Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SK/PK/SJ/OK/20.4.2012 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu: 19.3.2012 Hyväksytty: Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmässä 17.4.2012 Johtoryhmässä 30.4.2012 Yhteistyötoimikunnassa 9.5.2012 Yhtymähallituksessa 16.5.2012 Versio 1.0/Sirkka Kukkola/Pertti Knuth/Sari Järvinen

Sisältö 1 JOHDANTO ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1 2 TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄN POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 2 3 POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN------------------------------------------------------------------- 3 3.1 ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT ----------------------------------------------------------------------3 3.2 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN PERIAATTEET-------------------------------------------------------------------5 3.3 TURVALLISUUSKULTTUURIA TUKEVAT ARVOT JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI-----------------5 4 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN JA KOULUTUS---------------------------------------------------- 6 5 POTILASTURVALLISUUSTIEDON JAKAMINEN ------------------------------------------------------------- 7 6 POTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OSALLISTUMINEN POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEEN--------------------------------------------------------------- 7 6.1 MENETTELYTAVAT POTILASTURVALLISUUDEN PUUTTEIDEN KIRJAAMISESSA ------------------------7 6.2 POTILAIDEN JA HEIDÄN OMAISTEN INFORMOINTI JA TUKEMINEN HAITTATAPAHTUMAN JÄLKEEN--8 7 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT POTILASTURVALLISUUDEN ASIAKIRJAT-------------------- 8 8 VAARA JA HAITTATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET --------------------------------------------------------------------------------------- 9 9 YHTEISTYÖ MUIDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖIDEN KANSSA----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------11 LÄHTEET --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------13

1 (13) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeri on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen (6.4.2011) ja julkaissut suomalaisen potilasturvallisuusstrategian vuosille 2009 2013. Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut potilasturvallisuusoppaan (15/2011). Tämä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän potilasturvallisuussuunnitelma pohjaa terveydenhuoltolakiin ja sen täytäntöönpanosta annettuun asetukseen, potilasturvallisuusstrategiaan, potilasturvallisuusoppaaseen sekä Riihimäen seudun kuntayhtymän riskienhallintapolitiikkaan, riskienhallintasuunnitelmaan, tietoturvapolitiikkaan ja tietosuojasta annettuun ohjeistukseen. Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveyden- ja sairaanhoidon laatua. Asetuksen perustemuistion mukaan sillä tarkoitetaan periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan terveyspalvelujen turvallisuus. Turvallisuuteen sisältyy ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuus. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta ja se käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. Potilasturvallisuussuunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä terveyskeskuksen kaikissa toimipisteissä. Potilasturvallisuus on potilaiden ja koko henkilöstön yhteinen asia. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on kuntayhtymän yleisjohdolla ja tulosalueiden esimiehillä, joiden tehtävänä on varmistaa selkeä ja asianmukainen ohjeistus, henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Tätä vastuuta ei voi delegoida muille. Potilasturvallisuutta voi jokainen työntekijä edistää arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaansa ja osaamistaan turvallisemmaksi. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä.

2 (13) 2 Terveyskeskuskuntayhtymän potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait, esimerkiksi: perustuslaki 731/1999, kansanterveyslaki 66/1972, terveydenhuoltolaki 1326/2010, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, ammattihenkilölaki 559/1994, potilasvahinkolaki 879/1998, henkilötietolaki 523/1999 ja julkisuuslaki 621/1999. Toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Tavoitetila vuoteen 2015 mennessä Terveyden- ja sairaanhoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuus on ankkuroitu kaikkialle toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Koko henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuuteen on tärkeää. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan potilasturvallisuuteen. Myös lääkintälaitteet ja niiden toimintavalmius sekä tilojen hygieniasta huolehtiminen ovat osa turvallista potilashoitoa. Strategiset tavoitteet soveltaen kansallisen potilasturvallisuusstrategiaan kirjattuja tavoitteita 1. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tiettyjä potilasryhmiä voidaan joutua hoitamaan vastentahtoisesti, silti myös näiden potilaiden kohdalla pyritään yhteisymmärrykseen. Potilaan tulee kertoa tarvittavat taustatiedot, tiedot oireistaan ja aikaisemmista sairauksistaan sekä esittää toiveensa ja mielipiteensä hoidon suhteen. Myös potilaan läheisiltä odotetaan tietoja potilaan elintavoista, selviytymisestä kotona ja toiveista hoidon suhteen. Potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hoidosta ja erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa tulee myös keskustella hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Kun potilas haluaa, myös hänen omaiselleen annetaan tietoa. Lisäksi kerrotaan keneen voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. 2. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Terveyskeskuksessa on kulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä asiana. Ketään ei syyllistetä asioista. Asiat pyritään ratkomaan asiallisesti ja ennakoivasti. Samalla myös pohditaan voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa, jotta potilasturvallisuus olisi entistä parempaa. Virheistä opitaan! Muiden toimintayksiköiden hyvistä käytännöistä otetaan mallia (ohje benchmaking-toiminnasta 2/2010).

3 (13) 3. Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan Kaikki isot ja pienet asiat kirjataan ylös joko Haipro-ohjelmaan (pikaohje vaaratapahtumailmoituksen täyttämiseen 23.11.2009, tiedote henkilökunnalle intrassa 23.2.2010/SK/JM), ky:n sähköiseen palautejärjestelmään tai vapaana tekstinä paperille. Vaaratilanteet raportoidaan, niitä käydään läpi jälkikäteen ja niistä opitaan. Kun vaaratapahtuma sattuu, siitä kerrotaan potilaalle ja hänen halutessaan myös läheiselle. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Kun vaaratapahtuma analysoidaan ja käsitellään yhdessä, tämä lisää avoimuutta. 4. Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin Potilasturvallisuus on jokapäiväistä työtä ja se otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä sekä kaikki yksiköt käsittelevät potilasturvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Potilasturvallisuus nivotaan osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. 5. Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa Potilasturvallisuuskulttuurin luominen ja omaksuminen aloitetaan jo opiskelijoiden kohdalla. Heille opetetaan, mitä potilasturvallisuus tarkoittaa terveyskeskuksen eri toimipisteissä. Se tulee huomioida opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien laadinnassa ja myös terveyskeskuskuntayhtymän omissa toiminnallisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. 3 Potilasturvallisuuden johtaminen 3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johdolla ja esimiehillä on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Siihen luetaan työolosuhteiden varmistaminen sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Myös riittävän henkilöstön määrän ja osaamisen turvaaminen kuuluu esimiehille. He huolehtivat, että turvallisuusriskejä arvioidaan ja yleistä tietoa riskeistä, vaaratilanteista ja haittatapahtumista hankitaan ja käytetään hyväksi turvallisuuden parantamiseksi. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtajaylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuus toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Kuntayhtymän sairaalan ylihoitaja on potilasturvallisuuden edistämistä koordinoiva henkilö. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, heidän omaisiaan ja henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Kun hän havaitsee viisi erityistilannetta samantyyppisestä asiasta, hän ilmoittaa siitä johtajaylilääkärille, joka aloittaa tarvittavat toimenpiteet.

4 (13) Kunkin tulosalueen ylilääkärin ja ylihoitajan vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjoissa huomioidaan potilasturvallisuus yksikön sisällä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä. Lisäksi heidän vastuullaan on käydä läpi korvattavat potilasvahingot ja tehdä tarvittavat selvitykset ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Infektioiden hallinnan organisoimiseksi on olemassa hygieniatoimikunta ja sen puheenjohtajana toimii osastohoidon ylilääkäri. Yksiköihin on nimetty hygieniavastaavat. Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri ja hygieniahoitajat ohjeistavat tarvittaessa seudun terveydenhuollon organisaatioita. Terveyskeskuksessa on kullakin toimialueella valtakunnallisen lääkehoito-oppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma. Toimialueella tässä tarkoitetaan avohoitoa, kotisairaanhoitoa ja osastohoitoa. Osastonhoitaja yhteistyössä yksikön lääkärin kanssa varmistaa, että toimipisteissä noudatetaan lääkehoitosuunnitelmaa ja että ohje päivitetään tarpeen vaatiessa. Kuntayhtymän lääkehuollon vastaavana toimii osastohoidon ylilääkäri. Yksi kriteeri turvallisuuden arvioinnissa on tietoturvallisuus. Terveyskeskuksen johtajaylilääkäri toimii tietosuojavastaavana. Yhtymäjohtaja vastaa tietoturvapäällikkönä kuntayhtymän tietoturvallisuudesta. Säännösten mukainen tietosuoja- ja tietoturvaohjeet ovat olemassa kirjallisina ja sähköisinä intranetissä. Kuntayhtymän TYHY-työryhmä määrittelee strategiakaudeksi työhyvinvointitavoitteet kartoitusten pohjalta. Niiden toteutumista arvioidaan kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. TYHY-ryhmän puheenjohtajana toimii johtava ylihoitaja ja jäseninä on edustajia laajasti kuntayhtymän eri toimialoilta. Työterveyshuollosta ovat mukana työterveyslääkäri ja henkilökunnan työterveyshoitaja. Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelun toimintaohjelman. Tämä laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi tehdään vuosittain työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma. Työsuojelua varten on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelujaosto. Näiden tehtävänä on vastata työsuojelusta työpaikalla, parantaa työoloja ja tiedottaa työpaikoilla työsuojelusta. Yhtymäjohtaja työsuojelupäällikkönä vastaa riskienhallinnasta. Hänen tukenaan toimii riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä. Siihen kuuluu lääketieteen, hoitotyön, taloushallinnon ja ympäristöterveydenhuollon edustajia. Jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia.

5 (13) 3.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Kuntayhtymässä kiinnitetään huomio hyvään henkilöstöjohtamiseen, joka on osa potilasturvallisuuden edistämistä. Henkilöstöstrategia ja tavoitteet kirjataan kuntayhtymän henkilöstöpoliittisen toimintaohjelmaan (yh 11.5.2005). Keskeisenä henkilöstöjohtamisen periaatteena on, että erehtyminen on mahdollista ja inhimillistä. Vaara- ja haittatapahtumista voidaan jatkuvasti oppia. Talousarvion valmistelun yhteydessä tehdään yksiköiden tekemien esitysten perusteella henkilöstösuunnitelma, joka hyväksytään yhtymähallituksessa. Siihen sisältyvät esitykset uusista viroista ja toimista sekä henkilöstörakenteen muutoksista. Yksiköiden tekemät ehdotukset sisältävät varautumisen muutostilanteisiin. Toimintaohjeet julkaistaan kuntayhtymän intranetissä / ohjeet. Ne on jaoteltu ohjeen allekirjoittajan mukaan ja noudattaa juoksevaa numerointia. Ohjeen muoto noudattaa hyväksyttyä yhtenäistä standardia. 3.3 Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuus on kullekin työntekijälle aito arvo, jonka eteen on tehtävä työtä. Jokainen omaa valppautta riskejä kohtaan. Se rakentuu kunkin omasta työpanoksesta ja työntekijöiden yhteistyöstä. Hoitoprosessien ja muidenkin prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa potilasturvallisuutta. Niiden avulla voidaan vähentää potilaisiin kohdistuvia riskejä. Kun hoitoprosesseja kehitetään, samalla tulee miettiä miten ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Erityisesti potilaan siirrot, siihen liittyvät työvaiheet ja tiedonsiirto ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Työyksikön toimintatapa tulee olla sellainen, että potilasturvallisuus on otettu huomioon. Toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös potilasturvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita tulee arvioida säännöllisesti ja kehittää työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun potilaan hoitoa toteutetaan, tulee varmistaa selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja varmistaminen, inhimillisten virheiden hallinta sekä tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää potilasturvallisuudessa. Palveluja hankittaessa ulkopuolisilta toimijoilta, tulee arvioida, miten palvelu vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Samalla tulee määritellä menettelytapa, jolla palvelun laatu potilasturvallisuuden kannalta varmistetaan. Yhtä tärkeää kuin on kehittää potilasturvallisuuskulttuuria, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä. Lääkintälaitteiden ja muiden laitteiden sekä sähköisten järjestelmien hankinnassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun

6 (13) uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Aika ajoin esimiehen tulee varmistaa, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteiden toimintakuntoa seurataan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys, häiriöttömyys ja hygienia. Kun työympäristöjä suunnitellaan, tulee huomioida kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas- ja työtapaturmariskit. 4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Jotta potilasturvallisuutta voi toteuttaa hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen ja koulutus. Yleisjohdon ja esimiesten velvollisuutena on varmistaa, että jokaisella työntekijällä, myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevalla tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstöllä, on riittävä perehdytys työhön ja tehtäviin. Kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai pitkään työvapaalla olevat työntekijät palaavat töihin, perehdytyksestä tulee huolehtia. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi (ohje henkilöstön täydennyskoulutuksesta 28.10.2009/SK). Potilasturvallisuus tulee olla osa jokaisen ammattihenkilön perehdyttämistä. Toimipisteissä on omat perehdytyskansiot, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Jokaisella uudella työntekijällä on perehdyttäjä, mentori, joka käy läpi potilasturvallisuusasiat. Uusille työntekijöille käydään koulutuksessa läpi turvallisuusasioita. Henkilöstön työnohjaus on varmistettu sekä ajallisesti että taloudellisesti. Kuntayhtymässä laaditaan yksiköistä kerättyjen tarpeiden pohjalta vuosittainen työnohjaussuunnitelma, joka hyväksytään johtoryhmässä. Siinä on eriteltynä työnohjauksen kohde, volyymi, määräraha ja vastuuhenkilö (ohje Työnohjauksen järjestämistä koskevat periaatteet 5.9.2005/SK). Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta vaativan asiakkaan kohtaamiseen. Lisäksi pidetään yksikkökohtaisia palo- ja pelastusharjoituksia sekä ensiapukoulutusta. Haipron käyttöä opastetaan yksiköissä. Osastohoidon henkilöstölle järjestetään potilaan siirtoon liittyvää koulutusta ergonomian näkökulmasta (kinestetiikka). Kuntayhtymässä ollaan ottamassa käyttöön sähköinen osaamisen arviointijärjestelmä vuoden 2012 aikana.

7 (13) 5 Potilasturvallisuustiedon jakaminen Potilasturvallisuuden kannalta olennaista tietoa kulkee potilaan ja hänen omaisensa, hoitavan henkilöstön ja toimintayksiköiden välillä. Hoitoprosessien ja palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa potilaiden kokonaishoidon turvallista toteuttamista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia. Nykyiset sähköiset potilastietojärjestelmät eivät tarjoa tyydyttävää ratkaisua potilasturvallisuuden edistämiseen. Siksi kaikki toimenpiteet, jotka edistävät tiedon välittymistä, ovat tärkeitä. Seuraavaan taulukkoon on kerätty kuntayhtymän potilasturvallisuustiedottamisen kanavia: Potilasturvallisuus tiedote Yhtymän www-sivut Intranet-sivut Toimintakäsikirja Tarvittaessa laaditaan erillinen potilasturvallisuutta koskeva tiedote potilaille ja henkilökunnalle. Tiedotteen laatii potilasturvallisuuden koordinaatiosta vastaava henkilö. Internet-sivuille laaditaan oma potilasturvallisuusosio. Sieltä löytyvät tärkeät tiedot potilasturvallisuussuunnitelmasta, turvallisesta lääkehoidosta, HaiProsta ja muista tiedotteista. Ammattilaisille ja opiskelijoille tarkoitettu sivusto sisältää työryhmien pöytäkirjoja, ohjeita, lääkehoitosuunnitelmia ja muuta materiaalia. Laatujärjestelmään liittyvä turvallisuusjohtamisen kuvaus ja siihen liittyvät menettelyt, joilla korjataan ja kehitetään toimintaa. 6 Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen 6.1 Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa Potilasturvallisuuden edistämisessä potilas on keskeisessä roolissa. Hänen havaintonsa ja mielipiteensä hoidon turvallisesta toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan puhelinyhteydessä terveyskeskukseen tai henkilökohtaisesti käynnin tai hoitojakson yhteydessä. Välittömän palautteen potilas kirjaa kuntayhtymän palautelomakkeelle, internetsivuilla olevaan palautekansioon tai muistilapulle. Hoidossa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista potilas laatii johtajaylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Potilasvahinkolain mukaisen ilmoituksen aloitteentekijä on yleensä potilas tai hänen omaisensa. Jos toimipisteessä hoitaville henkilöille syntyy epäilys potilaalle korvattavasta

8 (13) vahingosta, on potilaalle kerrottava asiasta ja häntä tulee neuvoa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Potilasvahinkoa käsiteltäessä ei etsitä syyllistä, vaan selvitetään mahdollinen korvauksen peruste. Potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palautejärjestelmään. Lisäksi kuntayhtymässä tehdään viiden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyjä, ruuhkahuippujen analyysejä, palvelujen saatavuuden ja peittävyyden selvityksiä. Turvallisuutta koskevan palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja vastauksen antamista varten on laadittu vastauskirjelomake. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet käsitellään esimerkiksi henkilöstöpalavereissa, johdon katselmuksissa tai yksiköiden kehittämispäivillä. Kuntayhtymän asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu. Sen mukaan asiakaspalautteen kerääminen on osa terveyskeskuksen normaalia toimintaa. Kerran vuodessa yhtymähallitus käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen Kaikissa kuntayhtymän tiloissa on huoneentaulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Lisäksi samalla tekstillä on yksiköihin hankittu käyntikortteja. Niitä voi jakaa niin potilaille kuin heidän omaisilleen. Yhtymässä toimii potilasasiamies, joka auttaa potilaita hoidossa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Näistä on olemassa henkilökunnalle johtajaylilääkärin kirjalliset ohjeet. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen, sähköisen palautejärjestelmän yhteenvedot sekä SHQS -laatuohjelman auditointien raportit käsitellään yhtymähallituksessa ja aiheen kiinnostuksen mukaan myös paikallislehdissä. 7 Toiminnassa käytettävät potilasturvallisuuden asiakirjat Kuntayhtymä on rakentanut laadunhallintajärjestelmänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelman (SHQS) mukaisesti. Siihen sisältyvät potilasturvallisuutta koskevat asiakirjat löytyvät sähköisenä kuntayhtymän verkosta, Y-asemalta. Riskikartoitusten tulokset arkistoi työsuojelupäällikkö. Kartoitusten pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma löytyy kuntayhtymän intranetistä ja Y-asemalta.

9 (13) 8 Vaara ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa: läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset, potilasturvallisuuteen vaikuttavien poikkeamien ilmoitukset, vaaratapahtumien raportointi ja tutkinta, lakisääteiset tapahtumailmoitukset sekä potilaiden ja heidän läheistensä havainnot. Työntekijät tekevät ilmoituksia joko Haipro-ohjelmaan sähköisesti tai kirjallisesti tarkoitusta varten olevalle lomakkeelle. Esimiesten tulee käsitellä Haipro-ilmoitukset kahden viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus on tehty, jotta ilmoitusten teosta on hyötyä potilasturvallisuudelle käytännössä. Tapahtumia voidaan mahdollisimman nopeasti käsitellä päivittäisjohtamisessa ja miettiä työyksikössä tarvittavia kehittämistoimia. HaiPro-ohjelman avulla johtoryhmä saa hyvää tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoonkin. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. Potilasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään osana kuntayhtymän laatujärjestelmää. Kehittämistoimenpiteet liitetään osaksi vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja hoitoilmoitustietokantoja hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuus koskee kaikkia. Haipro-järjestelmä koskee kaikkia yksikköjä. Jokainen yksikkö on perehtynyt ohjelman käyttöön ja jokainen käyttää sitä. Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä sekä muista häiriötilanteista tehdään ilmoitus mm. HaiProlla tai häiriötilanneilmoituksella. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä

10 (13) Riihimäen seudun terveyskeskuksessa käytetään seuraavia seurantatietoja: Yleiset potilasturvallisuusindikaattorit Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumien ilmoittautuminen - Ilmoittautumisaktiivisuus (kokonaismäärä) - Ilmoittautumiskynnys (Läheltä piti -ilmoitusten suhteellinen osuus) Vaaratapahtumien käsittely - Tapahtumasta ilmoittaminen potilaalle - Lakisääteisten ilmoitusten ja potilaiden vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vasteajat Sairaalan infektiot - Infektioiden määrä ja tyyppi - Mikrobilääkkeiden käyttö Lääkehoito Vaaratapahtumien määrä ja laatu - Lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Osastojen toiminta - Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Lääkintälaitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet Seurantamenettely /-järjestelmä Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset - Yhteenvetoraportit Infektioilmoitukset - Tilastolliset analyysit - Laadulliset analyysit - Yhteenvetoraportit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Tarkistuslista on käytössä kotisairaanhoidossa Laitteita koskevat ilmoitukset Facility-lääkintälaiterekisteri Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Potilasasiamiehen ilmoitukset ym.

11 (13) Käytössä olevat ennaltaehkäisevät toiminnat ja suunnitelmat - kotiuttamisen tarkistuslista - lääkkeiden jaon kaksoistarkistus - neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon runkoohjelmat - valmisteltu vastaanotto hoitokäytäntö lääkärin ja hoitajan vastaanotolla - suun terveydenhuollon terveyden edistämisohjelma 0 17- vuotiaille. Seuranta eri organisaatiotasoilla Osasto/toimipistetaso Osastonhoitaja ja osastonlääkäri käyvät yhdessä yksikön potilasturvallisuusasiat läpi kuukausittain: - merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet - tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen - kehittämistoimenpiteet. Tulosalue Tulosalueen ylilääkäri ja ylihoitaja seuraavat potilasturvallisuuden kehitystä vähintään kerran vuodessa. Tulosalueella käsitellään mm.: - yhteenveto yksikkökohtaisista raporteista tulosalueelta - hygieniaraportti - potilasasiamiehen raportti - työsuojelutoimintaohjelma - asiakaspalaute - raportit kanteluista - kehittämistoimenpiteet. Johtoryhmä Johtoryhmä käsittelee: - yhteenvedon tulosalueiden tilanteesta - potilasasiamiehen raportin kerran vuodessa - asiakaspalautteen kerran vuodessa - hoitotakuun toteutumisen - työsuojelun toimintakertomus - raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista johdon katselmusten yhteydessä. 9 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa Potilasturvallisuuden edistäminen on tapahtunut pääosin yhteistyössä SHQS-laatujärjestelmän auditoijien, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja sähköisten potilasjärjestelmien toimittajien kanssa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontatehtäviin kuuluu puuttua potilasturvallisuutta uhkaaviin hoitokäytäntöihin ja antaa tarvittaessa ohjeistusta asioiden saattamiseksi kuntoon. Lisäksi on konsultoitu riskienhallinnassa vakuutusyhtiötä.

12 (13) Lääkärikoulutuksen osalta yhteistyö toteutuu Erva-alueelle nimettyjen kouluttajalääkäreiden toimesta. Hoitajien koulutuksessa yhteistyökumppanina on ollut HAMK hoitotyön koulutusohjelma, jonka kanssa on toteutettu mm. lääkehoidon verkkokoulutusta. Myös Hyrian aikuiskoulutuksen kanssa on järjestetty mm. potilaiden siirto- ja nostokoulutusta. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa potilasturvallisuuden yhteisestä koulutuksesta ja asiantuntija-avusta.

13 (13) Lähteet Helovuo A., Kinnunen M., Peltomaa K., Pennanen Pirjo 2011. Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Kliinikkokäsikirjat. Fioca Oy. Edita Prima Oy. Helsinki. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2011. Potilasturvallisuussuunnitelma. Luonnos 28.6.2011/MS. Kinnunen Marina & Peltomaa Karoliina (toim.) 2009. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyön vuosikirja /2009. Sairaanhoitajaliitto. Helsinki. Knuuttila Jari, Ruuhilehto Kaarin & Wallenius Jarkko 2007. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi. Lääkelaitoksen julkaisuja1/2007. Terveydenhuollon laadunhallinta. Yliopistopaino. Helsinki. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2006. Kuntayhtymän tietosuojaohjeet. Yhtymähallitus 185/YH/2006. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2010. Tietoturvallisuussuunnitelma vuoteen 2015. Päivitetty 1.3.2010. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2011. Tietoturvapolitiikka. Yhtymähallitus 93/YH/2011. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2011. Riskienhallintapolitiikka. Yhtymähallitus 134/YH/2011. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2011. Riskienhallintasuunnitelma. Yhtymähallitus 193/YH/2011. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 2012. Avoin turvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja auttaa työnantajaa valvomaan toiminnan asianmukaisuutta. Ohje 4/2012, 19.3.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Potilasturvallisuuden edistämisen ydinkohtia. http://www.stm.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. 15/2011. http://www.thl.fi.