Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2619 (Keski-Lahti, Rautatienkatu 18)

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2619 (Keski-Lahti, Rautatienkatu 18) 27.11.2015 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Sijaintikartta

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2619 (Rautatienkatu 18) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Keski-Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 17 tonttia 83. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Keski-Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 17 tontit 86-88. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako Keski-Lahden kaupunginosan korttelin 17 tonteille 86-88. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2014 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde 7). 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee keskustassa Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmassa. Alue rajautuu pohjoisessa Hämeenkatuun, idässä Rautatienkatuun, etelässä ja lännessä korttelin viereisiin tontteihin. Tontin pinta-ala on 1760 m2. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on mahdollistaa asumisen lisääminen ydinkeskustassa tutkimalla täydennysrakentamismahdollisuutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia käsittävällä tontilla. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti kaavalla kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja lisätään keskustan asukaspohjaa keskustapalvelujen käyttäjinä.

1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA... 2 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.6 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 5 2.3 TOTEUTTAMINEN... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 4.2.1 Aloite... 12 4.2.2 Sopimukset... 12 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.3.5 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet... 14

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 4 4.3.6 Hakijan tavoitteet... 14 4.3.7 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 15 5 KUVAUS... 16 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE... 16 5.1.1 Kokonaisrakenne... 16 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset... 16 5.1.3 Palvelut... 17 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 17 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.3.3 Muut vaikutukset... 17 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 18 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 19 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 19 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 19 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS... 19 8 SEURANTALOMAKE... 19 1.6 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A-2619 2. näkymäkuva AD Arkkitehdit 14.12.2015 3. havainneaineisto, massoittelukaavioita

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu Kiinteistöyhtymä Rautatienkatu 18:n hakemuksesta. Vireille tulosta on ilmoitettu 3.3 2014 kaavoituskatsauksessa. OAS ja alustavia kaavaluonnosvaihtoehtoja sekä viranomaisneuvottelun tarvetta on käsitelty Hämeen Ely:n kanssa yhteistyökokouksessa 20.5.2014. Lähtöaineistoa on esitelty keskustan kaavojen yleisötilaisuudessa 4.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 23.6.2014. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu 28.4. 14.5.2014, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 ASEMAKAAVA Suunnittelualueen pinta-ala on 1760 m2. Asemakaavamuutosehdotuksessa: Tontin rakennusoikeus on 4 740 kem2, josta olemassa olevaa kerrosalaa on 1 740 kem2 ja uudisrakennusrakennusoikeutta 3 000 kem2. Tonttitehokkuudeksi muodostuu e= 2,7 (rakennusoikeuden suhde pinta-alaan). Kadun varren nykyiset rakennukset merkitään suojeltaviksi (sr-1, sr-2, sr-3). Pihalla oleva tallirakennus on mahdollista purkaa ja sisäpihalle voidaan rakentaa VIII kerroksinen asuinliikerakennus (AL), jonka alle voi rakentaa kaksi autopaikoituskellarikerrosta. Autopaikkoja tulee toteuttaa tontille 1ap/80 kem2 uudisrakentamista kohti (noin 38 ap) Suojelurakennusta (Kivikulma sr-2) varten tulee toteuttaa 6 ap/sr. Yleiseen p-laitokseen tulee sijoittaa 30% uudisrakentamisen paikoista. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee rakentaa 2 paikkaa/asunto/uudisrakennus. Asukkaita tulee noin 77 kpl (laskettuna 1asukas/39 kem2) 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yksityinen maanomistaja.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Keski-Lahden kaupunginosassa Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmassa. Alue rajautuu pohjoisessa Hämeenkatuun, idässä Rautatienkatuun, etelässä ja lännessä korttelin viereisiin tontteihin. Tontin pinta-ala on 1760 m2. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue sijoittuu keskustan ruutukaava-alueelle. Maastonmuodot, maaperä Suunnittelualueen maasto nousee Hämeenkadulta n. +105 etelään naapuritontin rajalle noin +108.5 noin 3,5 m. Suunnittelualue sijoittuu Salpausselän harjun pohjoisreunaan, maaperä on osittain hiekkaa, osittain maaperä on kartoittamaton. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue on pohjaveden muodostumisen alueella. Kasvillisuus Tontilla kasvaa muutama puu.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tontilla on 6 asuntoa. Yhdyskuntarakenne Tontti sijaitsee keskustan ensimmäisellä ruutukaava-alueella, joka on asemakaavoitettu vuonna 1878 kauppalan aikana. Rakennukset Kuvassa näkyvä ajuri Rusilan talo (1900) ja pihalla oleva puinen tallirakennus (1902) ovat kauppala-ajalta säilyneitä rakennuksia. Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmasta on purettu kivitalon tieltä tontin puinen päärakennus, joka oli aikoinaan mm. presidentti J. K. Paasikiven isän kangaskauppias Johan Hellstenin omistuksessa ennen kuin ajuri Karl Brusila osti ne. Vuonna 1918 Brusila myi tontin rakennuksineen kelloseppä Oskari Rajaselle, joka rakennutti 1920 Rautatienkadun varteen yksikerroksisen Selim A. Lindqvistin suunnitteleman liikerakennuksen pääkaupungin malliin. Se edusti kookkaine näyteikkunoineen 1900-luvun uutta urbaania, yksinomaan liiketoimintaan tarkoitettua rakennustyyppiä. Neljä vuotta myöhemmin rakennusta jatkettiin julkisivukoristeineen pohjoiseen päin arkkitehti Kalle Lehtovuoren piirustuksin. Osa julkisivukoristeista on hävinnyt muutosten aikana. Vuonna 1929 Oskari Rajanen rakennutti tontin kulmaan nelikerroksisen arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnitteleman liike- ja asuinkerrostalon, johon kultaseppäyritys siirtyi. Talon eteläisessä ja läntisessä päädyssä on Rajasen kello- ja kultasepänliikkeen mainokset, jotka maalasi lahtelainen koristemaalari Armas Lyytikäinen. Ne ovat ainoat säilyneet mainosmaalaukset Lahdessa. Rajasen kulmankello on kaupungin vanhin julkinen kello. Rakennuksista ja niiden historiasta kerrotaan enemmän museon lausunnossa/tutkija Riitta Niskanen ja Rakennushistoriaselvityksessä, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy 2014.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 8 Palvelut Keskustan palvelut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Tontilla on kahdeksan pienliiketilaa rakennusten katutason kerroksissa. Virkistys Lähin lähivirkistysalue Radiomäki on 300 metrin etäisyydellä. Liittyminen tiealueisiin Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Joukkoliikenne Alue kuuluu jalankulkuvyöhykkeeseen sekä intensiiviseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Liittymät tonteille Liittymä tontille on Hämeenkadulta. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti (RKY), maakunnallisesti (MARY). Suunnittelualueella on paikallisesti (LaRY) rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltuja kohteita. Tekninen huolto Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Alueella on kaukolämpö. Erityistoiminnat Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ei ole. Sosiaalinen ympäristö Alue on ydinkeskustaa. Rakennus- tai kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella ei ole RKY (Valtakunnallisia), MARY (maakunnallisia) kohteita. Tontin rakennukset on mainittu Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista vuodelta 2000, kaupunginmuseo Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 9 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Alueen eteläpuolelta on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Alue kuuluu keskustan kehittämisen kohdealueeseen (vaalean punainen viiva). Ote maakuntakaavasta 2006. Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman 11.10.2012.Yleiskaavassa suunnittelualue keskustatoimintojen aluetta (C). Ote Lahden yleiskaavasta 2025. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava: Tontilla on voimassa Carolus Lindbergin vuoden 1924 keskustan laajennettu asemakaava. Kaava piti keskustan ruutukaava-alueen ennallaan, mutta korttelien sisäistä rakennustapaa määriteltiin rakennusjärjestyksen uusilla määräyksillä, jotka sallivat tonteille rakennettavaksi monikerroksia kivirakennuksia. Korkeuden määräsi kaupungin rakennusjärjestys. AL Asuinliiketalojen korttelialue. Ote ajantasa-asemakaavasta.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 10 Rakentaminen ja autopaikkamääräys uudisrakentamisessa määritellään tällä hetkellä rakennusjärjestyksessä kohta 1.7 Korttelin muilla tonteilla on tehty asemakaavamuutokset vuosina 1958, 1961, 1962, 1976 ja 1981. Tontti 83 on ainoa korttelin 17 tontti, missä on vuoden 1924 asemakaava. Kaavahistoriaa 1. Ensimmäisen asemakaavan laati vuoden 1877 Lahden kylän palon jälkeen Alfred Caween vuonna 1878 1 1 Ote Alfred Caweenin asemakaavasta 1978. 2. Vuoden 1901 W. O. Lillen ja Selim Lindqvistin asemakaavassa, hyväksyttiin 1905, kortteleiden sisäiset palokujat poistettiin. Ote W. O Lillen ja Selim Lindqvistin asemakaavasta vuodelta 1901 2.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 11 3. Vuonna 1924 vahvistettiin Carolus Lindbergin Lahden laajennettu asemakaava. Asemakaavassa tontille oli määritelty rakennettavaksi monikerroksisia kivitaloja kadun varteen. Asemakaavaa täydensivät vuoden 1924 rakennusjärjestyksen määräykset. 3 Kuva kirjasta: Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa 1878-1931. Eri aikakausien ihanteiden mukaisia kortteliratkaisuja. Ylempi kuvaa Alfred Caweenin kaavan ja alempi Carolus Lindbergin kaavan korttelia. Kuva: ote Carolus Lindbergin asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan 1.5.2013. Olemassa olevat selvitykset - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, voimassa 1.1.2010 alkaen (korvaa v. 1993 inventoinnin). - MARY-maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005 - Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, 2000. Lahden kaupunginmuseo - Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, 2012. Lahden kaupunginmuseo - Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. - EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus - Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto Kaavatyön aikana laaditut selvitykset - Rakennushistoriaselvitys 26.9.2014, Kiinteistöyhtymä Rajasen Kulma, Rautatienkatu 18, Lahti, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistöyhtymä Rajasen Kulman hakemuksesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 4.2.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille 3.3.2014 kaupungin kaavoituskatsauksen julkaisemisen yhteydessä yksityisestä hakemuksesta. 4.2.2 Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä tehdään maankäyttösopimus yksityisen maanomistajan kanssa. 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Hämeen ELY-keskus / alueidenkäyttö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy/lämpö, LE-Sähköverkko Oy/siirtoverkko, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, Telia- Sonera Oyj, Elisa 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti 3.3.2014 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (kohde 7). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 23.6.2014. Lähtötietoja on esitelty keskustan kaavojen yleisötilaisuudessa 4.6.2014 Aikuiskoulutuskeskuksessa. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, OAS ja muu valmisteluaineisto. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin 24.11. 8.12.2014. Yleisötilaisuus pidettiin 25.11.2014 Aikuiskoulutuskeskuksessa. Paikalla oli 24 osallista. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä ja kirjastossa. Alustavaa kaavaehdotusta on esitelty keskustan kaavaillassa 28.10.2015 Fellmanniassa. Luonnosvaiheen vaihtoehdot

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 13 Luonnosvaiheessa tehtiin neljä vaihtoehtoa: ve0+ nykytilanne, paitsi tallirakennuksen voisi korvata uudella ve1 hakemuksen mukainen, jatkaa ruutukaavan umpikortteliperinnettä, puutaloa ja I kerroksinen liikeosa korvattaisiin korkeammilla uudisrakennuksilla, tallin paikalle paikoitusta ve2 uudisrakentamista pihalle + puutalo korvattaisiin uudisrakennuksella, paikoitusta uudisrakennuksen alle kellariin ve3 I kerroksinen liikerakennus korvattaisiin uudisrakennuksella, paikoitusta pihakannen alle Lausunnon ovat jättäneet: Hämeen Ely-keskus, kaupunginmuseo, Lahden Yrittäjät ry, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahti Energia, Elisa. Päijät-Hämeen liitto ei anna lausuntoa, koska asemakaavamuutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Lahden yrittäjät ry katsoo, että asia koskee pääosin Lahden kaupunkia ja kiinteistönomistajia, eikä jätä lausuntoa tästä asiasta. Elisalla ei ole lausuttavaa. 1. Hämeen Ely-keskus Ely-keskus lausuu, ettei tontilla olevaa rakennuskantaa saisi purkaa ja tämän periaatteen tulee olla asemakaavan muutoksen lähtökohta. Tontilla oleva eri-ikäisten rakennusten kokonaisuus on ainutlaatuinen Lahden kaupungissa. >> Kaavaehdotuksessa kadun varren rakennukset säilytetään ja suojellaan kaavassa. Ainoastaan pihalla oleva tallirakennus esitetään purettavaksi. 2. Kaupunginmuseo Museo esittää lausunnossaan ainoana mahdollisena kaavavaihtoehtona nykyistä tilannetta, missä kaikki kadun varren rakennukset säilytetään ja lisäksi myös pihalla oleva tallirakennus. Perusteluina museo esittää mm. sitä, miten rakennukset edustavat kaupunkirakenteen kehitystä kauppala- ja kylävaiheen rajakohdasta 1920-luvun Lahden

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 14 vahvoihin kasvuvuosiin. Rakennusten säilyttämistä perustellaan niiden hyvällä säilyneisyydellä ja vähäisillä muutoksilla. Myös rakennuksiin liittyvä henkilöhistoria on mielenkiintoinen. >>Kaavaehdotuksessa kaupungin ajallista kerroksellisuutta edustavat rakennukset ehdotetaan suojeltaviksi, kuitenkin niin, että pihalla olevan tallirakennuksen paikalle kaavamuutos mahdollistaa 8 kerroksisen asuinliiketalon rakentamisen. Uudisrakennus muodostaa ympäristöön uuden ajallisen kerrostuman. 3. Lahden seudun ympäristöpalvelut Lsyp esittää lausunnossaan, että alueen viihtyisyys ja monimuotoisuus on tärkeää säilyttää. Hämeenkadun katumiljöö ei parane kaavamuutoksessa esitetyillä uudisrakennusvaihtoehdoilla. >>Kaavaehdotus säilyttää Hämeenkadun varrella puutalon. Kaavaehdotuksessa on pyritty löytämään ratkaisu, jossa kadun varren rakennukset voidaan suojella, mutta joka ei olisi myöskään maanomistajille kohtuuton ja turvaisi uudisrakennusoikeuden avulla vanhojen rakennusten säilymisen. 4. Lahti Energia Esittää lausunnossaan kaukolämpömerkintää kaavaan. >> lisätty Mielipiteen jätti 10 osallista. Mielipiteiden keskeinen sisältö oli, ettei vanhoja rakennuksia purettaisi. Rakennusten ympäristöä ja kahvilaa kuvattiin tunnelmalliseksi, kauniiksi, pihamiljöötä kiehtovaksi. Erityisesti puutalon säilyttämisen puolesta esitettiin mielipiteitä, keidas keskellä kaupunkia. Mielipiteissä oli myös ehdotus puutalon siirtämisestä Alatorille. Tontin rakennukset ympäristöineen ovat vetovoimatekijä ja muodostavat viihtyisää yhteyttä kauppatorin ja matkakeskuksen välille. Katutason toimivat liiketilat elävöittävät katutasoa. Mielipiteissä tuotiin esille rakennusten merkitys paikallisille asukkaille ja osana elinvoimaista kaupunkikeskustaa. >>Kaavaehdotuksessa kadun varren rakennukset säilytetään ja kaava mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkumisen olemassa olevissa rakennuksissa ja rakennusten katufasadien säilymisen. Sisäpihan uudisrakennus paikoitustiloineen muuttaa pihamiljöötä, mutta on myös mahdollisuus monikerroksellisen ympäristön kehittämiselle. Saadun palautteen perusteella on valmisteltu kaavaehdotus vaihtoehtojen ve0+ ja ve2 pohjalta. Ehdotuksessa kaikki kolme kadun varren rakennusta säilytetään. Kaava mahdollistaa pihalle uudisrakentamista, 8 kerroksisen asuinliiketalon. Tallirakennus puretaan. Paikoitusta voidaan sijoittaa kellarikerrokseen kahteen tasoon uudisrakennuksen alle. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö OAS lähetettiin Hämeen Ely:yyn tiedoksi. Kaavamuutosta on käsitelty eri vaiheissa yhteistyökokouksissa Ely-keskuksen kanssa. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu 24.11. 8.12.2014, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Lausunnot ovat listatekstin liitteenä. 4.3.5 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteissa on asumisen lisääminen olemassa olevan yhdyskuntarakennetta täydennysrakentamalla. keskustan elävöittäminen asumista lisäämällä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvokkaiden kohteiden suojelu 4.3.6 Hakijan tavoitteet hakija esittää rakennusoikeuden lisäämistä uudisrakentamista varten Rautatienkadulle ja Hämeenkadulle. Kulman nelikerroksinen asuinliikerakennus ja Rautatienkadun yksikerroksinen fasadi säilytettäisiin.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 15 4.3.7 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet prosessin aikana on syntynyt tavoite suojella lisäksi Hämeenkadun varren puurakennus sekä yksikerroksinen liikerakennus Rautatienkadun varrella ja sijoittaa uudisrakentamista sisäpihalle

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 16 5 KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE 5.1.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualueen pinta-ala on 1 760 m2. Asemakaavaehdotuksessa vanhat suojeltavat rakennukset kadun varressa muodostavat jalustan uudisrakennukselle, joka nousee taustalla ja tuo uuden kajallisen kerroksellisuuden tontille. Pihalla oleva puinen yksikerroksinen tallirakennus puretaan. Olemassa olevien rakennusten rakennusoikeus on 1740 kem2. Uudisrakennusoikeus on 2800 kem2 + ullakolle 200 kem2. Kokonaisrakennusoikeus on 4740 kem2. Aluetehokkuudeksi muodostuu e=2,7. Kulman kivitaloa (sr-2) varten on varattava 6 autopaikkaa.. Uudisrakentamista varten on varattava 1 ap/80kem2. (n. 44 ap) Uudisrakentamisen autopaikoista on sijoitettava yleiseen paikoituslaitokseen 30% paikoista. 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennuksia ei saa purkaa. Korjausja muutostöiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusten kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. (AL-1) Kortteli jakautuu kahteen tonttiin. Tontilla 88 sijaitsee n. 1900 rakennettu suojeltavaksi merkitty puutalo, ns. Oskarin piha. Kaavassa on suojelurakennusta koskevia määräyksiä (sr-1). Tontilla 87 sijaitsee 1929 rakennettu nelikerroksinen asuin-liiketalo, ns. Rajasen kulma. Kaavassa on suojelurakennusta koskevia määräyksiä (sr-2). Suojelurakennusta varten on varattava 6 autopaikkaa. Ullakolle on mahdollista rakentaa ullakkoasuntoja kaavassa esitetty määrä, 200 kem2. Ullakon asuntoja varten on varattava autopaikkoja 1ap/80 kem2. Rakennuksen päätyihin voi rakentaa yksittäisiä parvekkeita. Samalla tontilla sijaitsee myös 1920-luvulla rakennettu yksikerroksinen liikerakennus ns Rajasen piironki laajennuksineen. Kaavassa on suojelurakennusta koskevia määräyksiä (sr-3). Rakennuksen läpi voidaan avata porttikongi jalankulkua varten kaavassa esitetylle paikalle. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös palveluasuntoja ja niihin liittyviä julkisia tai yksityisiä hyvinvointipalveluja. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden sijoittuminen kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten keskelle. (AL-2) Tontille 86 voi rakentaa VIII kerroksisen uudisrakennuksen, joka ei saa ylittää +134.8 korkeusasemaa. Rakennusoikeus 2800 kem2. Rakennuksen I-II kerrokset ovat osin pimeitä, johtuen viereisten tonttien tukimuureista ja kellariseinistä.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 17 Paikoitus voi sijoittua kahteen kellarikerrokseen tason +109.5 alapuolelle. Autopaikkoja tulee varata 1ap/80kem2 (noin 35 ap). Vanhusten palvelutalo- sekä sosiaali- ja terveyspalvelukerrosalaneliömetriä kohti on varattava 1ap/200yskem2 (noin 14 ap). Uudisrakentamisen autopaikoista on sijoitettava yleiseen paikoituslaitokseen 30% paikoista. Alle 8 m etäisyydelle naapurirakennuksista sijoittuvilta ikkunoilta ja rakenteilta edellytetään erityisiä paloteknisiä vaatimuksia, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Uudisrakennus ja i kerroksinen liikerakennus on mahdollista yhdistää osittain valokatteisella tilalla, jonka saa rakentaa kaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Kaavassa on julkisivuja, materiaaleja, väritystä ja muuta rakentamista koskevia määräyksiä. 5.1.3 Palvelut Kortteli tukeutuu keskustan palveluihin. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen Kaava edistää kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten säilymistä. Ehdotuksessa noin 1900 rakennettu puutalo, 1920 rakennettu liikerakennus ja 1924 rakennettu IV kerroksinen asuinkerrostalo merkitään suojeltaviksi. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sijoittuu rakennetulle ruutukaava-alueelle, ei muuta yhdyskuntarakennetta Vaikutukset kaupunkikuvaan muuttaa kaupunkikuvaa, säilytettävät rakennukset muodostavat jalustan ja jalankulkijan tason katuympäristössä. kaavamääräyksissä on korttelin muuhun rakennuskantaan sopeuttavia määräyksiä mm. värityksen ja kattomuodon suhteen Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaava edistää kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten säilymistä. Ehdotuksessa noin 1900 rakennettu puutalo, 1920 rakennettu liikerakennus ja 1929 rakennettu IV kerroksinen asuinkerrostalo merkitään suojeltaviksi. Vaikutukset liikenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta liikenteeseen 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan alueella on muutama puu, mutta muuten ei ole luonnonympäristöä kaavassa on merkintä istutettavista puista, osa puista voidaan joutua poistamaan rakennusten säilymisen takia, koska ne kasvavat kiinni rakenteissa ja perustuksissa 5.3.3 Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin uudisrakennus lisää keskustan asukaspohjaa ja palveluiden käyttäjiä

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 18 Sosiaaliset vaikutukset lisää keskustan palvelujen käyttäjiä tukee keskustan elinvoimaisuutta Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen hyödyntää olemassa olevaa katu-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoa Vaikutukset yritystoimintaan ei merkittävää vaikutusta, mutta tukee keskustan palveluiden käyttöä 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ei ole. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavassa on määräyksiä mm. kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja niiden ympäristöön liittyviä määräyksiä.

SELOSTUS A-2619 - D/3231/10.02.03.00.04/2013 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaa havainnollistaa näkymäkuva uudisrakennuksesta ja julkisivu- ja leikkauskaaviot. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaava on toteutettavissa, kun se on saanut lainvoiman. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan rakennuslupamenettelyn kautta. Suojelurakennusten korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. uudisrakennuksen osalta suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvasta vastaavalla taholla ennen rakennusluvan hakemista. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 27.11.2015 Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio 8 SEURANTALOMAKE

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm 26.11.201 398 Lahti Täyttämispvm 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTIA 83. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTIT 86,87 JA 83 Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2619 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1760 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1760 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1760 100,0 4740 2,69 0,0000 3000 A yhteensä 0,1760 100,0 4740 2,69 0,0000 3000 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3 1940 200 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1760 100,0 4740 2,69 0,0000 3000 A yhteensä 0,1760 100,0 4740 2,69 0,0000 3000 AL -0,1760-1740 AL-1 0,0972 55,2 1940 2,00 0,0972 1940 AL-2 0,0788 44,8 2800 3,55 0,0788 2800 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3 1940 200 Asemakaava 3 1940 200