LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTOT HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSISTÄ

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTOT HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSISTÄ Kesäkuu 2007

2 2

3 SISÄLTÖ VIRASTOITTAIN JA TULOSTAVOITEALUEITTAIN AJONEUVOHALLINTOKESKUS 5 TIEHALLINTO 11 MERENKULKULAITOS 17 RATAHALLINTOKESKUS 22 RAUTATIEVIRASTO 28 ILMAILUHALLINTO 32 VIESTINTÄVIRASTO 40 VALTION TELEVISIO- JA RADIORAHASTO 59 ILMATIETEEN LAITOS 62 MERENTUTKIMUSLAITOS 74 3

4 MINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTOT Sisältö Tähän yhteenvetoon on koottu liikenne- ja viestintäministeriön antamat talousarvioasetuksen 66 i :n 1 momentin mukaiset tilinpäätöskannanotot hallinnonalan virastojen ja laitosten vuoden 2006 tilinpäätöksistä. Talousarvioasetuksen mukaan tilinpäätöskannanotossa ministeriön on lausuttava: 1) arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta. 2) ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta näiden kehittämistarpeista. 3) mihin toimenpiteisiin tilivirastossa tai rahastossa sekä tilivirastoon mahdollisesti kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi. 4) mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Tilinpäätöskannanoton rakenne on seuraava: 1) Varsinainen tilinpäätöksen analysointi - tulostavoitteiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet - tilinpäätöslaskelmat (talouden analysointi) - arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta 2) Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuskertomusten kommentit ja niiden huomioiminen 3) Toimenpiteet - virastolta edellytettävät toimenpiteet - ministeriön toimenpiteet Tilinpäätöskannanottokirjeen liitteenä on virastokohtainen analyysitaulukko tavoitteiden saavuttamisasteesta ja informaationa myös puolivuotisraportin tilanne. Jakelu: Hallinnonalan virastot ja laitokset Hallinnonalan virastojen ja laitosten talousjohto Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontilintarkastajien kanslia Valtiovarain controller -toiminto Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneministeri Viestintäministeri Kansliapäällikkö Osasto ja yksiköt Virastojen ja laitosten ohjauksesta vastaavat Virastojen ja laitosten johtokuntajäsenet Erityisavustajat 4

5 /12/2007 Ajoneuvohallintokeskus Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto Ajoneuvohallintokeskuksen vuoden 2006 tilinpäätöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Ajoneuvohallintokeskukselle vuoden 2006 tilinpäätöksestä. Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 momenttiin. Kannanotto on käsitelty ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Yleistä Ajoneuvohallintokeskuksen toimintaa on usean vuoden ajan leimannut palvelujen kokonaisuudistushanke, ns. PALKO-hanke, joka tullee jatkumaan ensi vuosikymmenen alkupuolelle saakka. Vuodelle 2006 Ajoneuvohallintokeskukselle asetettiin 22 tavoitetta. PALKO-hankkeen vaikutus viraston muuhun toimintaan otettiin jossain määrin huomioon tulostavoitteita asetettaessa. PALKO-hanketta koskevaa keskeistä tavoitetta ei saavutettu. Sen lisäksi ainoastaan autokouluoppilaiden tutkintomenestystä koskeva tavoite jäi hivenen alle tavoitetason. Muut tavoitteet saavutettiin. Näin ollen yleisenä arviona on syytä todeta, että Ajoneuvohallintokeskuksen toiminta on PALKO-hanketta lukuun ottamatta ollut tuloksellista. Tuotokset ja laadunhallinta Merkillepantavaa on, että katsastustoimipaikkojen hylkäysprosenttien eroista kertova tavoite saavutettiin. Tavoite kuvaa sekä katsastustoiminnan tasoa että asiakkaiden tasapuolista kohtelua katsastuksessa. Myös testiautoissa olevien vikojen löytymistä katsastuksessa koskeva tavoite saavutettiin. Ajoneuvohallintokeskuksen pitkäjänteinen työ yhdessä katsastustoimipaikkojen kanssa on tuottamassa toivottua tulosta. 5

6 Tilinpäätöslaskelmat Kuljettajatoimialan tavoitteilla pyritään vaikuttamaan suoraan liikenneturvallisuuden parantamiseen. Toimialan tavoitteet ja mittarit kuvaavat toimialan ydintehtäviä, kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkintoja. Vuonna 2006 otettiin käyttöön näitä koskevat uudet mittarit, ja niiden kautta asetetut tavoitteet on varsin hyvin saavutettu. Se, että autokouluoppilaiden tutkintomenestystä koskevaa tavoitetta ei kaikilta osin saavutettu, antaa toimialalle haasteita toiminnan kehittämiseksi ja sen vaikuttavuuden parantamiseksi. Jo pidempää tavoitteena ollut uusien kuljettajien rikkomuksia ja vahinkoja koskeva tavoite saavutettiin. Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävät ovat laajassa määrin suoraan asiakkaille annettavia palveluita, joita tuotetaan sopimuskumppaneiden välityksellä. Toimintaan kohdistettujen resurssien vähentämisestä huolimatta virasto saavutti edelleen hyvin palvelua ja sopimuskumppanityytyväisyyttä koskevat tavoitteensa. Esimerkiksi palvelukuvaa koskeva toteuma oli 3,5 ja asiakastyytyväisyyden toteuma 4,2. Molemmissa asteikko on 1 5, joten toteumia voi pitää hyvinä. PALKO-hanketta koskevasta tavoitteesta selviytyminen muodostui edellisen vuoden tapaan myös vuonna 2006 haasteelliseksi. Tavoitetta ei saavutettu. Jo nyt vuoden 2007 aikana on ajoneuvopuolen järjestelmien käyttöönottoa jouduttu lykkäämään marraskuulle 2007, mistä on seurauksena myös kuljettajapuolen järjestelmien uudistamisen lykkääntyminen. Toiminnallinen tehokkuus Ajoneuvohallintokeskus saavutti kaikki toiminnallista tehokkuutta kuvaavat tavoitteensa. Erityisesti on syytä tyydytyksellä todeta, että viraston kustannukset jäivät kaikkien neljän keskeisen suoritteen osalta alle tavoitetason, mihin on osaltaan vaikuttanut yleiskustannusten jääminen budjetoitua alemmiksi. Henkisten voimavarojen hallinta Henkisten voimavarojan hallintaa mitattiin työtyytyväisyyttä kuvaavalla mittarilla. Ministeriö pitää erityisen tyydyttävänä sitä, että henkilöstön työtyytyväisyys on pysynyt PALKO-hankeen kuormituksesta huolimatta hyvänä. Työtyytyväisyyttä kuvaava indeksi jopa nousi edellisestä vuodesta kahdella kymmenyksellä ollen 3,4. Ajoneuvohallintokeskuksen rahoitus muodostuu maksullisen toiminnan tuloista ja verotustehtävään hoitamiseen tarkoitetusta nettomäärärahasta, joka oli euroa. Lisäksi Ajoneuvohallintokeskuksella oli käytettävissä vuodelta 2005 siirtynyttä määrärahaa euroa. Viraston bruttomenot olivat noin euroa ja bruttotulot noin euroa. Verotustehtävän hoitamiseen käytettiin euroa. Maksullisen toiminnan tuotot toteutuivat hieman budjetoitua suurempina. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Sen sijaan kustannukset toteutuivat noin 13 % budjetoitua pienempinä. Ottaen huomioon Ajoneuvohallintokeskuksen käytettävissä ollut rahoitus ja toteutuneet menot sekä mahdollisuus määrärahan siirtämiseen seuraavalle vuodelle Ajoneuvohallintokeskus tuloutti noin euroa. Budjetoitujen ja toteutuneiden menojen ero on merkittävä. Menojen osalta Ajoneuvohallintokeskus oli ylibudjetoinut noin 5,8 milj. euroa. Suurimmat poikkeamat olivat henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa. Henkilöstömenojen osalta ylibudjetointi 6

7 johtui osaltaan tuottavuusohjelman toimeenpanosta, mutta myös siitä, että henkilöstörakenteen muuttuminen asiantuntijavaltaisemmaksi toteutui vain osittain sekä henkilösivukulujen budjetointivirheistä. Henkilöstömenojen ylibudjetointi heijastui myös palvelujen ostoihin (koulutuspalvelut). Asiantuntijapalvelut olivat myös ylibudjetoituja. Taseessa arvo pieneni edellisvuodesta lähinnä siksi, ettei vuonna 2006 aktivoitu PALKO-projekteja ja aineelliset hyödykkeet pienenivät tehtyjä poistoja vastaavasti. Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Ajoneuvohallintokeskuksen johdon arvio sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä antama lausuma perustuu COSO ERM -viitekehykseen. Viitekehyksen mukaisesti Ajoneuvohallintokeskus on määritellyt riskialueet ja niiden sijoittumisen riskikarttaan. Määriteltyjä riskialueita voidaan samalla pitää olennaisimpina laitoksen kehittämisen painopisteinä. Ministeriö kiinnittää myönteistä huomiota Ajoneuvohallintokeskuksessa tehtyyn riskienhallintaan ja löydettyihin kehittämistarpeisiin sekä siihen, että Ajoneuvohallintokeskus on ryhtynyt toimenpiteisiin kehittämistarpeiden osalta. Ministeriö pitää tärkeänä, että Ajoneuvohallintokeskus jatkaa tätä kehittämistyötä. Ajoneuvohallintokeskuksen tilinpäätös ja Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama tilintarkastus huomioon ottaen Ajoneuvohallintokeskuksen sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää pääosin valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomuksiin sisältyy havaintoja toimintamenomäärärahan budjetointiperusteista ja sisäisestä valvonnasta. Sisäisen valvonnan osalta tilintarkastuksessa on kiinnitetty huomiota ostolaskujen sisäisen valvonnan puutteisiin, virheellisiin tiliöinteihin vuokrien tarkastuksessa (euromääräisesti ei suuria eriä), sopimuskumppaneiden suorittamiin maksullisten suoritteiden laskutukseen ja tilitykseen sekä Rondo -järjestelmään. Virastolta edellytettävät toimenpiteet Ajoneuvohallintokeskuksen tulee jatkaa viraston tulostavoitteiden ja tunnuslukujen kehittämistä ottamalla muun ohessa huomiin uusien tietojärjestelmien mukanaan tuomat mahdollisuudet. Vuoden 2005 tilinpäätöskannanotossaan ministeriö edellytti, että raportoidessaan tulostavoitteiden saavuttamista viraston tulee jatkossa nykyistä tarkemmin esittää syyt, joiden vuoksi asetettua tavoitetta ei ole saavutettu. Tähän asiaan Ajoneuvohallintokeskuksen tulee panostaa nykyistä enemmän. Viraston tulojen ja menojen budjetointiin on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Korjaaviin toimenpiteisiin tulee ryhtyä mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Ajoneuvohallintokeskuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota sisäisen valvonnan asianmukaiseen ja riittävään järjestämiseen myös niiltä osin kuin se on ulkoistanut 7

8 Ministeriön toimenpiteet toimintojaan sopimuskumppaneilleen. Myös tiliöintien kirjanpidolliseen käsittelyn oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan luonne huomioon ottaen viraston on tärkeää ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin tarkastusviraston Rondo järjestelmän tarkastussuositusten osalta. Viraston kehittämistoimintaan on saatava oikea mitoitus. Tämä työ edellyttää aikaisempaa kiinteämpää ja nykyistä aikaisemmassa vaiheessa tapahtuvaa yhteistyötä ministeriön kanssa. Edellisen tilinpäätöskannanoton tavoin ministeriö muistuttaa, että Ajoneuvohallintokeskus varmistaa PALKO-hankkeen asianmukaisen läpiviemisen. Vaativa ajoneuvojärjestelmien käyttöönotto marraskuussa 2007 edellyttää juuri nyt virastolta erityistä panostusta. Ottaen huomioon PALKO-hankkeen jatkuminen vielä ensi vuosikymmenelle Ajoneuvohallintokeskuksen on kuitenkin kiinnitettävä jatkuvaa huomiota hankkeen tehokkaaseen johtamiseen ja organisointiin. Hanke on strategisesti ja viraston koko toiminnan kannalta keskeinen. Hankkeen toistuva viivästyminen vaarantaa muiden yhteiskunnan kannalta tärkeiden tavoitteiden, kuten liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisen. Ministeriö edellyttää, että hankkeen etenemistä seurataan järjestelmällisesti ja siitä raportoidaan ministeriölle säännöllisesti. Tilinpäätösraportoinnin osalta ministeriö kehottaa Ajoneuvohallintokeskusta noudattamaan annettuja valtiokonsernin ohjeita. Ministeriö toivoo, että Ajoneuvohallintokeskuksen johtokunta käsittelee ministeriön antaman tilinpäätöskannanoton. Ministeriössä on parhaillaan käynnissä nk. Nyky-projekti, jonka tarkoituksena on muun ohessa kehittää ministeriön kahta ydinprosessia, joista toinen on ohjaus. Nykyprojektin tuloksena pyritään parantamaan myös Ajoneuvohallintokeskuksen ohjausta. Ministeriö kehittää vuoden 2007 aikana tulostavoitemenettelyä siten, että vuotta 2008 koskien solmitaan tulossopimukset ministeriön ja virastojen kesken. Vuonna 2006 käynnistettiin TURVAstoryn toiminta, johon Ajoneuvohallintokeskus on osallistunut. Storyn tarkoituksena on ministeriön ja hallinnonalan virastojen yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen. TURVAstoryn tehtävät ja toimintamuodot ovat 8

9 vielä jossain määrin selkiintymättömät ja niitä on tarkoitus tämän vuoden aikana parantaa yhdessä storyyn kuuluvien virstojen kanssa. Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen TIEDOKSI Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Liikenne- ja viestintäministeriö, liikennepolitiikan osasto Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenneturvallisuusyksikkö Liikenne- ja viestintäministeriö, yleinen osasto Liikenne- ja viestintäministeriö, talousyksikkö LIITE Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna

10 Liite: Ajoneuvokeskuksen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2006 Tulostavoite Toteutuma 2005 Vahvistettu tavoite 2006 Puolivuotistoteutuma 2006 Toteutuma 2006 AJONEUVOHALLINTOKESKUS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta (% toimipaikoista) 79, ,98 87,55 Määräaikaiskatsastuksessa katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi oleellista vikaa (%) 70, ,3 73,3 Rikkomuksetta/vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (%) 59,87 60,3 61,32 63,1 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys asteikolla 1 5 3,27 3,27 3,25 Autokouluopetuksen koettu hyöty asteikolla 1 5 3,84 3,84 3,84 Yritysviestintätutkimuksen arvosana väh. valtionhallinnon keskiarvo 7,26 (=7,5) 7,52 7,52 AKE:n palvelukuva asteikolla 1 5 3,5 3,5 3,5 Asiakastyytyväisyys AKE:n vastuulla oleviin palveluihin asteikolla 1 5 3,51 4,0 4,2 Sopimuskumppaneiden tyytyväisyys AKE:n toimintaan asteikolla 1 5 3,92 3,5 3,8 Sähköisesti käsiteltyjen lupien osuus (%) alle ,5 10 GSM- ja internet rekisterikyselyiden osuus (%) 85, ,3 Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä vähintään (kpl) Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyys hyvä hyvä hyvä hyvä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmä toimivuuden mittarit kattavasti käytössä (ATJ) ovat ovat ovat ovat PALKO-hanke (pysytään arvioiduissa kustannuksissa ja aikataulussa, sisältötavoitteet saavutetaan): ei toteutunut onnistuu ei toteutunut ei toteutunut Kustannukset REMU, TEKHY, KAURA, ATP, ajooikeudet ja kortit, kokeet, KTP, TARKKI, testauksen tuki sekä ostoprojektipäälliköt yhteensä REMU, TEKHY, KAURA ja ATP: tietojärjestelmät ovat valmiina hyväksymistestaukseen maaliskuussa 2006 sekä tietojärjestelmät valmiina kenraaliharjoitukseen elokuussa Ajo-oikeudet ja kortit, kokeet sekä KTP: projektit on kilpailutettu ja toimittaja valittu elokuussa Sisältötavoitteena REMU-, TEKHY-, KAURA- ja ATPprojektien toiminnallisuuksia on lisätty tai karsittu alle euron edestä. Ajoneuvorekisteröinnin muutostietojen päivitysaika (pv) 4,2 4,5 4,1 4,2 Tietopalvelun tulos milj. euroa 2 0,8 1,36 1,6 Tuottavuusmittareiden käyttöönotto mittari luotu mittaristo on valmis Mittaristo on valmis Hakemusasioiden käsittelyaika (pv) 4,4 7,0 4,9 4,7 Puhelinpalvelun tavoitettavuus (%) Yksikkökustannustavoitteen toteutuminen kolmessa neljästä pääsuoritteessa (max: ajoneuvon rekisteröinti 11,00, ajoneuvon vuotuinen verotus 1,90 verolippu, kuljettajatutkinnot 27,50 ja ajokortit 14,46 ) ei toteutunut kyllä 4/4 4/4 Henkilöstön työtyytyväisyys asteikolla 1 5 3,23 3,3 3,4 RAHOITUS Valtion vuoden 2006 talousarviossa Ajoneuvohallintokeskukselle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot euroa

11 /12/2007 Tiehallinto Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2006 tilinpäätöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Tiehallinnon vuoden 2006 tilinpäätöksestä. Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Tiehallinto on toteuttanut tienpitoa hyväksyttyjen strategioiden ja toimintalinjojen mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamat tulostavoitteet vuodelle 2006 toteutuvat pääosin hyvin. Tieverkon hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyi aiemmalla tasolla. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä väheni 662 km ja niitä oli km tavoitteen ollessa enintään km. Päällysteitä uusittiin km. Huonokuntoisia siltoja oli kpl, kun tavoite oli enintään Huonokuntoisia sorateitä oli km, kun tavoite oli enintään km. Suolankäyttö väheni merkittävästi, mikä johtui siitä, että talvikausi oli normaali, kun taas edellinen talvikausi oli olosuhteiltaan vaikea. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo erityisen merkittäväksi sen, että liikenneturvallisuustavoitteet Tiehallinto saavutti erinomaisesti. Perustienpidon toimin tavoitteena oli 47 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä ja Tiehallinto saavutti 52 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemän. Tienkäyttäjien tyytyväisyys sekä pääteiden tilaan ja kuntoon että alemman tieverkon tilaan ja kuntoon pysyi edellisvuoden tasolla ja jopa parani hiukan pääteiden osalta. Tavoitteet ylittyivät. Tyytyväisyysluvut osoittavat, että tienkäyttäjät ovat suhteellisen tyytyväisiä pääteiden tasoon, mutta selvästi tyytymättömämpiä muun tieverkon tasoon. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tiehallinto pystyi saavuttamaan. Kunnossapidon yksikkömenot tiekilometriä kohti olivat euroa, kun tavoite oli euroa. Hallintomenot alittivat tavoitteena olleen korkeintaan 69,5 milj. euron tason 0,1 miljoonalla. 11

12 Tilinpäätöslaskelmat Tiehallinnon laatuarvio (EFQM) päätyi 450 pisteeseen, kun tavoitteena oli vähintään 500. Ministeriö pitää saavutettua tulosta varsin hyvänä, vaikka tavoitetta ei saavutettu. Myös työtyytyväisyyden säilyminen 3,4:ssä on hyvä tulos. Ministeriö totesi edellisvuoden tilinpäätöskannanotossaan, että kuntien ja elinkeinoelämän kiirehtimiä välttämättömiä liikenneympäristöä parantavia hankkeita on jouduttu edelleen lykkäämään, koska vähäiset investointivarat on suunnattu ensisijaisesti liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaisiin toimiin ja teemapakettien hankkeisiin. Ministeriö katsoo edelleen tämän priorisoinnin välttämättömäksi nykyisten määrärahojen puitteissa, mutta on huolestunut tilanteen jatkumisesta ja pitää näiden investointien tason nostamista tarpeellisena. Tiehallinnon käytettävissä oli nettobudjetoitua perustienpidon määrärahaa euroa sekä edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa noin euroa. Lisäksi käytettävissä oli perustienpidonmomentille nettoutettuja tuloja noin euroa, josta suurin osa oli kuntien rahoitusosuuksia. Perustienpidon bruttomenot olivat noin euroa. Vuodelle 2007 määrärahaa siirtyi noin euroa. Eräisiin tiehankkeisiin oli käytettävissä euroa arviomäärärahaa. Määrärahaa jäi käyttämättä noin euroa, mikä on noin 7 % käytettävissä olleesta määrärahasta. Vuosaaren sataman liikenneväylähankkeeseen käytettävissä olleesta euron määrärahasta jäi käyttämättä noin euroa, mikä on noin 5 % käytettävissä olleesta määrärahasta. Maa-alueiden hankintoihin ja korvauksiin käytössä ollut määräraha euroa käytettiin kokonaan. Tiehallinnon tulee kiinnittää huomiota erityisesti arviomäärärahamomenteilta rahoitettavien hankkeiden mahdollisiin ajoituksen muutoksiin riittävän varhaisessa vaiheessa talousarvio- ja lisätalousarvioprosesseissa. Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeiden siirtomäärärahan käyttö vastasi lähes budjetoitua. Yksityisteiden valtionavustuksiin käytettävissä ollut euron määräraha sidottiin kokonaan. Määrärahan käyttö oli noin euroa. Rakennerahastohankkeisiin käytettiin määrärahoja yhteensä noin euroa. Lisäksi Kainuun tieverkon kehittämiseen käytettiin vuoden 2007 määrärahaa noin euroa. Käytettävissä oli myös edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Omaisuuden arvo väheni hieman edellisvuodesta, sillä tehdyt poistot olivat investointeja suuremmat. Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Tiehallinnon johdon arvio sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä antama lausuma perustuu COSO ERM viitekehykseen. Lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon Tiehallinnon itsearvioinnin tulokset (EFQM), sisäisen tarkastuksen tarkastusraportit ja tilintarkastajan raportit. Riski- ja itsearvioinneissa sekä tarkastuksissa on tullut esiin kehittämistarpeita monilla COSO ERM -viitekehyksen osa-alueilla. Tiehallinto on ryhtynyt tehtyjen havaintojen perusteella korjaaviin toimenpiteisiin, päättänyt tarvittavista parannustoimista sekä 12

13 edellyttää vastuutahoilta korjaavia toimenpiteitä/toimenpidesuunnitelmia. Tiehallinto on priorisoinut sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan olennaisimmat kehittämisalueet. Tiehallinnon sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat parantuneet. Viraston toiminnan ja talouden näkökulmasta sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan olennaisimmat kehittämisalueet ovat oikeansuuntaisia ja samalla haasteellisia. Ministeriö pitää tärkeänä, että Tiehallinto jatkaa aktiivisesti kehittämistoimiaan. Tiehallinnon tilinpäätös ja Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama tilintarkastus huomioon ottaen Tiehallinnon sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää tyydyttävästi valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamaan tilintarkastukseen sisältyy Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 5 :n 1 momenttiin perustuen Tiehallinnolle ilmoitusvelvollisuus mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tuloksellisuuden laskentatoimen kehittämiseksi valtion talousarviosta annetun lain 16 :n vaatimuksia vastaavaksi. Muita tilintarkastuksen havaintoja ovat tieomaisuuden kirjanpidon sekä maa-alueiden kirjanpidon ja hallinnan puutteista johtuvat virheet, yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman puuttuminen, perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien rajan hämärtyminen eräissä yksittäisissä tapauksissa, valtuustietojen virheet ja valtuuksien ylittyminen, asiakastyytyväisyystietojen raportoinnin virheet, asiatarkastusja hyväksymismenettelyjen sekä hankintamenettelyjen puutteet. Virastolta edellytettävät toimenpiteet Tiehallinnolle asetettiin vuodelle 2007 kaksi yhteistä tulostavoitetta Ratahallintokeskuksen kanssa. Toinen koski tasoristeysten vähentämisohjelman laadintaa, toinen logistiikkakeskusten yhteyksiä. Näiden etenemisestä tulee raportoida säännöllisesti väylävirastojen strategisen ohjausryhmän kokouksissa. Tiehallinnon tulee myös yhteistyössä Ratahallintokeskuksen kanssa esittää vuodelle 2008 kyseisten tulostavoitteiden jatkotoimet. Tiehallinto on julkistanut esitutkimuksen siitä, mitä ilmastonmuutos merkitsee tienpidolle. Tiehallinnon tulee jatkaa selvitystyötä yhdessä muiden väylävirastojen kanssa. Tiehallinnon tulee myös selvittää, miten sen toimin voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään sekä varautua vuoden 2007 aikana mahdollisen energiadirektiivin voimaantuloon. Tiehallinnon tulee lisäksi tehdä arvio siitä, miten se pystyy omalla toiminnallaan tehostamaan energiansäästöä ja parantamaan energiatehokkuutta. Tiehallinto on ryhtynyt aiemmissa tilintarkastuksissa havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamiseen ja jatkanut aiemmin aloittamiaan toimenpiteitä. Näitä ovat mm. tieomaisuuden kirjanpidon kehittäminen ml. valtuuskirjanpito sekä maa-alueiden kirjanpidon ja hallinnan kehittäminen. Ministeriö pitää tärkeänä, että Tiehallinto jatkaa näiden selvittely- ja kehittämistyötä. Tiehallinnon tulee tilintarkastuskertomukseen sisältyvän ilmoitusvelvollisuuden täyttämisen lisäksi toimittaa ministeriölle vuoden 2007 tulostavoitteiden puolivuotisraportoinnin yhteydessä selvitys ja tilannekatsaus seuraa- 13

14 Ministeriön toimenpiteet vista asioista: tieomaisuuden kirjanpidon, maa-alueiden kirjanpidon ja hallinnan kehittäminen ja poistolaskennan kehittäminen, valtuuskirjanpidon tilanne sekä tilintarkastuksessa raportoidut valtuuksien ylittymiset. Tilinpäätösraportoinnin osalta ministeriö kehottaa Tiehallintoa noudattamaan annettuja valtiokonsernin ohjeita mm. yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatimisesta (t&k). Lisäksi Tiehallinnon tulee kiinnittää tarkempaa huomiota ja tarvittaessa antamaan lisäohjeistusta asiatarkastus- ja hyväksymismenettelyissä sekä hankintamenettelyissä. Ministeriö toivoo, että Tiehallinnon johtokunta käsittelee ministeriön antaman tilinpäätöskannanoton. Ministeriössä on parhaillaan käynnissä nk. Nyky-projekti, jonka tarkoituksena on muun ohessa kehittää ministeriön kahta ydinprosessia, joista toinen on ohjaus. Nykyprojektin tuloksena pyritään parantamaan myös Tiehallinnon ohjausta. Ministeriön ja väylävirastojen yhteistyön ja ohjauksen kehittämistä jatketaan edelleen väylävirastojen strategisessa ohjausryhmässä. Hallitusohjelmaan kirjatun liikennepoliittisen selonteon laatimisen yhteydessä pyritään myös selkeyttämään kehittämishankkeiden valtuuskirjanpitoa. Väylävirastojen osalta selvitetään myös mahdollisuutta yhtenäistää kulutus- ja investointimenomomenttien välillä kulutusmenotyyppisten menojen kirjausmenettelyitä. Liikenne- ja viestintäministeriö kehittää vuoden 2007 aikana tulostavoitemenettelyä siten, että vuotta 2008 koskien solmitaan tulossopimukset ministeriön ja virastojen kesken. Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen TIEDOKSI Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Liikenne- ja viestintäministeriö, liikennepolitiikan osasto Liikenne- ja viestintäministeriö, infrastruktuuriyksikkö Liikenne- ja viestintäministeriö, yleinen osasto Liikenne- ja viestintäministeriö, talousyksikkö LIITE Tiehallinnon tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna

15 Liite: Tiehallinnon tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2006 Tunnusluku / tulostavoite Toteutuma 2005 Vahvistettu tavoite 2006 Puolivuotistoteutuma 2006 Toteuma 2006 TIEHALLINTO TIEVERKON LAAJUUS Yleisten teiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite, tie- ja katuverkko (mrd. hlökm) 69, ,3 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) Päällyst. tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Päällysteiden uusiminen (km) Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) Siltojen peruskorjaus (kpl) Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Kelirikkorajoitusten määrä (km) Kelirikkoteiden peruskorjaus (km) Huonojen ja erittäin huon. kevyen liik. väylien määrä (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,67 3,6 3,72 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,05 2,7 3,05 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,4 3,4 3,54 3,54 Turvallisuus Liikennekuolemat yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuudet yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite ,4 Vähenemä perustienpidon toimin ,4 Vähenemä kehittämisinvestoinnein Ympäristö Suolan käyttö liukkauden torjunnassa (t) Yli 55 dba melulle altistuneet (asukasta) CO 2 -päästöt, tiet ja kadut (1990=100) Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tieinvestoinnit suhteessa poistoihin (%) Kunnossapidon yksikkömenot (euroa/km) Hyväksyttyjen tarjousten määrä/urakkakysely (keskimäärin 4,8 kpl) 4,8 4,5 Hallintomenot (milj. euroa) 67 69,5 69,4 Henkilöstömäärä HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM arvioinnin tulos ( ) n.450 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) Työtyytyväisyys 3,4 3,4 3,4 T&K-menot perustienpidon menoista (%) 0,93 0,8 0,7 RAHOITUS Valtion vuoden 2006 talousarviossa Tiehallinnolle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: Perustienpito euroa (lisäksi Kainuun määräraha SM:n pääluokassa momentilla ) Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset euroa Eräät tiehankkeet euroa perustienpidon määrärahaa on käytetty euroa ja Kainuun määrärahaa euroa (sis. saldot) maaalueiden hankintoihin ja korvauksiin on käytetty euroa eräisiin tiehankkeisiin on käytetty euroa perustienpidon määrärahaa käytettiin euroa, määrärahoja siirrettiin seuraavalle vuodelle euroa, Kainuun määrärahaa käytettiin euroa, seuraavalle vuodelle siirrettiin euroa Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset käytettiin euroa Eräisiin tiehankkeisiin on käytetty euroa. 15

16 Tunnusluku / tulostavoite Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet euroa Toteutuma 2005 Vahvistettu tavoite 2006 Puolivuotistoteutuma jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeisiin on käytetty euroa (sis. saldot) Toteuma jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeisiin käytettiin euroa. Seuraavalle vuodelle siirrettiin euroa Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen euroa (yhteinen Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen kanssa) Lisäksi valtion vuoden 2006 talousarviossa yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen osoitetaan määrärahaa seuraavasti. Näiden määrärahojen osalta virastolle ei aseteta tulostavoitteita Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen euroa Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamishankkeeseen on käytetty euroa yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua valtionapua on osoitettu euroa (sis. saldot) Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamishankkeeseen on käytetty euroa yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua valtionapua käytettiin euroa seuraavalle vuodelle siirrettiin euroa 16

17 /12/2007 Merenkulkulaitos Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2006 tilinpäätöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Merenkulkulaitoksen vuoden 2006 tilinpäätöksestä. Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Merenkulkulaitos saavutti sille asetetut palvelutasoa koskevat tulostavoitteet pääosin hyvin. Ainostaan väylien tarkastusmittauksia (Navi-mittaukset) koskevat tavoitteet jäivät saavuttamatta kaikilla mittareilla mitattuna. Tämän Merenkulkulaitos katsoo johtuvan resurssipulasta. Mittaukset kuitenkin edistyivät, joten tulosta voidaan pitää hyväksyttävänä. Toiminnallista tehokkuutta koskevat tavoitteet sen sijaan jäivät pääosin täyttämättä. Sekä rannikon kauppamerenkulun että sisävesien kauppamerenkulun palvelujen kustannukset/kuljetettu tonni ja väylien ylläpidon kustannukset olivat tavoitetta korkeammat. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset/väyläkilometri olivat tavoitetta suuremmat, vaikka väyläkilometrien määrä kasvoi. Sisävesien kohonneita kustannuksia/kuljetettu tonni selittää osittain kuljetetun tavaramäärän väheneminen. Väyläkilometrien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan ja kustannukset/väyläkilometri ovat silti kasvaneet huomattavasti. Ministeriö pitää kehitystä tältä osin huolestuttavana, kun otetaan huomioon se, että sisäisen tuotannon eriyttämisellä ja kilpailun avaamisella on tavoiteltu toiminnan tehostamista ja kustannusten alentamista. Henkilöstön työtyytyväisyys oli 3,1 ja jäi alle tavoitteen, joka oli 3,3. Työtyytyväisyys laski myös edellisvuodesta. Osittain tätä saattaa selittää vireillä oleva sisäisen tuotannon eriyttäminen. Ministeriö katsoo, että tässä tilanteessa laitoksen johdon on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstöjohtamiseen. Toiminnalliset tulostavoitteet laitos pääosin saavutti. Jäänmurron kilpailun avaamisen osalta tavoite kuitenkin saavutettiin ainoastaan siltä osin, että palvelu kilpailutettiin. Tarjouksia laitos sai ainoastaan Varustamoliikelaitokselta, joten varsinaista kilpailua ei syntynyt. Ministeriö katsoo, että kilpailun avaamista koskevaa tavoitetta ja sen saavuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja tuloksi olisi ollut tarpeen analysoida huomattavasti tarkemmin. 17

18 Tilinpäätöslaskelmat Väylämaksun kustannusvastaavuus on 119,7 %, mikä on huomattavasti edellisvuoden toteutumaa, 108,3 % suurempi. Ministeriö katsoo, että väylämaksukertymää, väylämaksulle kohdennettuja kustannuksia sekä kustannusten kohdentamisperusteita ja toteutunutta kustannusvastaavuutta olisi ollut tarpeen analysoida tilinpäätöksessä huomattavasti laajemmin. Ministeriö pitää erityisen huolestuttavana liitteessä 17 esitettyjä, oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavia täydentäviä tietoja. Merenkulkulaitokselle on esitetty 5,7 milj. euron vahingonkorvausvaatimukset, joiden käsittely on vireillä. Lisäksi Merenkulkulaitoksella on selvityksen mukaan 7,1 milj. euron sopimuserimielisyydet Varustamoliikelaitoksen kanssa. Arviota siitä, mitä näiden korvaus- ja sopimusvastuiden toteutuminen merkitsisi laitoksen taloudelle ja kuinka ne olisivat hoidettavissa ei kuitenkaan ole esitetty. Merenkulkulaitoksen budjetointia muutettiin vuoden 2006 talousarviossa. Aiemmin toimintamenomomentille nettoutetut väylämaksutulot budjetoitiin veroluonteisiin tuloihin ja vastaava määräraha otettiin huomioon Merenkulkulaitoksen toimintamenomomentin mitoituksessa. Lisäksi yhteysalusliikenteen maksutulot siirrettiin otettavaksi huomioon yhteysalusliikennemomentin mitoituksessa. Merenkulkulaitoksen käytettävissä oli nettobudjetoitua toimintamenomäärärahaa euroa sekä edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa noin euroa. Lisäksi käytettävissä oli momentille nettoutettavia tuloja noin euroa. Toimintamenomomentin bruttomenot olivat noin euroa ja bruttotulot noin euroa. Vuodelle 2007 määrärahaa siirtynyt määräraha kasvoi kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Polttoaineen hintatason nousun aiheuttama menojen lisäys ja lisärahoituksen saamisen epävarmuus pakottivat laitosta lykkäämään hankkeiden aloitusta. Väyläverkon kehittämiseen käytettävissä ollut määräraha siirtyi vuodelle Edellisiltä vuosilta siirtynyttä määrärahaa käytettiin noin euroa. Lisäksi aiempien vuosien määrärahasta peruutettiin tilinpäätöksessä noin euroa. Naantalin ja Loviisan vesiväylähankkeet viivästyivät lupaprosessien viiveiden vuoksi. Eräisiin vesiväylähankkeisiin oli käytettävissä euroa arviomäärärahaa. Määrärahaa jäi käyttämättä noin euroa, mikä on noin 29 % käytettävissä olleesta määrärahasta. Merenkulkulaitoksen tulee kiinnittää huomiota erityisesti arviomäärärahamomenteilta rahoitettavien hankkeiden mahdollisiin ajoituksen muutoksiin riittävän varhaisessa vaiheessa talousarvio- ja lisätalousarvioprosesseissa. Merenkulun tukemiseen Merenkulkulaitos käytti määrärahoja yhteensä noin euroa. Lisäksi saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen käytettiin määrärahaa noin euroa. Omaisuuden arvo väheni hieman edellisvuodesta, sillä tehdyt poistot olivat investointeja suuremmat. 18

19 Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Merenkulkulaitoksen johdon arvio sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä antama lausuma perustuu COSO ERM -viitekehykseen. Viitekehyksen mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella Merenkulkulaitos on määrittänyt sisäisen valvonnan kannalta olennaisimmat kehittämistarpeet. Ministeriön käsityksen mukaan kehittämistarpeet ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon laitoksessa käynnissä oleva organisaation ja tähän liittyvä toimintatapojen uudistaminen. Ministeriö pitää tärkeänä, että Merenkulkulaitos jatkaa aktiivisesti sisäisen valvonnan kehittämistä ja siihen sisältyvä riskienhallintaa. Merenkululaitoksen tilinpäätös ja Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama tilintarkastus huomioon ottaen Merenkulkulaitoksen sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamaan tilintarkastukseen sisältyy havaintoja sisäisen valvonnan puutteisiin. Erityisesti yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman puutteisiin on kiinnitetty huomiota. Vastaavasta asiasta tarkastusvirasto raportoi myös vuoden 2005 tilintarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksessa on edelleen kiinnitetty huomiota ulkoisen ja sisäisen kirjanpidon tililuokkien käytössä ilmenneisiin epäloogisuuksiin. Maksullisen toiminnan osalta taloussäännön mainitut laskutuksen ja myyntireskontramenettelyiden prosessikuvaukset, yleiskuvaukset ja käsikirja eivät vastaa nykyisiä prosesseja. Tilintarkastuksen mukaan laskutukseen liittyy mm. kokonaisuutena ongelmia tulojen tarkastus- ja hyväksymismenettelyihin, valtion talousarvion yleisten soveltamismääräysten maksuajan määrittelyihin, riskialttiisiin työyhdistelmiin. Virastolta edellytettävät toimenpiteet Ministeriö edellyttää, että Merenkulkulaitos laatii erillisen selvityksen siitä, kuinka suuri riski on, että laitokseen kohdistetut vahingonkorvausvaatimukset ja sopimuserimielisyydet realisoituvat ja kuinka laitos voisi ne hoitaa. Lisäksi laitoksen on kehitettävä toimintaansa ja toimintaansa liittyvää riskienhallintaa niin, että vastaavilta tilanteilta voitaisiin vastaisuudessa välttyä. Ministeriö edellyttää, että Merenkulkulaitos edelleen seurattavana mittarina sisällyttää suunnitelmiinsa ja tulosraportteihinsa vesiväyläkilometrit ja vesiväylänpidon kustannukset väyläkilometriä kohti. Merenkulkulaitoksen tulee vuoden 2007 aikana selvittää esiselvityksen luonteisesti, mitä toimenpiteitä ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää sen toiminnassa sekä jatkaa selvitystyötä yhteistyössä muiden väylävirastojen kanssa. Merenkulkulaitoksen tulee myös selvittää, miten sen toimin voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään sekä varautua vuoden 2007 aikana mahdollisen energiadirektiivin voimaantuloon ja tehdä arvio siitä, miten se pystyy omalla toiminnallaan tehostamaan energiansäästöä ja parantamaan energiatehokkuutta. 19

20 Ministeriön toimenpiteet Tilintarkastuksessa havaittuihin laskutuksen puutteisiin liittyen Merenkulkulaitoksessa on meneillään laskutuksen kehittämistoimenpiteitä. Ministeriö pitää näitä toimenpiteitä tärkeinä ja korostaa samalla taloussäännön ja muiden dokumenttien ajantasaisuudesta huolehtimista. Ministeriö pitää myös tärkeänä, että Merenkulkulaitos jatkaa toimenpiteitä vuoden 2006 ja aiemmissa tilintarkastuksessa esiin tuotujen kehittämistarpeiden osalta. Erityisesti yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskennan puutteiden korjaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tilinpäätösraportoinnin osalta ministeriö kehottaa Merenkulkulaitosta noudattamaan annettuja valtiokonsernin ohjeita. Ministeriö toivoo, että Merenkulkulaitoksen johtokunta käsittelee ministeriön antaman tilinpäätöskannanoton. Ministeriössä on parhaillaan käynnissä nk. Nyky-projekti, jonka tarkoituksena on muun ohessa kehittää ministeriön kahta ydinprosessia, joista toinen on ohjaus. Nykyprojektin tuloksena pyritään parantamaan myös Merenkulkulaitoksen ohjausta. Ministeriön ja väylävirastojen yhteistyön ja ohjauksen kehittämistä jatketaan edelleen väylävirastojen strategisessa ohjausryhmässä. Hallitusohjelmaan kirjatun liikennepoliittisen selonteon laatimisen yhteydessä pyritään myös selkeyttämään kehittämishankkeiden valtuuskirjanpitoa. Liikenne- ja viestintäministeriö kehittää vuoden 2007 aikana tulostavoitemenettelyä siten, että vuotta 2008 koskien solmitaan tulossopimukset ministeriön ja virastojen kesken. Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen TIEDOKSI Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Liikenne- ja viestintäministeriö, liikennepolitiikan osasto Liikenne- ja viestintäministeriö, liikennepalveluyksikkö Liikenne- ja viestintäministeriö, infrastruktuuriyksikkö Liikenne- ja viestintäministeriö, yleinen osasto Liikenne- ja viestintäministeriö, talousyksikkö LIITE Merenkulkulaitoksen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna

21 Liite: Merenkulkulaitoksen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2006 Tunnusluku / tulostavoite 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 puolivuotistuoteuma 2006 toteuma MERENKULKULAITOS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Kauppamerenkulun väyläkilometrit Muun vesiliikenteen väyläkilometrit Talvisatamien määrä Väylänpito Väylien kunto huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä, km Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, % kauppamerenkulun väylät matalaväylät Merikartoitus HELCOM-mittausten toteutusaste, % 26, Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika, tuntia 2,7 enint. 4 3,3 3,3 Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % ,2 93,2 Asiakastyytyväisyys (1 5) Asiakastyytyvyystutkimusta ei tehty vuonna ,0 3,8 Turvallisuus, ympäristö Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään (4 vuoden keskiarvo) onnettomuutta 43 Alusturvallisuus Suomen sijoittuminen 5:n parhaimman maan joukkoon 5 3 pysäytystä 4 pysäytystä Paris MOU-jäsenvaltioiden satamavaltiotarkastusten yhteydessä vähiten pysäytettyjen alusten listalla TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni 0,75 0,67 0,92 0,68 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Sisävesien kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni 4,9 4,4 7,7 5,5 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Muun vesiliikenteen palvelut Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Kustannusvastaavuus Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilöstön työtyytyväisyys (1 5) 3,2 3,3 3,1 Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus toimintamenoista, % 0,6 1,2 0,3 0,8 RAHOITUS Valtion vuoden 2006 talousarviossa Merenkulkulaitokselle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: Merenkulkulaitoksen toimintamenot euroa Maa- ja vesialueiden hankinta euroa Eräät vesiväylähankkeet euroa

22 /12/2007 Ratahallintokeskus Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2006 tilinpäätöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Ratahallintokeskuksen vuoden 2006 tilinpäätöksestä. Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Ratahallintokeskus saavutti sille asetetut tavoitteet kokonaisuutena hyvin. Rataverkon palvelutaso parani tavoitteen mukaisesti henkilöliikenteessä, mutta tavaraliikenteessä ei tavoitetta saavutettu vaan rataosa Kokemäki Rauma jätettiin alempaan palveluluokkaan, sillä nosto ei olisi tuonut vastaavia hyötyjä, mutta kunnossapitokustannukset olisivat kasvaneet. Rataverkon laajuudessa ei kertomusvuonna tapahtunut muutoksia. Radanpidosta aiheutuneiden yli viiden minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junissa jäi 4 prosenttiin, tavoite oli enintään 5 %. Huhtikuu oli erittäin vaikea kuukausi routavaurioiden vuoksi ja silloin myöhästymisten määrä oli 7,58 %. Myös lokakuu oli heikko, kun turvalaiteviat ja lumentulo aiheuttivat huomattavia ongelmia junaliikenteelle. Ministeriö pitää ymmärrettävänä, että poikkeuksellisen suuri lumentulo aiheuttaa ongelmia. Toimia ja resursseja ei voida suunnitella ja varata siten, että kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa liikenne olisi täysin häiriötöntä. Ministeriö kehottaa kuitenkin Ratahallintokeskusta tarkoin selvittämään, miten mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti voitaisiin ehkäistä routavaurioita sekä varautua hankaliin lumiolosuhteisiin ja ennalta myös varoittaa mahdollisista häiriöistä. Tasoristeysten määrää koko rataverkolla koskeva tavoite saavutettiin. Kaikkia toiminnallisen tehokkuuden tavoitteita Ratahallintokeskus ei saavuttanut. Sähköisten ja telemaattisten järjestelmien hoidon ja käytön raidekilometriä kohti laskettujen menojen osalta tavoite saavutettiin, joskin yksikkökustannukset kasvoivat edellisvuodesta selvästi. Peruskunnossapidon ja käytön menot raidekilometriä kohti ylittivät tavoitteen huomattavasti (tavoite 7100 euroa/raidekm, toteutuma 7678 euroa/raidekm). Tavoitteena oli raidekilometriä kohti laskettujen menojen väheneminen edellisvuodesta, mutta menot kasvoivat. Menojen kasvu johtui pitkälti vaikeasta routakeväästä. Vuodelle 2007 ei ole asetettu yksikkömenoja koskevaa tavoitetta, vaan työn tuottavuutta ja 22

23 Tilinpäätöslaskelmat kokonaistuottavuutta koskevat tavoitteet. Ratahallintokeskuksen tulee kuitenkin tarkoin seurata yksikkömenoja ja raportoida niistä ministeriölle. Työtyytyväisyys säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 3,3, mitä ministeriö pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon vuoden aikana toimeenpannun Ratahallintokeskuksen henkilöstöön vaikuttaneen Rautatieviraston perustamisen. Ratahallintokeskuksen käytettävissä oli nettobudjetoitua perusradanpidon määrärahaa euroa sekä edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa noin euroa. Lisäksi käytettävissä oli maksullisen toiminnan tuloja, josta suurimpana ratamaksu, rataverotulot ja muita tuloja, yhteensä noin euroa. Perusradanpidon bruttomenot olivat noin euroa. Vuodelle 2007 määrärahaa siirtyi noin euroa. Eräisiin ratahankkeisiin oli käytettävissä euroa arviomäärärahaa. Määrärahaa jäi käyttämättä noin euroa, mikä on noin 12 % käytettävissä olleesta määrärahasta. Rataverkon maa-alueiden hankintaan osoitetusta arviomäärärahasta jäi myös käyttämättä noin 17 %. Ratahallintokeskuksen tulee kiinnittää huomiota erityisesti arviomäärärahamomenteilta rahoitettavien hankkeiden mahdollisiin ajoituksen muutoksiin riittävän varhaisessa vaiheessa talousarvio- ja lisätalousarvioprosesseissa. Radioverkon rakentamiseen osoitettu määräraha euroa siirtyi vuodelle 2007 ja aiempien vuosien määrärahasta peruutettiin tilinpäätöksessä noin euroa. Omaisuuden arvo kasvoi hieman edellisvuodesta Kerava Lahti oikoradan valmistumisen vuoksi. Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta tilasta Ratahallintokeskuksen johdon arvio sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvä riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä antama lausuma perustuu COSO ERM viitekehykseen, tietojärjestelmien osalta IT RMA malliin sekä sisäisen tarkastuksen riskianalyysiin. COSO ERM -viitekehyksen ja IT RMA mallin mukaisesti Ratahallintokeskuksen vuoden 2005 lopussa toteuttaman riskianalyysin pohjalta sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan taso on edelleen kehittynyt vuonna Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi Ratahallintokeskus on määritellyt toimenpiteet, joihin se on jo ryhtynyt tai ryhtyy. Nämä ovat pääsääntöisesti vuoden 2005 tilinpäätöksen arviointi- ja vahvistuslausumassa esitettyjä kehittämistarpeita. Ministeriö pitää myönteisenä Ratahallintokeskuksen toimenpiteitä viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi, mutta toteaa samalla, että lausumassa ei ole tuotu kovin selvästi esille vuoden 2006 sisäisen valvonnan arvioinnin ja johtopäätösten perusteella syntyneitä kehittämistarpeita ja näiden toteutuksen ajoitusta. Ministeriö pitää tärkeänä, että Ratahallintokeskus jatkaa aktiivisesti sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan kehittämistä. Ratahallintokeskuksen tilinpäätös ja Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama tilintarkastus huomioon ottaen Ratahallintokeskuksen tulee kiinnittää huomiota sisäiseen valvontaan ja siihen kuuluvana riskienhallintaan valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi. 23

24 Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamaan tilintarkastukseen sisältyy Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 5 :n 1 momenttiin perustuen Ratahallintokeskuksen ilmoitusvelvollisuus mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kirjanpidon sisäisen valvonnan puutteiden johdosta sekä tuloksellisuuden laskentatoimen järjestämiseksi valtion talousarviosta annetun lain 16 :n vaatimuksia vastaavaksi. Tilintarkastuksen havaintoja ovat sisäisen valvonnan puutteet kirjanpidossa ml. valtuuskirjanpidossa, laskutus- ja sopimuskäytännöt, menokirjaukset kulutus- ja investointimomenttien välillä, menojen ja tulojen kohdentaminen, laskutusmenettelyt, taloussäännön puutteet, palkkahallinnon toimivuus ja kustannusvastaavuuslaskelmien laadinta. Tilintarkastuksessa todetaan bruttobudjetoidulle menoarviotilille (Eräät ratahankkeet, Kerava Lahti -oikorata) talousarvion vastaisesti kirjatun tuloksi sopimukseen perustuvia rakentamiseen liittyviä palkkioita ja että momentille (Eräät ratahankkeet, Kerava Lahti oikorata) on kirjattu ja taseeseen aktivoitu kulutusmenotyyppinen noin euron erä. Samoin kuin momentille (Perusradanpito) on kirjattu virheellisesti menonoikaisuna tietystä käyttöoikeudesta kymmenen vuoden kertakaikkisena korvauksena saatu tulo. Valtuuskirjanpidon osalta tilintarkastuksessa on kiinnitetty huomiota momentin (Rataverkon kehittäminen) valtuuksien käytöstä aiheutuneiden talousarviomenojen puutteelliseen raportointiin, momentin (Eräät ratahankkeet) vuosien sitoumuksiin tehtyihin muutoksiin (lisä- ja muutostyöt), joita ei oltu merkitty valtuuskirjanpitoon sekä jakopäätöksellä (momentti EU:n rakennerahastojen valtion osuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta) saatujen valtuustietojen puutteelliseen raportointiin. Tilintarkastuksessa on havaittu menojen ja tulojen oikeaan kohdentamisen liittyviä puutteita erityisesti vuoden vaihteessa. Vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa ostoreskontran sulkemisen vuoksi kaikkia menoja ei ole kohdennettu säädösten mukaisesti oikean varainhoitovuoden kirjanpitoon. Laskutukseen ja sopimuskäytäntöihin liittyen tarkastuksessa todetaan, että laskutettavat erät ovat suuruudeltaan merkittäviä ja että niitä saatetaan laskuttaa jopa yhdessä erässä. Valtion talousarvion soveltamismääräysten mukaan korotonta maksuaikaa ei ilman erityistä syytä saa asettaa 14 päivää pidemmäksi. Laskujen käsittelyn menettelyistä tarkastuksessa todetaan, että laskuja on asiatarkastettu ja hyväksytty ilman, että kaikki niihin kuuluvat liitteet ja kuitit olisivat olleet käytettävissä. Liitteitä ja kuitteja on käsitelty laskun maksamisen jälkeen erillisenä tapahtumana. Laskutusasiakirjojen on myös todettu olevan puutteellisia. Taloussäännöstä puuttuu sisäistä valvontaa koskevat yleiset määräykset. Vastaavasta asiasta tarkastusvirasto huomautti myös vuoden 2005 tilintarkastuksen yhteydessä. Palkkahallinnon sisäisen valvonnan toimivuudesta tarkastusvirasto on antanut väliraportin. Väliraportissa on esitetty korjaamistoimenpide-ehdotuksia talousarviolain ja 24