TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE 2010-2013 Maakuntahallitus 1.6.2009 1. TALOUDEN KEHYKSET 2010 2013 2. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE 2010 2013 2.1. Talousarvion valmisteluohje vuodelle 2010 2.2. Toiminnan suunnitteluohje vuosille 2010 2013 Tuloskortti, liite 1

2 1. TALOUDEN KEHYKSET 2010-2013 1.1. Yleinen taloudellinen kehitys Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalveluohjelma 25.3.2009 Prosenttia: 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos 4,2 0,9-5,0-1,4 3,2 2,5 1,7 Palkkasumman muutos 5,9 7,1-0,6 1,7 4,9 4,4 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,4 5,2 5,0 3,5 3,7 3,7 3,7 Työttömyysaste 6,9 6,4 9,0 9,5 8,7 8,2 7,9 Kuluttajahintojen muutos 2,5 4,1 0,9 1,1 2,0 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,5 5,2 3,0 2,2 3,2 3,2 3,2 Valtionosuusindeksin muutos 2,0 5,2 3,9 2,7 2,9 3,2 3,2 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,7 5,2 3,7 3,5 3,7 3,7 3,7 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 457 461 461 461 461 461 461 25.3.2009/hp Viime vuonna alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtanut talouden jyrkkään alamäkeen. Kansantalouden tuotanto väheni lähes kymmenen prosenttia kuluvan vuoden tammikuussa verrattuna viime vuoden tammikuun tuotantoon. Kansantuotteemme arvioidaan supistuvan tänä vuonna jopa 5-6 prosenttia. Myös vuodelle 2010 on esitetty miinusmerkkisiä lukuja, mikä merkitsee kokonaistuotantomme supistumista vuosina 2009 ja 2010 yhteensä 7-8 prosenttia. Tätäkin kehitystä huonompia uhkakuvia on esitetty, mutta myös toiveet maailmankaupan elpymisestä ensi vuonna ovat heränneet eri valtioiden mittavien elvytystoimien johdosta. Maailmankaupan aleneminen tänä vuonna heijastuu erityisesti Suomen kaltaiseen viennin kehityksestä riippuvaiseen kansantalouteen. Kuluvalle vuodelle kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat jatkuvasti heikentyneet. Ennusteluvut ovat valtiovarainministeriön (VM) maaliskuun lopussa julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaisia. Katsauksen mukaan kokonaistuotantomme arvioidaan supistuvan 5 %. Katsauksessa korostetaan ennustamisen epävarmuutta. Jos maalimantalouden elpyminen alkaa ensi vuoden alkupuolella, Suomessa kasvu seuraa pian perässä. Silti kokonaistuotannon arvioidaan alenevan vielä vuonna 2010 noin 1,5 %. Kuluttajahintojen viime vuoden nopea kasvuvauhti on ollut hidastumassa. Syinä kehitykseen ovat olleet maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Vuonna 2009 kuluttajahintojen keskimääräinen kohoaminen jäänee noin yhteen prosenttiin. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio arvioi-

3 daan yhdeksi prosentiksi. Kustannuspaineet riippuvat myös kuluvaa ja ensi vuotta koskevista palkkaratkaisuista. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna viisi prosenttia. Liukuman osuus tästä jäänee hyvin vähäiseksi muun muassa työpanoksen supistumisen johdosta. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna noin 3,5 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä, sillä monella sopimusalalla palkkoja koskevat sopimukset päättyvät tämän tai ensi vuoden aikana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla viime vuoden loppuun saakka, mutta käänne huonompaan on ollut jyrkkä. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi valtiovarainministeriö arvioi 9 % eli lähes 250 tuhatta henkeä vuonna 2009. Ensi vuonna keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 9,5 %. Huhtikuun lopussa 2009 Kainuun työttömyysaste oli 14,9 % ja koko maassa 9,1 %. Vastaavat luvut edellisvuonna olivat 12,3 % ja 7,6 %. 1.2. Kuntatalous vuosina 2009 2010 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli viime vuonna nopeaa, yli seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 4 4,5 prosenttiin. Kuntaalan palkkasumman kasvuvauhti, joka viime vuonna oli eri lähteistä saatujen tietojen mukaan noin 6 7 prosenttia, hidastunee tänä vuonna 4 4,5 prosenttiin muun muassa viime vuotta pienempien sopimuskorotusten sekä henkilöstömenoihin kohdistuvien säästötoimien johdosta. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään tilanteessa, jossa kuntatalous heikkenee merkittävästi huolimatta niistä kuntataloutta parantavista toimenpiteistä, joista sovittiin valtion kehyspäätöksen yhteydessä. Palkantarkistusten laskentateknisenä oletuksena voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2010 2,5 3 %. Tämä sisältää kuluvalta vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja mahdolliset rakennemuutokset. Kunta-alan palkkasumma kasvanee ensi vuonna noin kolme prosenttia. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistuu kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruudeksi on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa 2,16 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on tänä vuonna 23,6 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu olisi 23,4 % vuonna 2010. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa myös työnantajan osuuteen. Myös opettajien eläkemaksu alenee ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,2 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi, arviolta noin kolmeen prosenttiin. Vuonna 2010 kustannustaso nousee, palkkaratkaisusta riippuen, noin 2 2,5 %.

4 1.3. Verotulojen kehitys Kainuussa Kuntien rahoitusosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2009 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2010 rahoitusosuuteen ja vuoden 2010 verotulot vaikuttavat vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Vuoden 2008 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2009, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2009 rahoitusosuuteen. Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 5,0 prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan pienentyvän vuodelta 2008 yli 20 prosenttia. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUNNALLISVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu 1,4 1,5 4,3 6,0 5,0 0,0 0,0 2,0 2,0 Koko maa 2,6 4,2 6,2 7,6 5,8 0,1 1,0 4,5 4,2 KIINTEISTÖVERO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu (maakunnan osuus) -0,6 7,7 4,0 7,4 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 8,3 2,6 1,8 1,8 YHTEISÖVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu 7,6 24,5 22,1 13,8-20,0-5,0 0,0 5,0-25,0 Koko maa -1,0 12,3 14,6 19,1-21,2-2,4 0,8 10,6-26,5 Vuoden 2009 kunnallisverotulojen kasvun ennustetaan jäävän koko maassa edellisvuoden tasolle eli kasvua ei ole lainkaan. Myöskään Kainuun kuntien kunnallisverotulojen ei odoteta veronkevennyksistä johtuen kasvavan lainkaan tänä vuonna. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa yli 4 prosenttia ja 2010 niiden ennustetaan kasvavan verotuksessa tapahtuvien alarajojen korotuksen vuoksi yli 8 prosenttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Yhteisöveron ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Tilanteen helpottamiseksi maan hallitus on esittänyt, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi 2009 2011. Tästä huolimatta yhteisöveron kasvu jää vuonna 2009 negatiiviseksi. Tämän vaikuttaa maakunnan rahoitusosuuteen 2010. Yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina. Suunnitteluvuosien 2012 2013 verotulojen kasvuksi on arvioitu n. 2,0 prosenttia, koska yleisesti talouskasvun ennustetaan hitaasti elpyvän vuoden 2011 jälkeen. Vuosina 2012 2013 verotulojen kasvun arvioidaan olevan koko maassa keskimäärin 4 prosenttia vuosittain.

5 1.4. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu -1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 5,0 5,0 5,0 5,0 Koko maa 10,2 6,6 6,9 17,0 10,5 5,0 5,0 5,0 5,0 TASAUS 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu -7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kainuun yhteenlaskettu yleinen valtionosuus pienenee hieman vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2010 alustavien tietojen mukaan n. 5 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina kustannustason nousua vastaavasti. Valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Valtionosuusuudistus 2010: Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Edellä todetusta poiketen hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa sekä 20 poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa, joilla on alle 2,0 asukasta maaneliökilometriä kohden (mm. Puolanka, Suomussalmi ja Ristijärvi). Näille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa. Käytännössä yllä oleva tarkoittaa vain välttämättömiä muutoksia nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. Nykyiset valtionosuusperusteet kertoimineen säilyvät, myös yleinen valtionosuus säilyy omana osionaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä esi- ja perusopetuksen valtionosuuksien yhdistäminen on pitkälle tekninen toimenpide. Suurimmat muutokset tulevat esi- ja perusopetuksen järjestelmään, josta tulee ikäluokkapohjainen siten, että valtionosuudet osoitetaan kunnalle. Yhdistäminen tarkoittaa yhteistä valtionosuusprosenttia ja yhteistä asukaskohtaista kunnan rahoitusosuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä esi- ja perusopetukseen. Tämä johtaa siihen, että Kainuun maakunnan perussopimuksen rahoituspykälää ei voida enää suoraan sellaisenaan soveltaa.

6 1.5. Raamien 2010 2013 perusteet Väestörakenteen muutos: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö 1990-2030 (lähde: Tilastokeskus) 120000 100000 80000 väestö 60000 40000 yli 65 - vuotiaat 17-64 vuotiaat 0-16 -vuotiaat 20000 0 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan 2009 2012 varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reallisesti keskimäärin 0,7 prosenttia vuosittain vuoteen 2012 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin prosentin vuosivauhtia, jos eri-ikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna 2008. Nopein menojen kasvu syntyy vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain.

7 Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen lisäys Kainuussa on muuta maata nopeampaa eli 2-3 prosenttia vuosittain. Tarpeenlisäykseen raamissa voidaan huomioida vain 1,5 prosentin kasvu ja loput palvelutarpeen lisäyksestä on hoidettava toiminnan tehokkuuden lisäyksellä. Mikäli Kainuun kuntatalouden menot simuloidaan yllä olevan taulukon mukaisesti vuosille 2007 2012, palvelutarpeen lisäyksen aiheuttama muutos maakunnan rahoitusprosenttiin on n. 0,8 prosenttiyksikköä vuosittain. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 3 prosenttia. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sen sijaan sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Vuonna 2010 kelamaksu poistuu kokonaan, jonka vaikutus on 1,05 prosenttia. Samalla kuitenkin sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu nousevat. Lisäksi maakunnan eläkevakuutusmaksu tulee nousemaan muusta maasta poiketen kuntien kanssa sovitun korvausmenettelyn vuoksi. Henkilöstökuluissa varaudutaan näin keskimäärin 2,5 prosentin kustannusten nousuun. Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutoksen ennustetaan olevan vuonna 2010 2,2 prosenttia. Raamissa on varauduttu 2 %:n nousuun palveluiden ostoissa ja tarvikehankinnoissa. Lisäksi uusi teknologia, uudet hoitokäytännöt ja uudet lääkkeet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia muita kustannuksia enemmän.

8 1.6. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut alkuvuoden aikana lamaan. Laman seurauksena yhteisöveron taso on romahtanut ja kunnat Kainuussa menettävät yhteisöverotuloja jako-osuuden tilapäisestä korottamisesta huolimatta yhteensä n. 5 8 milj. euroa. Lisäksi kunnallisverojen kasvu on myös hiipunut käytännössä kokonaan. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Lisäksi lama aiheuttaa lisääntyvät paineet toimeentulotukeen ja muihin sosiaalimenoihin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi heilahdella vuosittain yhteisöverotulojen kehityksen mukaan. Sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Maakunnan menojen kehitys vuosina 2005-2008, arvio vuodelle 2009 ja suunnitelma 2010-2013: Maakunnan ja koko maan sote-menojen kehitys 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 arvio 2010 suunn. 2011 suunn 2012 suunn 2013 suun Maakunnan menojen kasvu Koko maan sote-menojen kasvu Tavoitteena on, että vuodelle 2010, menojen kasvua leikataan siten, että kokonaiskasvu saa olla enintään 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelut voidaan säilyttää vuoden 2009 tasolla ja ikärakenteen muutoksen ja laman tuomaan palvelutarpeen muutokseen voidaan rahallisesti vastata vain osittain. Lopullinen veroprosentti määritellään syksyllä, kun valtionosuudet varmistuvat. Alustavat raamit on rakennettu 3,5 prosentin menojen kasvulle, joka tällä hetkellä edellyttäisi rahoitusprosentin nostamista 60,9 prosenttiin.

9 Kainuun kuntien rahoitusosuus maakunnalle lasketaan prosenttiosuutena kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tavoite vuosille 2010 2013 on seuraava: Kunta 1000 2008 /as m-% 2009 /as 2010 /as 2011 /as 2012 /as 2013 /as Hyrynsalmi 9 071 3 155 11,4 9 455 3 289 4,2 9 789 3 405 3,5 10 108 3 516 3,3 10 410 3 621 3,0 10 700 3 722 2,8 Kajaani 92 357 2 423 12,9 97 209 2 550 5,3 99 801 2 618 2,7 102 166 2 680 2,4 104 832 2 750 2,6 107 458 2 819 2,5 Kuhmo 27 863 2 844 11,9 29 160 2 976 4,7 30 047 3 067 3,0 30 893 3 153 2,8 31 743 3 240 2,7 32 477 3 315 2,3 Paltamo 11 451 2 866 11,2 11 412 2 856-0,3 11 798 2 953 3,4 12 161 3 043 3,1 12 515 3 132 2,9 12 875 3 222 2,9 Puolanka 11 224 3 531 11,7 11 032 3 470-1,7 11 407 3 588 3,4 11 777 3 704 3,2 12 133 3 817 3,0 12 403 3 902 2,2 Ristijärvi 5 404 3 493 12,3 5 234 3 383-3,2 5 424 3 506 3,6 5 607 3 625 3,4 5 782 3 738 3,1 5 941 3 840 2,7 Sotkamo 25 846 2 410 12,0 27 661 2 580 7,0 28 457 2 654 2,9 29 212 2 724 2,7 30 021 2 800 2,8 30 699 2 863 2,3 Suomussalmi 27 179 2 880 12,0 29 836 3 162 9,8 30 777 3 261 3,2 31 676 3 357 2,9 32 563 3 451 2,8 33 348 3 534 2,4 YHTEENSÄ 210 395 2 641 12,3 221 000 2 774 5,0 227 500 2 855 2,9 233 600 2 932 2,7 240 000 3 012 2,7 245 900 3 086 2,5 Investoinnit: INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) 1 000 TP-2008 TA-2009 TA-2010 TS-2011 TS-2012 TS-2013 MAAKUNTAHALLITUS 572 1 000 800 500 500 500 Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit Yhteisten tietojärjestelmien hankinta 572 1 000 800 500 500 500 KOULUTUSTOIMILA 982 1 100 1 100 1 100 1 100 1 100 Koneet ja kalusto Lukion kalusteet 204 200 200 200 200 200 Kainuun ammattiopisto 778 900 900 900 900 900 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 4 278 9 900 4 700 4 700 4 700 4 700 Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen 1 651 6 100 1 100 0 0 0 Muut korjaukset 1 075 800 900 2 000 2 000 2 000 Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät 327 1 000 1 200 1 200 1 200 1 200 Muut koneet ja kalusto 1 225 2 000 1 500 1 500 1 500 1 500 YHTEENSÄ 5 832 12 000 6 600 6 300 6 300 6 300 Suunnittelukauden merkittävin investointi on keskussairaalan nopean diagnostiikan ja yhteispäivystystilojen rakentaminen. Kokonaiskustannusarvio on 9,5 milj. euroa.

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun maakunta Tulopohjan kasvu romahtaa - yhteisöveron kompensaatio Menojen minimi kasvutarve 3,5 % Rahoitusprosentti 60,1 % -- >60,9 % ( 61,4 %) Rahoituspohja 1000 302 621 320 150 349 836 367 887 373 810 380 838 392 720 400 457 Rahoituspohjan kasvu % 5,96 5,80 9,26 5,16 1,61 1,88 3,12 1,97 Rah.os-% 58,8 58,5 60,1 60,1 60,9 61,3 61,1 61,4 TULOSLASKELMA (pl. liikelaito TP TP TP KS RAAMI Ts Ts Ts 1 000 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% 2013 m-% Toimintatuotot *** 45 334 9,8 46 530 2,6 51 107 9,8 51 769 1,3 52 287 1,0 52 810 1,0 53 338 1,0 53 871 1,0 Kuntien rahoitusosuus 178 053 4,0 187 288 5,2 210 228 12,2 221 000 5,1 227 500 2,9 233 600 2,7 240 000 2,7 245 900 2,5 Tulot yhteensä 223 387 5,2 233 818 4,7 261 335 11,8 272 769 4,4 279 787 2,6 286 410 2,4 293 338 2,4 299 771 2,2 Toimintakulut *** 226 853 6,2 236 886 4,4 250 614 5,8 265 417 5,9 274 743 3,5 281 410 2,5 288 338 2,5 294 771 2,2 Toimintakate -3 466 200,1-3 068-11,5 10 721-449,4 7 352-31,4 5 043-31,4 5 000-0,9 5 000 0,0 5 000 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -318-40,3-615 93,4-814 32,4-1 090 33,9-1 100 0,9-1 100 0,0-1 100 0,0-1 100 0,0 Vuosikate -3 784 124,2-3 683-2,7 9 907-369,0 6 262-36,8 3 943-37,0 3 900-1,1 3 900 0,0 3 900 0,0 Poistot -3 527 14,8-3 589 1,8-3 637 1,3-3 743 2,9-3 943 5,3-3 900-1,1-3 900 0,0-3 900 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0-2 800 Tilikauden tulos -7 311-7 272 6 270-281 0 0 0 0 Varausten lisäys- tai vähenny 2 0 0 0 0 0 0 TTH: tulos 0 Ali-/ylijäämä -7 309-7 272 6 270-281 0 0 0 0 Kumalatiivinen alijäämä -10 142-17 414-11 144-11 426-11 426-11 426-11 426-11 427

11 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain (ilman liikelaitoksia) Rah-% = 60, 9 % RAAMI 1 TOIMIALOITTAIN 1 000 TP 2007 TP 2008 KS 2009 2010 KUNTIEN RAHOITUSOSUUS 187 288 5,2 210 228 12,2 221 000 5,1 227 500 2,9 MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot 1 0 0 0 Toimintamenot 189-14,5 128-32,3 281 119,5 281 0,0 Toimintakate -188-128 -281-281 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -188-13,8-128 -31,9-281 119,5-281 0,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintamenot 87-3,3 91 4,6 100 9,9 100 0,0 Toimintakate -87-91 -100-100 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -87-3,3-91 4,6-100 9,9-100 0,0 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot 6 717 5,2 7 318 8,9 5 368-26,6 5 414 0,9 Toimintamenot 18 934 1,3 19 838 4,8 21 206 6,9 21 630 2,0 Toimintakate -12 217-12 520-15 838-16 216 Rahoitus- tuotot ja kulut -612-812 -1 090-1 100 Poistot -1 906-1 914-1 815-2 273 Satunnaiset erät -2 800 Tilikauden tulos -14 735 2,1-15 246 3,5-21 543 41,3-19 589-9,1 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot 9 504-0,4 10 964 15,4 11 013 0,4 11 233 2,0 Toimintamenot 11 654 1,6 11 784 1,1 12 232 3,8 12 463 1,9 Toimintakate -2 150-820 -1 219-1 230 Rahoitus- tuotot ja kulut 0 1 Poistot -201-224 -182-170 Tilikauden tulos -2 351 12,0-1 043-55,6-1 401 34,3-1 400-0,1 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot 30 308 3,1 32 825 8,3 35 287 7,5 35 640 1,0 Toimintamenot 206 022 4,9 218 773 6,2 231 697 5,9 240 270 3,7 Toimintakate -175 714-185 948-196 410-204 630 Rahoitus- tuotot ja kulut -3-3 Poistot -1 482-1 499-1 465-1 500 Tilikauden tulos -177 199 5,1-187 450 5,8-197 875 5,6-206 130 4,2 YHTEENSÄ Toimintatuotot 233 818 4,7 261 335 11,8 272 668 4,3 279 787 2,6 Toimintamenot 236 886 4,4 250 614 5,8 265 516 5,9 274 744 3,5 Toimintakate -3 068 10 721 7 152 5 043 Rahoitus- tuotot ja kulut -615-815 -1 090-1 100 Poistot -3 589-3 637-3 462-3 943 Satunnaiset j erät 0 0-2 800 0 Tilikauden tulos -7 272 6 269-200 0

Kainuun maakunta -kuntayhtymä RAHOITUSLASKELMA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) 1000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 478 7 741 5 443 5 400 5 400 5 400 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -371 13 107 7 741 5 443 5 400 5 400 5 400 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 5 942 12 000 6 600 6 300 6 300 6 300 Rahoitusosuudet -107 Luovutustulot -3 5 832 12 000 6 600 6 300 6 300 6 300 Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 7 275-4 259-1 157-900 -900-900 Rahoituksen kassavirta Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos 3 842 3 000-1 500-1 500-1 500-1 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 914 1 928 3 000-1 500-1 500-1 500-1 500 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 3 786 1 671 2 228 3 343 3 900 Rahavarojen muutos 12 989 412-429 943 1 500-2 400 Kassavara 31.12. 13 541 13 953 13 524 14 467 15 967 12 067 Kassavarat 1.1. 552 13 541 13 953 13 524 14 467 14 467 12 989 412-429 943 1 500-2 400 Muut maksuvalmiuden muutokset: Vanhan alijäämän 11 143 431 kattaminen vuosina 2009 2012 siten, että kunnat maksavat katettavaa alijäämää vuonna 2009 15%, 2010 20%, 2011 30% ja vuonna 2012 35%. Kattaminen kirjataan suoraan taseen yli/alijäämä tilille.

13 2. TOIMINTA- JA TALOUSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE 2010 2013 2.1. TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2010 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2010 tehdään tulosyksiköittäin SAP järjestelmään suunnittelu- ja raportointiosioon. Talousarviomäärärahat syötetään 10 euron tarkkuudella budjettitasolle. Voimassaoleva tilikartta löytyy Kaimasta kohdasta talouspalvelut/tilikartta. Toimintatuottoihin varataan määrärahat tiliryhmittelyn mukaisille tileille tulosyksikön tarpeen mukaisesti. Tuloihin tehdään ainakin kustannustason nousua vastaavat korotukset. Sisäisiin tuottoihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Henkilöstökulut Henkilöstökulut sisältävät palkat ja palkkiot, ansionmenetyksestä maksetut korvaukset sekä muut ennakonpidätyksen alaiset kustannusten korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut. Ne sisältävät myös ennakonpidätyksen alaiset päivärahat, siviilipalvelusmiehille maksetut päivärahat ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilöstösivukulut. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkavaraus budjetoidaan talousarvioon henkilöstöliitteen mukaisesti. Henkilöstöliite Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta on palkanlaskennassa tehty henkilöstöliite toukokuun tilanteen mukaisesti. Liitteeseen on laskettu valmiiksi henkilöittäin vuosipalkat, joihin on lisätty 1.9.2009 korotus ja palkankorotusvaraus 2,0 % (4,4 % toukokuun 2009 palkkoihin) sekä lomaraha 6 %. Henkilöt, joiden palkat jakautuvat useammalle tulosyksikölle, on henkilöstöliitteessä jaettu toukokuun 2009 jakoprosenttien mukaan. Mikäli tieto on muuttunut, se tulee korjata muuttamalla jakoprosenttia. Osa-aikaisten henkilöiden osalta tulee tarkistaa osa-aikaprosentti ja tarvittaessa muuttaa sitä. Henkilöstöliite lähetetään keskitetysti talousarvion valmistelua varten. KAO ja koulutustoimiala huolehtivat itsenäisesti henkilöstöliitteen tekemisestä. Tulosyksiköt tarkistavat henkilöstöliitteen ja lähettävät korjaukset suoraan ao. palkanlaskijalle. Lopullinen tarkistettu henkilöstöliite lähetetään tiedoksi taloussuunnittelija Pirkko Heikkiselle sähköpostitse pirkko.heikkinen@kainuu.fi.

14 Palkkojen sivukulut Palkkoihin liittyvät sivukulut kirjautuvat sivukulujen tileille automaattisesti kun palkkasummat syötetään talousarvion valmistelun yhteydessä palkkatileille. Palkkojen sivukulut talousarviossa 2010; 410000 KuEL -maksu, palkkaperusteinen 15,90 % 415000 Sairausvakuutusmaksu 2,16 % 416000 Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 % 417000 Tapaturmavakuutusmaksu (+ryhmähenkivakuutus) 0,30 % Yhteensä 21,26 % Varhaiseläke- ja eläkeperusteinen maksu varataan talousarvioon keskitetysti. Perhehoitajien palkkioista ja omaishoidon (1940 jälkeen syntyneet) tuesta sivukuluihin lisätään KuEL-maksun osuus tilille 410000. Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin sisältyy asiakas- ja muiden palvelujen ostot, rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, matkustusja kuljetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut ja muut yhteistoimintaosuudet. Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kuluerään aineet, tarvikkeet ja tavarat sisällytetään näiden hyödykkeiden tilikauden aikaiset suoriteperusteiset ostot. Kalusto Muu kuin käyttöomaisuuteen luettava kalusto ja välineistö, eli kertapoistoisen kaluston ja välineistön hankinta. Käyttötalousmenoiksi lasketaan kaikki hankinnat, jotka ovat alle 15 000 euroa. Investoinneista tehdään omat esitykset sivulla 15 ohjeiden mukaisesti. Avustukset Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset sekä yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset. Muut toimintakulut Vuokrat Vuokriin varataan vuokrasopimusten mukaiset kustannukset. Maakunta vuokraa pääsääntöisesti toimitilat kunnilta. Sisäiset kulut

15 Investoinnit Sisäisiin kuluihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Sisäinen palvelujen myynti budjetoidaan ostajan ja myyjän sopiman periaatteen mukaisesti esim. laboratorio, röntgen, teknisen palvelun tilavuokrat. Vyörytyskustannuksiin ei varata määrärahaa, mutta ne kirjataan aina kuluvan vuoden kirjanpitoon kuukausittain sovitulla tavalla. Hankinnat lasketaan investoinneiksi, kun kokonaishankintahinta on suurempi kuin 15 000 ja hankinnan taloudellinen pitoaika on vähintään kolme vuotta. Näistä tehdään poistot maakuntavaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman 18.4.2005 24 mukaisesti. Investointimenoksi laskettavat hankinnat luetteloidaan vapaamuotoisesti ja lähetetään sähköpostitse Pirjo Selesniemelle pirjo.selesniemi@kainuu.fi. Maakunnan liikelaitokset Kainuun ammattiopisto ja Kainuun Työterveys on maakunnallisia liikelaitoksia. Maakuntavaltuusto päättää liikelaitosten strategisista tavoitteista, toiminnallisista tavoitteista, taloudellisista tunnusluvuista ja muista yleisistä periaatteista liikelaitosten ohjauksessa. Maakunnan talousarvioon ja suunnitelmaan liikelaitosten keskeiset tavoitteet liitetään liitetietoina. Liikelaitosten tulot ja menot eivät sellaisinaan sisälly maakunnan talousarvioon, vaan ainoastaan maakunnan liikelaitokselle mahdollisesti antama avustus tai kehittämisraha sisältyy toimintakatteeseen. Aikataulu Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee olla valmis lautakuntienkäsittelyä varten 31.8.2009. Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh. 6156 2024 asta.tolonen@kainuu.fi Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh. 6155 4244 pirkko.heikkinen@kainuu.fi Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh. 6156 7335 pirjo.selesniemi@kainuu.fi Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh. 6165 6202 pirjo.kovalainen@kao.fi Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh. 6156 9613 veli.kolehmainen@kainuu.fi Sap-järjestelmän osalta tietoja antaa: Pääkirjanpitäjä Ulla Heikkinen, puh. 6156 5471 Järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen, puh. 6155 2926 ulla.heikkinen@kainuu.fi kaisu.h.heikkinen@kainuu.fi

16 2.2. TOIMINNAN SUUNNITTELUOHJE 2010-2013 Suunnittelun lähtökohdat Toiminnan suunnittelu sisältyy strategiseen taloussuunnitelman 2010-2013 ja vuoden 2010 talousarvion laadintaan. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi (Kuntalaki 65 ). Suunnittelun lähtökohtana on maakuntavaltuuston hyväksymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma 2007 2015 (maakuntavaltuusto 26.2.2007 25) (KAIMA -> Perehdyttäminen -> konsernitaso -> Maakunta kuntayhtymän strategia). Edellä mainittua suunnitelmaa on viimeksi tarkistettu Taloussuunnitelmassa 2009 2012. Suunnittelutyön toteutus Suunnittelutyö tehdään BSC- järjestelmää ja sen tuloskorttia hyödyntäen. (Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti, liite 1). Jokainen toimiala/ tulosalue/ vastuualue ja tulosyksikkö laativat tuloskortin (liite 1), joka sisältää perustehtävän, arvot ja vision vuoteen 2015 jos ne on määritelty sekä strategiset päämäärät, menestystekijät sekä sitovat tavoitteet ja mittarit talousarviovuodelle 2010. Strategiset päämäärät Strategiset päämäärät ilmaisevat konkreettisesti tavoitetilan eli sen mitä tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Päämäärät määritellään näkökulmittain. Kullekin näkökulmalle on löydettävä vähintään yksi päämäärä. Kriittiset menestystekijät Menestystekijät johdetaan päämääristä eri näkökulmaulottuvuuksilla. Menestystekijät ovat ratkaisevia päämäärän saavuttamisen kannalta eli ne ilmaisevat sen missä on ehdottomasti onnistuttava. Kullekin päämäärälle etsitään vähintään yksi menestystekijä. Sitovat tavoitteet, mittarit ja arviointikriteerit Mittareilla mitataan vuosittaista toiminnan onnistumista ja sitovien tavoitteiden toteutumista. Mittareiden tulee olla määrällisiä ja/tai laadullisia ja aikaan sidottuja. Mittarin pitää olla sellainen, että yleis- ja toimialueiden johto sekä tarkastuslautakunta voivat yksiselitteisesti todeta onko asetettu tavoite saavutettu. Mittareiden sitovan tavoitetason tulee olla haasteellinen eli kuvata pyrkimystä nykyistä parempaan. Mittareita maksimissaan 5/ näkökulma. Toiminnan tarkastelunäkökulmat Suunnittelussa toiminta määritetään viiden näkökulman avulla: 1. Asiakas ja asukas Edustaa poliittisen päätöksentekijän, kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa. Kainuun maakunta kuntayhtymän strategisena päämääränä ovat 1) tyytyväiset asiakkaat sekä 2) hyvinvoivat ja terveet kainuulaiset. 2. Henkilöstö ja uudistuminen Edustaa työyhteisön ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) Hyvinvoiva, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö hyvinvoivat ja turvalliset työyhteisöt; 2) hyvä johtaminen ja tuloksellinen yhteistoiminta, oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö; 3) osaava ja oppiva organisaatio hyvä työyhteisö ja 4) ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus

17 Tulosyksiköiden / vastuualueiden henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat kootaan talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Osaamisen kehittämissuunnitelmat löytyvät Kaimasta kohdasta: Perehdyttäminen Työyksikkötaso Työyksikön toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Lisäohje sosiaali- ja terveystoimialalle Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmalomake, josta käy esille myös täydennyskoulutustarpeet, palautetaan sähköpostitse vastuualuepäällikölle ja koulutuspäällikkö Merja Leinoselle 31.8.2009 mennessä. Lisätietoja osaamisen kehittämisen suunnittelusta antaa koulutuspäällikkö Merja Leinonen puhelin 62017 tai 044 7970695 merja.leinonen@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa täydennyskoulutusvelvoitteeseen perustuen toimintayksiköiden tulee seurata täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärää ammattiryhmittäin (sama henkilö vain kerran), koulutuspäivien yhteismäärää, koulutuksista aiheutuvia kustannuksia yhteensä sekä moniammatillisten johtamiskoulutusten toteutumista. 3. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Edustaa organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden prosessinäkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen; 2) toimivat asiakkaille lisäarvoa tuottavat ja laadukkaat palvelut ja 3) johtamisjärjestelmän kehittäminen. 4. Talous Edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) tasapainoinen talous ja 2) kustannustehokkuus. 5. Kainuun elinvoima Edustaa yhteiskunnallinen vaikuttavuuden näkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) aluetalouden vahvistaminen; 2) toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja muutokseen vastaaminen; 3) toimiva kehittämiskumppanuus ja 3) myönteinen maakuntakuva ks. esim. www.kainuu.fi sivuilta tilasto- ym. tietoja Talousarviovuoden 2010 toimintasuunnitelma (vuosisuunnitelma) Talousarviovuoden 2010 sitovat tavoitteet mittareineen kuvataan toimialaa/ tulosalueen/ vastuualueen ja tulosyksikön tasapainotetussa tuloskortissa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään tuloskorttia täydentävässä toimintasuunnitelmassa vuodelle 2010. Suoritteet Suunnitteluun liittyen suoritetietojen kerääminen keskitetään. Tiedot kerätään Y-asemalle kansioon Tilastot. (Y:\MH hallinto\suunnittelu ja kehittäminen\tilastot). Koulutustoimiala vastaa omien suoritteidensa keräämisestä. Lisätietoja antaa erikoissuunnittelija Erja Heikkinen, puhelin 62546 tai sähköpostitse erja.heikkinen@kainuu.fi. Tietojen toimittaminen Sähköisesti täytetty vuosisuunnitelmalomake toimitetaan oman tulosalueen esimiehelle, joka lähettää kootut lomakkeet asta.tolonen@kainuu.fi ja pirkko.heikkinen@kainuu.fi sekä Koulutustoimialan osalta: pirjo.kovalainen@kao.fi. Vuosisuunnittelulomakkeet tulee olla valmiina ja sähköisesti toimitettuna 31.8.2009 mennessä.

18 Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh. 6156 2024 asta.tolonen@kainuu.fi Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh 6155 4244 pirkko.heikkinen@kainuu.fi Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh. 6156 7335 pirjo.selesniemi@kainuu.fi Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh. 6165 6202 pirjo.kovalainen@kao.fi Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh. 6156 9613 veli.kolehmainen@kainuu.fi Suunnittelu ja kehittäminen tulosalue, konsernistrategia Strategiajohtaja Esa Toivonen; puh. 61554254 esa.toivonen@kainuu.fi

19 LIITE 1 Toimiala/ tulosalue/ vastuualue/ tulosyksikkö Suunnitelma 2010-2013 Perustehtävä Arvot Visio 2015 Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit