KANNUKSEN KAUPUNKI Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 3 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU 4 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys 5 3.2 Kuntatalouden kehitys 5 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys 6 3.4. Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi 7 3.5 Tavoiteasettelu 8 3.6 Valmistelu 11 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA 12 TULOSALUEEN MALLIPOHJA 13
1. YLEISTÄ Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 3 Talousarvion ja -suunnitelman laadinta perustuu kuntalakiin. Lain mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Siihen otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupungin taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kannuksen kaupungin talousarvio ja -suunnitelma noudattaa soveltuvin osin Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta ja sisältää seuraavat osat: 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Kannuksen kaupungin strategia talousarvion ja -suunnitelman rakenne talousarvion laadinnan lähtökohdat talousarvion sitovuus 2. TULOSLASKELMAOSA 3. RAHOITUSOSA 4. KÄYTTÖTALOUSOSA hallinnonalakohtaiset taloussuunnitelmat 5. INVESTOINTIOSA 6. LIITTEET henkilöstösuunnitelma ratkaisuvalta
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 4 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU Työvaihe Käsittelyaika 1 Kaupunginhallituksen vahvistama talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohje 13.8 2 Hallintokuntien talousarvion laadinta käyttösuunnitelmatasolle 4.10. mennessä 3 Johtoryhmän käsittely 9.10. 4 Talousarviot lautakuntien käsittelyssä 31.10. mennessä 5 Tavoitteet, mittarit, tunnusluvut, henkilöstöliite ja muut talousarvion tekstiosat 31.10. mennessä 6 Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely 26.11. 7 Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely 16.12. 8 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistukset viikolla 51 1
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 5 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous painui käytännöllisesti katsoen taantumaan viime vuonna. Bruttokansantuote väheni 0,2 % ja tänä vuonna sen ennustetaan supistuvan puolisen prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kannalta edelleen heikot. Vaikka koko maailman mittakaavassa tuotannon kasvu on 3 %:n luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua. Suomen talouskasvu on pitkälle riippuvainen euroalueen talouskasvun kehityksestä. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon kasvavan noin prosenttiyksikön verran. Inflaation ennustetaan tänä vuonna hidastuvan 1,7 %:iin, mutta ensi vuonna talouskasvun arvioitu nopeutuminen nostaa myös kuluttajahintoja ja inflaation arvellaan nousevan n. 2 %:n tasolle. Työttömyysaste oli 7,7 % vuonna 2012 ja tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli keskimäärin n. 200 000 henkilöä. Työllisyysaste alkaa kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutoksen johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa kuitenkin vuonna 2014 vain niukasti johtuen kokonaistuotannon vaatimattomasta kasvusta. % -muutos 2011 2012 2013 2014 2015 Tuotanto 2,8-0,2-0,4 1,2 1,9 Palkkasumma 4,8 3,9 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työllisten määrä 1,1 0,4-0,7 0,2 0,7 % -yksikköä Inflaatio 3,4 2,8 1,7 2,1 2,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,1 7,8 Verot/BKT 43,4 43,5 44,5 44,7 44,6 Julkiset menot/bkt 55,0 56,0 57,4 57,2 56,8 Julkinen velka/bkt 49,0 53,0 57,1 59,2 59,9 Euribor 3 kk 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko 3,0 1,9 1,7 1,9 2,4 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 2/13 -julkaisu 3.2 Kuntatalouden kehitys Tilastokeskus julkaisi toukokuun lopussa tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä vuodelta 2012. Kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni 2,6 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon ja peräti 25 %:lla eli 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. 72 %:lla kunnista vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Verotulot kasvoivat vain n. 1 %, kun taas toimintamenojen kasvu oli 5,3 %. Valtionosuudet kasvoivat 5,3 % leikkauksista huolimatta, tätä selittää
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 6 kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Kunta-alan syksyllä 2011 solmittu virka- ja työehtosopimuskausi päättyy 28.2.2014. Kuntien palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotason nousuksi ensi vuodelle arvioidaan 2,1 % joka vastaa arviota yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä noususta. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioiden tämäkin taso on haasteellinen. Lähde: Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 2/13 -julkaisu 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys Kannuksen kaupungin tilinpäätökset vuosilta 2011 ja 2012 ovat olleet sekä alijäämäisiä, että myös vuosikatteeltaan negatiivisia. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2012 talouden tasapainottamisohjelman jota päivitettiin kesäkuussa 2013. Taloustilanteen korjaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä ovat olleet kiinteistöveroprosenttien nosto vuodelle 2012, tuloveroprosentin nosto vuodelle 2013 sekä kouluverkkouudistus, joka toteutuu syksyllä 2014. Vuodesta 2013 näyttäisi olevan tulossa edellisiä vuosia parempi, eli vuosikate saadaan positiiviseksi ja jopa ylijäämää saattaa hieman muodostua. Valtionosuusleikkaukset lisääntyvät kuitenkin ensi vuonna niin paljon, että päätetyistä toimenpiteistä huolimatta vuoden 2014 talousarvioesitys uhkaa jäädä hieman alijäämäiseksi, vaikkakin vuosikatteeltaan positiiviseksi. Talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan taloustilanne käännetään ylijäämäiseksi valtionosuusleikkauksista huolimatta vuoteen 2017 mennessä. TP 2011 TP 2012 TP-arvio 2013 TA 2014 TOIMINTAKATE -28 615-29 767-29 832-30 160 Verotulot 15 648 15 958 17 300 17 830 Valtionosuudet 12 888 13 456 13 232 12 856 VUOSIKATE -107-372 674 500 YLI-/ALIJÄÄMÄ -687-1 024 9-215 Lainat /asukas 1 147 1 633 2 307 2 363 Kuntien km. lainakanta /as. 2 037 2 261 2 307 2 363 Kaupungin asukasmäärä on pysynyt vakaana ja työllisyystilanne on parantunut alkuvuonna. Asukasmäärä oli kesäkuun 2013 tilanteessa 5 730 ja työttömyysprosentti 7,6 %. Joulukuussa 2012 työttömyysprosentti oli 9,3 %.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 7 3.4 Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi Toimintakate Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 54 talouden tasapainottamisohjelman. Siinä määriteltiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan periaate, jonka mukaan talousarvion toimintakate saa nousta korkeintaan 2 % vuoden 2013 talousarviotasosta. Poikkeuksena tästä on sivistyspalveluiden lautakunta, jonka toimintakatteesta vähennetään kouluverkon karsinnan tuoma säästö. Säästön on laskettu vuonna 2014 olevan kokonaisuudessaan 355 000 euroa, mutta tästä summasta 85 000 euroa toteutuu jo vuonna 2013, joten vuoden 2014 toimintakatteesta vähennettävä määräraha on näiden erotus, eli 270 000 euroa. Vuoden 2013 talousarvio näyttää tässä vaiheessa vuotta olevan riittämässä kaikkien hallinnonalojen, myös sosiaali- ja terveyspalveluiden, osalta, joten siinä mielessä vuoden 2013 talousarvion käyttäminen vuoden 2014 talousarvion laadinnan pohjana on realistista. Toimintakatteen 2 %:n kasvu vaikuttaa realistiselta myös siitä näkökulmasta, että kunta-alan ansiotason ja inflaation ennustetaan ensi vuonna olevan 2 %:n tasoa. Vielä ei kuitenkaan ole mitään varmaa tietoa siitä, minkälainen palkkaratkaisu kunta-alalle on ensi vuonna syntymässä. Toimintakatteen kasvulle asetettu 2 %:n raja on kaikesta huolimatta erittäin haasteellinen toteuttaa, sillä se tarkoittaa sitä, että toimintakate saa kasvaa vain n. 600 000 euroa ja kun siitä vielä vähennetään kouluverkkokarsinnan tuoma 270 000 säästö, jää toimintakatteen euromääräiseksi kasvuksi vain 330 000 euroa. Tämä vaatii toteutuakseen toimenpiteitä jokaisella hallinnonalalla. Nämä toimenpiteet suunnitellaan jo talousarvion laadintavaiheessa ja yksilöidään talousarvioasiakirjan tavoitteissa. Edellä kuvattujen kriteerien pohjalta laaditaan talousarvioraami, joka lasketaan hallintokunnittain jokaiselle kustannuspaikalle ja se toimii talousarvion laadinnan pohjana. Raamista poikkeamiset on pystyttävä perustelemaan toiminnan muutoksella. Toimintameno- ja tulomäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovia toimielintasolla. Muut sitovuustasot määritellään organisaatiorakenteen mukaisesti talousarviokirjan kohdassa ratkaisuvalta. Verotulot Talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, että tulo- tai kiinteistöveron korotuksia ei tehdä mikäli toimintakatteen 2 %:n kasvutavoitteessa pysytään, kouluverkkouudistus toteutuu ja verotulojen kasvu on 3 4 %:n luokkaa. Näin siitäkin huolimatta, että näin toimien vuosien 2014 2016 talousarviot jäisivät n. 200 000 euroa alijäämäisiksi, mutta vuosikatteeltaan n. 500 000 euroa positiivisiksi ja että vasta vuodelle 2017 päästäisiin laatimaan ylijäämäinen talousarvio. Kouluverkkouudistus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Kuntaliiton tuoreimman veroennusteen mukaan kaupungin verotulot vuonna 2014 olisivat n. 17 850 000 euroa ja ne kasvaisivat tähän vuoteen verrattuna 4 %. Näin ollen verotustason nosto vuodelle 2014 ei ole tarpeen, mikäli vuoden 2014 talousarvioesitys saadaan laadittua siten, että toimintakate kasvaa vain 2 % ja että sen voidaan olettaa olevan realistisella ja riittävällä tasolla.
Valtionosuudet Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 8 Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaiset ennakkolaskelmat peruspalvelujen valtionosuudesta. Kannuksen kaupungin valtionosuudet tulevat laskelmien mukaan pienenemään ensi vuonna peräti 376 000 euroa. Valtionosuusarviossa on otettu huomioon toteutettavat valtionosuuden leikkaukset, ikärakenteen muutoksen aiheuttamat muutokset sekä lukion oppilasmäärän pienentyminen. Laskelmien mukaan kaupungin saamat valtionosuudet vuonna 2014 olisivat n. 12 850 000 euroa ja laskisivat tähän vuoteen verrattuna 3 %. Lopulliset valtionosuustiedot saadaan vasta joulukuussa sen jälkeen, kun talousarvio on jo hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Investoinnit Kaupunki on investoinut varsin voimakkaasti, n. 12 000 000 eurolla, vuosina 2010 2013 mm. saneeraten ensin Kotirannan palvelukeskuksen ja sen jälkeen vapaa-aikakeskuksen, jonka peruskorjaus valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Investoinnit on toteutettu pääosin lainarahalla, koska vuosina 2011 ja 2012 kaupungin tulorahoitus ei riittänyt edes kaikkien toimintamenojen rahoittamiseen, saati sitten investointien rahoittamiseen. Tästä syystä kaupungin velkaantuminen on viime vuosina ollut varsin nopeaa ja tämän vuoden aikana lainakanta tulee nousemaan valtakunnan keskimääräiselle tasolle. Kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2013 pitämässä strategiaseminaarissa linjattiin, että kaupungin lainakanta saa olla korkeintaan valtakunnan keskitasoa. Tämän linjauksen noudattaminen tarkoittaa sitä, että vuonna 2014 investointeja voidaan toteuttaa erittäin vähän, eli vain aivan välttämättömimmät. Kaupungin strategian mukaisesti investointiohjelma laaditaan koko valtuustokauden kattavaksi. Investoinnit toteutetaan siten, että ne tukevat strategiassa määriteltyjä strategisia hankkeita. Kaikki 10 000 euroa ylittävät hankinnat kuuluvat investointimenoihin. Tämä koskee myös irtaimistohankintoja. Mikäli yksittäisen irtaimistohankinnan arvo alittaa 10 000 euroa, määräraha varataan toimintamenoihin. Irtaimistohankintoja ei voi yhdistää muuta kuin siinä tapauksessa että kysymyksessä on hankinnat samaan tilaan, esim. atk-luokan kalustaminen. Investoinnit esitetään hankkeittain eli investointikohteittain. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään talousarviossa tarvittavilta osin toimielimittäin. Investointimäärärahojen sitovuus määritellään talousarviossa. Yksittäisen hankkeen osalta huomioidaan hankkeen toteutumisen vaikutukset käyttötalouteen. 3.5 Tavoiteasettelu Voimassaoleva toimintastrategia ohjaa talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Asetettavat tavoitteet tulee johtaa kaupungin strategiasta ja sen painopistealueista.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 9 Toimielimelle (lautakunnalle) asetettavat tavoitteet Toimielimelle asetetaan valtuuston päätettävät strategiset tavoitteet alempana olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Tulosalueelle asetettavat tavoitteet Tulosalueelle asetetaan lautakunnan päätettävät operatiiviset tavoitteet alla olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet Talousarviossa asetetaan tavoitteet myös kaupungin konserniin kuuluville yhtiöille. Kaikkien talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Talousarvion tavoitteiden, muiden tekstien ja tunnuslukujen laadintaa varten on tehty mallipohjat, jotka löytyvät tiedostosta I:\TALOUSARVIOT\Talousarvio 2014. Mallipohjat löytyvät myös tämän laadintaohjeen lopusta. Tavoitteiden laadinnan ohjeistus Voimassa olevan talousarviosuosituksen mukaan tavoitteet luokitellaan toiminnan kohteen ja päätöstason mukaan seuraavan esimerkin mukaisesti: Päätöstaso Kuka tavoitteesta päättää Strategiset tavoitteet Valtuusto Operatiiviset tavoitteet lautakunta Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Visiot palvelustrategiat tuloperusteita koskevat tavoitteet talouden tasapainotavoitteet maapolitiikkatavoitteet Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Palvelutasotavoitteet Palvelukykytavoitteet Priorisointitavoitteet Asiakastyytyväisyystavoitteet Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Uus- ja laajennusinvestointitavoitteet Sijoitustavoitteet tytäryhteisöihin Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Tuotanto- ja järjestämisprosessia koskevat tavoitteet Korvausinvestointeja koskevat tavoitteet Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Nämä ovat pääsääntöisesti valtuustotasolla päätettäviä strategisia, visiotyyppisiä tavoitetiloja, esimerkiksi kunta nähdään määrätyllä elinkeino- tai koulutusalalla kunnallisena tai valtakunnallisena keskuksena.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 10 Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita ovat kuntalaisen hyvinvoinnin tasoa ylläpitävät tai kohottavat palvelutavoitteet sekä terveydellisten, sosiaalisten tai koulutukseen liittyvien ongelmien poistamiseen liittyvät tavoitteet. Kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan ryhmitellä rahoituksen riittävyyttä, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskeviin tavoitteisiin. Näillä tavoitteilla on kiinteä yhteys kunnan talouden vakauteen ja tasapainoon. Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutoiminnan tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteita voidaan asettaa joko asiakas-, asiakasryhmä- tai tehtäväkohtaisesti. Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Tuotantotavoitteet ovat tehtäväkohtaisia tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Strategista tuotantokykyä ja toimintavalmiutta ylläpitäviä ja parantavia tavoitteita ovat esim. tuotantovälineiden uus- ja laajennusinvestointitavoitteet, pääoman sijoittamista tytäryhtiöihin koskevat tavoitteet ja toiminnan uudelleen organisointia koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat tavallisesti tuotannontekijöiden ja suoritteiden tai tuotteiden määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat myös tavanomaiset ja toistuvat korvausinvestointeja koskevat tavoitteet sekä tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämis- ja toimenpidetavoitteet kuten suunnitelmien, selvitysten, tutkimusten ja asiakaskyselyjen tekeminen. Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Määrällistä mittaamista sovelletaan silloin, kun mitataan toiminnan lopputulosta eli tuotosta ja sen vaikutusta. Toimintaprosessin mittaamisessa sovelletaan laadullista mittaamista. Kunnan asemaa ja aluetta koskevaa strategista tavoitetta voidaan kuvata määrällisesti mitattavilla muuttujilla, kuten ko. toimialan yritysten lukumäärä kunnassa tai kunnan alueella toimivien yritysten osuus toimialan markkinaosuudesta. Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita, kuten esim. koulutustason nostamista tai syrjäytymisen estämistä voidaan mitata joko laadullisilla tai määrällisillä muuttujilla. Investointi- ja kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan asettaa rahamääräisissä mitoissa ja niiden suunniteltu toteutumisajankohta voidaan määrittää.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 11 Vaikuttavuustavoitteen määrällinen mittaaminen on mahdollista silloin, kun tavoitetta kuvaavat arvot ovat selkeästi todennettavissa. Esimerkiksi muutos asiakkaan hyvinvoinnissa voidaan todeta työllistymisenä, tutkinnon suorittamisena tai sairauden paranemisena. Palvelukyvyn määrällinen mittaaminen voi taas perustua palvelun odotusaikaan, hoitojonon pituuteen tai osuuteen ikäluokasta, jolle voidaan tarjota määrättyyn koulutustasoon johtava opiskelupaikka. Vaikuttavuustavoitteen laadullisia mittareita ovat esim. asiakaskyselyyn perustuvat mittarit. Kyselyn kohteena voivat olla esim. muutokset asiakkaan elämän laadussa tai asiakkaan mielipide kunnan järjestämän palvelun laadusta. Tuotantotavoitteiden mittauskohteena ovat tuotantoprosessin osatekijät eli panokset ja tuotokset sekä niiden kustannukset ja tuotot. Mittaaminen voidaan tehdä kappale- tai rahamäärinä taikka niistä muodostetuilla tunnusluvuilla. Mittareita ovat tuotantotekijä-, kapasiteetti-, suorite- tai tuotemäärät. Tunnuslukuja ovat suorite- tai tuotekohtaiset yksikkökustannukset ja tuottavuutta ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Myös muille tuotantoon liittyville toiminnoille voidaan asettaa tavoitteita. Tällaisia tavoitteita ovat mm. tuotantosuunnitelmaan tai tuotantomenetelmään liittyvän selvityksen laatiminen. Tällöin tavoitteen mittaaminen tarkoittaa lähinnä sen toteamista, onko toimenpide suoritettu vai ei. 3.6 Valmistelu Talousarvion valmistelusta vastaavat lautakunnat, johtoryhmä ja kaupunginhallitus ja sen käytännön toteutus tehdään talousosastolla ja hallintokunnissa Pro Economica - taloussuunnitteluohjelmaa käyttäen annetun aikataulun puitteissa. Taloussihteeri antaa yksityiskohtaisempia ohjeita laadinnan käytännön toteuttamisesta. Talousarvion pohjaksi laadittavan talousarvioraamin laskee taloussihteeri yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Poikkeamat lasketusta raamista on pystyttävä perustelemaan. Talousarvion tasapainotus käsitellään johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Talousarvio ja -suunnitelma käsitellään myös tarpeen mukaan järjestettävissä kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaareissa ja iltakouluissa.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 12 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA Toimielin Toiminta-ajatus Tavoitteet Tavoite Toimenpide Strategiset tavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2014 13 TULOSALUEEN MALLIPOHJA Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Tavoitteet Tavoite Operatiiviset tavoitteet Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Toimenpide Palvelutuotantotavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)