Potilasturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Potilasturvallisuussuunnitelma / Maarit Sihvonen

2 2/20 Sisältö 1 Johdanto Strategiset tavoitteet Organisaatiot ja vastuut Potilasturvallisuus on osa laadunhallintaa ja riskien hallintaa Lähteet Liite 1 Leikkauksen tarkistuslista... 20

3 3/20 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeri on julkaissut ensimmäisen suomalaisen potilasturvallisuusstrategian vuosille Strategian päivittämisestä vastaa terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja päivitykset vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tämä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuussuunnitelma pohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategiaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut syksyllä 2011 kansallisen Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman, jossa myös Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri on mukana. Ohjelman tavoitteena on haittatapahtumien ja potilasturvallisuuteen liittyvien kuolemien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman lähtökohtana on sen myöntäminen, että hoidossa tapahtuu virheitä; erehdyksiä, lipsahduksia, unohduksia ja tietokatkoksia. Läheltä piti tapahtumista on uskallettava puhua, jotta niistä on mahdollista oppia. Kulttuurin tuleekin muuttua syyllistävästä avoimeksi. Tärkeää ei ole kuka teki virheen vaan miten toimintaa voidaan kehittää entistä turvallisemmaksi. Tarkoitus on etsiä kohtia, joissa järjestelmässä on puutteita ja korjata nämä kohdat. THL antaa terveydenhuollon henkilöstölle myös koulutusta potilasturvallisuusasioihin sen lisäksi mitä yksiköt itse tekevät. Potilasturvallisuus on terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toimintatavat, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus ja suojata potilasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että hoidosta ei aiheudu haittaa. Potilasturvallisuus kattaa sekä hoidon turvallisuuden, laiteturvallisuuden että lääkitysturvallisuuden. (Potilas- ja lääkehoidon 2006.) Yleisempiä haittatapahtumia ovat hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitysvirhe, kirurginen virhe, laitevirhe sekä inhimillinen erehdys. Potilasturvallisuus on keskeinen osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa ja se toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. THL:n mukaan kansainvälisesti on arvioitu, että sairaaloiden hoitojaksoissa joka kymmenenteen liittyy jonkinlainen hoitovahinko ja joka sadannen kohdalla seurannut haitta on vakava johtaen joka tuhannen kohdalla pysyvään haittaan tai kuolemaan. Usein näiden vaaratapahtumien syynä ovat puutteet tai häiriöt toimintatavoissa tai järjestelmissä. Vaaroja voidaan ehkäistä selvittämällä syyt ja ottamalla oppia poikkeamista. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johdolla ja kaikilla esimiehillä. Tätä vastuuta ei voi delegoida muille. Potilasturvallisuus on koko henkilöstön ja potilaiden yhteinen asia. Potilasturvallisuutta voi edistää arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaa ja osaamistaan turvallisemmaksi. Sekä poliittisen johdon että viranhaltijajohdon tehtävänä on varmistaa, että henkilöstöä on riittävästi ja se on pätevää ja osaavaa. Kaikki päätökset, myös taloudelliset, tulee arvioida potilasturvallisuuden näkökulmasta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä ylläpidetään kulttuuria, joka systemaattisesti huomio potilaiden turvallisen hoidon. Johtaminen, arvot ja jokaisen työntekijän asenteet tukevat tätä. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää

4 hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Turvallinen hoito perustuu tutkittuun tietoon. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä. Potilaan fyysinen ja psyykkinen turvallisuus taataan. Henkilöstö kohtelee kaikkia potilaita kunnioittavasti. 4/20 Potilasturvallisuus STM strategia THL potilasturvallisuutta taidolla K-H shp:n potilasturv allisuussuunnitelma Maarit Sihvonen Kuva 1. Potilasturvallisuuden asiakirjat Tätä potilasturvallisuussuunnitelmaa on tehty yhdessä. Muun muassa osastonhoitajat ja ylilääkärit ja monet erityistyöntekijät sekä ammattijärjestöt ovat antaneet oman näkemyksensä potilasturvallisuussuunnitelmaan. Myös kahdelta potilasjärjestöltä on pyydetty kommentteja, mutta niitä ei ole saatu. Potilasturvallisuudessa on tärkeintä käytännön työ, miten suunnitelma saadaan elämään käytännössä. Tätä potilasturvallisuussuunnitelmaa päivitetään tarpeen vaatiessa. Potilaiden näkemys potilasturvallisuuteen on tärkeä ja sen vuoksi jatkuva palaute potilailta ja myös potilasjärjestöiltä on tervetullutta. 2 Strategiset tavoitteet Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin strategiset pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä toiminta-ajatus ovat samoja kuin valtakunnallisen potilasturvallisuusstrategian. Myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin oma strategia korostaa potilasturvallisuuden tärkeyttä. Potilasturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

5 5/20 Toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Visio tavoitetila vuoteen 2015 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Näkökulmat Kulttuuri, johtaminen, säädökset ja vastuu. Vahvaan turvallisuuskulttuuriin kuuluvat johdon toiminta ja johtamiskulttuuri, turvallisuusviestiminen, yhteistyökumppanit, ohjeistaminen, resurssien hallinta, osaamisen varmistaminen ja koulutus, yhteistyö ja tiedonkulku, esimiestoiminta, oppimiskäytännöt ja muutosten hallinta. Koko henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuuteen on tärkeää. Jokainen ammattiryhmä vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan potilasturvallisuuteen. Myös esimerkiksi laitteet ja niiden toimintakyky ovat tärkeitä, samoin sairaalahygieniasta huolehtiminen. Kaiken potilasturvallisuuden perusta on hyvä hygienia; henkilöstö käyttää tarvittavia suojavälineitä ja huolehtii käsihygieniastaan, jolla pyritään ehkäisemään infektioiden leviämistä potilaaseen ja henkilöstöön. Myös laitteiden turvallisuus varmistetaan ja potilasta suojataan mm. infektioilta ja rtg-säteilyltä. Taulukko 1. Turvallisuuskulttuurin organisatoristen ulottuvuuksien kehittäminen (Lähde: Elina Pietikäinen, Teemu Reiman & Pia Oedewald 2008, 42) Vahva turvalli- suus- kulttuuri Johtamisjärjestelmä Johdon toiminta Turvallisuusviestiminen Ulkopuolisten toimijoiden hallinta Ohjeistaminen -Turvallisuussuunnitelma -Vastuut turvallisuudesta jäsennetty ja määritelty kirjallisesti -Investoiminen turvalliseksi koettuihin välineisiin, jotka kestävät kaikenkokoiset potilaat, riittävät henkilöstöresurssit, vaarallisten olosuhteiden poistaminen, johdon kiertokäynnit. Ylimmän johdon että lähiesimiesten tulee tehdä yhteistyötä potilasturvallisuuden hyväksi ja heidän välisensä tiedonkulun sujuvaa. -Potilasturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden merkityksen ja niiden eteen tehtävien panostusten viestiminen uusille työntekijöille, opiskelijoille, potilaille, omistajille, koko organisaatiolle -Vaaratapahtumista tiedottaminen avoimesti -Palvelutuottajien turvallisuuden arviointi otetaan huomioon kilpailutusten ja hankintapäätösten yhteydessä. -Tiedonkulun ratkaisut -Hoidon sisällön ohjeistus, esim. käypähoitosuositukset, lääkitysohjeet -Toimintatapaohjeet, esim. laitteiden turvalli-

6 6/20 Resurssien hallinta Osaamisen varmistaminen ja koulutus Yhteistyö ja tiedonkulku Esimiestoiminta Oppimiskäytännöt Muutosten hallinta suuden varmistaminen, oikean potilaan varmistamisen menettelyt. Potilasturvallisuus huomioidaan perehdytyksessä. -Työntekijöiden tarpeen realistinen arviointi verrattuna potilasmäärään ja potilaiden hoitoisuuteen *toimiva varahenkilöstöjärjestelmä -Ennakoiva suunnitelma sille, jos potilasmäärät ylittyvät tai muu poikkeamatilanne -Pätevien ja soveltuvien ihmisten rekrytointi -Koulutustarpeiden ja osaamisen jatkuva kartoitus -Turvallisuustiedon ja asenteiden koulutus; mitä on turvallisuus, miten onnettomuudet syntyvät, miten tapahtumia tulkitaan -Opiskelijoiden ja uusien työntekjöiden ohjaaminen ja perehdyttäminen potilasturvallisuuteen sekä mentorin nimeäminen. -Potilashoidon tarpeisiin perustuvat yhteistoimintamallit ja toimintaperiaatteet, miten potilaita hoidetaan -Kommunikaatiotyökalut esim. leikkaussalityöskentelyyn -Time out- sessiot, jälkikäteisanalyysit työryhmässä -Työolosuhteiden epäkohtien poistaminen -Vaarallisiin tilanteisiin ja toimintatapoihin puuttuminen -Turvallisuusasian esillä pitäminen käytännön työssä -Vaaratilanneraportointi ja korjaavien toimenpiteiden tekeminen - Vaaratilanneilmoitus laitteista - Lääkehaittailmoitus - Aseilmoitus -Turvallisuuskulttuurin tilan kartoittaminen -Merkittävien tapahtumien tulkinta oppimismielessä -Ennakoiva riskien arviointi -Turvallisuusmarginaalien tarkastelu -Muutoksen hallinta. Miten muutos hallitaan, tiedotetaan henkilöstölle ja sitoutetaan kaikki tarvittavat ryhmät muutokseen. Sairaanhoitopiirissä on erilaisia muutoksia menossa jatkuvasti. On tärkeää, että esimiestyö toimii siten, että henkilöstö tietää mitä tapahtuu ja miksi. Säädökset Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait, esimerkiksi: - Perustuslaki 731/1999

7 7/20 - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ Ammattihenkilölaki 559/ Potilasvahinkolaki 879/ Henkilötietolaki 523/ Julkisuuslaki 621/ Kielilaki 423/ Paras puitelaki 169/ Mielenterveyslaki - Terveydenhuoltolaki Erikoissairaanhoitolaki Kansanterveyslaki Laki yksityisyyden suojasta - Laki sähköisen viestinnän tietosuojalaki - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Johtaminen Sairaanhoitopiirin johdon tulee tuoda potilasturvallisuus esille toiminnassa ja tukea potilasturvallisuutta edistävän kulttuurin kehittymistä. Kun muutoksia suunnitellaan, arvioidaan potilasturvallisuuteen vaikuttavat riskit ja varmistetaan riittävä varautuminen niiden hallintaan. Päätöksenteossa johtajat arvioivat suunniteltujen toimien vaikutukset vallitseviin toimintatapoihin, resursseihin ja osaamisvaatimuksiin. Lähiesimiesten (esim. osastonhoitajan, osastonlääkärin ja osastonylilääkärin) toiminta on merkittävää potilasturvallisuuden kehittämisessä. Esimiehen on toiminnassaan huomioitava potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvät periaatteet, tuettava avoimen turvallisuuskulttuurin muodostumista ja kehittää toimintaa aktiivisesti siihen suuntaan, että potilasturvallisuuden riskejä hallitaan ennakoidusti ja järjestelmällisesti. Esimiehen tulee huolehtia siitä, että potilasturvallisuus on säännöllisesti esillä työpaikkakokouksissa, henkilöstön kokouksissa ja osastotunneilla. Esimiehen tulee myös varmistaa, että henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä edistetään moniammatillisilla koulutustapahtumilla ja yhteisillä henkilöstökokouksilla. Tavoitteet Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas, asiakas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Tärkeää on, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tiettyjä potilasryhmiä voidaan joutua hoitamaan vastentahtoisesti erityisesti hoidon alkuvaiheessa. Silti myös näiden potilaiden kohdalla pyritään yhteisymmärrykseen. Potilaan tulee kertoa tarvittavat taustatiedot (mm. sairauksistaan) ja häntä kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä esittämään tarvittaessa kysymyksiä hoitoonsa liittyen. Myös potilaan verkostolta voidaan kerätä tietoa. Aina potilas ei ole siinä kunnossa, että häneltä it-

8 seltään voidaan saada tietoja ja silloin verkoston merkitys korostuu. Myös erityisesti lasten ja nuorten kohdalla verkostot ovat tärkeitä tietosuoja huomioiden. Potilaalle tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen hoidostaan ja erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa tulee myös keskustella hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Kun potilas haluaa, hänen omaiselleen tai läheiselleen annetaan tietoa. Potilaalla on tärkeä rooli omassa hoidossaan. Potilasta kuunnellaan ja tehdään hänen kanssaan yhdessä suunnitelmat. Potilas- ja asiakaspalautteita kerätään ympäri vuoden ja käsitellään johtoryhmässä sekä osastoilla. Potilaita kannustetaan saamaan tietoa hoidostaan, lääkityksestä ja hoitosuunnitelmasta. Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan Vaaratilanteet raportoidaan, niitä käydään läpi jälkikäteen ja opitaan. Erilaista vaaratapahtumista (mm. Haiproon merkityistä) käydään osastokokouksissa keskustelua yleisellä tasolla ja sovitaan menettelytavoista, jotta vastaavia tapauksia ei enää tapahtuisi. Kun vaaratapahtuma sattuu, siitä kerrotaan potilaalle ja hänen halutessaan läheiselle. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Vaaratai vahinkotilanteessa potilaalta kysytään aktiivisesti hänen mielipidettään siitä, miksi näin tapahtui. Lisäksi potilaalla tulee olla mahdollisuus tuoda esiin turvallisuudessa havaitsemansa puutteet. Yhtenäiset toimintatavat auttavat toimimaan avoimesti. Kun asioita analysoidaan ja vaaratapahtuman julkistetaan, tämä lisää avoimuutta. Tarvittaessa henkilöstö ohjaa potilaan potilasasiamiehen luo. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on kulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä asiana. Kaikki isot ja pienet asiat kirjoitetaan ylös Haiproon ja ketään ei syyllistetä asioista. Asiat pyritään ratkomaan asiallisesti ja ennakoivasti. Samalla pohditaan voidaanko rakenteita tai toimintamalleja muuttaa, jotta potilasturvallisuus olisi entistä parempaa. Virheet ja läheltä piti tilanteet analysoidaan, niistä opitaan ja tehdään tarvittavat toimintamallien ja rakenteiden muutokset potilasturvallisuuden parantamiseksi. Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti Potilasturvallisuus on jokapäiväistä työtä ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Osastot käsittelevät potilasturvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa Potilasturvallisuuskulttuurin luominen ja omaksuminen aloitetaan jo opiskelijoiden kohdalla. Harjoittelijoille ja muille opiskelijoille opetetaan mitä potilasturvallisuus tarkoittaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Myös oppilaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä potilasturvallisuus- 8/20

9 9/20 asioita pidetään esillä ja korostetaan niiden tärkeyttä. Sairaanhoitopiirissä tehtävässä tutkimuksessa potilasta informoidaan tutkimuksesta ja kerrotaan hänelle kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Potilaalla on mahdollisuus kieltäytyä tutkimuksesta. Tutkimuksissa potilasturvallisuutta ei vaaranneta missään olosuhteissa. Toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä Visio Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Tavoitteet 1 Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen 2 Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla sekä edistetään suunnitelmallisesti 3 Sairaanhoitopiirissä on kulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä asiana 4 Potilasturvallisuus on jokapäiväistä työtä ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa sekä huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa Kuva 2. Potilasturvallisuuden toiminta-ajatus, visio ja tavoitteet 3 Organisaatiot ja vastuut Potilasturvallisuutta edistävän organisaation tunnusmerkit ovat seuraavia: Potilasturvallisuuden edistäminen on osa laadunhallintaa ja sen keskeinen tavoite Turvallisuusriskit analysoidaan ja panostetaan niiden poistamiseen Vaaratapahtumien esiintymistä seurataan, jotta voidaan suunnata kehittämistä ongelmallisiin alueisiin Potilaiden ja omaisten osallistumiselle on yhtenäiset käytännöt Vaaratapahtumien raportoimiseksi on olemassa menettely

10 Käytössä on luokittelu, jonka pohjalta vakavat tapaukset raportoidaan valtakunnallisiin järjestelmiin Vaaratapahtumien analysoimiseksi on yhteisesti sovittu menetelmä, jota toteutetaan vähintään hoitotiimin tasolla, vakavammista ja yleisistä vaaratapauksista myös yksikkötasolla ja organisaatiotasolla (Potilasturvallisuuden edistämisen 2009, 5) Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johdolla on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta ja toteutuksesta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kehittämispäällikkö on potilasturvallisuuden edistämistä koordinoiva henkilö. 10/20 Tietoturvapäällikkö Hygieniayhdyshenkilöt hygieniaryhmä Johtoryhmä Hallintoylihoitaja, tulosalueiden johtajat Ylilääkärit, ylihoitajat ja osastonhoitajat Potilas Hoitava henkilöstö Johtajaylilääkäri Luottamushenkilöt Potilasasiamies, kehittämispäällikkö Kuva 3. Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtajaylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuus ja laadun hallinta toteutuvat yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja ja tulosalueiden johtajat varmistavat riittävät resurssit ja edellytykset potilasturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Kun potilasasiamies tai turvallisuuspäällikkö havaitsee viisi erityistilannetta samantyyppisestä asiasta, hän ilmoittaa siitä johtajaylilääkärille,

11 hallintoylihoitajalle ja kyseisen tulosalueen johtajalle, jotka aloittavat tarvittavat toimenpiteet. Ylilääkärit, ylihoitajien ja osastonhoitajien vastaavat omilla erikoisaloillaan potilaan hoidosta, laadusta ja potilasturvallisuudesta. Ylilääkärin vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja käypähoitosuosituksia ja että hoitolinjassa huomioidaan potilasturvallisuus yksikön sisällä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä. Ylilääkärin vastuulla on käydä läpi korvattavat potilasvahingot ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Ylilääkärien, ylihoitajien ja osastonhoitajien tehtävänä on organisoida hoitotyö potilasturvallissuunnitelman linjausten mukaisesti ja huolehtia omalta osaltaan potilasturvallisuudesta, joissa potilas vaihtaa hoitopaikkaa. Potilasturvallisuuden kannalta tärkein ryhmä on hoitava henkilöstö, joka on päivittäin tekemisissä potilaiden kanssa. He kykenevät omalla toiminnallaan parhaiten vaikuttamaan turvallisuuteen. Potilasasiamiehet neuvovat ja ohjaavat potilaita, heidän omaisiaan ja sairaanhoitopiirin henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. 11/20 Infektioiden hallinnan organisoimiseksi on eri aloja edustava hygieniatyöryhmä. Hygieniatyöryhmää vetää infektiolääkäri. Keskussairaalassa on nimetty yksiköittäin hygieniayhdyshenkilöt. Lisäksi tartuntatautivastuuhenkilöt pitävät neuvottelutilaisuuksia säännöllisesti. Yksi kriteeri turvallisen laadun arvioinnissa on tietoturvallisuus. Sairaanhoitopiirissä on nimetty tietosuojavastaava, joka koordinoi tietoturvallisuutta. Tietoturvapäällikkö vastaa organisaation tietoturvallisuudesta. Säännösten mukainen tietosuoja- ja tietoturvaohjeet ovat olemassa myös kirjallisina. Sairaanhoitopiirissä on myös kirjallinen koko organisaatiota koskeva työhyvinvointiohjelma / työsuojelun toimintaohjelma, joka tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain työsuojelujaoston toimintasuunnitelma. Työsuojelua varten sairaanhoitopiirissä on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelujaosto. Näiden tehtävänä on vastata työsuojelusta työpaikalla, parantaa työoloja ja tiedottaa työpaikoilla työsuojelusta. Työsuojelussa seurataan mittareita, kuten esim. työtapaturmia. Vaaratapahtumien ilmoitusten käsittely on kokonaisuudessaan vastuutettu osastonhoitajille tai/ja apulaisosastonhoitajille sekä osastonlääkäreille, joiden kautta tapahtuu tiivis yhteistyö ja tiedonvälitys työntekijöihin, joilta ilmoitukset tulevat. Näin tapahtumia voidaan mahdollisimman nopeasti käyttää apuna sekä päivittäisjohtamisessa että miettiä työyksikössä tarvittavista kehittämistoimista. Osastonhoitajien / apulaisosastonhoitajien tulee käsitellä Haipro-ilmoitukset kahden viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus on tehty, jotta ilmoitusten teosta on hyötyä potilasturvallisuudelle käytännössä. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on organisaation johdolla. Analysoimalla potilasturvallisuuden toteutumisen seurantaa esimerkiksi

12 HaiPro-ohjelman avulla, organisaation johto saa hyvää tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoonkin. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin työntekijällä ja jokaisella hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. Kanta-Hämeen alueella kokoonnutaan potilasturvallisuuden asioissa vähintään kerran vuodessa ja sovitaan yhteisistä asioista. Perusterveydenhuollon yksikkö vastaa suunnitelmien koordinoinnista ja sopii koulutuksista yhdessä koulutuspäällikön kanssa. Kehittämispäällikkö koordinoi asiaa. Lisäksi kehittämispäällikkö seuraa valtakunnallisia linjauksia ja toimii yhteyshenkilönä kansallisessa potilasturvallisuusverkostossa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin laadunhallintaryhmä vastaa myös potilasturvallisuusasioista. Ryhmä pitää yhdessä perusterveydenhuollon yksikön kanssa yhteyttä perusterveydenhuoltoon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden asioissa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on lääkehoitosuunnitelma. Osastonhoitaja ja ylilääkäri varmistavat, että osastoilla noudatetaan lääkehoitosuunnitelmaa ja että ohje päivitetään tarpeen vaatiessa. Kanta-Hämeessä lääkeneuvottelukunta käsittelee lääkekulusta sekä muuta käyttöä ja lääkehankintoja. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on aloittanut toimintansa lääketurvallisuustyöryhmä, jota vetää sairaala-apteekkari. Potilasturvallisuutta tukevat suunnitelmat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on olemassa valmiussuunnitelma. Yksikkökohtaiset valmiussuunnitelmat päivitetään tarpeen vaatiessa. Riskien arviointi ja hallinta ovat osa organisaation turvallisuuspolitiikkaa. Riskien hallinnan ja turvallisuussuunnittelun yhtenä kriteerinä on turvallisuusjohtamisen organisointi. Riskien hallinnasta ja turvallisuudesta vastaa johtoryhmä. Toimintasuunnitelma on tärkein asiakirja, joka tehdään vuosittain. Potilasturvallisuus on osa toimintasuunnitelmaa. Organisaatiossa on tehty eri osastoilla riskien arviointeja ja niitä tullaan tekemään jatkossakin. Sairaanhoitopiirissä on olemassa ohjeet tietojärjestelmien käyttökatkojen varalle (kts. Ohje poliklinikoille ja osastoille potilastietojärjestelmän (Effica) ja radiologian tietojärjestelmien (Ris/Pacs) käyttökatkon varalle ). Riskienarviointien pohjalta tehdään turvallisuus-/pelastussuunnitelma, joka on henkilökunnan nähtävissä intranetissä. Palo- ja rakenteellinen turvallisuus on huomioitu ja tarkastukset tapahtuvat säännöllisesti ja niistä pidetään kirjaa. Vuodeosastoilla harjoitellaan säännöllisesti vaaratilanteissa toimimista, esim. tulipalon syttyessä toimimista. 12/20

13 13/20 Hämeenlinnan päivystyspoliklinikalla on vartija ympärivuorokautisesti. Kun vartija joutuu poistumaan muihin tiloihin, hänen tilalleen tulee toinen vartija. Riihimäellä on myös vartija, joka kiertää yksikköjen välillä. On olemassa turvajärjestelyjä sairaalan turvallisuutta varten. Psykiatriassa on tehty potilasturvallisuuteen liittyviä suunnitelmia. Lisäksi on olemassa erilaisia ohjeita, kuten mm. mitä tehdään, jos potilas karkaa ja katoaa. 4 Potilasturvallisuus on osa laadunhallintaa ja riskien hallintaa Hoitoprosessien ja muidenkin prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa potilasturvallisuutta. Niiden avulla voidaan vähentää potilaisiin kohdistuvia riskejä. Kun hoitoprosesseja kehitetään, samalla tulee miettiä miten vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Erityisesti potilaan siirrot, siihen liittyvät työvaiheet ja tiedonsiirto ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Yksikön toimintatavan ja kulttuurin on sellainen, että potilasturvallisuus huomioidaan, kun työtapoja suunnitellaan ja että toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös potilasturvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti ja kehitetään työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun potilaan hoitoa toteutetaan, tulee varmistaa selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja varmistaminen, inhimillisten virheiden hallinta sekä tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää potilasturvallisuudessa. Erityisesti tapauksissa, joissa nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää, työnjakoa ja sovittuja käytäntöjä tulee noudattaa huolellisesti. Erityisesti lääkkeiden jakoon tulee kiinnittää huomiota. Tila, jossa lääkkeet annostellaan, tulee olla rauhallinen. Myös lääkkeiden jaon tulee tapahtua rauhallisesti ja jokaisessa vaiheessa täytyy varmistaa, että oikea potilas saa oikeat lääkkeet. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että osastoilla ei ole vanhentuneita lääkkeitä. Kun potilas lähtee sairaalasta, varmistetaan, että potilaalle on määrätty oikeat lääkkeet ja jatkohoitopaikka saa tiedot lääkityksestä. Sairaanhoitopiirissä järjestetään säännöllisesti lääkkeisiin liittyvää koulutusta. Potilaan oikean lääkityksen varmistaminen on tärkeää. Oikeiden lääkitystietojen saanti potilaalta, omaisilta ja eri tietojärjestelmistä on hankalaa ja suuressa osassa syynä haittatapahtuman syntyyn. Hoitoyksikössä annetun lääkityksen merkitseminen, lääkemääräyksien merkitseminen ym. on erittäin tärkeää. Jatkohoitopaikkaan lähtevän oikean lääkitystiedon välittäminen on myös tärkeää. Samoin se, että potilaalle kerrotaan lääkitysmuutoksista ja potilas ymmärtää lääkityksensä tarkoituksen. Kun palveluja hankitaan ulkopuolisilta toimijoilta, arvioidaan miten palvelu vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Samalla tulee määritellä menettelytapa, jolla palvelun laatu potilasturvallisuuden kannalta varmistetaan.

14 14/20 Henkilöstön osaaminen ja koulutus Potilasturvallisuus voi toteutua hyvin, kun henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja koulutus, jotta työtä voi tehdä turvallisesti. Työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että jokaisella työntekijällä, myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevalla tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstöllä, on riittävä perehdytys työhön ja tehtäviin. Kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai pitkään työvapaalla olevat työntekijät palaavat töihin, perehdytyksestä tulee huolehtia. Henkilöstöllä tulee olla myös mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kaikilta työntekijöiltä tarkastetaan alkuperäiset todistukset ja henkilötiedot sekä ammatillinen pätevyys. Henkilöstöllä tulee myös olla mahdollisuus osallistua potilasturvallisuuskoulutukseen työtehtävän edellyttämässä laajuudessa. Potilasturvallisuus tulee olla osa jokaisen ammattihenkilön perehdyttämistä. Joka kuukausi järjestetään tulokasinfo työntekijöille. Lisäksi yksiköissä on omat perehdytyskansiot, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Jokaisella uudella työntekijällä on perehdyttäjä, mentori, joka käy läpi potilasturvallisuusasiat. Uusille työntekijöille käydään koulutuksessa läpi turvallisuusasioita. Perehdytyksessä kerrotaan uusille työntekijöille myös sähköisistä kuvista, laboratoriotuloksista, lähetteistä ym., jotta jokainen osaa toimia sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Työnohjaus on varmistettu sekä ajallisesti että taloudellisesti, jotta omaa työtä voidaan tehdä. Myös muissa erityistapauksissa työnohjaus on tarpeellista. Osa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä on saanut työnohjauskoulutusta. Sairaanhoitopiirissä annetaan myös muuta potilasturvallisuuteen vaikuttavaa koulutusta. Esimerkiksi psykiatrian tulosalueella on olemassa Mapa-koulutus, jonka tarkoituksena on antaa valmiuksia aggressiivisen potilaan kohtaamiseen, väkivaltatilanteiden ennakoimiseen sekä potilaan turvalliseen ja hoidolliseen kiinnipitoon. Lisäksi potilaan aggressiiviseen käyttäytymiseen ja tilanteesta selviytymiseen annetaan koulutusta. Psykiatrian lisäksi myös somatiikan puolen henkilöstölle annetaan koulutusta aggressiivisten potilaiden kohtaamiseen, sillä uhkaukset ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet myös muualla kuin psykiatriassa. Sairaanhoitopiirissä on käytössä häiriötilanneilmoituslomake, joka täytetään kaikista häiriötilanteista. Lisäksi erilaiset epidemiat ja tartuntataudit voivat levitä. Henkilöstölle järjestetään näistä riittävää koulutusta. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta mm. huumeongelmaisten kohtaamiseen. Lisäksi pidetään yksikkökohtaisia aggressiivisen asiakkaan kohtaamisen tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää koulutusta, väkivaltatilanteiden ennakointiin ja turvallisiin toimintatapoihin liittyvää koulutusta. Lisäksi sairaanhoitopiirissä järjestetään potilaan siirtoon liittyvää koulutusta ergonomian näkökulmasta (kinestetiikka). Siirrot tehdään turvallisesti potilaan näkökulmasta.

15 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on käytössä sähköinen osaamisen arviointijärjestelmä. Tilat ja laitteet Yhtä tärkeää kuin on kehittää henkilöstön osaamista, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä. Tärkeää on varmistaa potilaiden ja henkilöstön turvallisuus. Laitteiden käyttöön koulutetaan ja jo tarjouspyyntövaiheessa huomioidaan koulutus laitteeseen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Aika ajoin esimiehen tulee varmistaa, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteet tulee pitää myös toimintakuntoisina. Teknisen huollon tehtävänä on pitää osastoilla olevat pyörätuolit, sängyt ym. kunnossa. Toimintayksiköitten on tarvittaessa tehtävä korjaustarpeista sähköinen vikailmoitus, jotta tekninen huolto voi korjata laitteet. Jokaisessa yksikössä tulee olla nimettynä laitevastuuhenkilö. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys, häiriöttömyys ja hygienia. Kun työympäristöjä suunnitellaan, tulee huomioida kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas- ja työtapaturmariskit. Hoitoon tarvittavien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla toimintakuntoisia ja saatavilla. Laitteiden toimintakuntoa seurataan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Potilaan omistamien tavaroiden käyttöä sekä osastoilla olevia tavaroita tulee tarkastella potilasturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi että potilas ei voi vaarantaa terveyttään esineiden avulla. Uusien laitteiden hankinnassa tehdään riskisuunnitelma ja huomioida miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä on ilmoitusvelvollisuus laitevioista THL:n. Myös uusien laitteiden, hoitomuotojen ja lääkkeiden käyttöönotossa huomioidaan potilasturvallisuus. Raportointi ja arviointi Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa mm. HaiPron avulla. Tiedon kerääminen perustuu läheltä piti tilanteista ilmoittamiseen ja potilasturvallisuuteen vaikuttavista poikkeamista ilmoittamiseen, vaaratapahtumien raportointiin ja tutkintaan, lakisääteisiin tapahtumailmoituksiin, potilailta saataviin vaaratapahtumailmoituksiin sekä muihin tiedonhankinnan menetelmiin. Myös esim. muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja hoitoilmoitustietokantoja hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä. 15/20

16 Potilasturvallisuus koskee kaikkia. Haipro-järjestelmä koskee kaikkia yksikköjä. Jokainen yksikkö on perehtynyt ohjelman käyttöön ja jokainen käyttää sitä asiallisesti. Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä sekä muista häiriötilanteista tehdään ilmoitus mm. HaiProlla tai/ja häiriötilanneilmoituksella. Häiriötilanneilmoitukset menevät turvallisuuspäällikölle, joka vastaa ilmoituksista ja työstää niistä koosteen toimenpiteitä varten. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä käytetään seuraavia seurantatietoja: 16/20 Yleiset potilasturvallisuusindikaattorit Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumien ilmoittautuminen - Ilmoittautumisaktiivisuus (kokonaismäärä) - Ilmoittautumiskynnys (Läheltä piti- ilmoitusten suhteellinen osuus) Vaaratapahtumien käsittely - Tapahtumasta ilmoittaminen potilaalle - Lakisääteisten ilmoitusten ja potilaiden vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vasteajat Sairaalainfektiorekisteri - Reaaliaikaiset infektiotiedot - Infektioiden määrä ja tyyppi - Riskitekijät - Mikrobilääkkeiden käyttö Lääkehoito Vaaratapahtumien määrä ja laatu - Lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - Merkittävimmät tapahtumatyypit ym. Operatiivinen toiminta Komplikaatiot kirurgisessa hoidossa - Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Laitteet ja tarvikkeet -Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat -Laitteiden käyttö Seurantamenettely /-järjestelmä Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset - yhteenvetoraportit Infektioilmoitukset - tilastolliset analyysit - laadulliset analyysit - yhteenvetoraportit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Leikkausten tarkistuslista on käytössä kaikessa operatiivisessa toiminnassa Laitteita koskevat ilmoitukset Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO)

17 - Laitteiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumien määrä Merkittävimmät tapahtumatyypit Potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet Häiriötilanteet Potilasasiamiehen ym. Häiriötilanneilmoitus ilmoitukset 17/20 Käytössä olevat ennaltaehkäisevät toiminnat ja suunnitelmat - Perehdyttämisen tarkistuslista - Kotiuttamisen tarkistuslista - Leikkauksen tarkistuslista - Päiväkirurgisen potilaan tarkistuslista - Päivystysklinikan ns. Triage-ohje, jonka tarkoituksen on lääketieteellisesti oikein tehty potilasvalinta, tarkoituksenmukaisen hoidon nopeuttaminen ja riskianalyysi. Perehdyttämisen tarkistuslista Kotiuttamisen tarkistuslista Leikkauksen tarkistuslista Triage-ohje Päiväkirurgisen potilaan tarkistuslista Kuva 3. Käytössä olevat ennaltaehkäisevät tarkistuslistat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on käytössä leikkauksen tarkistuslista, jota käytetään säännönmukaisesti kaikissa leikkauksissa. Pilottina on toiminut synnytysten- ja naistentautien osasto. Sosiaali- ja terveysministeriö on kääntänyt vapaasti WHO:n Surgical Safety Checking ohjeesta leikkauksen tarkistuslistan. Tarkistuslista on liitteessä.

18 18/20 Seuranta eri organisaatiotasoilla Yksikkö Yksikön esimiehet käyvät yhdessä yksikön turvallisuusasiat läpi kuukausittain. Esille tulleet asiat käydään läpi osastokokouksissa. -potilasturvallisuusindikaattoreiden kehitys yksikön toimintaa koskien -merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet -tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen -kehittämistoimenpiteet Tulosalue Tulosalueen johtaja ja ylihoitaja seuraavat potilasturvallisuuden kehitystä vähintään 2 kertaa vuodessa. Tulosalueella käsitellään mm. -yhteenveto yksikkökohtaisista raporteista tulosalueelta -hygieniaraportti -potilasasiamiehen raportti -työsuojelutoimintaohjelma -asiakaspalaute -raportit kanteluista -kehittämistoimenpiteet Johtoryhmä Johtoryhmä käsittelee: -yhteenvedon sairaanhoitopiirin ja tulosalueiden tilanteesta -potilasasiamiehen raportin -asiakaspalautteen -hygieniaraportin -hoitotakuun tilannetta -työsuojelun toimintakertomus -raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista -arvioi kehittämistarpeet Näiden lisäksi tehdään sisäisiä auditointeja, jolloin voidaan tarkastella omaa toimintaa. Tehdäänkö asiat niin kuin on sovittu.

19 19/20 Lähteet Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä (2009) Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Pietikäinen Elina, Reiman Teemu & Oedewald Pia (2008) Turvallisuuskulttuurityö organisaation toiminnan kehittämisenä terveydenhuollossa. VTT tiedotteita Espoo. Potilas- ja lääkehoidon (2006) Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakes ja lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Stakesin työpapereita 28/2006. Potilasturvallisuus (2011) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma (2011) Potilasturvallisuuden edistämisen ydinkohtia (2009) llisuus Potilasturvallisuussuunnitelma (2009) Vaasan keskussairaala. Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (2005) Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005: 32.

20 20/20 Liite 1 Leikkauksen tarkistuslista Tarkistuslistan vaiheet ja tehtävät ovat seuraavat: Sisäänkirjautumisessa, ennen anestesiaa, tarkistuslistasta vastaava henkilö varmistaa: - potilaalta (jos mahdollista), että tämän henkilöllisyys on varmistettu, että leikkaus ja leikkausalue ovat oikeat ja että potilaalle on kerrottu leikkauksen luonne. Leikkauspäätös on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tämä on kirjattu sairauskertomukseen (Tarkistuslistan kohta Suostumus). - leikkausalue on merkitty ja pulssioksimetri on asennettu ja se toimii - suullisesti anestesiahenkilöstöltä potilaan vuotoriskin, hengitystieongelmat, allergiat ja että täydellinen anestesian turvallisuusriskien arviointi on tehty - Ihanteellista on, että kirurgi on läsnä jo tässä vaiheessa. Hänellä voi olla tarkempi kuva vuotovaarasta, allergioista tai muista komplisoivista tekijöistä. Kirurgin poissaolo ei kuitenkaan ole ehdoton este tarkistuslistan täyttämiselle. Aikalisävaiheessa: - Jokainen tiimin jäsen esittäytyy ja kertoo tehtävänsä toimenpiteessä. Jos päivän aikana jo on työskennelty osittain yhdessä, varmistetaan vain, että huoneessa olijat tuntevat toisensa. - Tiimi pysähtyy hetkeksi juuri ennen ensimmäisen viillon tekemistä todetakseen ääneen,että tehdään oikea leikkaus oikealle potilaalle oikeaan kohteeseen. - Tiimi käy yhdessä läpi leikkauksen kriittiset vaiheet käyttäen tarkistuslistan kysymyksiä. - Tiimi varmistaa myös, että antibioottiprofylaksi on annettu edellisen 60 minuutin aikana ja että oleelliset kuvat ja muut tutkimustulokset ovat esillä. Uloskirjautumisvaiheessa tiimi käy yhdessä läpi - mikä leikkaus on tehty - side- ja välinelaskennan - näytteiden merkitsemisen - mahdolliset välineiden tai muut epäkohdat, joihin tulee puuttua - ennen potilaan siirtämistä leikkaussalista pääkohdat ja huolen aiheet postoperatiivisessa hoidossa ja toipumisessa ennen potilaan siirtämistä leikkaussalista