Sivu 1 / 10 Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi
Sivu 2 / 10 Kohde Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Tilaaja Emmi Joru Killingholmankuja 3 A 18 00810 Helsinki Aika 25. 27.4.2013 Laajuus Tarkastukset Mittari Pohjatiedot Kiinteistön märkätilat - kellarikerroksen saunaosasto - 1. kerroksen WC - 2. kerroksen WC Kohteessa tehtiin tarkastukset seuraavasti: 25.4.2013 Pintakosteusmittaus 27.4.2014 Porareikämittaus ja rakenteiden avaus Trotec T2000S näyttölaite, pinta-anturi TS 300 SDI ja porareikäanturi TS 240 SDI. Mittari ja anturi on kalibroitu 3/2013. Omistajan ilmoituksen mukaan saunaosaston märkätilassa on suoritettu vuonna 2002 peruskorjaus. Korjauksen yhteydessä märkätilan levytykset on uusittu, vedeneristykset sivelty määräysten mukaisesti ja pintamateriaalit uusittu. Omistajan ilmoituksen mukaan märkätilaa ei ole käytetty vähintään kahteen viikkoon. Rakennus Rakennusvuosi 1962 Kerrosluku Kellari Rakenteet kellarissa Alapohjarakenne maanvarainen betonilaatta, eps eriste, kapilaarikatkos sepelillä Ulkoseinärakenne paikalla valettu betoni Väliseinärakenne kevytrakenteinen levyseinä puukoolaus Märkätilan seinärakenne kaikki seinät kipsilevyrakenteisia puukoolaus Pintarakenne seinät laatoitus Pintarakenne lattiat laatoitus
Sivu 3 / 10 Käyttövesiputkisto Viemärijärjestelmä Lämpöverkko Ilmanvaihto Lattiakaivot Vesikalusteet Silmämääräiset havainnot 25.4. Pintakosteusmittaukset Saunaosasto Kupariputkisto alakaton yläpuolella ja seinärakenteessa. Kiinteistössä on vanhat alkuperäiset viemärit. Viemäreiden kuntoa ei tarkastuksessa katselmoitu. Kiinteistössä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Suihkutilan katossa kulki lämpöverkoston runkojohdot, josta oli otettu haarat pukutilan ja saunan patteriin. Saunan patteri toimi märkätilan ainoana lämmitysjärjestelmänä. Omistajan kertoman mukaan saunaosaston lattiaan on korjaustöiden yhteydessä tehty sähkökäyttöinen lattialämmitys, jota ei ole kytketty käyttöön. Kiinteistössä koneellinen poisto, lukuun ottamatta kellaritiloja. Saunaosaston ilmanvaihto todettiin puutteelliseksi. Korvausilma ja poistoilma luukut olivat suljettuina eikä saunaosastossa ollut hallittua ilmanvaihtoa. Saunaosastolla oli ainoastaan yksi kaivo saunan lattialla. Suihkuvedet johdetaan suihkun ja saunan välisen seinän ali saunan lattiakaivoon. Valurautakaivon kunto oli puutteellinen ja likainen. Vesikalusteet saunaosaston märkätiloihin on uusittu korjaustöiden yhteydessä vuonna 2002. Tarkastushetkellä toinen suihkusekoittaja vuosi hieman, jonka takia suihkutilan lattiassa oli lammikko. Märkätilan läpiviennit oli tiivistetty silikonilla ja hanakulmien alapuolella havaittiin koloja suoraan rakenteeseen. Omistajan ilmoituksen mukaista vedeneristystä ei havaittu märkätilassa. Vedeneristeen liitosta lattiakaivoon tai läpivienteihin ei ollut tehty määräysten mukaisesti. Pintakosteusmittauksessa havaittiin hieman kohonneita kosteusarvoja pukuhuoneen ja suihkutilan välisen seinän alareunassa. Kuivissa kohdissa vertailuarvoksi todettiin 23-25 ja sivuseinän alareunassa 35-41.
Sivu 4 / 10 Suihkutilan päätyseinän alareunassa havaittiin huomattavan kohonneita kosteusarvoja. Kuivissa kohdissa todettiin vertailuarvon lukemaksi 23-25 ja alareunassa 115-122. Suihkutilan ja saunan välisen seinän alakulmassa, ulkoseinän puoleisessa päädyssä havaittiin kohonneita kosteuslukemia. Kohonneiksi arvoiksi saatiin 40-44, kun kuivantilan vertailuarvot olivat 18-20. Märkätilan lattiarakenteessa havaittiin kohonneita kosteusarvoja saunan seinän vieressä sekä saunan lattiakaivon ympärillä. Kohonneiksi arvoiksi mitattiin 87-94 kuivantilan vertailuarvojen ollessa 46-52. Pintakosteusmittarin ääriarvo on kaikilla pinnoilla 160. Pintakosteusmittauksien perusteella suositeltiin porareikämittausta lattian betonirakenteesta sekä suihkutilan seinärakenteen avaamista huomattavasti kohonneiden kosteusarvojen kohdalta. Pintakosteusmittaukset 1. krs WC 2. krs WC Kiinteistön WC tilat 1. ja 2. kerroksessa ovat kuivia tiloja eikä niiden lattiarakenteissa havaittu kohonneita kosteusarvoja miltään osin. Keittiö Omistajan ilmoituksen mukaan keittiössä oli mahdollisesti aiheutunut vesivahinko pesukoneen vesijohdon liitoksesta. Tarkastuksen yhteydessä todettiin pesukoneen poistoletkun kiinnityksen olevan erittäin puutteellinen ja ohjeistettiin korjaamaan liitos ensitilassa. Pesukoneen tulovesi oli otettu vesijohdosta erillisenä haarana jossa oli pallofix sulku. Pesukoneen ja sulun liitos tiputti tarkastushetkellä ja omistajaa ohjeistettiin pitämään sulku kiinni vesivahingon välttämiseksi. Silmämääräisessä tarkastuksessa keittiön vuotavasta vesijohdosta ei ollut aiheutunut vesivahinkoa. Kohteessa ei voitu tehdä mittauksia välipohjarakenteen takia. Omistajaa ohjeistettiin kytkemään pesukoneen tulovesiletku määräysten mukaisesti keittiön hanaan.
Sivu 5 / 10 Porareikämittaus Märkätilan lattiasta mitattiin kosteudet porareikämittauksella 27.4. Mittausreiän kosteuksien annettiin tasaantua porauksesta 2,5 vuorokautta. Porareikämittauksessa havaittiin huomattavan korkeita lukemia. Alapohjalaatan suhteellinen kosteus oli 97-98 RH% ja lämpötila 21,6 ᴼC. Seinärakenteen avaus Korjausehdotukset Suihkutilan seinärakenteen avauksessa 27.4. todettiin lattian rajassa kosteutta. Laatan kiinnityslaasti oli kostea ja rakenteesta tuli tunkkainen haju. Levyrakenteen avauksen jälkeen voitiin todeta eristeiden ja runkorakenteiden olevan kuivia ja terveitä. Seinärakenteesta havaittiin purkuaukon kohdalta vedeneriste. Eristeenä ei ollut käytetty nykyisillä markkinoilla olevaa vedeneristettä. Suoritettujen mittauksien perusteella saunaosaston märkätilan lattian pintarakenne suositellaan purettavaksi kauttaaltaan ja varmistettava että alapohjan rakenne on osakkaan kuvaileman mukainen. Alapohjan betonilaatta tulee kuivata pinnoituksessa käytettävien materiaalien ohjeiden vaatimassa laajuudessa. Yleisesti vedeneristeillä vaadittava suhteellinen kosteus tulee olla alle 85 RH%. Seinien levytys suositellaan vaihdettavaksi kivipohjaiseen märkätiloihin tarkoitettuun levyyn, esim. kaakeliluja. Vedeneristys tulee tehdä C2, RIL 107 ja materiaalivalmistajan ohjeiden mukaisesti.
Sivu 6 / 10 Kuvat 1.ja 2. Saunaosaston märkätilassa havaittiin kohonneita kosteusarvoja korostetullilla alueilla. Päätyseinällä oleva suihkusekoittaja vuotaa hieman jonka takia lattialla lammikko. Suurimmat kohonneet kosteusarvot todettiin suihkusekoittajan alapuolella seinän alaosassa sekä lattialla suihkun vaikutusalueella sekä kaivon ympärillä.
Sivu 7 / 10 Kuvat 3., 4. ja 5. Saunaosaston märkätilassa oli ainoastaan yksi kaivo lauteiden alla. Suihkutilassa ei ollut erillistä kaivoa, vaan suihkuvedet valuivat saunan ja suihkutilan seinän ali saunan lattiakaivoon. Kaivo oli alkuperäinen ja sen kunto oli huono. Kaivoa ei ollut puhdistettu ja se on suuri kosteusvaurioriski paikka, mikäli viemäri padottaa. Kaivossa ei ollut havaittavissa vedeneristettä. Saunaosaston lämpöjohdot kulkivat suihkutilan katossa. Suihkusekoittajan läpiviennit oli tiivistetty silikonilla ja läpivientien juuressa oli selkeitä reikiä suoraan rakenteeseen.
Sivu 8 / 10 Kuvat 5. ja 6. Saunaosaston ilmanvaihto oli puutteelista. Suihkutilassa ei ollut poisto- eikä korvausilmaa. Saunana poisto- ja korvausilmaluukut olivat suljettuja.
Sivu 9 / 10 Kuvat 7. ja 8. Keittiön pesukoneen vesijohto oli määräysten vastainen. Pesukoneen vesijohto oli toteutettu finculla ilman erillistä hanaa. Osakasta ohjeistettiin kytkemään vesijohto määräysten mukaisesti keittiön hanaan. Pesukoneen poistoletkua ei ollut kiinnitetty asianmukaisesti keittiön hajulukkoon. Osakasta oheistettiin korjaamaan liitos välittömästi.
Sivu 10 / 10 Kuvat 9., 10. ja 11. Saunaosaston lattiasta mitattiin kosteudet porareikämittauksella. Mittauksessa todettiin rakenteen suhteelliseksi kosteudeksi 98 RH%. Seinä rakenteen avauksessa todettiin seinissä olevan jonkinlainen vedeneristys. Laatan alla, lattian rajassa oli havaittavissa selkeää kosteutta. Levyrakenteen avauksessa todettiin lämpöeristeiden ja runkomateriaalien sekä levyrakeiden olevan kuivia ja terveitä.