Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän
|
|
- Anton Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SKukkola/TNurmela/W-TNykänen/ RSovijärvi/OK/ Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän LAADUNHALLINTASUUNNITELMA Laadittu: Hyväksytty: Laadunvarmistustyöryhmässä Johtoryhmässä Yhteistyötoimikunnassa Yhtymähallituksessa Versio 1.0 / /Sirkka Kukkola, Tiina Nurmela, Wirva-Tuulia Nykänen, Riitta Sovijärvi
2 Sisältö 1 JOHDANTO TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄN LAADUNHALLINNAN STRATEGISET TAVOITTEET LAADUNHALLINNAN JOHTAMINEN LAADUNHALLINTA ON PROSESSIEN JOHTAMISTA ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN, PEREHDYTYS JA KOULUTUS TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT LAATUPOIKKEAMIEN RAPORTOINTI ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ ROOLI LAADUN KEHITTÄMISESSÄ MENETTELYTAVAT ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN HAVAITSEMIEN LAATUPOIKKEAMIEN KIRJAAMISESSA ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN JA HEIDÄN OMAISTENSA INFORMOINTI YHTEISTYÖ LAADUNHALLINNASSA MUIDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖIDEN JA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA... 8 LÄHTEET... 9
3 1 (9) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen ( ). Suomen Kuntaliitto on julkaissut terveydenhuollon laatuoppaan (2011) edellä mainitun asetuksen toimeenpanon tueksi. Tämä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän laadunhallintasuunnitelma pohjaa sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen, Kuntaliiton oppaaseen sekä kuntayhtymän laatupolitiikkaan ( ), sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaan (SHQS) ja laadun kehittämisen kirjallisiin periaatteisiin ja laadunhallinnan asiakirjoihin. Laadunhallinnalla tarkoitetaan toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista asetettujen laatutavoitteiden savuttamiseksi. Ne perustuvat terveyskeskuskuntayhtymän strategiaan ja kirjattuun laatupolitiikkaan. Laadunhallinta on luonteva osa jokapäiväistä työtä, jossa asiakaslähtöisyys on keskeisenä periaatteena. Organisoitu ja määrätietoinen laadunhallinta on keino saada aikaan pysyviä muutoksia terveyskeskuksen tuottamissa palveluissa. Se on pienten askelten jatkuvaa kehittämistyötä, jolla tavoitellaan säilyviä parempia laadullisia tuloksia ja toimintayksikön laajuista kulttuurimuutosta. Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmän laatimassa "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelman Suomen tavoiteasiakirjassa (1991) kehotetaan terveydenhuollon organisaatioita kiinnittämään huomiota toiminnan tuloksellisuuteen ja hoidon laatuun luvulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet mittavien haasteiden edessä. Laadunhallinnasta on tullut keskeinen toiminnan kehittämisen työväline. Se tarjoaa mahdollisuuden suunnata voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla väestön terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä aloitettiin systemaattinen laadunarviointi- ja kehittämistyö vuonna 1992, jolloin perustettiin myös laadunvarmistustyöryhmä ohjaamaan ja tukemaan laadunhallintaa. Kokonaistoiminnan laadun kehittämisessä on vuodesta 1999 hyödynnetty SHQS -laatuohjelmaa. Kuntayhtymän laatujärjestelmälle on myönnetty laaduntunnustus vuosina 2005, 2007 ja 2010.
4 2 (9) 2 Terveyskeskuskuntayhtymän laadunhallinnan strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait kuten perustuslaki 731/1999, kansanterveyslaki 1972, terveydenhuoltolaki 2011, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, ammattihenkilölaki 559/1994, potilasvahinkolaki 879/1998, henkilötietolaki 523/1999 ja julkisuuslaki 621/1999. Laatutyötä ohjaavat arvot Toiminnan arviointi- ja kehittämistyö perustuu kuntayhtymän kirjattuihin arvoihin: ihmisarvo - arvo jokaiselle terveys - terveys yksilölle ja ympäristölle, vastuu - vastuu kaikilla. Laatutyön toiminta-ajatus Terveyskeskus käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Laatutyön visio vuoteen 2015 Asiakasta/potilasta hoidetaan terveyskeskuksessa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa ennaltaehkäisyn, varhaisen puutumisen, hoidon ja kuntoutuksen sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Laatutyön tavoitteet 1. Laatu toteutetaan ja sitä kehitetään moniammatillisesti. Toiminnan perustana on käsitys asiakkaan/potilaan kokonaishoidosta, joka edellyttää monitieteistä lähestymistä. Kuntayhtymässä on vallalla kulttuuri, jossa kokonaistoiminnan laatua pidetään tärkeänä asiana. 2. Laadun kehittäminen on jokaisen työntekijän työhön kuuluvaa. Työntekijän oman työn arviointi on lähtökohta laatutyölle. Valinnat laadun kehittämiskohteista ja menetelmistä tehdään yksiköissä yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Laadun valvonta ei saa jäädä pelkästään ulkopuolisen valvonnan varaan. 3. Laatutyö on järjestelmällistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Työlle on ominaista vaiheittainen eteneminen, jossa edellisen vaiheen tulokset ovat seuraavan vaiheen lähtökohtana.
5 3 (9) 3 Laadunhallinnan johtaminen 4. Laatutyö on jatkuvaa. 3.1 Laadunhallinta on prosessien johtamista Siinä arvioidaan ja parannetaan tekemisen tapaa jatkuvasti. Asiat pyritään ratkomaan ennakoivasti. Samalla myös pohditaan, voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa, jotta laatu olisi entistä parempaa. 5. Asiakaslähtöisyys on laadun kehittämisen painopiste. Toiminnan tulee olla asiakkaasta/potilaasta lähtevää. Asiakas/potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan laatutyöhön. Asioita hoidetaan yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Asiakkaalle/potilaalle tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen hoidostaan ja erityisesti lääkehoidosta. Mikäli asiakas/potilas haluaa, myös hänen omaiselleen tai läheiselleen annetaan tietoa. 6. Ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan terveyshyödyn saavuttaminen. Tarkastellaan, mitä vaikutuksia saadaan aikaan potilaan terveydentilassa ja toimintakyvyssä. 7. Laadun käsitteeseen sisältyy myös kustannusvaikuttavuus. Tavoitteena on toiminta, joka on kustannusvaikutuksiltaan edullisinta. 8. Laatutyö edellyttää tilastointi- ja seurantajärjestelmää, jossa on yhteisesti sovitut mittarit. Tavoitteena on, että yhteenvetotiedot tuotetaan osana atk-pohjaista tilastointi- ja sairauskertomusjärjestelmää. Prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa laadunhallintaa. Niiden avulla voidaan hahmottaa annettavat palvelut kokonaisuutena ja vähentää toiminnassa havaittuja epäkohtia. Kuntayhtymän kuusi ydinprosessia on kuvattu ja niille on asetettu tavoitteet. Näitä ovat terveyden edistämisen, vastaanottotoiminnan, osastohoidon, työterveyshuollon, suun terveydenhuollon ja terveysvalvonnan ydinprosessi. Ydinprosessien hallinnointia varten on nimetty prosessin omistaja ja hänen tehtävänsä on määritelty kirjallisesti. Kun hoitoprosesseja kehitetään, tulee samalla miettiä, miten vaikutetaan annettavan hoidon laatuun. Erityisesti potilaan yhteydenotto, hoidon saatavuus, tulotilanne, hoitojakson aikana tapahtuva hoito ja kohtelu sekä tiedon jakaminen ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu laadukkaasti. Hankittaessa palveluja ulkopuolisilta toimijoilta tulee arvioida, miten laadukasta palvelu on. Samalla tulee määritellä menettelytapa, jolla palvelun laatu varmistetaan.
6 4 (9) 3.2 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Yksikön työtapoja suunniteltaessa toimintatavan tulee olla sellainen, että laatunäkökohdat tulevat huomioon otetuksi. Toimintaan liittyvä ohjeistus on oltava selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Laadun kannalta kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti SHQS - laatuohjelman kriteereihin perustuen. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää laadunhallinnassa. Terveyskeskuksen johtoryhmällä on vastuu laatutyön kokonaisuudesta ja toteutuksesta. Se vastaa suunnittelusta, seurannan järjestämisestä, toimintalinjoista ja resursseista. Kuntayhtymän suun terveydenhuollon osastonhoitaja tai muu johtoryhmän nimeämä henkilö toimii laatutyön koordinaattorina. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta on johtajaylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että laadunhallinta toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Tulosalueiden esimiehet ja lähiesimiehet vastaavat yksiköidensä laatutyöstä. Heidän tehtävänä on varmistaa toiminnan sujuvuus, seuranta ja kehittäminen. Heidän vastuulla on varmistaa, että hoidossa ja muussa toiminnassa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjassa huomioidaan laatu yksikön sisällä sekä yksiköiden välisessä yhteistyössä. Kuntayhtymään on nimetty laadunhallinnan sisäiset auditoijat (sissit), jotka suorittavat käytännössä toiminnan arviointia ja laadun kehittämistä yhteistyössä toimipisteiden kanssa. Kuntayhtymässä toimii moniammatillinen laadunvarmistustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii johtajaylilääkäri ja jäseninä siihen kuuluu lääketieteen, hoitotyön, taloushallinnon ja ympäristöterveydenhuollon edustajia. Kokouksiin osallistuvat myös kaikki sisäiset auditoijat. Suun terveydenhuollon osastonhoitaja tai muu johtoryhmän valitsema henkilö on laatutyötä koordinoiva henkilö ja työryhmän sihteeri. Laatutavoitteet nousevat SHQS -laatuohjelman nostamista kehittämiskohteista ja ne kirjataan vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja arvioidaan toimintakertomuksessa. 3.3 Henkilöstön osallistuminen, perehdytys ja koulutus Kuntayhtymän työntekijät toteuttavat ennaltaehkäisyä, sairaanhoitoa ja kuntoutusta laadukkaasti. He arvioivat jatkuvasti omaa työskentelyään ja kehittävät sitä. Yksiköiden työpaikkakokouksissa arvioidaan toiminnan laatua säännöllisin väliajoin SHQS -ohjelmaan kuuluvien itsearviointien, ylläpitoarviointien ja ulkoisten auditointien mukaisesti. Jotta laadunhallinta toteutuu hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä perehdytys laatutyöskentelyyn. Esimiehet varmistavat, että työntekijällä on riittävä perehdytys laatutyöhön ja heitä kannustetaan oman työn seurantaan ja arviointiin. Vuosittain toistuvat kehityskeskustelut tukevat laatuajattelun kehittymistä.
7 5 (9) Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä, joka käy läpi laadunhallintaan liittyviä asioita. Näitä ovat muun muassa laatutyön periaatteet ja menetelmät, oman työn seuranta ja arviointi, SHQS - laatuohjelman esittely sekä moniammatillinen yhteistyö laadun edistämisessä. Perehdytystä tukee sähköinen tai kirjallinen ohjeistus ja esitemateriaali terveyskeskuksen laadunhallinnasta. Laadunhallintaan liittyvä täydennyskoulutus perustuu kirjattuun tarpeeseen. Sisäiseen koulutusohjelmaan sisällytetään puolivuosittain vähintään yksi kokonaistoiminnan laatuun liittyvä koulutustilaisuus yksikköä kohti ja sen toteutumista seurataan. Ulkopuoliseen laatutyön täydennyskoulutukseen osallistutaan työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Terveyskeskuskuntayhtymän sisäiset auditoijat tekevät esityksiä laadunhallinnan lisäkoulutuksesta ja tarvittavasta asiantuntija-avusta laadunvarmistustyöryhmälle. Kuntayhtymä jakaa vuosittain laatutekopalkinnon ansioituneesta työstä laadun kehittämisessä. Palkinnon hakija laatii kirjallisen hakemuksen johtoryhmälle, joka arvioi ja pisteyttää määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset. Palkinto on suuruudeltaan Toiminnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat 5 Laatupoikkeamien raportointi Kuntayhtymä on rakentanut laadunhallintajärjestelmänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelman (SHQS) mukaisesti. Siihen sisältyvät asiakirjat löytyvät sähköisenä kuntayhtymän sisäisestä verkosta, Y:asemalta. Toiminnan laadusta kerätään säännöllisesti tietoa muun muassa SHQS -laatuohjelman avulla. Tiedon kerääminen perustuu ohjelman sisältämiin laatuvaatimuksiin ja kriteereihin. Poikkeamista raportoidaan kriteerikohtaisesti ja niistä laaditaan kehittämistoimenpiteiden luettelo. Siinä sovitaan korjaavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Johdon katselmuksissa käydään läpi tapahtuneet muutokset. SHQ - laadunhallintajärjestelmässä laaditaan itsearviointien, ylläpitoarviointien ja laaduntunnustusarviointien tuloksista kirjalliset raportit. Laatupoikkeamien käsittely on vastuutettu yksiköiden lähiesimiehille, joiden kautta tapahtuu tiivis yhteistyö ja tiedonvälitys toisaalta työntekijöihin ja toisaalta laatuasiantuntijoihin ja johtoon päin. Kokonaisvastuu laatutyöstä on johtoryhmällä. Analysoimalla auditointien tuloksia johtoryhmä saa tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoon. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu oman työnsä laadusta, sen arvioinnista ja kehittämisestä.
8 6 (9) Myös asiakkaiden/potilaiden antamaa suoraa palautetta, muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja kanteluita hyödynnetään laadun kehittämisessä. Vuosittaisissa johdon katselmuksissa käydään vastuualuekohtaisesti läpi saatu palaute. Kuntayhtymässä hyödynnetään seuraavia laadun indikaattoreita sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1 :n määrittelemissä kohteissa: Laadun indikaattori Palvelujen tarkoituksenmukainen saatavuus ja jonojen hallinta Asiakas-/potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet SHQS -laatuohjelman mukaiset laatuvaatimukset ja kriteerit: yhteiset kriteerit, johtamisjärjestelmä, henkilöstön johtaminen ja kehittäminen, toimintaperiaatteet ja ohjeet, tilat, laitteet ja tarvikkeet, asiakkaan palvelu/potilaan hoito, laadunhallinta Hoitoketjujen ja ydinprosessien seuranta Infektioiden seuranta - poikkileikkausseuranta - infektioiden määrä ja tyyppi - riskitekijät - mikrobilääkkeiden käyttö Lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen - lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - merkittävimmät tapahtumatyypit Seurantamenettely Neljä kertaa vuodessa tehdään vastaanottopalvelujen saatavuudesta ja yhteydensaannista poikkileikkaustilasto terveysasemittain, tiedot internetissä. K-Hshp:n tilasto siirtoviiveistä /kk, kotisairaanhoidon jonotieto tarvittaessa. Asiakaspalautejärjestelmä (Y:asema/palautteet) Asiakastyytyväisyyskyselyt Potilasasiamiehen yhteenvetotilastot Muistutukset ja kantelut SHQS -laatuohjelman poikkeamaraportit ja kehittämisehdotukset (Y:asema / SHQS) Prosessin omistajan määrittelemä seurantamenettely. Kotiutuksen tarkistuslista on käytössä kaikessa toiminnassa Infektioilmoitukset yhteenvetoraportit hygieniatyöryhmän selvitykset Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kaksoistarkistusmenettely
9 7 (9) Laadun indikaattori Toimintayksikön fyysinen ympäristö - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvien vaara-tapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Henkilöstön työnjako ja osaaminen Tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä Seurantamenettely Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Työsuojelun toimintasuunnitelma Laiterekisteriin kirjautuvat ilmoitukset Laitteita koskevat ilmoitukset ( Lääkintälaiterekisteri) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Johtajaylilääkäri vahvistaa lääkäreiden ja hoitajien välisen työjaon. Osaamiskartoitukset Tietoturvapolitiikka, -suunnitelma Tietosuojaohjeet Kirjaamisen auditoinnit Henkilöstökyselyt Tiedottamisesta erillinen ohje, Henkilöstölehti Halori Muutoksista tiedottaminen esimerkiksi yhteistyötoimikunnassa. 6 Asiakkaiden/potilaiden ja heidän läheistensä rooli laadun kehittämisessä 6.1 Menettelytavat asiakkaiden/potilaiden havaitsemien laatupoikkeamien kirjaamisessa Toiminnan laadun kehittämisessä asiakas/potilas on keskeisessä roolissa. Hänen mielipiteensä palvelujen laadusta ja saadun hoidon tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Asiakas/potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan puhelinyhteydessä terveyskeskukseen tai henkilökohtaisesti käynnin tai hoitojakson yhteydessä. Välittömän palautteen asiakas/potilas kirjaa kuntayhtymän palautelomakkeelle, internetsivuilla olevaan palautekansioon tai muistilapulle. Toiminnassa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista asiakas/potilas laatii johtajaylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Asiakas-/potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Asiakkaalta/potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palautejärjestelmään. Lisäksi kuntayhtymässä tehdään viiden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyjä, ruuhkahuippujen analyysejä, palvelujen saatavuuden ja peittävyyden selvityksiä.
10 8 (9) Palautteen keräämisestä ja käsittelystä on laadittu yleistetty vuokaavio. Palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja vastauksen antamista varten on laadittu vastauskirjelomake. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet yhdessä käsitellään esimerkiksi henkilöstöpalavereissa, johdon katselmuksissa tai yksiköiden kehittämispäivillä. Kuntayhtymän asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu. Sen mukaan asiakaspalautteen kerääminen on osa terveyskeskuksen normaalia toimintaa. Kerran vuodessa yhtymähallitus käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Asiakkaiden/potilaiden ja heidän omaistensa informointi Kaikissa kuntayhtymän tiloissa on huoneentaulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Lisäksi samalla tekstillä on yksiköihin hankittu käyntikortteja. Niitä voi jakaa niin asiakkaille/potilaille kuin heidän omaisilleen. Yhtymässä toimii potilasasiamies, joka auttaa asiakasta/potilaita toiminnassa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Näistä on olemassa henkilökunnalle johtajaylilääkärin kirjalliset ohjeet. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja sähköisen palautejärjestelmän yhteenvedot sekä SHQS -laatuohjelman auditointien raportit käsitellään yhtymähallituksessa ja aiheen kiinnostuksen mukaan myös paikallislehdissä. 7 Yhteistyö laadunhallinnassa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa Laadunhallinta ja parantaminen ovat tapahtuneet pääosin yhteistyössä muiden SHQS -laatuohjelmaa hyödyntävien terveyskeskusten ja järjestelmän asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa. Lisäksi tehdään vuosittain vertaiskäyntejä (benchmarking) saman alan toimintayksiköihin. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin tai seudun kuntien kanssa yhteistyötä ei ole ollut. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa yhteisistä laatumittareista, laadunhallinnan koulutuksesta ja asiantuntija-avusta.
11 9 (9) Lähteet Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Laatupolitiikka. Y:\Laatu\SHQS Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Asiakaspalautejärjestelmä. Y:\Laatu\SHQS SHQS Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta Terveydenhuoltolaki ( /1326)
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotRiihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän
RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SK/PK/SJ/OK/20.4.2012 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu: 19.3.2012 Hyväksytty: Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmässä
Lisätiedot24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
LisätiedotLaadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja
Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotLasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto
Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen (Mikkelin seutusote) (Palvelutuotantoyksiköt: Kangasniemi, Mikkeli ( Hirvensalmi, Mikkeli ja Puumala) Mäntyharju, Pertunmaa POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu:
LisätiedotKotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta
Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa Järvenpään kotihoidon omavalvonta Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 14.12.2017 Omavalvontaa ohjaavat tahot Omavalvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon
LisätiedotPotilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa
Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotPäivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto
Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua
LisätiedotUudistettu opas: Turvallinen lääkehoito
Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö
LisätiedotKOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015
KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011
POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice
POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotPotilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6
Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotMarko Vatanen
Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon
LisätiedotPotilasturvallisuutta taidolla- ohjelma
Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio
1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset
LisätiedotErikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP
Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen
Lisätiedot9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotPotilasturvallisuuskatsaus
Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä
LisätiedotSuomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry
Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotVIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA
VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna
LisätiedotJohtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät
Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
LisätiedotToteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa
Laatu-kanava Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon organisaatiot laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta STMn asetus edellyttää mm. alueellista yhteistyötä
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotSähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena
Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 22.-23.5.2018 Elina Välikangas, kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma
Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero
Lisätiedot27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja
27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus
LisätiedotKaarijalka OMAVALVONTASUUNNITELMA
Kaarijalka OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO Sivu Palvelun tuottajaa koskevat tiedot 3 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet 3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt 4 Omavalvonnan
LisätiedotOmavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa
Omavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa 25.10.2017 Riitta Husso Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotPotilasturvallisuutta taidolla ohjelma
Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta
LisätiedotMUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA
MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisältö 2 1 JOHDANTO... 3 2 MUONION-ENONTEKIÖN KTT.N KY:N POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET...4 2.1. TOIMINTA-AJATUS...4 2.2. STRATEGISET
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotPotilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät
Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 65 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotEliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014
Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotLaatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski
1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotLääkehoidon riskit
Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 81 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotLääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen
LisätiedotValviran strategiset linjaukset 2011 2015
Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Jatkuva seuranta ja kehittäminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Jatkuva seuranta ja kehittäminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen perustuu monipuoliseen ja yhtenäiseen
LisätiedotTerveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta
Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos
LisätiedotAjankohtaista potilasturvallisuudesta
Ajankohtaista potilasturvallisuudesta 3.11.2011 yhteistyöseminaari Leena Lang Missä mennään? 18.3.2010 yhteistyöseminaari : Turvallisuus on tunne, joka sinulla on, ennen kuin olet tajunnut tilanteen. >
LisätiedotToteutuuko terveyttä edistävän sairaalan potilasturvallisuusmalli?
Toteutuuko terveyttä edistävän sairaalan potilasturvallisuusmalli? Potilasturvallisuuskoordinaattori TtT-opiskelija Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen juhlasymposium Toimintaedellytysten
LisätiedotLIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotParhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP
Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotOmavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira
Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotOmavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira
Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012
POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus
LisätiedotTyöpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-
LisätiedotKOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut
KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)
LisätiedotASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA
ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotHenkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari
Henkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari 28.2.-1.3.2017 28.2.2017 1 Strateginen henkilöstöjohtaminen =strategiaa toteuttava johtaminen Strategisella henkilöstöjohtamisella mahdollistetaan
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotHaasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa
Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa 22.1.2019 Sisältö Mittaaminen Potilaiden ja asiakkaiden aktivointi Vaaratapahtumaraporttien hyödyt Kotihoito Kansallinen koordinointi Mittaaminen Potilas- ja
LisätiedotValtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013
Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotAnna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus
Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus Valvira Hanna Ahonen, sosiaalineuvos Risto Heikkinen, ylilääkäri Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja
LisätiedotNäin hyödynnämme CAFia uudistuksessa - esimerkkinä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Sote-spurtti
Näin hyödynnämme CAFia uudistuksessa - esimerkkinä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Sote-spurtti 2016-2019 Kristiina Hellstén, FT, projektipäällikkö 13.12.2017 Tietoa Turun kaupungista ja turkulaisista
LisätiedotYleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa
Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto
LisätiedotKeski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja
Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden
LisätiedotKanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma
Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön
LisätiedotOmavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa. Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku Riitta Husso Lakimies, Valvira
Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku 8.11.2017 Riitta Husso Lakimies, Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt
LisätiedotOsa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet
Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja
Lisätiedot