LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2003

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2003 Toukokuu 2004

SISÄLTÖ VIRASTOITTAIN JA TULOSTAVOITEALUEITTAIN AJONEUVOHALLINTOKESKUS 1 Vaikuttavuustavoitteet 1 Palvelutavoitteet 3 Taloustavoitteet 5 Kehittämistavoitteet 6 Rahoitus 7 TIEHALLINTO 8 Liikenneturvallisuus 9 Liikenteen sujuvuus 9 Tieverkon kunto 11 Ympäristö 12 Tieliikenteen palvelut ja ohjaus 14 Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus 15 Kehittämistavoitteet 18 Rahoitus 19 MERENKULKULAITOS 22 Palvelutaso 22 Vaikuttavuus 24 Taloudellisuus 24 Kustannusvastaavuus 26 Kehittämistavoitteet 27 Rahoitus 28 RATAHALLINTOKESKUS 29 Rataverkon laajuus ja palvelutaso 29 Rataverkon laajuus 29 Rataverkon palvelutaso 29 Liikenteen sujuvuus 30 Liikennerajoitukset 31 Rataverkon kuntoindeksi 31 Turvallisuuden parantaminen 31 Junaliikenneonnettomuuksissa kuolleet 31 Tasoristeysvahingot 31 Radasta aiheutuneet vauriot 32 Radanpidon taloudellisuus 32 2

Kiinteistötoimi 33 Kehittämistavoitteet 33 Rahoitus 34 VIESTINTÄVIRASTO 36 Viestintämarkkinat ja palvelut 36 Postipalvelutoiminta 39 Televisiotoiminnan ohjaus ja valvonta 40 Verkkotunnukset 41 Viestintäverkkojen toimivuus ja turvallisuus 41 Standardointi 48 Radiotaajuuksien käytön yleissuunnittelu ja taajuuksien osoittaminen asiakkaille49 Televisiomaksujen hallinto 53 Varautumistoiminta 53 Taloustavoitteet 54 Toiminnan kehittäminen 55 Rahoitus 56 ILMATIETEEN LAITOS 57 Palvelutoiminta 57 Tutkimustoiminta 61 Taloustavoitteet 65 Laitoksen kehittäminen ja muu toiminta 67 Henkilöstöä koskevat tavoitteet 68 Rahoitus 68 MERENTUTKIMUSLAITOS 69 Palvelutoiminta 69 Tutkimustoiminta 72 Taloustavoitteet 74 Rahoitus 75 3

Sisältö Tähän yhteenvetoraporttiin on koottu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten vuoden 2003 tulostavoitteiden toteuma puolivuotisjaksolla sekä koko vuoden osalta. Raportti käsittää kunkin viraston tai laitoksen tulostavoitteiden seurantalomakkeen. Seurantalomake sisältää kaikki ministeriön tulostavoitekirjeessä virastolla ja laitokselle asettamat tavoitteet. Tavoitteet on esitetty seurantalomakkeen vasemmassa sarakkeessa kohdassa tulostavoite 2003. Toteuma (väliraportti) sarakkeessa on analysoitu tulostavoitteiden saavuttamisastetta tai saavuttamattomuuteen vaikuttavia syitä sekä annettu ennuste loppuvuodelle. Toteuma tai toimenpiteet (koko sarakkeessa on analysoitu tulostavoitteiden saavuttamista tai saavuttamattomuutta koko vuoden osalta. Tavoitteen kanna lta merkittävät poikkeamat joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan on vahvennettu. Kunkin viraston ja laitoksen osalta seurantalomakkeen alkuun on ministeriössä laadittu yhteenveto. Seurantalomakkeet on käsitelty vuoden 2005 tulosneuvottelujen yhteydessä 3.- 7.5.2004. JAKELU Hallinnonalan virastot ja laitokset Hallinnonalan virastojen ja laitosten talousjohto Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Valtiontilintarkastajien kanslia Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeri Kansliapäällikkö Osastot ja yksiköt Virastojen ja laitosten tulosohjauksesta vastaavat Virastojen ja laitosten johtokuntaedustajat Erityisavustaja 4

AJONEUVOHALLINTOKESKUS Vaikuttavuustavoitteista ei saavutettu uusien kuljettajien indeksillä mitattavaa liikennemenestystavoitetta (tav. väh. 99,5, tot. 97,6). Palvelutavoitteista rekisteritiedon sähköisen käytön suhteellinen osuus saavutettiin (tav. väh. 70 %, tot. 82 %). Palvelutavoitetta, jossa jokaisella ydinprosessilla tuli olla vähintään yksi sähköisesti hoidettava lupa- ja lausuntoprosessin tuote ei saavutettu (AKE:n käyttämä sähköinen allekirjoituspalvelu ja tulostuspalvelu eivät toimineet). Taloustavoitteista liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan tulos saavutettiin (tav. väh. 1,75 milj. euroa, tot. 2,4 milj. euroa). Kehittämistavoitteista PALKO-hankkeen tavoitteita - kustannukset, sisältö, aikataulu - ei saavutettu kokonaan (kustannusarvio: tav. 26,5 milj. euroa, tot. tarkistettu kustannusarvio 30,623 milj. euroa; vuoden 2003 kustannukset: tav. 7,19 milj. euroa, tot. 6,0 milj. euroa; sisältö ja aikataulu: HENKO- ja VERSO-projektien käyttöönotto toteutui, VERSO-projektin jälkitoimitukset jatkuvat vuonna 2004). VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on alle 25 %. Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin 3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan vähintään 75 prosentilla katsastustoimipaikoista. Määräaikaiskatsastuksessa vähintään 50 % katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi ennakkoon valittua oleellista vikaa. Vuoden 2003 tietoja ei ole vielä saatavissa. Arvo saadaan kerran vuodessa. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Alkuvuoden toteutuma oli 78,3 %. Kuluvana vuonna suoritetaan kaksi tarkastuskierrosta, joissa molemmissa on kaksi samanlaista autoa. Testit tehdään tänä vuo n- na yhtäaikaisesti, jotta riski testiauton paljastumiselle olisi mahdollisimman pieni. Testit on valmisteltu ja aloitetaan elokuussa ja saatetaan loppuun viimeistään joulukuussa. Tämän vuoksi alkuvuoden toteumia ei ole saatavilla. Tavoite tultaneen saavuttamaan. 1 Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 19 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 76,5 %. Tavoite toteutui, koska tulos oli 81,6 %. Vuonna 2003 suoritettiin kolme tarkastuskierrosta, joissa jokaisessa oli kaksi samanlaista autoa. Testit tehtiin melkein yhtäaikaisesti, jotta riski testiauton paljastumiselle olisi ollut mahdollisimman pieni. Testit tehtiin toisen vuosipuoliskon aikana. Testiin osallistui 239 toimipaikkaa, joista 195 löysi ennakkoon va litut kaksi oleellista vikaa.

Uusien kuljettajien liikennemenestys indeksillä mitattuna on vähintään 99,5. Tavoite ei toteutune. Alustava tulos on 98,84. Julkisuudessakin huomiotakin saanut nuorten kuljettajien riskikäyttäytyminen liikenteessä näkyy myös liikennemenestysindeksissä. Tavoite ei toteutunut, koska tulos oli 97,63. Indeksin alentuminen vuonna 2003 on sikäli yllättävää, että liikennekuolemien vähenemisen perusteella on muodostunut käsitys, että nuorilla kuljettajilla menee liikenteessä aikaisempaa paremmin. Indeksissä mitataan kuitenkin liikennemenestystä laaja-alaisemmin: ajokortin hankinnalla ensimmäisen ajovuoden aikana saavutettavia hyötyjä verrataan kortin hankinnan kustannuksiin.vahinkomenot ovat tällöin vain yksi, joskin tärkeä hyötyjä alentava tekijä. Koska indeksi perustuu kyselytietoihin, mukaan eivät tule ne kuljettajat, joille on sattunut vakavimpia vahinkoja. Näin ollen liikennekuolemien alentuminen ei vaikuta tähän indeksiin. Indeksin alentumista ei selitä mikään yksittäinen tekijä, vaan epäsuotuisa kehitys kuvastaa usean tekijän yhteisvaikutusta: - Ajokortin hyödyt kertyvät ajosuoritteesta, erityisesti hyötyajoista (työ- ja asiointiajot). Koko ajosuorite on vuonna 2003 alentunut edellisestä vuodesta 5,2 % ja työajot peräti 8,5 %. - Hyötyjä alentava vahinkomeno on kasvanut edellisestä vuodesta 7,1 % (henkilövahingot kallistuneet). - Kustannusten puolella on kasvua siten, että opetuksessa ajoharjoitusten määrä on lisääntynyt opetusluvalla korttinsa hankki- 2

neilla 4 %. Samanaikaisesti hinnat ovat nousseet siten, että autokoulun kautta kortin hankkineilla kustannusnousu on 2 % ja opetuslupaa käyttäneillä 7 %. PALVELUTAVOITTEET Ajoneuvorekisterin muutostiedot on päivitetty alle viidessä päivässä. Hakemusasioiden käsittelyaika on keskimäärin enintään kahdeksan päivää. Tavoite toteutunee, alkuvuoden toteutuma oli 4,7 pv. Tavoitteen ei ennusteta toteutuvan. Hakemusasiat on ratkaistu keskimäärin 8,5 päivässä. Hakemusasiat sisältävät kiinnitysten vahvistamisen, teknisen hyväksynnän luvat, tyyppihyväksynnät, tyyppikatsastukset ja EY-talletukset, valvonnan tarkastus- ja valvontakäyntien kirjalliset palautteet, opetuksen ja tutkintojen lausunnot ja päätökset, ammattiliikenteen ADR-koulutusluvat ja oikaisuvaatimukset sekä lupien ajokorttien ikä- ja terveysvaatimusten poikkeusluvat ja autokoululupalausunnot. Hyötyjen alentuessa ja kustannusten noustessa suhde (hyödyt/kustannukset) alenee jyrkästi, mikä kuvastuu indeksissä. Vahinkomenon kasvu on tästä vain pieni osa. Turvallisuus ei ole vahinkomäärillä mitaten heikentynyt, vaan vahingon hinta on noussut. Toisaalta kokonaan vahingoitta on selvinnyt entistä suurempi osa uusista kuljettajista (priimaprosentti on noussut hieman). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 4,4 pv. Tavoite toteutui, koska hakemusasiat on ratkaistu keskimäärin 7,7 päivässä. Hakemusasiat sisältävät kiinnitysten vahvistamisen, teknisen hyväksynnän luvat, tyyppihyväksynnät ja EYtalletukset, valvonnan tarkastus- ja valvontakäyntien kirjalliset palautteet, opetuksen ja tutkintojen lausunnot ja päätökset, ammattiliikenteen ADR-koulutusluvat ja oikaisuvaatimukset sekä lupien ajokorttien ikä- ja terveysvaatimusten poikkeusluvat ja autokoululupalausunnot. Käsittelyaikatavoite oli asetettu korkeammalle kuin aikaisempina vuosina. 3

Teknisen hyväksynnän osalta hakemusten käsittelyaika on alkuvuonna kasvanut merkittävästi Teknisen hyväksynnän osalta hakemusten käsittelyaika kasvoi alkuvuonna merkittävästi aiheutuen resurssien priorisoinnista johtuen resurssien priorisoinnista PALKO- PALKO-projektiin. Keväällä on lisätty linjatehtäviin määräaikaista resurssia, kun käsittelyaikojen pidentyminen ei alkanut muuten taittua. hankkeeseen. Keväällä kuitenkin lisättiin linjatehtäviin määräaikaista resurssia, kun käsittelyaikojen pidentyminen ei alkanut muuten taittua. Myös lupayksikössä käsittelyajat kasvoivat uusista tehtävistä johtuen. Lupayksikössä käsittelyajat ovat kasvaneet Rekisteritiedon sähköisen käytön suhteellinen osuus on vähintään 70 %. Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on keskimäärin vähintään 3,6. Jokaisella ydinprosessilla on vähintään yksi sähköisesti hoidettava lupa- ja lausuntoprosessin tuote. Ajoneuvojen vuotuisten verojen kanto voidaan toteuttaa verohallinnon vaatimusten mukaisesti. uusista tehtävistä johtuen. Tavoite toteutunee, koska alkuvuoden toteutuma oli 80 %. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Toteutuma oli viime vuonna 3,8. Asiakkaiden tyyt y- väisyys AKEn toimintaan on kehittynyt positiivisesti. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. VERSO-projekti etenee suunnitelmien mukaan. Lakiluonnokset ovat lausuntokierroksella. Em. seikkojen valossa AKE pystyy hoitamaan veronkantotehtävät tavoitteen mukaisesti. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 82,12 %. Tämä tavoite ylittyi arvioidusta johtuen siitä, että kyselymäärien suuri lisääntymien onnistuttiin hyvin kanavoimaan sähköisiin palveluihin. Toteutuma oli 3,7, joten tavoite saavutettiin. Tavoite ei toteutunut, koska AKEn käyttämä sähköinen allekirjoituspalvelu sekä tulostuspalvelu eivät toimineet tuotteiden testauksen yhteydessä. Muilta osin tuotteet olivat 31.12.2003 mennessä valmiit ja näin ollen ne olisi voitu siirtää tuotantoon. Tavoite toteutui.verso-projekti eteni suunnitelmien mukaan.vuoden 2004 ajoneuvoverotus hoidetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) mukaisesti uudella VERO-järjestelmällä. 4

TALOUSTAVOITTEET Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan tulos on vähintään 1,75 milj. euroa. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Alkuvuoden toteutuma oli 1,4 milj. euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan ylittävän tavoitteen. Alkuvuoden hyvään tulokseen on vaikuttanut tuottojen jaksotus: volyymiltaan suurimmat ja merkittävimmät tietopalvelutuotteet ovat etupainotteisesti laskutettuja. Toteutuma oli 2,4 milj. euroa, joten tavoite toteutui. Tietopalvelutoiminnan tulos koostuu pääosin kolmesta tuoteryhmästä (suoramarkkinointipalvelut, rekisterikyselyt ja poiminnat markkinatietoon ja tilastointiin). Suoramarkkinointipalveluiden kohdalla budjetoitu myynti ylittyi jonkin verran (noin 7 %), ja toimitetut osoitteet kappaleina ylitti arvioinnin vain 2 %. Budjetin ylitys selittyy lähinnä sillä, että volyymipohjaisen jälleenmyyntihinnastosta johtuen luovutettujen osoitteiden yksikköhinta oli hieman ennakoitua suurempi. Rekisterikyselyiden määrä toteutui huomattavasti yli budjettivaiheessa tehdyn arvion.ylitys oli havaittavissa kaikilla tuotteilla. Tämän taas katsotaan johtuvan vilkkaasta ajoneuvokaupasta.yhden käytetyn auton vaihtaessa omistajaa, saattaa usea eri taho tehdä autoa koskevan rekisterikyselyn. Poiminnat markkinatiedonjalostukseen ja tilastointiin toteutuivat arvion mukaan. Ylijäämän syntymiseen vaikuttivat myös säästöt markkinointikustannuksissa, mikä taas johtui siitä, että löydettiin yhteistyökumppaneita, 5

jotka hoitivat palvelun jakelun ja markkinoinnin alihankintana arvioitua taloudellisemmin. Ajoneuvojen rekisteröinnin yksikkökustannus on enintään 9,20 euroa. Tavoite toteutunee. Alkuvuoden toteutuma oli 8,60 euroa. Toteutuma oli 8,96 euroa, joten tavoite toteutui. Verotusjärjestelmän kustannukset / lähetetty verolippu ovat enintään kaksi euroa. KEHITTÄMISTAVOITTEET PALKO-hankkeessa pysytään arvioiduissa enimmäiskustannuksissa ja keskeisten projektien aikatauluissa sekä saavutetaan asetut sisältötavoitteet. Vuoden 2003 PALKOkustannusten arvioidaan olevan 7,19 milj. euroa. PALKO-hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 26,5 milj. euroa. Henkilöstön työtyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on keskimäärin vähintään 3,05. Tavoitteen ennustetaan toteutuvan. Budjetissa tultaneen pysymään, joten kustannukset/ verolippu pysynevät tavoitteessa. PALKO-hankkeen kustannusten arvioidaan toteutuvan vuonna 2003 budjetin suuruisena. TAE 2004- laadinnassa PALKOhankkeen kokonaisbudjetti on korotettu 30,623 milj. euroon. Keskeisten projektien aikataulut ovat toteutumassa viimeisen hyväksytyn hankemäärityksen mukaisina. Myös hankkeen sisältötavoitteet ovat toteutumassa. Sisältö on jäädytetty, eikä uusia toiminnallisuuksia enää oteta hankkeeseen. PALKO-hanke ei ole toteutumassa asetetun tulostavoitteen mukaisesti. Tavoite toteutunee. Toteutuma viime vuonna oli 3,2. Kuluvan vuoden mittaus tehdään elosyyskuun vaihteessa. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli kaksi euroa. Tulostavoite toteutui vain osittain. PALKOhankkeen kustannukset eivät toteutuneet budjetoidun mukaisena, koska toteutuma oli 6,0 miljoonaa euroa. TAE 2004-laadinnassa keväällä 2003 PALKO-hankkeen kokonaisbudjetti korotettiin 30,623 miljoonaan euroon. Keskeisten projektien, HENKO ja VERSO, suunnitellut käyttöönottopäivät toteutuivat viimeisen hankemäärityksen mukaisina. Hankkeen sisältötavoitteet toteutuivat HEN- KOn osalta, mutta VERSOn osalta sisältötavoitteisiin ei päästy. VERSOn jälkitoimitukset jatkuvat vielä toukokuulle 2004. Tavoite toteutui, koska tulos oli 3,3. Henkilöstön työtyytyväisyys parani lähes jokaisella osaalueella edelliseen vuoteen verrattuna. Henk i- löstö oli yleisesti tyytyväinen työn sisältöön, työtiloihin ja välineisiin, esimieheltä saatavaan tukeen, tasa-arvoon ja AKEn julkikuvaan työnantajana. 6

RAHOITUS Valtion vuoden 2003 talousarviossa Ajone u- vohallintokeskus on menopuolelle budjetoitu virasto, jolle osoitetaan nettomäärärahaa 7 762 000 euroa verotustehtävien hoitamista varten. Lisäksi vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin 52 000 euroa. Määrärahaa on siten käytettävissä yhteensä 7 814 000 euroa. Vuosiennusteen mukaan momentille kertyisi menoa yhteensä noin 2 024 000 euroa. Määrärahaa jäisi siten käyttämättä 5 738 000 euroa, joka siirtyy vuodelle 2004 siirtomäärärahana (2 v.). Tässä on jo otettu huomioon eräiden rekisteröintisuoritteiden maksujen alennus 1.7.2003 alkaen. Verotustehtävien hoitoon tarvitaan ennusteen mukaan suunnilleen budjetissa arvioitu määrä, mutta Ajoneuvohallintokeskuksen maksullinen toiminta on muodostumassa ylijäämäiseksi. Suurimmat tekijät ylijäämään ovat edelleenkin rekisteröinnin ylijäämä (vaikutus n. 2,7 milj. euroa) ja itäliikenteen lupien ylijäämä (va i- kutus n. 1,0 milj. euroa). Momentille kertyi menoa yhteensä 1 711 588 euroa. Määrärahaa jäi siten käyttämättä 6 102 412 euroa, joka siirtyy vuodelle 2004. Rekisteröintisuoritteiden maksujen alennus 1.7.2003 alkaen oli oikean suuntainen, mutta riittämätön toimenpide.ylijäämä aiheutui ennen muuta maksullisen toiminnan suoritteiden volyymien budjettiylityksistä.verotustehtävien hoitoon toisaalta tarvittiin 7 801 000 euroa, joka siten vastasi lähes täysin verotukseen varattua määrärahaa. 7

TIEHALLINTO Tavoitteet saavutettiin hyvin. Esim. Liikenneturvallisuustavoitteet o Perustienpidon toimin vähennettiin 54 henkilövahinko-onnettomuutta (tav. 47 henkilövahinko-onnettomuutta). Tavoite ylitettiin selvästi, koska liikenneturvallisuustoimiin oli käytettävissä vuoden 2002 lopun lisätalousarviossa myönnetty 17 milj. euroa (tämän osuus vähenemästä 7 henkilövahinko-onnettomuutta). o Kehittämisinvestoinnein vähennettiin 16 henkilövahinko-onnettomuutta. Tieverkon kuntotavoitteet o Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä saatiin tavoitteen mukaisesti pysymään alle 6000 kilometrissä siirtämällä perustienpidon resursseja pienistä investoinneista kuntoa turvaaviin toimiin. Myös päällystystöiden hintojen lasku (noin 20 % kustannustason lasku) helpotti tavoitteen saavuttamista. Päällystysohjelma oli noin neljänneksen laajempi kuin edellisenä vuonna. o Sorateiden kelirikkohaittoja vähennettiin yhteensä 13,9 % (tav. 10 %). o Siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma väheni 13,3 % (tav. 11 %). Ympäristötavoitteet o Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennettiin pienentämällä suolan käyttöä liukkaudentorjunnassa noin 73 100 tonnia (tav. enint. 85 000 tonnia). Tieliikenteen palvelut ja ohjaus o Liikenteen hallinnan toimet ovat hajaantuneet eri puolille tieverkkoa. Vaikutusten aikaansaamiseksi toimet tulisi tavoitteen mukaisesti keskittää päätieverkon tärkeimmille yhteysväleille ja raportoinnissa tulisi myös kertoa, miten hyvin liikenteen hallinnan järjestelmät kattavat päätieverkon. Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus o Tienpidon avaaminen kilpailulle eteni suunnitellulla tavalla ja hoidon kilpailuttamisen säästötavoite (vuosittain 34 milj. euroa vuoden 2004 loppuun mennessä) on näillä näkymin toteutumassa. o Perustienpidon taloudellisuutta koskeva tavoite (hoidon, ylläpidon ja hallinnon kustannukset tiekilometriä kohden) ei toteutunut. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi selity epätaloudellisella perustienpidolla, vaan sillä, että Tiehallinto on turvatakseen tiestön kunnon siirtänyt perustienpidon sisäistä painotusta pienistä investoinneista ylläpitoon ja hoitoon. Perustienpidon taloudellisuuden mittari edellyttää jatkokehittelyä. o Tiehallinnon oman toiminnan menot alenivat reaalisesti noin 3,7 % (tav. eivät reaalisesti kasva). 8

LIIKENNETURVALLISUUS Tienpidon toimenpiteillä vähennetään 47 laskennallista henkilövahinko-onnettomuutta, jotka vastaavat yhteensä 4,7 liikennekuoleman vähentämistä. Tiehallinto toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvan tienpidon tehostettujen toimenpiteiden ohjelman vuotta 2003 koskevan osuuden. Tiehallinto edistää eri toimintojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta varmistamalla omalta osaltaan toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan. LIIKENTEEN SUJUVUUS Tienkäyttäjien tyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy hyvällä tasolla. Perustienpidon toimenpitein ml. erillisinvestoinnit ennustetaan saavutettavan 50 henk i- lövahinko-onnettomuuden vähenemä. Lähinnä Paimio-Muurla ja Liminka-Oulu -hankkeiden valmistumisen myötä kehittämishankkeiden tuloutettava henkilövahinkoonnettomuusvaikutus nousee tänä vuonna poikkeuksellisen suureksi eli 16,5 hevaan. Yhteensä onnettomuuksien vähenemäksi muodostuu 66,5. Tavoitteen saavuttamisaste ylittyy huomattavasti. Tiejohtajille ja prosessinomistajille on lähetetty 1.4.2003 liikenneturvallisuustoimia koskeva kirje. Tiehallinto on osallistunut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aktiivisesti alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Liikenneturvallisuuden lisätavoitteet ollaankin saavuttamassa hyvin, eräiden tiepiirien osalta erittäin hyvin. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä liikenteen toimivuuteen mitataan valtakunnallisella tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella kahdesti vuodessa. Tienkäyttäjien tyytyväisyys liikenteen sujuvuuteen on hyvällä tasolla talven kyselyjen perusteella. 9 Perustienpidon toimenpitein ml. erillisinvestoinnit saavutettiin 54,1 henkilövahinkoonnettomuuden vähenemä. Tavoitteen saavuttamisaste ylittyi huomattavasti. Lähinnä Paimio-Muurla ja Liminka-Oulu -hankkeiden valmistumisen myötä kehittämishankkeiden tuloutettava henkilövahinkoonnettomuusvaikutus nousi vuonna 2003 poikkeuksellisen suureksi eli 16,5 hevaan. Yhteensä henkilövahinko-onnettomuuksien laskennallinen vähenemä oli 70,6. Tiehallinto osallistui yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aktiivisesti alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Liikenneturvallisuuden lisätavoitteet saavutettiin hyvin, mikä osoittaa käytännön yhteistyön ja vuorovaikutuksen aktivoituneen entisestään muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen kanssa. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä liikenteen toimivuuteen mitataan valtakunnallisella tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella kahdesti vuodessa. Tyytyväisyys liikenteen sujuvuuteen on vuoden 2003 tutkimusten perusteella hyvällä tasolla. Liikenteen sujuvuus arvioitiin nyt hieman

paremmaksi kuin vuonna 2002. Asiakassuhteiden hoito systematisoidaan Tiehallinnon asiakkuusstrategian mukaisesti. Joukko- ja kevyen liikenteen toimivuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asiakkuusstrategian kehittämisohjelmissa systematisoidaan ja kehitetään ensisijaisesti sidosryhmäsuhteiden hoitoa. Näin voidaan taata paras mahdollinen palvelu varsinaisille asiakkaille. Tiehallintolaisten ja sidosryhmien edustajien näkemysten kartoittaminen keskinäisen vuoro-vaikutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista on meneillään. Samanaikaisesti on aloitettu muutamien pilottikohteiden kanssa systemaattisempi sidosryhmäyhteistyö. Kesän jälkeen näiden yhteistyökumppanien kanssa toteutetaan itsearviointitilaisuus. Asiakkuusstrategian mukaisesti ollaan ottamassa käyttöön sidosryhmärekisteri ja käynnistämässä laajemman CRM:n sisällön määrittely. Lisäksi sidosryhmäsuhteiden onnistumisen mittareita kehitetään. Tavoite saavutetaan. Tiehallinto on osallistunut liikenne- ja viestintäministeriön JALOIN -projektin kevyen liikenteen olosuhteita parantaviin tutkimushankkeisiin. Kevyen liikenteen väyliä raken- Asiakkuusstrategian kehittämisohjelmissa systematisoidaan ja kehitetään ensisijaisesti sidosryhmäsuhteiden hoitoa. Vuonna 2003 määriteltiin Tiehallinnon tärkeimmät sidosryhmät ja vastuut. Tiehallinnon sidosryhmäyhteistyön toimintalinjat ja ohje sidosryhmäyhteistyön suunnitelman tekemiseen hyväksyttiin Tieha l- linnon johtoryhmässä ja samassa yhteydessä päätettiin niistä sidosryhmäsuhteista, joita lä h- detään systematisoimaan vuoden 2004 aikana. Toimintalinjoissa kuvattua vuorovaikutuksen toimintamallia pilotoitiin yhdeksässä kohteessa. Toimintamallin mukainen systemaattinen toiminta voitiin käynnistää valittujen sidosryhmien kanssa. Sidosryhmärekisteri otettiin käyttöön. Lisäksi asiakastiedon selvittämisestä Tiehallinnossa laaditut periaatteet hyväksyttiin Tiehallinnon johtoryhmässä. Niissä kuvataan Tiehallinnon säännölliset asiakastutkimukset sekä toimintatapa muiden tutkimusten osalta. Alustava malli sidosryhmäyhteistyön toimivuuden mittaamiselle luotiin ja mittaaminen aloitetaan loppuvuonna 2004. Palvelujen tuottajien ja toimittajien mielipiteiden selvittämiseksi laadittiin alustava ehdotus hankepalautekäytännöstä. Tiehallinto osallistui vuoden 2003 aikana kevyen liikenteen olosuhteita parantaviin tutkimushankkeisiin liikenne- ja viestintäministeriön JALOIN -projektissa. Kevyen liikenteen 10

netaan yli 100 km. Tiehallinnolle on myö n- netty Suomi Pyöräilee -tunnustuspalkinto. Linja-autopysäkkien suunnitteluohje valmistunut ja pysäkkirakennelmien siirto kunnilta Tiehallinnolle on käynnistetty. väyliä rakennettiin yhteensä 123 km. Tiehallinto toimi myös jäsenenä Pyöräilykuntien ve r- kostossa ja sen vastuulla olivat valtakunnallisen pyöräretkeilyn työryhmän sihteeritehtävät. Tiehallinnolle myönnettiin Suomi Pyöräilee - tunnustuspalkinto. Tiehallinto johti aktiivisesti toiminutta sidosryhmien yhteistä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisen ohjausryhmää. Linja-autopysäkkien suunnitteluohje valmistui ja pysäkkirakennelmien siirto kunnilta Tiehallinnolle käynnistettiin. Ministerityöryhmälle va l- misteltiin erityiset teemahankkeet kevyt- ja joukkoliikenteen osalta. TIEVERKON KUNTO Hoidon ja ylläpidon palvelutaso sekä tieverkon kunto säilyy vuoden 2002 tasolla. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan pysyvästi alle 6 000 kilometriin (alle 12 %) tiepituudesta. Uudenmaan, Hämeen ja Lapin tiepiirejä lukuun ottamatta tiepiirit ennustavat saavuttavansa hoidon ja ylläpidon palvelutasotavoitteensa. Tieverkon kuntotavoite saavutettaneen. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on 5 532 kilometriä tiepituudesta. Hoidon ja ylläpidon palvelutason osalta tilanne säilyi suunnilleen ennallaan verrattuna vuoteen 2002. Tuloksen mittaamista vaikeutti jonkin verran päällysteiden ura- ja tasaisuusmittauksissa uuteen tekniikkaan siirtyminen. Uusi mittaustekniikka tuottaa entistä tarkempien ura- ja tasaisuustietojen lisäksi uusia muuttujia tien pinnasta. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden kokonaismäärä väheni vuonna 2003 noin 300 km ja oli 5 913 km. Ilman paikkausohjelmien vaikutusta päätieverkolla tapahtui lievää paranemista ja alemmalla tieverkolla lievää heikkenemistä. Päällystysohjelman pituus 11

(4 435 km) oli noin 25 % edellisvuotta suurempi. Parannus kohdistui pääasiassa tieverkon rakenteelliseen kuntoon. Sorateiden runkokelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 10 %. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma vähenee 11 % vuoden 2003 alun tilanteeseen nähden. Kevään kelirikkotilanne oli tavanomaista helpompi. Kelirikosta aiheutuvia haittoja poistetaan yhteensä noin 200 tiekm:llä, jolloin niitä saadaan vähennettyä vähintään tavoitteen mukaiset 10 %. Siltojen peruskorjaustoimintaa on lisätty ja peruskorjattavien siltojen määrää nostetaan edellisen vuoden tasosta (150) 162 siltaan. Vaurioiden vähenemätavoite (11 %) tullaan saavuttamaan. Sorateiden kelirikkohaittoja vähennettiin vuonna 2003 yhteensä 13,9 %. Tavoite toteutui kaikissa tiepiireissä Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen tiepiireissä jopa noin kaksinkertaisesti. Siltojen peruskorjaustoimintaa lisättiin osoittamalla peruskorjaukseen enemmän varoja ja lisäämällä peruskorjattavien siltojen määrää edellisen vuoden tasosta. Vuoden alun tilanteesta siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma väheni 13,3 %. YMPÄRISTÖ Tärkeimmät pohjavesialueet suojataan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2003 toteutetaan 2-3 pohjavesien suojauskohdetta. Tiehallinto on laatinut pohjavesisuojauskohteita koskevan teemaohjelman vuosille 2002 2006. Ohjelmaan sisältyy kaikkiaan 10 15 kohdetta. Vuonna 2003 toteutetaan pohjavesisuojauksia kt:llä 66, vt:llä 12 ja vt:llä 14. Tavoite saavutetaan. Osasta kiireellisiä pohjavesisuojauskohteita on Tiehallinnossa valmisteltu vuosille 2002 2006 perustienpidon teemaohjelma, jolla toteutetaan vuosittain 2 4 kohdetta ja kustannukset ovat 1,7 2,8 milj. euroa vuodessa. Ohjelmalla toteutetaan kaikkiaan 10 15 kohdetta. Vuonna 2003 toteutettiin pohjavesisuojauksia kantatiellä 66 sekä valtateillä 12 ja 14. Pohjavesisuojauksia on 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu yhteensä hieman yli 120 kilometrin matkalle, mikä on pienentänyt pohjavesien pilaantumisriskiä. Suojausta kiireellisesti tarvitsevia kohteita on yhteensä noin 120 kilometriä. Näistä pyritään toteuttamaan vuosien 2002 2006 aikana keskitetyllä pohja- 12

vesiohjelmalla noin 30 kilometriä. Viime vuonna pohjavesiohjelmaan sisältyviä kiireellisiä pohjavesisuojauksia rakennettiin 6,3 kilometrin matkalle. Tämän lisäksi muiden perustienpidon hankkeiden yhteydessä rakennettiin 7,6 kilometriä ja kehittämishankkeiden yhteydessä 2,7 kilometriä pohjavesisuojausta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2003 rakennettiin 16,6 kilometriä pohjavesisuojauksia. Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Suolan käyttöä liukkauden torjunnassa vähennetään erityisesti pohjavesialueilla ja normaalitalvea vastaavissa olosuhteissa suolan käyttö on enintään 85 000 tonnia. Tiehallinto jatkaa melutietokannan kehittämistyötä siten, että osassa tiepiireistä järjestelmä on käytössä vuoden 2003 lopulla. Tiehallinto on käyttänyt liukkaudentorjuntaan talvikaudella 2002 2003 noin 72 000 tonnia suolaa. Talviolosuhteista aiheutuen suolankäyttö on tavoitetasoa vähäisempää. Suomen Akustiikkakeskus Oy kehittää melutietokantaa Tiehallinnolle. Tieliikelaitos on tehnyt Tiehallinnolle esiselvityksen siitä, kuinka tiepiirien olemassa olevat meluun liittyvät tiedot helpoiten siirretään melutietokantaan. Muutaman (2-3) tiepiirin melutieto siirretään tietokantaan vuoden 2003 aikana. Tavoite saavutetaan. Tiehallinto käytti liukkaudentorjuntaan talvikaudella 2002 2003 noin 73 100 tonnia suolaa. Suolan käyttöä liukkaudentorjunnassa on seurattu ja pyritty vähentämään. Suolan käyttö väheni 25 % vuosien 1996 2000 keskimääräiseen käyttöön verrattuna. Edellinen talvikausi 2001 2002 oli sääoloiltaan vaikea ja suolaa käytettiin 92 400 tonnia. 1990-luvun puolivälistä alkaen meluntorjunnasta on hyötynyt vuosittain 5 000-6 000 asukasta, mutta viime vuonna meluntorjunnan töitten vähäisyyden vuoksi vain 480 asukasta voitiin suojata (2 200 asukasta v. 2002). Yleisten teiden melualueella asui 1990-luvun alussa 320 000 ihmistä. Heistä 39 000 on saatu suojatuksi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Tiehallinto on jatkanut melutietokannan kehittämistä tavoitteen mukaisesti ja muutaman tiepiirin melutieto siirrettiin tietokantaan vuoden 2003 aikana. Melutietokantaa Tiehallinnolle kehittää Suomen Akustiikkakeskus Oy. Tieliikelaitos on tehnyt Tiehallinnolle esiselvi- 13

tyksen siitä, kuinka tiepiirien olemassa oleva melutieto helpoiten siirretään melutietokantaan. Tiehallinto on tilannut Tieliikelaitokselta melutiedon päivittämisen. TIELIIKENTEEN PALVELUT JA OHJAUS Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta kehitetään toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja lisäämällä tienkäyttäjiltä saatavan palautteen hyödyntämistä. Varmistetaan koko tieverkon digitalisoinnin toteutuminen suunnitellusti ja otetaan käyttöön sähköisiä verkkopalveluja. Ajantasaisen liikenteen ja kelin seuranta - teemapaketti vuosiksi 2004 2007 on hyväksytty johtoryhmässä jatkosuunnittelun ja ohjelmoinnin lähtökohdaksi. Teemaohjelman rahoitus on auki. Tiepiireissä on otettu uusia liikenteen automaattisia mittauspisteitä käyttöön neljässä pisteessä (Kaakkois-Suomen tiepiiri) ja uusia kelikameroita kolmessa pisteessä (Kaakkois-Suomen tiepiiri). Useiden mittauslaitteiden tiedonsiirtoratkaisuja on muutettu kustannustehokkaammiksi (ADSL, GPRS). Liikenteen tietopalvelua koskeva esiselvitys on valmistumassa. Ajantasainen liikenteen ja kelin seuranta - teemapaketti vuosiksi 2004 2007 hyväksyttiin Tiehallinnon johtoryhmässä jatkosuunnittelun ja ohjelmoinnin lähtökohdaksi. Seurantaverkko muodostaa perustan koko liikenteen hallinnan palveluiden kehittämiselle sekä palvelee lisäksi tien hoidon onnistumista. Perustienpidon rahoituksesta on sovittu kohdistettavaksi 1 milj. euroa vuonna 2004 keskitettynä investointiohjelmana liikenteen seurannan kehittämisinvestointeihin. Tiesäätiedon laadun parantamiseen ja varmistamiseen tähtäävässä laatuprojektissa valmistui toukokuussa laatukäsikirja. Projektissa järjestettiin myös koulutusta ja laatutietojärjestelmän toteutus on parhaillaan käynnissä. Lisäksi va l- mistui liikenteen tietopalvelua koskeva esiselvitys. Tiepiireissä on toteutettu useita kelin ja liikenteen seurantaan liittyviä toimenpiteitä (liikenteen automaattisia mittauspisteitä 40 kpl, tiesääasemia 20 kpl, keli- tai liikennekameroita 48 kpl, uusia sade- ja näkyvyysantureita tiesääasemiin 8 kpl, kustannustehokkaampien 14

tietoliikenneyhteyksien päivityksiä 10 kpl, automaattinen kameratekniikkaan perustuva häiriön hallinta -järjestelmä E18:lla: 16 kpl kameroita Isokylän tunnelissa). Noin 40 % toteutuksista kohdentuu kehittämishankkeelle vt 1 Paimio-Muurla, joka avattiin vuonna 2003 liikenteelle. TIEHALLINNON TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Tienpitoa avataan kilpailulle hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Digiroad-hanke on pääosin toteutunut suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suurimmat potentiaaliset riskit liittyvät nyt meneillään olevaan järjestelmän testaukseen ja käyttöönottovaiheeseen. Tämänhetkinen arvio on, että hanke valmistuu aikataulun mukaisesti v. 2003 loppuun mennessä ja toteutetaan annetun budjetin puitteissa. Koko hankkeen kesto on v. 2001 alusta v. 2003 loppuun ja investointibudjetti on noin 7 milj. euroa. Investoinneissa ja ylläpidossa kilpailulle avaamisen siirtymäkausi päättyi vuoden 2002 lopussa. Suunnittelussa ja hoidossa siirtymäkausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Suunnittelun hankintaohjelmassa kilpailutettavien töiden osuudeksi vuodelle 2003 muodostui tavoitteena oleva 75%. Hankintaohjelma toteutunee melko tarkasti. Digiroad on kansallinen tietojärjestelmä, johon kootaan koko Suomen tie- ja katuverkon tarkka sijainti sekä tärkeimmät ominaisuudet. Tietojen lataus käynnistyi syksyllä 2003. Toteutusprojekti valmistuu hiukan aikataulusta myöhässä vuoden 2004 helmikuun lopussa. Digiroad -laki astui voimaan 1.1.2004. Investointien ja ylläpidon osalta kilpailulle avaamisen siirtymäkausi päättyi vuoden 2002 lopussa. Suunnittelussa ja hoidossa siirtymäkausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Suunnittelun vuoden 2003 tilauksista oli 61 % avoimena kilpailulle. Osuudessa ei ole otettu huomioon poikkeuksellisen suurta, kokonaan kilpailutettua Vuosaaren sataman liikenneyhteydet -projektia. Kilpailulta suljettu osuus 15

sisältää tiestö- ja liikennetietojen hankinnan Tieliikelaitokselta. Kilpailulle avoimena ollut osuus on julkaisussa Menettelyt tienpidon kilpailun avaamisessa ja neuvottelutoimeksiannoissa esitetyn mukainen. Vuoden 2003 hoidon kilpailukierroksella kilpailutettiin 28 alueurakkaa. Osassa urakoita on niiden sisältöä ja kestoa lisätty hankintastrategian mukaisesti. Kilpailulle on nyt avattuna tavoitteen mukaiset ¾ alueurakoista. Sopimushinnat ovat edelleen alentuneet. Säästöksi arvioidaan 10,5 milj. euroa vuositasolla. Tievalaistuksen hoito on kilpailutettu keväällä 2003 koko maan osalta ensimmäisen kerran. Kilpailu toimi ja hintataso oli alhainen. Tieverkon hoidon kustannusten alenemistavoitteen arvioidaan toteutuvan. Hoidon vuoden 2003 alueurakoista oli puolestaan kilpailulle avattuna tavoitteen mukaiset 75 %. Kilpailutettujen urakoiden (28) vuosittaisiksi säästöiksi arvioidaan yhteensä 10,5 milj. euroa. Tievalaistuksen hoito kilpailutettiin keväällä 2003 koko maan osalta ensimmäisen kerran. Kilpailu toimi ja hintataso oli alhainen. Säästöjä on arvioitu saatavan kahden vuoden sopimuskauden aikana noin 0,8 milj. euroa aikaisempaan hintatasoon verrattuna. Tieverkon hoidon kustannusten arvioidaan alenevan vuoden 2000 hintatasoon verrattuna vähintään 34 milj. euroa vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuoden 2004 kilpailuttaminen käynnistettiin EU-hankintailmoitusten julkaisemisella Virallisessa lehdessä (46/2003). Tämän kilpailuttamisvuoden jälkeen kaikki hoitourakat ovat kilpailun piirissä. Kilpailuun tulee yhteensä 38 urakkaa ja niiden kestot ovat pidentyneet edelleen aikaisemmasta (3-, 5 ja 7-vuotisia). Moniin (12 kpl) 3- ja 5-vuotisiin urakoihin on otettu mukaan mahdollisuus kahden vuoden 16

optioon. Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennusja uusinvestoinnit sekä suunnittelu poislukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään 6 560 euroa/tiekilometri. Tavoite on toteutumaennusteen perusteella vaikeasti saavutettavissa. Bruttomenoista laskettuna yksikkömenot ovat 6 753 euroa/tiekilometri. Syynä rakenteiden parantamiseen kohdistetut toimenpiteet. Ylläpidon urakat kilpailutettiin vuonna 2003 kaikki ja kilpailuttamisen seurauksena saavutettiin 10 20 %:n säästöt verrattuna edelliseen vuoteen. Lisäksi vähäistä säästöä suunniteltuihin kustannuksiin aiheuttivat bitumi-indeksin alhaiset pisteluvut kesällä. Asetettu tavoite ei toteutunut (toteutuma 6 693 euroa/tiekilometri). Tavoite mittaa ho i- don, ylläpidon ja hallinnon kokonaismenojen määrää tiepituutta kohti. Tunnusluku kuvaa hoidon ja ylläpidon volyymiä sekä toiminnallista tehokkuutta (panos / tuotos, jossa panos = raha ja tuotos = hoidettu tieverkko + uudelleenpäällystykset + kelirikkokorjaukset + peruskorjaukset). Tiehallinto on parina viime vuotena pitäytynyt voimallisesti tienpidon strategiansa toiseen tukijalkaan (estetään tieverkon kunnon heikkeneminen), mikä on pitänyt volyymin ja sitä kautta yksikkömenon korkeana. Liikenne- ja viestintäministeriön näkökulma painottaa toiminnallista tehokkuutta, mutta tavoite mittaa pääosin volyymiä. Siksi tavoite ei tue tienp i- don strategiaa, vaan on sen kanssa ristiriidassa. Tienpidon strategian mukaisesti perustienpidon painopistettä siirrettiin vuonna 2003 investoinneista ylläpitoon ja jokapäiväisen liikennöitä- 17

vyyden turvaamiseen. Tiehallinnon oma n toiminnan menot eivät reaalisesti kasva. Viiden ensimmäisen kuukauden perusteella tavoitteen mukaiset Tiehallinnon hallintomenot lisääntyvät viime vuodesta nimellisesti noin 2,4 %, mutta alenevat reaalisesti noin 0,3 %, kun otetaan huomioon tulosopimuksen mukaiset palkankorotukset (1,366 milj. euroa) ja valtiovarainministeriön ennusteen mukainen 1,6 %:n inflaatio muille menoerille. Tavoitteen mukainen Tiehallinnon hallintomenojen toteutuma oli 70,3 milj. euroa. Hallintomenot alenivat viime vuodesta nimellisesti noin 1,0 % ja reaalisesti noin 3,7 %, kun otetaan huomioon tulosopimuksen mukaiset palkankorotukset (1,366 milj. euroa) ja kuluttajahintaindeksin muutoksella mitattu 0,9 %:n inflaatio muille menoerille. KEHITTÄMISTAVOITTEET Tiehallinnon prosessi- ja tiimiorganisaation toiminta vakiinnutetaan ja prosessien suorituskykyä parannetaan. Menokäsitteeseen eivät sisälly tietojärjestelmäinvestoinnit, Mobilia, lähialueyhteistyö, T&K -menot, Digiroad, E18- ja Vuoliprojektit, varautuminen eikä tulospalkkiovaraus. Yhteensä nämä huomioimattomat menot ovat noin 16,4 milj. euroa. Ydin ja tukiprosessien suorituskyvyn mittareista on sovittu alustavasti. Mittarit otetaan käyttöön vuoden 2004 tulosohjauksessa. Menokäsitteeseen eivät sisälly investoinnit, Mobilia, lä hialueyhteistyö, T&K - menot, Digiroad, valtakunnalliset E18- ja Vuoli -projektit, varautuminen eikä tulospalkkiovaraus. Yhteensä nämä huomioimattomat menot ovat noin 14,7 milj. euroa. Prosessien suorituskyvyn mittareista tehtiin päätös vuonna 2003 ja osalle on jo voitu määrittää lähtöarvot. Suorituskyvyn mittaus on sovittu otettavaksi osaksi vuoden 2004 tulosseurantaa ja muutokset voidaan osoittaa vuoden 2004 toimintakertomuksessa. Prosessien toimintaa tehostettiin perustamalla valtakunnalliset kehittämisryhmät. Lisäksi keskushallinnon tiimirakenteiden uudistamisesta tehtiin päätös, joka toimeenpantiin 1.2.2004. 18

RAHOITUS Valtion vuoden 2003 talousarviossa Tiehallinnolle osoitettiin määrärahaa seuraavasti: 31.24.21 Perustienpito 599 079 000 euroa, josta ylläpito ja korvausinvestointeihin 196 767 000 euroa + lisätalousarvio 7 185 000 euroa. Käytettävissä yhteensä 606 264 000 euroa. 31.24.77. Tieverkon kehittäminen 30 424 000 euroa toinen lisätalousarvio 5 000 000 euroa. Käytettävissä yhteensä 25 424 000 euroa. 31.24.78. Eräät tiehankkeet 34 500 000 euroa toinen lisätalousarvio 21 400 000 euroa. Käytettävissä yhteensä 13 100 000 euroa. 31.24.79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet 77 366 000 euroa + lisätalousarvio 740 000. Käytettävissä yhteensä 78 106 000 euroa. 31.24.87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 23 546 000 euroa toinen lisätalousarvio 3 676 000 euroa. Käytettävissä yhteensä 19 870 000 euroa. Seuraavassa on esitetty eri momenttien toteutuma 31.5.2003 ja toteutumaennuste 31.12.2003: Toteutuma 31.5.2003 oli 149 121 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste 596 064 000 euroa. Toteutuma 31.5.2003 oli 1 225 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste 16 166 000 euroa. Toteutuma 31.5.2003 oli 352 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste 18 000 000 euroa (Lohja - Lohjanharjun aloitus siirtyy). Toteutuma 31.5.2003 oli 17 869 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste 50 365 000 euroa. Toteutuma 31.5.2003 oli 3 128 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste 20 670 000 euroa Seuraavassa on esitetty eri momenttien toteutuma 31.12.2003: Toteutuma 31.12.2003 oli 589 757 995,87 euroa, josta ylläpidon ja korvausinvestointien osuus 198 318 003,43 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 16 103 603,15 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 12 213 527,15 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 52 104 482,63 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 20 164 533,38 euroa. 1 19

31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen 9 000 000 euroa. Toteutuma 31.5.2003 olin 523 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste Toteutuma 31.12.2003 oli 8 023 291,90 euroa. 9 000 000 euroa. V. 2003 oli käytössä saldoja seuraavasti: 31.24.21. Perustienpito 36 639 000 euroa, josta ylläpito ja korvausinvestointeihin 3 405 000 euroa ja EAKR -hankkeiden kansallista osuutta 1 132 000 euroa. 31.24.77 Tieverkon kehittäminen 21 749 000 euroa. 31.24.78 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet 36 758 000 euroa. 31.99.77 Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien suunnittelu 1 831 000 euroa. Lisäksi valtion vuoden 2003 talousarviossa yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen osoitetaan määrärahaa seuraavasti. Näiden määrärahojen osalta virastolle ei aseteta tulostavoitteita. 31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 11 100 000 euroa Toteutuma 31.5.2003 oli 7 560 225 000 euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma 31.5.2003 oli 12 515 000 euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma 31.5.2003 oli 6 827 000 euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma 31.5.2003 oli 1 492 000 euroa ja kaikki saldot käytetään. Määrärahat yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: 31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Vuoden 2003 määrärahasta on maksettu avustuksia 1 394 000 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste on 7 000 000 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 36 639 274,29 euroa, josta ylläpitoa ja korvausinvestointeja 3 405 287,00 euroa ja EAKR -hankkeiden kansallista osuutta 1 131 642,66 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 21 479 184,46 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 35 944 048,92 euroa. Toteutuma 31.12.2003 oli 1 831 285,50 euroa. Määrärahat yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: 31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Vuoden 2003 määrärahasta maksettiin avustuksia yhteensä 5 713 177,61 euroa. 20

31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen, saldot vuosilta 2001 2002 yhteensä 4 617 000 euroa Toteutuma 31.5.2003 oli 641 000 euroa ja kaikki saldot käytetään Toteutuma 31.12.2003 oli 3 654 189,31 euroa. 1 Ylityslupa 300 000 euroa, 9.2.2004 2 Ylityslupa 530 000 euroa, 13.2.2004 21

MERENKULKULAITOS Talven poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi Merenkulkulaitos ei saavuttanut kaikkia tulostavoitteitaan. Palvelutason osalta ankara talvi sekä hankalat jääolosuhteet aiheuttivat talvimerenkulun avustamisen tavoitteiden alittumisen. Talven vaikutus näkyi myös väylämaksun kustannusvastaavuuden jäämisenä alle tavoitteen. Luotsauksen kustannusvastaavuustavoite sen sijaan ylitettiin aiheutuen luotsaustulojen kasvusta. Myös liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavan toiminnan kustannusvastaavuustavoitetta ei saavutettu (tav. 103 %, tot. 94 %). Tavoitteen alittuminen aiheutui monitoimimurtajien kaupallisen toiminnan kustannusten kasvusta. Kauppamerenkulun väyliä parannettiin myös tavoitetta enemmän (tav. 50 km, tot. 100 km). Rannikon kauppamerenkulun kustannukset kuljetettua tonnia kohti olivat tavoitetta korkeammat aiheutuen talven aiheuttamista lisäkustannuksista (tav. enin. 1,12, euroa, tot. 1,18 euroa). Rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylien keskimääräiset kustannukset olivat tavoitetta korkeammat. Tavoitteiden ylitys aiheutui lähinnä väyläkilometrien alenemisesta uuden luokitusjärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Yhteysalusliikenteen kustannukset vakituista asukasta kohden ylitettiin (tav. enin. 7 772 euroa, tot. 8 753 euroa) vakiutisten asukkaiden määrän laskiessa arvioitua enemmän. Kehittämistä koskevat tavoitteet laitoksen uudelleen organisointi ja alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän kehittäminen - saavutettiin hyvin. PALVELUTASO Väylänpito Väylien kunto parannettavien kauppamerenkulun väylien määrä, 50 kilometriä Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus kauppamerenkulun väylät 64 % matalaväylät 17 % Kauppamerenkulun väylien parannustyöt ovat päässeet käyntiin vasta kesällä, eikä niitä ole vielä valmistunut. Koko vuoden arvio on 100 km. Navi-kriteerit täyttävien kauppamerenkulun väylien osuudeksi arvioidaan muodostuvan 52 %. Kauppamerenkulun väyliä parannettiin 100 km eli tavoite ylitettiin 50 kilometrillä. Navi-kriteerit täyttävien kauppamerenkulun väylien osuuden toteuma vuonna 2003 oli 55 %. Toteuma poikkeaa tavoitteesta, koska kriteerit täyttävien väylien arviointitapaa on yhdenmukaistettu ja tarkistettu. 22

Matalaväylien osalta arvio on 18 %. Navi-kriteerit täyttävien väylien arvioidut toteumat vuodelta 2003 tulevat poikkeamaan alkuperäisistä tavoitteista, koska kriteerit täyttävien väylien arviointitapaa on yhdenmukaistettu ja tarkistettu.vanhoilla kriteereillä laskettuna toteumat olisivat kauppamerenkulun väylillä 65 % ja matalaväylillä 18 % eli tavoitteet saavutetaan. Matalaväylien osalta toteuma oli sama kuin tavoite eli 17 %. Luotsaus Luotsauspalvelujen odotusaika on enintään kaksi tuntia. Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika on enintään neljä tuntia. Yli kahden tunnin odotuksia oli 22 kpl (alle prosentin luotsausten määrästä. Talviliikennekautena, jolloin koko Suomenlahden liikenne ohjattiin rannikkoväylälle, laivat joutuivat ajoittain odottamaan luotsia monista eri syistä.yksi tällainen syy oli liikenteen ruuhkaantuminen joillakin väylän osilla ja jäänmurtajien tuomat suuret saattueet mereltä luotsipaikoille yhdellä kertaa. Näissä tilanteissa ei välttämättä voitu saada luotsia alukseen tulostavoitteiden mukaisesti. Myös Järvi-Suomessa on ollut odotusaikojen ylityksiä aiheutuen Saimaan kanavan kasvaneista liikennemääristä. Talvi oli ankara ja jäätilanne vaikea, jonka vuoksi asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jäänmurtajilla oli keväällä 1071 toimintapäivää. Keskimääräinen odottamaan jout u- neiden alusten odotusaika oli 6,4 tuntia (edellisvuonna 3,0). Arvio koko vuoden toteutumaksi on kuusi tuntia. Yli kahden tunnin odotuksia oli 69 kpl. Odotuksista suurin osa tapahtui Järvi-Suomen merenkulkupiirissä, missä ongelmat johtuivat kasvaneista liikennemääristä. Vuoden 2003 aikana on palkattu neljä uutta luotsia, joten tilanteeseen on tulossa parannus. Alkuvuodesta myös ankara talvi aiheutti liikenteen ruuhkaantumista joillakin väylien osilla. Luotsauksia oli kaikkiaan 37 000 kpl, joten tavoite saavutettiin 99,8 prosenttisesti. Talvimerenkulun tavoitteita ei saavutettu vaikean jäätilanteen vuoksi. Jäänmurtajilla oli talvikaudella 2002-2003 1 176 toimintapäivää (edellisenä talvena 2001-2002 606) Keskimääräinen odottamaan joutuneiden alusten odotusaika oli 6,4 tuntia (edellisvuonna 3,3). 23

Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus on 90-95 %. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus oli 84,1 % (edellisvuonna 95,6 %). Palvelutason ennustetaan paranevan loppuvuodesta 88 %:iin. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus oli 84,2 %:a (edellisvuonna 95,6). VAIKUTTAVUUS Merenkulun turvallisuus Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneita onnettomuuksia neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna on enintään 49. TALOUDELLISUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni ovat enintään 1,12 euroa. Väylien ylläpidon keskimääräiset kustannukset / väyläkilometri ovat enintään 2 605 euroa. Alkuvuoden aikana on sattunut 31 (edellisvuonna 14) ilmoitettua merionnettomuutta. Määrän kasvu aiheutui alkuvuoden poikkeuksellisista jääolosuhteista. Tavoite arvio i- daan kuitenkin saavutettavan. Rannikon kauppamerenkulun kustannukset euroa/kuljetettu tonni ovat arviolta 1,20 euroa. Yksikkökustannus on 0,08 euroa tavoitetta suurempi. Nousu aiheutuu kovan talven aiheuttamasta noin 10 milj. euron kustannusten kasvusta edellisvuoteen ve r- rattuna. Tämän johdosta tunnusluku nousisi vieläkin korkeammaksi, elleivät kuljetettujen tonnien määrät olisi myös kasvaneet. Ylläpidon keskimääräiset kustannuset//väyläkilometri ovat ennusteen mukaan 3 020 euroa. Tavoitteen ylitys johtuu pääasiassa väyläluokituksen aiheuttamasta vä y- läkilometrien alenemisesta 715 kilometrillä. Tavoitteen mukaisilla väyläkilometreillä laskettuna väylänpidon keskimääräiset kus- 24 Vuonna 2003 sattui 44 (edellisvuonna 43) ilmoitettua merionnettomuutta. Neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna luku on 50 eli tavoite 49 ylitettiin yhdellä onnettomuudella. Rannikon kauppamerenkulun kustannukset euroa/kuljetettu tonni olivat 1,18 euroa. Yksikkökustannus oli 0,06 euroa tavoitetta suurempi. Kustannukset ylittivät lähes 13 milj. eurolla tavoitteen. Kasvun aiheutti lähes kokonaan ankara jäätalvi. Yksinomaan jäänmurron kustannukset olivat 10 milj. euroa suunniteltua suuremmat. Liikennemäärä ylitti tavoitteen 7 %. Mikäli tavoitteen mukainen liikenne olisi toteutunut, kustannukset olisivat olleet 1,25 euroa/tonni. Ylläpidon keskimääräiset kustannuset/väyläkilometri olivat 3 602 euroa. Tavoite 2 605 euroa/km ylitettiin 997 eurolla. Tavoitteen ylitys johtuu pääasiassa väyläkilometrien alenemisesta 1 230 kilometrillä uuden väyläluokituksen johdosta. Tavoitteen mukaisilla väyläkilometrien määrillä ylläpidon kustan-