Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2014 Kunnanvaltuusto

Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2014 Kunnanvaltuusto 8.6.2015

Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2014 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2014 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2 1.2.1. Yhteiset tavoitteet 3 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 3 1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne 4 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 7 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 8 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 9 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 9 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 11 1.6.3. Henkilöstö 12 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 13 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 14 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 2.2. Toiminnan rahoitus 19 2.3. Lainojen hoito 20 2.4. Maksuvalmius 20 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 20 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 21 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 21 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 23 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 24 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 35 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 35 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 37 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 37 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 38 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 39 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 41 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 43 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 44 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2014 112 7.2.1. Verotulojen erittely 113 7.2.2. Valtionosuuksien erittely 114 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 115 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 119 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 120 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 122 8.1. Kunnan tuloslaskelma 122 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 123 8.3. Kunnan tase 124 8.4. Konsernin tuloslaskelma 126 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 127 8.6. Konsernin tase 128

8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 130 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 131 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 132 9. LIITETIEDOT 134 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 134 9.1.1. Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 134 9.1.2. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus 134 9.1.3. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset 134 9.2. Tuloslaskelman liitetiedot 135 9.2.1. Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain 135 9.2.2. Verotulojen erittely 136 9.2.3. Valtionosuuksien erittely 136 9.2.4. Satunnaiset tuotot 136 9.2.5. Satunnaiset kulut 136 9.2.6. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 137 9.2.7. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 138 9.2.8. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot 138 9.2.9. Rahoitustuotot ja -kulut 138 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 139 9.3.1. Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset 9.3.2. Arvonkorotukset 139 139 9.3.3. Aktivoidut korkomenot 139 9.3.4. Saamiset 140 9.3.5. Muut lainasaamiset 140 9.3.6. Rahoitusarvopaperit 141 9.3.7. Siirtosaamiset 141 9.3.8. Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta 142 9.3.9. Osakkeet ja osuudet 31.12.2014 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 143 144 9.4.1. Oman pääoman erien erittely 144 9.4.2. Pitkäaikainen vieras pääoma 145 9.4.3. Pakolliset varaukset 145 9.4.4. Velat samaan konserniin kuuluville 145 9.4.5. Muut velat 145 9.4.6. Shekkilimiitti 145 9.4.7. Vuokrakohteen lunastusvelka 145 9.4.8. Siirtovelat 145 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 146 9.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 146 9.5.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 146 9.5.3. Muut vastuusitoumukset 146 9.5.4. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt 147 9.5.5. Ympäristövastuut 148 9.5.6. Arvonlisäveron palautusvastuu 149 9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 150 9.6.1. Henkilöstö 150 9.6.2. Henkilöstökulut 150 9.6.3. Tilintarkastajan palkkiot 151 9.7. Kunnan omistukset muissa yhteisöissä 151 9.8. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 151 9.8.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain 152 9.8.2. Arvonkorotukset 152 9.8.3. Maa- ja vesialueet 152 9.8.4. Pysyvien vastaavien sijoitukset 153 9.8.5. Saamiset 153 9.8.6. Siirtosaamiset 153 9.8.7. Oma pääoma 154 9.8.8. Pakolliset varaukset 154 9.8.9. Vieras pääoma 155 9.8.10. Muut velat 155 10. MUUT LIITETIEDOT 156

10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 156 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 157 10.3. Projektiluettelo 158 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 163 12. KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 172 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 183 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 183 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 184 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 187 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2014 Viime vuoden yksi merkittävimmistä päätöksistä oli Kainuun yhteisen kuntarakenneselvityksen tekeminen. Selvityksessä ovat mukana kaikki Kainuun kunnat Puolankaa ja Vaalaa lukuun ottamatta. Selvitystyön ydinajatuksena on Kainuun kuntien elinvoiman ja yhteistyön vahvistaminen, jotta kunnat pysyvät asuttuina ja pystyvät tarjoamaan laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa. Selvitystä koskeva väliraportti valmistui joulukuussa ja sen mukaan Kainuun kuntien on tiivistettävä rivejään kuntaliitosten tai vähintäänkin yhteistyön kautta. Selvitystyö jatkuu edelleen ja päätöksiä kuntarakenteesta tehdään viimeistään vuonna 2016. Hallintokokeilun purkautumisen jälkeen vuonna 2012 Kainuun kunnat halusivat Puolangan poisjäännistä huolimatta jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Tilalle palvelujen tuottamista varten perustettiin kaksi uutta kuntayhtymää: Kainuun liitto ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hallinnon tukipalvelut päätettiin järjestää edelleenkin keskitetysti Kainuun soten toimesta. Koulutustoimialan tehtävien hoito sen sijaan palasi takaisin peruskunnille. Yhteistyö on sujunut hyvin kuntien ja kuntayhtymien välillä. Valtionosuusuudistuksen vuoksi sote-kuntayhtymän perussopimus uusittiin vuonna 2014 ja uusi perussopimus astui voimaan 1.1.2015. Kunnan oman toiminnan osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Keväällä 2014 tehdyn kuntalaiskyselyn mukaan kunnan tuottamat palvelut ovat toimineet erinomaisen hyvin. Suomussalmen kunta sai lähes jokaisella osa-alueella paremman arvosanan kuin vastaavanlaisessa tutkimuksessa olleet kunnat olivat yleensä saaneet. Hallintoa työllistivät edelleen lukuisat kunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lausuntokierrokset. Lausunto annettiin mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksista ja kuntalain esitysluonnoksesta. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin viime vuoden aikana ja uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta lukien. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan Suomussalmen kunta menettää uudistuksen vuoksi valtionosuuksia yhteensä 216 euroa asukasta kohden eli yhteensä 1,9 miljoonaa euroa portaittain vuoteen 2018 mennessä. Kunta on varautunut toiminnassaan tuleviin valtionosuuksien muutoksiin. Sivistyspalveluissa taajaman kouluverkkoselvitys valmistui syksyllä ja sen pohjalta kunnanvaltuusto teki päätökset perusopetuksen sijaintipisteistä ja varhaiskasvatuksen tilajärjestelyistä. Teknisissä palveluissa valmisteltiin kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen Suomussalmen Energia Oy:lle. Uudistuneen Raatteen Portin avajaiset pidettiin 25.4.2014 ja kesällä 2014 käynnistettiin uuden hoitokodin rakentaminen terveysaseman yhteyteen. Yritystoiminnan ja matkailun kehittämiseksi käynnistettiin kaksi hanketta: Puuteollisuuden kehittäminen (PuuKes) ja Hossan matkailun Master Plan -suunnitelman tekeminen. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin yhteistyössä yrittäjien kanssa kunnan elinkeinostrategiaa ja elinvoimaohjelmaa. Talouden osalta viime vuosi toteutui talousarviota paremmin. Kunnan tulos oli 3,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tähän vaikuttivat kunnan kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen ja sote-kuntayhtymän ylijäämien palautukset vuosilta 2013 ja 2014. Kunnan suurimmat ongelmat ovat edelleenkin väestön väheneminen ja työttömyys. Työttömien suomussalmelaisten määrä vuoden aikana oli keskimäärin 18,8 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoden vastaava luku oli 17 prosenttia. Asukasmäärä väheni samanaikaisesti 175 henkilöllä. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 8 486 asukasta. Alkaneen vuoden aikana kunnan hallintoa työllistää edelleen meneillään oleva Kainuun kuntajakoselvitys ja siihen liittyvät lisäselvitykset. Eduskuntavaalit pidetään 19.4.2015 ja vaalien jälkeen uudelta hallitukselta odotetaan uusia linjauksia maaliskuussa kariutuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin sekä mahdolliseen toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukseen. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja hyvin hoidetusta viime vuodesta. - Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, kaikki tulee tehdyksi. Suomussalmella 23.3.2015 Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1

1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

1.2.1. Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa 2020. Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomuksessa 2014 tarkastellaan vuosia 2008 2013. Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Hyvinvointikertomus on erillisenä liitteenä. 3

1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 Kansallinen Kokoomus 2 Puheenjohtajat puheenjohtaja... Pentti Moilanen I varapuheenjohtaja... Veikko Timonen II varapuheenjohtaja... Raimo Härkönen Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v. 2014 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Raija Hekkala Veijo Holappa Yrjö Puurunen Jäsenet: Jukka Pekka Alanko Vuokko Hiltunen Mikko Juntunen Keijo Mulari Erja Helttunen Marja-Liisa Holappa Kari Moilanen Merja-Liisa Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 4

KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 5

PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) - asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari talouspäällikkö Sirpa Kovalainen 11.8.2014 lukien hallintosihteeri Anna Tolonen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 6

1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2014 Lähteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston Taloudellinen katsaus, Talvi 2014, Tilastokeskus 20.1.2015, Kuntaliitto 11.2.2015. Luvut ovat osittain ennakkotietoja. Maailman talous Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät olivat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin prosentin tuntumassa. Vaikka Kiinan kasvu vaimenee, se yltänee vielä vuonna 2016 lähes seitsemään prosenttiin. Euroalueen talous Euroalueella talouden kasvu jatkui vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyi prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät heikentyivät ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jäänee puoleentoista prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkui euroaluetta nopeampana. Venäjän talous Öljyn hinnan nopea lasku ja kasvanut epävarmuus nostivat korkoja Venäjällä, heikensivät ruplaa ja kiihdyttivät inflaatiota. Tämän johdosta Venäjän talous ei kasvanut vuonna 2014 lainkaan ja seuraavien kahden vuoden aikana sen ennustetaan supistuvan. Kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Kotimaan talous Suomen bruttokansantuotteen vuosikasvuksi vuodelle 2014 ennustetaan 0,1 prosenttia. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 prosenttia ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jäi edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkui. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkunee edelleen myös ensi vuonna. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,6 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia. Vuonna 2015 työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos eli inflaatio oli 1,1 prosenttia. Vuoden 2015 inflaatio jäänee noin 0,8 prosenttiin muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan viimeaikaisen laskun seurauksena. Kunnallistalous Kuntien ja kuntayhtyminen yhteenlaskettu tilikauden tulos vuonna 2014 oli 1,86 mrd. euroa (edellisenä vuonna 0,44 mrd. euroa). Liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd. euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien vuosikate oli 2,03 mrd. euroa (373 euroa/asukas). Vuosikate parani edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Vuosikate poistoista oli 101 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14. Vuonna 2013 vastaava luku oli 28. Kuntien kunnallisverotulot kasvoivat 1,3 prosenttia, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Valtionosuudet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,3 prosenttia johtuen pääosin valtionosuuksiin kohdistuneista leikkauksista. Lainaa kunnilla oli vuonna 2014 yhteensä 14,88 mrd. euroa, edellisenä vuonna 13,79 mrd. euroa. Asukasta kohti lainaa oli 2 733 euroa (edellisenä vuonna 2 542 euroa). 7

Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tulojen ja menojen muutokset 2014 Toimintatulot -1,6 % Toimintamenot 0,4 % Verotulot 2,5 % Valtionosuudet -1,3 % Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 17.9.2014, MP) Muuttuja 2011 2012 2013* 2014** 2015** 2016** (% muutos) Tuotanto 2,7-1,5-0,5 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 4,7 3,4 1,4 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 1,1 1,5 1,8 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 43,6 42,9 44,9 44,4 44,3 44,5 Julkiset menot/bkt 55,2 56,3 58,1 58,5 58,2 57,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,0 58,3 59,6 61,2 62,1 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,0 1,9 1,8 1,5 1,6 2,2 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto 12.2.2015, ennakkotieto) (Manner-Suomi) 2010 2011 2012 2013 2014* TP TP TP TP TPA Mrd. 2,47 2,05 1,34 2,06 2,03 Vuosikate asukasta kohti, 461 382 248 380 373 Vuosikate % poistoista 145 118 71 100 101 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 7 34 80 28 14 Lainakanta /asukas 1956 2038 2262 2542 2733 *ennakkotieto 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli 31.12.2014 yhteensä 79 256. Laskua edelliseen vuoteen oli 719 henkilöä eli 0,9 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2014 oli 16,9 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 6 001. Vuonna 2013 työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5 422. Työttömyysaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 8

1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi 2014 2013 2012 2011 2010 Hlöä 8486 8661 8813 8943 9156 Muutos (hlöä) - 175-152 -130-213 -176 Muutos % - 2,02-1,72-1,45-2,33-1,9 Lähde: Kainuun liitto/tilastokeskus Vuosi 2014* 2013 2012 2011 2010 Hlöä 53 65 52 47 55 Kuolleisuus Vuosi 2014* 2013 2012 2011 2010 Hlöä 132 148 134 154 137 Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2014* 2013* 2012 2011 2010 Hlöä 96 74 48 122 97 * = ennakkotieto Vuosina 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui. Vastaavasti vuonna 2012 väkiluvun väheneminen hidastui. Vuosia 2013 ja 2014 väkiluvun väheneminen jälleen kasvoi. Vuonna 2014 väkiluku pieneni 2,02 prosenttia. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, myös ikärakenteen muutos on huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus Vuosi 0-14 % 15-64 % 65 - % Yhteensä 1995 2217 18,3 8024 66,2 1883 15,5 12124 2000 1685 15,3 7190 65,3 2128 19,4 11003 2004 1452 14,2 6498 63,4 2298 22,4 10248 2005 1382 13,7 6404 63,6 2285 22,7 10071 2006 1332 13,5 6206 63,0 2310 23,5 9848 2007 1264 13,1 6080 63,1 2288 23,8 9632 2008 1196 12,7 5945 63,0 2294 24,3 9435 2009 1154 12,4 5873 62,9 2305 24,7 9332 2010 1100 12,0 5718 62,5 2338 25,5 9156 2011 1031 11,5 5567 62,2 2345 26,2 8943 2012 1007 11,4 5390 61,2 2416 27,4 8813 2013 995 11,5 5200 60,0 2466 28,5 8661 2014 954 11,2 4994 58,8 2538 30,0 8486 9

Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY- 21.1.2015 keskus as.luku työlliset työttömyys - % atv-% työvoima työttömät 2000 11 003 45,7 5 032 3 678 1 354 26,9 2001 10 740 45,8 4 915 3 583 1 332 27,1 2002 10 548 46,4 4 893 3 704 1 189 24,3 2003 10 376 45,7 4 740 3 664 1 076 22,7 2004 10 248 44,2 4 531 3 525 1 006 22,2 2005 10 071 44,3 4 466 3 479 987 22,1 2006 9 848 45 4 433 3 595 838 18,9 2007 9 632 45,1 4 342 3 782 660 15,2 2008 9 435 42,7 4 027 3 289 738 18,3 2009 9 332 41,4 3 861 3 087 774 20,0 2010 9 156 43,6 3 988 3 379 619 15,6 2011 8 943 41,5 3 714 3 114 600 16,2 2012 8 813 43,2 3 808 3 262 501 14,3 2013 8 661 42,9 3 717 3 147 630 17,0 2014 8 486 43,1 3 656 2 993 686 18,8 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Suomussalmi Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 10.10.2014 31.12.2012 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 14.10.2013 31.12.2011 Suomussalmi Kainuu Koko maa Suomussalmi Kainuu Koko maa % % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 304 11,0 2 228 7,5 80 058 3,4 Alkutuotanto 304 10,8 2 317 7,7 82 571 4 Jalostus 588 21,4 3 227 10,9 350 195 15,0 Jalostus 641 22,7 3 468 11,5 362 992 15 Palvelut 1 829 66,5 23 931 80,5 1 881 306 80,4 Palvelut 1 815 64,4 23 964 79,6 1 877 456 80 Tuntematon 31 1,1 336 1,1 28 345 1,2 Tuntematon 60 2,1 532 1,8 31 403 1 Yhteensä 2 752 100,0 29 722 100,0 2 339 904 100 Yhteensä 2 820 100,0 30 281 100,0 2 354 422 100 Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2012: 404, v. 2011: 399. Lähde: Tilastokeskus 10.10.2014 31.12.2012 31.12.2011 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 335 10,1 347 11,1 Jalostus 992 30,0 765 24,6 Palvelut 1 948 58,9 1 942 62,4 Tuntematon 31 0,9 60 1,9 Yhteensä 3 306 100 3 114 100 Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2012 ja 31.12.2011. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 10

Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl yhteensä MMM Vapaa vuosi Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 1999 14 0 0 3 1 10 2000 3 0 0 0 0 3 2001 10 0 0 10 3 7 2002 5 0 0 5 0 5 2003 16 0 0 16 1 15 2004 3 0 0 3 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2006 8 0 6 7 0 8 2007 6 0 0 6 0 6 2008 8 0 11 8 0 8 2009 6 0 0 6 0 6 2010 7 0 0 7 0 7 2011 7 0 0 7 0 7 2012 12 0 0 12 0 12 2013 10 0 0 7 0 10 2014 2 0 0 2 0 2 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2015 talousarviossa. Kuntarakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015 luovat epävarmuutta. Valtionosuusuudistuksen mukaan Suomussalmen kunta menettää valtionosuuksia vuoden 2014 tasolla laskettuna 1,9 milj. euroa eli 1,8 veroprosentin verran. Asukasta kohti menetys on 216 euroa. Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymätasaus. Suomussalmen kunta saa siirtymätasausta seuraavasti: Vuonna 2015: 166 euroa/asukas (muutos enintään +/- 50 euroa/asukas), Vuonna 2016: 116 euroa/asukas (muutos enintään +/- 100 euroa/asukas) Vuonna 2017: 36 euroa/asukas (muutos enintään +/- 180 euroa/asukas) Vuonna 2018: 0 euroa/asukas (muutos enintään +/- 260 euroa/asukas) Vuonna 2019: 0 euroa/asukas (muutos enintään +/- 380 euroa/asukas) Kuntalakiin syksyllä 2013 tulleet muutokset velvoittavat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita ne hoitavat kilpailutilanteessa markkinoilla. Siirtymäaikaa oli vuoden 2014 loppuun saakka. Suomussalmen kunnan kaukolämpölaitosliiketoiminta yhtiöitettiin ja Suomussalmen Energia Oy aloitti toimintansa 31.12.2014. Kaukolämpölaitoksen käyttöhenkilöstö siirtyi uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 11

Teknisten palvelujen asuntojen haku- ja vuokraustoiminta siirrettiin Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Samalla Vuokratalojen omatoimisesti toteutetut huolto- ja siivoustoimet siirrettiin Suomussalmen kunnan teknisiin palveluihin ja huolto- ja siivoushenkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä kunnan työntekijöiksi. Vuokratalojen toimisto siirtyi kunnanvirastolle. Suomussalmen kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta siirtyi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyi kuntayhtymän palvelukseen vanhana työntekijänä. 1.6.3. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä vuosina 2009 2014 (vertailuvuosi 2004 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2004 Kunnanhallitus 3 2 4 2 2 2 1 Hallintopalvelut 19 23 20 22 20 14 70 Perusturvapalvelut 0 0 0 0 0 0 467 Sivistyspalvelut 216 224 203 218 217 233 270 Tekniset palvelut 108 112 109 113 109 121 104 Yhteensä 346 361 336 355 348 370 912 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen 7 10 päivään. KT Kuntatyönantajat tilastoi valtakunnallisesti sairauspoissaolot kalenteripäivien mukaan. Vuonna 2013 koko maassa oli keskimäärin 16,7 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 28 2009 8-11 2010 9 12 2011 9 0 2012 10 11 2013 8-20 2014 9 12 Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä nousi 0,3 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta lokakuussa 2013. 12

Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2006 50,2 48 45,1 2007 51,7 47,3 44,5 2008 49,8 47,3 45,3 2009 50,2 47,6 46,2 2010 50,3 47,8 45,5 2011 50,6 48,6 45 2012 51,0 48,9 45,6 2013 51,2 48,4 45,6 2014 51,5 48,7 45,7 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset rahoitus-, henkilö- ja vahinkoriskit. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi on laadittu vuosille 2010 2018. Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna 2007. Tämän jälkeen taloudellinen tilanne on muuttunut julkisen sektorin tasapainotusongelmien johdosta. Vuonna 2013 laadittiin Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esiselvitys, joka valmistui 30.8.2013. Selvityksen laatijana oli Suomen Kuntaliiton Antti Kuopila. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan 1.4.2013. Toiminnan vastuuvakuutus on 1 milj. euroa. Samaan aikaan tehtiin myös riskikartoitus. Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Vuonna 2015 kunnan talous heikkenee. Kunnan talousarvio vuodelle 2015 on alijäämäinen 1,109 milj. euroa. Valtionosuusuudistuksen takia kunta joutuu sopeuttamaan toimintojaan tulorakennetta vastaavaksi. 1.6.5 Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2014 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, Kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY- keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2014 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Pitämän jätevedenpuhdistamoa. Pitämän jätevedenpuhdistamolla tapahtui kaksi lievää lupaehdon ylitystä. Suomussalmen kunnan kaatopaikka on lakkautettu 31.10.2007. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia on seurattu Kainuun ELY- keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2014 tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan vaikutukset ympäristöön ovat olleet vähäiset. 13

Suomussalmen kunnan omistamalla Karhulanvaaran kiinteistöllä tapahtui öljyvahinko joulukuussa 2014. Vahingon johdosta maaperään valui kevyttä polttoöljyä 5000-6000 litraa. Öljyvahingon torjuntatyöt käynnistettiin poistamalla saastuneet maamassat. Öljyvahingon rakennukselle aiheuttamien vaurioiden korjaustyöt käynnistettiin maamassojen poistamisen jälkeen. Kunnostustyöt valmistuvat vuoden 2015 aikana. 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna 2009. Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet 1.12.2009 246. Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2010. Kuntalakiin (325/2012) lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 9.6.2014 32 kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet päivitetään vuoden 2015 aikana. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan hallintosäännön 9.6.2014 23. Hallintosääntö on tullut voimaan 1.8.2014. Kunnanhallitus on hyväksynyt Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet 8.1.2008. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet 29.1.2008 6. Vakuutusmeklari on tehnyt Suomussalmen kunnan riskienkartoituksen vuonna 2007. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 2009. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2013. Tällöin kartoitettiin vakuutusturvan riittävyys. Riskien arviointia ja hallintaa tehdään vuosittain. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta alkoi 1.1.2013 Kainuun maakunta - kuntayhtymän purkauduttua 31.12.2012. Sote-kuntayhtymä huolehtii Suomussalmen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan Kainuun sote tuottaa hallinnon tukipalveluina talous-, palkka- ja tietohallinnon palvelut. Laskenta- ja rahatoimi hoidetaan soten tietojärjestelmässä samoin kuin henkilöstöhallinto ja ostolaskut. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun soten hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Talousarvion toteutumisesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. Kunnanhallitus on käsitellyt erikseen konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja ohjeistaa yhtiökokousedustajat. Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimushallintaa tulee edelleen kehittää. 14

Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Tietoturvapäivä järjestettiin 12.6.2014. Koulutukseen osallistui Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan kunnan hallinnon henkilöitä yhteensä 43. Suomussalmelta osallistujia oli 18. Kunnanhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat pääsääntöisesti ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 15

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma 1000 TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot Toimintakulut - josta henkilöstökulut henkilöstökulut prosentteina toimintamenoista 11 057-66 682 16 458 24,68 11 247-66 377 16 467 24,81 11 381-62 762 15 684 24,99 11 590-62 288 15 732 25,26 Toimintakate -55 625-55 130-51 381-50 698 Verotulot 26 929 25 946 24 145 25 228 Valtionosuudet 33 528 33 022 30 820 29 945 Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot 290 1021 886 320 Rahoituskulut -198-256 -247-980 Vuosikate 4 924 4 603 4 223 3 815 Poistot käyttöomaisuudesta -3 623-4 061-3 876-3 416 Satunnaiset tuotot 2 504 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 3 805 542 347 399 Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 2 0 10 2 Tilikauden ali- /ylijäämä 3 807 542 357 401 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,6 16,9 18,1 18,6 Vuosikate-% 6,9 6,6 6,4 5,7 Vuosikate/poistot % 135,9 113,3 109,0 111,7 Poisto-% 5,1 5,8 5,8 5,1 Vuosikate, euroa/asukas 580 531 479 427 Asukasmäärä 8 486 8 661 8 813 8 943 16

Valtuuston vuosille 2014 2016 hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Ulkoiset Toimintatuotot (ulkoiset) olivat 11,057 milj. euroa, toteutumaprosentti 100,65 %. Laskua edellisestä vuodesta 1,7 %. Kunnan toimintakulut (ulkoiset) olivat 66,682 milj. euroa, toteutumaprosentti 97,07 %. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 0,5 %. Vuoden 2014 toimintakuluja alensi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuosien 2013 ja 2014 ylijäämien palautukset, yhteensä 1,635 milj. euroa. Jos näitä palautuksia ei huomioida vuoden 2014 toimintakuluissa, toimintamenojen kasvu vuoteen 2013 verrattuna olisi ollut 2,9 %. Toimintakate oli 55,625 milj. euroa, toteutumaprosentti 96,4 %. Toimintakate kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 0,9 %. Ilman ylijäämän palautuksia kasvu olisi ollut 3,9 %. Kunnanhallitus asetti 24.6.2014 vuoden 2014 talousarvion laatimisohjeissa toimintakatteen raamiksi 57,711 milj. euroa. Rahoitus Verotulot Verotulojen toteutuma oli 26,929 milj. euroa, toteutumaprosentti 100,7 %. Verotuloja kertyi 0,187 milj. euroa yli talousarvion. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta ajasta 3,8 %. Kunnallisverotulo oli 21,814 milj. euroa, nousua 2,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Tuloveroprosentti oli 20,5. Vuonna 2013 tuloveroprosentti oli 19,5. Yhteisöverotulo oli 2,636 milj. euroa, nousua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 14,6 %. Kiinteistöverotulo oli 2,479 milj. euroa. Nousua edellisestä vuodesta on 8,3 %. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 33,528 milj. euroa, toteutuma-aste oli 104,6 %. Nousua edelliseen vuoteen 1,53 %. Valtionosuuksia kertyi yli talousarvion 0,153 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot olivat 0,032 milj. euroa ja muut rahoitustuotot 0,258 milj. euroa. Korkokulut olivat 0,173 milj. euroa ja muut rahoituskulut 0,025 milj. euroa. Vuonna 2013 toisen asteen koulutuksen siirryttyä Kajaanin kaupungin hoidettavaksi koulutuksen peruspääoman palautusvoittoa saatiin 0,448 milj. euroa. Vuosikate Kunnan vuosikate oli vuoden 2014 talousarviossa 2,201 milj. euroa, mikä oli 62 % poistoista. Toteutunut vuosikate on 4,924 milj. euroa. Vuosikate kattoi poistoista 136 %. Asukasta kohti vuosikate oli 580 euroa. 17

Poistot Poistojen toteutuma on 3,623 milj. euroa, eli toteutuma-aste oli 102,1 %. Talousarviossa poistot olivat 3,548 milj. euroa. Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos on 3,806 milj. euroa. Talousarviossa tilikauden tulos oli 1,347 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokseen sisältyy kaukolämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämisen seurauksena kirjattuja satunnaisia tuloja yhteensä 2,504 milj. euroa. Tilikauden tulos sisältää lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palauttamia ylijäämiä. Kuntayhtymän vuoden 2013 ylijäämä oli 6,9 milj. euroa, josta jäsenkunnille palautettiin puolet eli 3,445 milj. euroa. Kuntayhtymän vuoden 2014 ylijäämä oli 7,947 milj. euroa. Nämä ylijäämät palautettiin jäsenkuntien vuoden 2014 tilinpäätökseen rahoitussuhteen mukaisesti. Suomussalmen kunnan osuus ylijäämästä oli 14,35 % eli 1,635 milj. euroa. Summa kirjattiin sote-maksuosuuksien vähennykseksi. Rahastojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,808 milj. euroa. 18

2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 Tulorahoitus Vuosikate 4924 4602 4224 3815 Satunnaiset erät 2504 0 0 0 Korjauserät 53-279 -2855 616 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -7658-5802 -5750-4879 Rahoitusosuudet investointeihin 183 510 1058 599 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2392 426 154 336 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 2398-543 -3169 487 Rahoitustoiminna kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 64 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3000 1000 4000 605 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1483-1256 -1117-1125 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -1-3 34 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 Pitkäaikaisten saamisten muutokset -809-35 91 496 Lyhytaikaisten saamisten muutos 4-739 -103 0 Korottomien velkojen muutos 505-1664 303 151 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 216-2 697 3 272 139 Kassavarojen muutos 3 614-3 240 103 626 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 13 337 9 723 12 963 12 860 Kassavarat 1. 1. 9 723 12 963 12 860 12 234 muutos 3 614-3 240 103 626 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 Toiminnan ja investointien rahavirta, kumulatiivinen viideltä vuodelta -1 616-4 336-3 203 1 569 Investointien tulorahoitus, % 65,9 87,0 90,0 89,1 Lainanhoitokate 3,1 3,4 3,3 3,0 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa 75453 73692 69876 69272 Kassan riittävyys, pv 65 48 68 68 Asukasmäärä 8486 8661 8813 8943 19

2.3. Lainojen hoito Talousarviolainan ottoa on merkitty talousarvioon 5,0 milj. euroa. Uutta talousarviolainaa nostettiin 3,0 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa oli 12,397 milj. euroa eli 1 461 euroa asukasta kohti. 1 000 euroa 2014 2013 2012 2011 2010 Lainanotto 3 000 1 000 4 000 604 318 Lyhennykset -1 483 1 256-1 118-1 125-1 096 Nettolainanotto 1 517 256-2 882-521 -778 Lainakanta 12 397 10 880 11 137 8 254 8 775 Korot 173 147 209 204 186 Hoitokustannukset 1 656 1 403 1 327 1 329 1 282 Lainojen hoitokate 3,1 3,4 3,3 3,0 5,6 Lainat euroa / asukas 1 461 1 255 1 264 923 958 2.4. Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. 31.12.2014 Suomussalmen kunnan maksuvalmius oli 65 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 75,453 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 48 päivää ja maksut kassasta 73,692 milj. euroa. 2.5. Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, kunta luokitellaan kriisikunnaksi. Suomussalmi (1000 euroa) 2014 2013 2012 2011 2010 Vuosikate 4924 4602 4224 3814 6 944 Lainojen lyhennys -1483-1256 -1118-1125 -1 096 Poistot -3623-4061 -3876-3416 -3 254 Jäämä -182-715 -770-727 2 594 20

3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3.1. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 58 204 051,32 56 797 453,92 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 66 818,45 112 372,52 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 47 948 862,79 51 000 441,24 Maa- ja vesialueet 6 295 227,97 6 096 592,18 Kiinteistöjen liittymismaksut 95 561,32 95 561,32 Rakennukset 31 497 886,66 34 056 736,97 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 412 413,97 10 100 817,46 Koneet ja kalusto 571 013,72 585 366,43 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1 076 759,15 65 366,88 Sijoitukset 10 188 370,08 5 684 640,16 9 305 527,80 4 801 797,88 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset 882 842,28 882 842,28 Muut sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 18 342 271,64 5 005 781,74 658 860,60 885 630,80 3 461 290,34 1 087 096,23 0,00 404 956,65 1 969 237,46 8 934 580,84 8 934 580,84 4 401 909,06 13 923 056,42 4 200 170,58 592 750,18 142 350,80 3 465 069,60 1 338 599,96 12 000,00 1 007 193,95 1 107 275,69 5 784 484,12 5 784 484,12 3 938 401,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ 76 546 322,96 70 720 510,34 21

2014 2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 59 091 559,77 55 285 832,80 Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto 1 077 008,21 1 077 008,21 Muut omat rahastot 4 322 170,90 4 324 058,22 Edellisten tilikausien yli- alijäämä 12 661 107,31 12 120 203,43 Tilikauden yli- alijäämä 3 807 614,29 540 903,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 31 519,14 32 654,14 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 31 519,14 32 654,14 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA 17 423 244,05 15 402 023,40 Pitkäaikainen 12 090 834,61 10 547 214,05 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 437 746,00 8 663 594,00 Lainat julkisyhteisöiltä 949 913,93 1 006 845,51 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat 703 174,68 876 774,54 Siirtovelat Lyhytaikainen 5 332 409,44 4 854 809,35 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 009 182,00 1 159 182,00 Lainat julkisyhteisöiltä 814,28 51 427,59 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 Saadut ennakot 114 646,79 97 160,49 Ostovelat 1 591 234,78 1 383 277,82 Muut velat 277 751,73 263 923,16 Siirtovelat 2 338 779,86 1 899 838,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 76 546 322,96 70 720 510,34 22

TUNNUSLUVUT: 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 77 % 78 % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas 122-160 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 24 % 22 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 16469 12661 Kertynyt yli-/alijäämä,. /asukas 1941 1462 Lainat, euroa /asukas 1 461 1 255 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 12 397 10 880 Lainasaamiset 31.12., 1000 euroa 883 883 Asukasmäärä 8486 8661 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 2014 2013 2014 2013 TULOT (ulkoiset) 1 000 e % 1 000 e % MENOT (ulkoiset) 1 0 0 0 e % 1 0 0 0 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 11 057 14 11 247 15 Toimintakulut 6 6 6 8 2 8 8 6 6 3 7 7 9 0 Verotulot 26 929 34 25 946 36 -valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Valtionosuudet 33 528 42 33 022 45 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 0 Korkotuotot 32 0 24 0 Korkomenot 173 0 147 0 Muut rahoitustuotot 258 0 997 1 Muut rahoituskulut 25 0 109 0 Satunnaiset tulot 2 504 3 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 53 0-279 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 0 0 Investoinnit 0 0 Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin 183 0 510 1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7 658 10 5 802 8 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 39 2 3 426 1 0 0 0 0 0 0 Rahoitustoiminta 0 0 Rahoitustoiminta 0 0 Antolainojen vähennykset 0 0 0 0 Antolainojen lisäykset 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 4 1 000 1 Pitkäaik.lainojen vähennys 1 483 2 1 256 2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhyt aik.lainojen vähennys 0 0 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 0 0 TULOT YHTEENSÄ 79 936 100 72 893 100 MENOT YHTEENSÄ 76 021 100 73 691 100 23

5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistus- osuus Yhdistelty Ei yhdistelty Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72 % x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot 100 % x Suomussalmen Energia Oy 100 % x Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40 % x Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, pelkkä sote 12,84 % x Kainuun sote -kuntayhtymän Työterveyshuolto 13,33 % x Kainuun liitto -kuntayhtymä 11,90 % x Kv 29.1.2008 6 hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan 1.3.2008. 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on asettanut taloussuunnitelmassa tytäryhteisöille toiminnalliset tavoitteet. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (9.5.2003/343 ja 2.4.2004/219) perusteella muodostettiin 1.1.2005 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymä, johon liitettiin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun liitto. Laki oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Kainuun hallintokokeilu päättyi 31.12.2012 ja kunnat organisoivat uudelleen hallintokokeilun piiriin kuuluvat tehtävät 1.1.2013 alkaen. Kainuun kuntien yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 37 jäsentä. Suomussalmen kunta valitsee yhtymävaltuustoon 4 jäsentä. Yhtymävaltuuston jäsenet Suomussalmelta ovat 2013 2016 Jäsen Varajäsen Pentti Moilanen Keijo Mulari Erja Helttunen Vuokko Hiltunen Merja-Liisa Seppänen Marja-Liisa Holappa Yrjö Puurunen Reijo Pyykkönen Yhtymähallitukseen kuuluu 13 jäsentä ja kustakin jäsenkunnasta valitaan vähintään yksi jäsen. Jäsen Raija Hekkala Varajäsen Tuovi Kemppainen 24