannin ja/tai saksan tai muilla kielillä. Hän kykenee matemaattiseen ajatteluun ja osaa soveltamisen perusteet. Hän on harjaantunut tieto- ja viestintätekniikassa. 2.4.3 KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Oppilaan huoltajien ja koulun välillä toteutuu kasvatuskumppanuus, jota hoidetaan erilaisen yhteistyömuodoin. Oppilaalle mahdollistetaan oman kehitystason ja tarpeiden mukainen opetus, ohjaus ja tuki oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla yleis- tai erityisopetuksessa. Opetuksessa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet ja kehityserot. saa opiskella ajanmukaisessa ja turvallisessa oppimisympäristössä, joka antaa hänelle mahdollisuuden oppia eri tavoin sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistetään suunnitelmallisen ja toimintatapojaan kehittävän oppilashuollon avulla. Oppilaan oppimisvaikeuksia tunnistetaan yhteistyössä kodin, koulun ja eri asiantuntijaryhmien kanssa. Oppilaan syrjäytymistä torjutaan tukemalla oppilaan itsetuntoa ja osoittamalla ja tarjoamalla hänelle vaihtoehtoisia oppimisen polkuja. Oppilaan oppimisentaitoja kehitetään johdonmukaisesti. Jokainen ikäluokka saavuttaa sekä valmiudet että halun jatkoopintoihin 16
Ops /Parkano Yleinen osa 17 2.5 KIELIOHJELMA Kieliohjelman tavoitteena on taata perusopetuksen oppilaille monipuolinen kielitaito. 2.5.1 PERUSOPETUS, LUOKAT 1-6 A-kieli Peruskoulun oppilaiden ensimmäinen vieras kieli (vähintään 16 vuosiviikkotuntia perusopetuksen aikana) aloitetaan perusopetuksen kolmannella luokalla. A-kielenä tarjotaan englantia, jota opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia 3.-6. luokilla 2.5.2 PERUSOPETUS, LUOKAT 7-9 A-kieli Kolmannella luokalla alkanut A-kielen opiskelu jatkuu perusasteen loppuun asti. 7.luokalla 2 vuosiviikkotuntia ja 8.ja 9. luokilla 3 vuosiviikkotuntia B-kieli Parkanon yhteiskoulussa opiskellaan vuosiluokilla 7-9 B-kielenä ruotsia, 2 vuosiviikkotuntia kullakin luokalla. Valinnainen B-kieli Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu aloitetaan kahdeksannella luokalla. Valinnaisia kieliä voivat yhteiskoulussa olla saksa ja ranska. Valinnaisen vieraan kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita on 8 oppilasta. Valinnaista kieltä opiskellaan 8. ja 9. luokalla 2 vuosiviikkotuntia. Valinnaisen vieraan kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista. Tällöin todistukseen tulee merkintä "suoritettu". 2.5.3 KIELTENOPETUS JA ERITYISOPETUS, VUOSILUOKILLA 1-9 Erityisopetuksessa kieltenopetus järjestetään oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. 2.6 TUNTIJAKO PARKANOSSA Tuntijako perustuu Valtioneuvoston asetukseen 20.12.2001 6. Tuntijakoon perusopetuksen luokille 1-6 merkitty kuntakohtainen resurssi käytetään oppilasryhmäkohtaisesti opetuksen kiireettömyyden lisäämiseen, opetuksen syventämiseen ja eriyttämiseen sekä mahdollistamaan työtapojen monipuolista käyttöä. 17
Ops /Parkano Yleinen osa 18 Perusopetuksen tuntijako Parkanossa Sivistyslautakunnan päätös / 2004 Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristöoppi 2 2 2 3 Biologia ja maantieto 2 1 2 3 2 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 28 Terveystieto 0,5 1,5 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 2 3 10 Musiikki 1 Kuvataide 2 28 Käsityö 3 30 Liikunta 6 6 8 8 9 9 2 2 2 58 Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 25 25 30 30 30 224 Kuntakohtainen resurssi 2 2 2 2 1 1 10 Musiikkipainotteisuus taito-ja taideainekiintiöstä 2 1 1 4 Oppilaan kokonaistuntimäärä 21 21 25 25 26 26 30/32 30/31 30/31 234/238 2.7 YHDYSLUOKKAOPETUS Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan kyläkoulujen opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. (Perusopetusasetus 20.11.1998/852) 2.8 OPETUKSEN PAINOTUKSET Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taito- ja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. 18
Ops /Parkano Yleinen osa 19 Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Parkanon sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaan perusopetuksessa painotetaan musiikkia Keskustan koulun ja Yhteiskoulun musiikkiluokilla. Musiikkiluokille on laadittu oma ainekohtainen musiikinopetusta syventävä opetussuunnitelma. Kaupunki on osoittanut resurssia musiikkipainotteisen opetuksen antamista varten. Musiikkiluokka aloitetaan kolmannelta luokalta. 3.-.6. luokilla kuntakohtaista resurssia sijoitetaan musiikkiin ja sitä opiskellaan kaikkiaan 4 h viikossa. 7.-9 luokilla musiikkiluokat opiskelevat musiikkia 3 vuosiviikkotuntia. Opetus etenee muissa aineissa normaaliluokkien opetussuunnitelman mukaisesti. (Musiikkiluokkien ainekohtainen opetussuunnitelma luvussa 10.13.) Musiikkiluokilla on myös koulun ulkopuolista musiikillista toimintaa (mm. esiintymiset ja omat konsertit). Musiikinopiskelu on musiikkiluokilla laaja-alaisempaa kuin ns. normaaliluokilla johtuen musiikin tuntimäärästä ja musiikillisesti valikoituneesta oppilasaineksesta. Kaikki oppilaat kuuluvat musiikkiluokkien kuoroon, jonka laulukoulu on keskeinen osa musiikkiluokkatoimintaa. Laulukoulu toimii kerhotuntien puitteissa. Musiikkiluokan oppilaat valitaan keväällä 2.luokan oppilaista musikaalisuustestissä osoitetun suuntautuneisuuden mukaan. Kyläkoulujen oppilailla on myös mahdollisuus hakeutua musiikkiluokille. Musikaalisuustestin tarkka ajankohta ilmoitetaan oppilaalle erikseen oman koulun kautta. Musiikkiluokalle pyrkivällä oppilaalla ei tarvitse olla aikaisempia musiikkiopintoja. Musiikkiluokan oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös musiikkiopistossa. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet perustuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. (Opetussuunnitelman perusteet luku 3.1). Oppiminen on yksilöllinen prosessi, jossa oppija aktiivisesti rakentaa omien tietojensa, kokemustensa, havaintojensa ja oivallustensa pohjalta omaa ymmärrystään ja tietämystään maailmasta. Oppimisprosessissa oppija omaksuu uutta tietoa ja taitoa ja niiden kriittistä tarkastelua, erilaisia oppimis- ja työskentelytapoja sekä oman ajattelunsa ja toimintansa arviointia. Oppijaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ikätasonsa mukaisesti. Oppimisen edellytyksenä on monipuolinen, kiireetön, ajanmukainen ja virikkeellinen oppimisympäristö. Oppiminen tapahtuu opettajan ohjauksessa, aktiivisessa 19
Ops /Parkano Yleinen osa 20 vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. Turvallinen ja kannustava ohjaus motivoi oppijaa suoriutumaan omantasoisistaan haasteista. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (Opetussuunnitelman perusteet luku 3.2). Oppimisympäristö on kokonaisvaltainen toimintaympäristö, joka koostuu monista eri tekijöistä kuten ympäristöstä oppijoista opettajista henkilökunnasta vanhemmista ja muista sidosryhmistä erilaisista toimintamuodoista välineistä ja tavoista käyttää niitä (teknologia ja media) Parkanon kaupungin peruskoulujen oppimisympäristöt muodostuvat näistä tekijöistä johtuen erilaisiksi ja omaleimaisiksi. Yhtenäistä niin pienille kyläkouluille kuin suurille keskustan kouluillekin on kuitenkin luonnon läheisyys. Erilaiset oppimisympäristöt asettavat erilaisia haasteita ja tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia niin oppimiselle kuin opettamisellekin. Oppija vaikuttaa oppimisympäristöön ja oppimisympäristö vaikuttaa oppijaan ja oppimiseen. Hyvä oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimistavat. 3.2.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppilaan fyysisen oppimisympäristön muodostavat koulurakennus, luokkatilat, liikuntapaikat, kaupunginkirjasto sekä koulun piha ja lähiympäristön luonto- ja kulttuurikohteet. Parkanon kaupunki huolehtii siitä, että rakennettu ympäristö on turvallinen, terveellinen ja esteettisesti miellyttävä. Oppimisympäristön monipuolista virikkeellisyyttä kehitetään. Oppimisympäristöjä rakennetaan niin, että ne tarjoavat oppilaalle tilaisuuksia niin leikkiin ja liikuntaan kuin monipuoliseen työskentelyyn ja omaan rauhaan. Luokkatiloissa huolehditaan siitä, että oppilaalla on asialliset, oppilaan iän ja koon huomioivat kalusteet. Luokkatilojen muunneltavuutta kehitetään. Koulurakennukseen varataan tilaa pienryhmien toimintaan. Erilaiset työvälineet ja monipuolinen eriyttävä materiaali ja kirjastopalvelut pidetään oppilaan ulottuvilla niin, että hän voi oppia aktiivisesti ja itsenäisesti. Oppimisympäristön ajanmukaisilla ja riittävillä audiovisuaalisilla ja teknisillä välineillä (tietokone /5 opp. ) tuetaan oppilaan kehittymistä tietoyhteis-kunnan jäseneksi. Taito- ja taideaineiden välineistöä kehitetään. Erityisesti perusopetuksen 7-9 luokkien oppilaiden käyttöön hankitaan ajanmukaisia työstökoneita, jotta oppilaille muodostuisi kuva nykyaikaisesta työstä teollisuudessa ja heidän suuntautumistaan voidaan ohjata oikein. Painotettua opetusta tuetaan myös välineistöllä. 3.2.2 PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Sosiaalinen oppimisympäristö muovautuu vuorovaikutuksessa oppijoiden, opettajan ja yhteistyötahojen kanssa. Hyvä yhteishenki edesauttaa oppimista. Miellyttävä ilmapiiri perustuu oppilaiden keskinäisten suhteiden ja opettaja- oppilas suhteen toimivuuteen sekä vanhempien ja muiden sidosryhmien yhteistyöhalukkuuteen. 20
Ops /Parkano Yleinen osa 21 Parkanon kouluissa ylläpidetään avointa, rohkaisevaa, erilaisuutta hyväksyvää ja yksilön tarpeet huomioonottavaa ilmapiiriä. Ilmapiirin ylläpitämisestä vastuu on sekä opettajalla että oppilailla. Oppilaat ohjataan noudattamaan yhdessä sovittuja selkeitä sääntöjä ja antamaan työrauhan. Oppijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehditaan ohjauksella ja yhteisin sopimuksin. Kouluilla tuetaan henkilöstön koulutusta ja kiinnitetään huomioita työssä jaksamiseen. Ryhmäkoot pidetään kohtuullisina toiminnallisen ja turvallisen oppimisympäristön ylläpitämiseksi. 3.2.3 PEDAGOGINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA OPETTAJAN ROOLI Opettajan tärkein tehtävä on edesauttaa oppijoita luomalla sellainen oppimisympäristö, joka mahdollistaa oppimisen. Opetus toteutetaan erilaisia opetusmenetelmiä vaihtelevasti käyttäen ja oppimista monipuolisesti arvioiden. Opettaja ohjaa, kannustaa ja tarjoaa oppilaan ulottuville erilaisia materiaaleja ja välineitä sekä tilaa ja rauhaa niiden käytölle. Oppilaan sitoutumista edistetään huomioimalla kunkin vahvat puolet ja harrastuneisuus. ryhmät pidetään pieninä, jotta erilaisten oppilaiden tarpeet huomataan. Opetusta eriytetään ja tarvittaessa oppilas saa tukiopetusta tai erityisopetusta. Koulunkäyntiavustajat toimivat luokkatilanteissa tukea tarvitsevan oppilaan apuna. Opettaja toimii resurssi- ja suhdetoimintahenkilönä, toteuttajana, tutkijana ja arvioijana. 3.2.4 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA OPETTAJAN ROOLI ALKUOPETUKSESSA Opettajan tehtävä on ohjata ja kannustaa oppilasta sekä asettaa rajat ja odotuksia oppilaalle. Tärkeää on opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden keskinäinen myönteinen ja avoin vuorovaikutus. Perustaitojen oppimisen ohella tärkeintä on kasvaa yhteisön vastuulliseksi jäseneksi ja synnyttää halu toimia yhteisön hyväksi kiireettömässä, myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Opetuksen on oltava joustavaa ottaen huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet ja taidot. Alkuopetuksessa oppilaalle pitäisi kehittyä motivaatio oppimiseen ja opiskeluun. Leikki ja leikinomaisuus korostuvat oppimisessa. Työympäristön tulee olla turvallinen, terveellinen ja virikkeellinen. Sen tulee tarjota mahdollisuuksia lapsen aktiivisuudelle ja luovuudelle. Välineiden ja materiaalien tulee olla lapsen saatavilla. Hänellä tulee olla mahdollisuus oman työympäristönsä suunnitteluun. Oppilaalle tarjotaan tilaisuus opiskeluun ja leikkiin. Tämä edellyttää mahdollisuutta jakaa opetustila joustavasti. Kalustuksen ja sisustuksen tulee olla oppilaan kasvua ja oppimista tukevaa. Oppilaalla pitää tarvittaessa olla mahdollisuus lepohetkeen omassa luokassaan. Alkuopetuksen opetustilojen tulee sisältää opetus- ja havaintovälineiden lisäksi monipuolisesti ja riittävästi kehitystason mukaista oppimista tukevia leikkivälineitä (esim. pelit ja rakentelusarjat). Luokassa tulee olla oppilaiden käytössä ajanmukainen tietotekniikan välineistö. (Parkanon kaupungin alkuopetussuunnitelma) 3.2.5 ALKUOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT 7-8 vuotias Koulunsa aloittava 7-8 vuotias lapsi selviää monesta tilanteesta ilman aikuista. Koulun aloittaminen edellyttää lapselta kykyä irrottautua kodista ja vanhemmista ja 21
Ops /Parkano Yleinen osa 22 ottaa vastuu omasta oppimisesta ja tehtävistä. Opettajan tehtävä on osaltaan johdatella lasta uusiin kokemuksiin ja itsenäisenä pärjäämiseen. Yhteisyyteen ja yksilöllisyyteen kasvaminen yhteisössä lähtee vastuun ja velvollisuuksien oppimisesta itseä, toisia ja koko yhteisöä kohtaan. Tässä ikävaiheessa lapsen minäkuva muotoutuu ja itsetunto vakiintuu. Lapsen itsetunnon perusta on kokemuksessa, että hänestä välitetään. Lapsen käsitys omasta oppimiskyvystä vaikuttaa siihen, mitä ja miten hän oppii. Kannustavassa ja innostavassa ilmapiirissä vähemmänkin lahjakas oppilas pystyy käyttämään koko kapasiteettiaan ja yltää parempiin suorituksiin. Pettymyksen kohdatessa lapsen tehtävänä on löytää uusia keinoja selviytyä eteenpäin. Alkuopetuksen oppilasta alkavat kiehtoa säännöt Käsitteellisen ajattelun ja syyseuraus-suhteiden ymmärtämisen myötä moraalikäsitykset vahvistuvat Sosiaalista kanssakäymistä ja suhtautumista toiseen ohjaavat sisäistetyt moraalinormit, käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Myönteisessä ilmapiirissä kasvaa halu toimia oikein. Alkuopetuksen oppilas tarvitsee kuuntelijaa. Vanhempien kiinnostus lapsen kasvatukseen ja koulunkäyntiin on lapsen koulumenestyksen kannalta tärkein yksittäinen tekijä. Vanhempien rinnalle koulussa tulee toinen tärkeä aikuinen opettaja. Alkuopetuksessa lasten yksilölliset erot otetaan huomioon. Koulukypsyyteen kuuluvat käsitteellisen ajattelun, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. (Parkanon kaupungin Alkuopetussuunnitelma) 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. (Opetussuunnitelman perusteet luku 3.3) 3.3.1 KOULUJEN TOIMINTAKULTTUURI PARKANOSSA Perusopetuksen toiminta-ajatuksen mukaan työtä tehdään yhteisvastuullisesti koulun, kodin ja lähiympäristön kanssa positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Opetus pyritään rakentamaan vankalle yhteisölliselle ja fyysisesti ja psyykkisesti turvalliselle perustalle. Opetuksessa käytetään oppilaskeskeisiä työtapoja ja opetusta yksilöllistetään. Oppilaalle ja vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa opetukseen ja mahdollisuuksia käydä arviointikeskusteluja yhdessä opettajien kanssa. 3.3.2 KOULUYHTEISÖN HYVINVOINTI JA ILMAPIIRI Työkumppanuus Kouluyhteisöissä työskentelee monenikäisiä ja monissa tehtävissä olevia ihmisiä. Koulun ilmapiirin luo työkumppanuus, jolle on ominainen avoimuus, rehellisyys, keskinäinen kunnioitus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu ja turvallisuus. Kouluyhteisön toiminnassa näkyvät toisen kuunteleminen ja huomioon ottaminen. Työkumppaneiden arvostus ja huomaavainen käytös ovat miellyttävän ja tuloksekkaan yhteistyön edellytyksiä. Opetuksessa ylläpidetään avointa, rohkaisevaa, erilaisuutta hyväksyvää ja yksilön tarpeet huomioonottavaa ilmapiiriä. Ilmapiirin ylläpitämisestä vastuu on sekä opettajalla että oppilailla. 22
Ops /Parkano Yleinen osa 23 Tiedottaminen Koulun sisäisen tiedottamisen muotoja ovat säännölliset palaverit, tiedotteet ja viestit. Suurten koulujen tiedottamisen sujumisesta huolehditaan ja tiedottamisen muotoja kehitetään ongelmatilanteissa. Koulun ja kodin välisen tiedonvaihdon muotoja ovat reppuvihkot, yhteydenotot kirjeitse ja puhelimitse sekä tapaamiset, vanhempainvartit- ja /tai arviointikeskustelut. Koko koulua tai luokka-astetta koskevia tiedottamisen muotoja ovat vanhempainillat ja yhteiset tiedotteet. Vanhemmille kerrotaan opetussuunnitelman sisällöstä, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja arvioinnista vanhempainilloissa. Koulujen tietoverkkoon kehitetään uusia tiedottamisentapoja. Rehtorit informoivat koulujen painopistealueista ja kehityshankkeista vanhempia ja tiedotusvälineitä. Johtamiskulttuuri Kouluja johdetaan avoimesti, vuorovaikutteisesti ja yhteisöllisesti. Rehtorit käyvät kehityskeskustelun koulunsa jokaisen opettajan kanssa vähintään kerran vuodessa. Koulunjohtajien/koulujen verkottumista edesautetaan ja kehityskeskustelut käydään osastopäällikön kanssa. Toimintamallit Työpaikkakokoukset Vuosittaiset kehityskeskustelut yhdessä esimiehen kanssa Lukuvuotta koskevan työsuunnitelman laatiminen yhdessä opettajakunnan kanssa Oppimisympäristön epäkohtien suunnitelmallinen korjaaminen Kehittämissuunnitelmat yhdessä sivistyslautakunnan ja opettajakunnan kanssa Arviointisuunnitelmat: vuosittaisen arvioinnin painopisteestä, arviointimuodoista ja arviointitietojen keräämisestä päättäminen yhdessä sivistyslautakunnan ja opettajakunnan kanssa Opettajakohtainen täydennyskoulutussuunnitelma yhdessä asianomaisen opettajan kanssa Kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma yhdessä vanhempaintoimikuntien kanssa Perehdyttämisoppaat uusille opettajille, oppilaille tai henkilökuntaan kuuluville huollon suunnitelmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Koulun toiminta, perinteet, juhlat ja tapahtumat kunta ja tukioppilastoimintaa tuetaan. Koulujen luokkatoimikuntien, vanhempainyhdistysten ja vanhempaintoimikuntien kanssa tehdään rakentavaa yhteistyötä. Kouluissa vaalitaan juhlaperinteitä, annetaan oppilaille mahdollisuuksia esiintymiseen ja vanhemmille tilaisuuksia seurata lastensa ohjelmia. Kouluvuoden varrelle varataan tapahtumia, työpajoja ja teemapäiviä eheyttämään opetusta ja syventämään aihekokonaisuuksien opetusta. 23
Ops /Parkano Yleinen osa 24 3.3.3 PELISÄÄNNÖT Järjestyssäännöt Kouluissa laaditaan ja päivitetään järjestyssääntöjä yhdessä oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Näihin sääntöihin sitoudutaan yhdessä. Järjestyssääntöjen aihealueet. Työyhteisön pelisäännöt Kouluyhteisön aikuiset jäsenet laativat yhdessä pelisäännöt, joihin sitoudutaan. Opiskelua koskevat ohjeet Opiskeluun liittyvien toimintasääntöjen laadinnasta vastaavat opettajat ja rehtori. Toimintasääntöihin kuuluvat oppilaan oikeudet ja velvollisuudet, kurssien suorittamista koskevat ohjeet, kokeiden järjestelyä koskevat ohjeet, koeuusintoja koskevat ohjeet, itsenäistä opiskelua, arviointia ja poissaoloja yms. koskevat ohjeet. Ohjeet lähetetään oppilaiden huoltajille nähtäviksi. Koulun ulkopuolisen toiminnan pelisäännöt Opintoretket Opintoretki on koulun työsuunnitelmaan merkitty kouluaikana tehtävä retki, joka syventää ja täydentää opiskeltavia asioita. Vastuu opintoretkestä on koululla ja se edellyttää opettajan mukanaoloa. Vanhemmat voivat osallistua opintoretken järjestämiseen ja toteuttamiseen. Opintoretken rahoitus suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Opintoretkeen on mahdollisuus anoa kaupungin tukea, mutta kustannuksista pääosa jää luokan harteille. Leirikoulut Leirikoulu on työsuunnitelmaan merkitty jakso, joka toteutetaan koulun ulkopuolella. Opettaja päättää, valitseeko hän leirikoulun sellaiseksi työmuodoksi, jonka hän haluaa toteuttaa. Leirikoulun ohjelman suunnittelusta ja leirikoulun toteuttamisesta vastuu on koululla. Leirikoulut voivat toteutua vain hyvässä yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Leirikoulun rahoituksesta vastaavat huoltajat. Parkanon kaupungin sivistyslautakunnalta voi anoa tukea leirikoulua varten. Sivistyslautakunnalle osoitetussa hakemuksessa ilmenee leirikoulun budjetti, kohde, ohjelma, matkustustapa ja osallistujat. Leirikoulun päätyttyä lautakunnalle jätetään raportti leirikoulusta. Leirikouluun osallistuville oppilaille laaditaan tarkat toimintaohjeet. hyväksyy ne yhdessä huoltajansa kanssa. Leirikouluun lähtevä oppilas tarvitsee leirikouluun kirjallisen luvan vanhemmiltaan. Leirikoulua suunniteltaessa on hyvä pohtia kaikkien oppilaiden taloudellisia mahdollisuuksia osallistua leirikouluun. Leirikoulusta pois jäävälle oppilaalle osoitetaan luokka, jossa hän voi saada opetusta leirikoulun aikana. Parkanon kaupunki huomioi virkaehtosopimuksen leirikouluun lähtevän opettajan osalta. 24
Ops /Parkano Yleinen osa 25 Koko henkilökuntaa koskevat kasvatuksen ja ohjauksen periaatteet Jokainen koulun henkilökuntaan tai henkilöstöön kuuluva aikuinen tai koulussa opetustehtävässä vieraileva aikuinen on kasvattaja. voi olla ohjauksen tarpeessa monessa eri tilanteessa. Lapsen tai nuoren hyvinvoinnin puute ja syntyvät vaaratilanteet voivat näkyä herkemmin luokan ulkopuolella. Jokaisen aikuisen tulee uskaltaa puuttua tilanteeseen, jossa tarvitaan ohjausta tai apua. Oppilaiden tulee voida luottaa jokaiseen koulun aikuiseen. Jokaisella oppilaalla on oikeus kokea olevansa tärkeä ja ainutlaatuinen kokea olonsa turvalliseksi kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi onnistua ilmaisemaan ja jakamaan ajatuksiaan ja tunteitaan kokea ystävyyttä ja auttamisen iloa huomata velvollisuutensa kokea oikeudenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta löytää itseään innostavia ja kiinnostavia asioita tuntea työn iloa ja hyvää oloa myös ponnistelua vaativissa suorituksissa kokea onnistuvansa ja saada epäonnistua pystyä selviytymään kohtaamistaan pettymyksistä kokea kauneuselämyksiä suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti. Oppilaan ei toivottuun käytökseen tai hätään reagoidaan viipymättä. Aikuinen toimii oikeudenmukaisesti ja ystävällisesti, mutta tarvittaessa myös lujasti. Ongelmat saatetaan luokanopettajan, luokanvalvojan tai rehtorin tietoon, joka puolestaan päättää jatkotoimista. Ongelmatilanteissa yritetään sopia, neuvotella, sovitella ja ratkaista ongelma. Lopputuloksena voi olla sopimus, anteeksipyyntö, keskustelu oppilaan huoltajien kanssa, koulun antama rangaistus tai asian käsittely oppilashuoltotyöryhmän avustuksella. Päivitys 1.8.2012 (luku 3.4) 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja.perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 luku 3.4.. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessaoppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia 25