OSAVUOSIKATSAUS 1/2015 1.1. 30.4.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1/2015 1.1. 30.4.2015 Kaupunginhallitus 1.6.2015

Kansilehden kuva: Emmi Hyyppä

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot 7 700 3 720 48,3 % 0 16 182 0,0 % Toimintakulut -180 734-46 940 26,0 % -40 805-133 323 30,6 % TOIMINTAKATE -173 034-43 220 25,0 % -40 805-117 141 34,8 % Tarkastuslautakunta on arvioinut työohjelman mukaisesti taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita. Tarkastelujaksolla 1.1. 30.4.2015 lautakunta on kokoontunut seitsemän kertaa kuullen virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä asiantuntijoita valmistellen arviointikertomusta vuodelta 2014. JHTT-tilintarkastaja on raportoinut tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sovitun mukaisesti. Tilintarkastajan palveluita on tarkastelujaksolla ostettu 33 päivää. Talouden toteutuminen Toimintakuluista on 30.4.2015 mennessä toteutunut 26,0 %. Toimintavuoden tulot laskutetaan pääosin toukokuussa tilinpäätöksen tarkastuksen valmistuttua. Huhtikuun tilintarkastuspalkkiot sekä kokouspalkkiot puuttuvat toteumasta. Talouden toteumasta ei ole voitu kuukausittain lautakunnalle raportoida taloudenohjausjärjestelmän käynnistysongelmista johtuen. Talousarviossa pysymiseksi ei tarvita erityisiä toimia. 1

KAUPUNGINHALLITUS 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 17 207 942 4 257 267 24,7 % 4 544 125 16 990 873 26,7 % Toimintakulut -37 094 666-11 186 077 30,2 % -11 605 820-34 177 665 34,0 % TOIMINTAKATE -19 886 724-6 928 810 34,8 % -7 061 695-17 186 792 41,1 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginhallitus päätti osana vuoden 2015 talousarviota, että toimialat tekevät tammikuun loppuun mennessä rakennemuutosselvitykset. Selvitykset koskivat mm. toiminnallisia muutoksia, henkilöstövaikutuksia, eläköitymisiä, esimiestyön kartoitusta sekä uusien asiointitapojen selvitystä. Rakennemuutokset jaettiin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Huhtikuun loppuun mennessä laadittiin tarkennetut toteutussuunnitelmat, joissa arvioitiin myös kustannusvaikutuksia ja asiakasnäkökulmaa. Rakennemuutosprosessi on jatkuva toimintatapa ja osa päivittäistä toiminnan kehittämistä. Yhtiöittämispäätökset on pantu toimeen. Kokkolan Energia Oy ja Kokkolan Satama Oy aloittivat toimintansa osakeyhtiöinä. Yhtiöittämisellä on merkittävä vaikutus kaupungin tulokseen vuonna 2015. Peruspääoman tuottoina aikaisemmin tuloutettu tuotto kaupungille jää pois ja yhtiöiltä saatavat tuotot jäävät merkittävästi alhaisemmiksi kuin liikelaitosten aikana. Jatkossa keskeistä ovat yhtiöiden tulokset ja osingonjakokyky. Alkuvuonna saatettiin päätökseen kuntarakenneselvitykset Kokkolan ja selvitykseen mukaan lähteneiden maakunnan kuntien ja Kruunupyyn kesken. Selvityksessä kartoitettiin kuntien yhteistyön syventämistä ja uuden kunnan vaihtoehtoa. Selvityksen tulokset painottuivat yhteistyön syventämiseen koskien mm. elinvoimaohjelmaa, sivistystointa sekä taloushallintoa ja tietotekniikkaa. ei toimi aktiivisesti eikä aloitteellisesti kuntien yhdistämisessä, mutta on valmis jatkovalmisteluun yhteistyön kohteissa. Henkilöstöpalveluissa on käynnistetty henkilöstösuunnitelman laatiminen kattavasti kaikissa tulosyksiköissä. Suunnitelman tarkoituksena on laatia selkeä strateginen suunnitelma henkilöstötarpeesta ja sen toteuttamisesta. Suunnitelman on oltava linjassa talousarvion raamien kanssa. Kehityskeskusteluprosessia on uudistettu ja täsmennetty. Kehityskeskustelulomake uudistettiin ja keskustelujen käyntiä on systematisoitu ja pyritty varmistamaan laadukkaiden keskustelujen käyminen yksiköissä kattavasti. Henkilöstöpalveluiden esimiestyötä on tiivistetty, henkilöstöpäällikön ja työhyvinvointipäällikön virat on yhdistetty uudeksi henkilöstön kehittämispäällikön viraksi. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä on kehitetty ennakkosuunnittelua ajankohtaisten valmistelussa olevien asioiden esilletuomisessa ja henkilöstön rekrytoinnin tukemisessa. Useita työpaikkailmoitustekstejä on toimitettu ja välitetty painettuihin ja sähköisiin ilmoituskanaviin tehtävän laadun ja kohderyhmän mukaan tehdyn ennakkosuunnittelun pohjalta. Kaupungille on laadittu ja hyväksytty sähköpostiohje, joka kattaa sähköpostin käytön ja tyylin keskeiset näkökohdat. Yhteystietojen ilmoittamisesta kaupungin aineistossa on laadittu ohje oikeakielisyyden lisäämiseksi, ja siitä on pidetty koulutustilaisuus avainhenkilöille. Kaupungin internet ja intranet-sivujen tietoja on päivitetty ja neuvontaa annettu eri yksiköiden sivujen päivittäjille. Kaupungin Facebook-sivun päivittämistä on tihennetty ja kannustettu eri yksiköitä samaan. Verkko- ja Facebook-sivujen käyttötilastoja seurataan jatkuvasti, ja käyttäjämäärissä on ollut kasvua aiempiin vuosiin nähden. Kaupungin viestintäryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Sähköisen kokoushallinnan käyttöä on laajennettu. Eduskuntavaalit toimitettiin 19.4.2015. Yhteistyön syventäminen eri asiakaspalvelupisteiden kanssa on aloitettu. Sisäisen postin kuljetuspalvelut on kilpailutettu ja uusi palveluntoimittaja on aloittanut 1.4.2015. Puhelinjärjestelmän päivitystyö on aloitettu. Sähköisen hyvinvointikertomuksen omistus ja kehittäminen on siirtynyt Kuntaliitolle. Hyvinvointityöryhmä työstää kaupungin kertomuksen Kuntaliiton luoman uuden alustan pohjalle. 2 Elinkeinotoimessa on päivitetty Kokkolan elinkeino-ohjelma vuosille 2015 2018. Keskeisinä päämäärinä ovat vetovoimainen kaupunki, yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava

elinkeinopolitiikka sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus. Ohjelma menee vielä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi toukokuussa 2015. Elinkeino- ja suunnittelupalveluissa toteutetaan organisaatiomuutos; suunnittelujohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan strategiapäällikön virka elinkeinojohtajan alaisuuteen. Kuntalain muutokset ja toimintaympäristön muutokset (yhtiöittäminen) edellyttävät konserniohjeiden ja omistajapoliittisten linjausten uudelleenarviointia ja uudistamista. Valmistelutyötä on tehty USO 3 -hankkeen kautta. Konserniohjeet ja omistajapolitiikka ovat keskeisiä välineitä konserniyhtiöiden tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa. Omistajanohjausta on tehostettava ja seuranta organisoitava uudelleen (controller -toiminta). Uusien ohjeiden ja linjausten tuloksena konserniyhtiöt on tarkoitus jakaa kolmeen kategoriaan niiden strategisen merkityksen ja toiminnan luonteen perusteella. Konserniohjeet ja omistajapoliittiset linjaukset tulevat päätettäväksi syksyllä. Taloushallinnossa koko alkuvuosi on ollut poikkeuksellinen. Uusi taloushallinnon ohjelmisto on otettu käyttöön 1.1.2015 alkaen. Ohjelmistomuutos on työläs ja aikaa vievä. Kevään aikana on saatu perusprosessit toimimaan tyydyttävästi. Ohjelmiston koko potentiaali saadaan hyödynnettyä, kun toiminnot saadaan ajan tasalle ja ohjelman ominaisuuksia päästään kehittämään ja muokkaamaan tarpeisiimme. Agresso on alkuvaikeuksista huolimatta osoittanut, että se pystyy täyttämään toiminnanohjaukselle ja talousohjaukselle asetettavat tavoitteet. Keskushallinnon rakenteelliset muutokset Keskushallinnossa rakenteelliset muutokset liittyvät toimintojen ja työpanosten keskittämiseen erityisesti tukipalveluissa. Lisäksi selvitetään maaseutuasioiden ja aluetoimistojen toimintojen tiivistämistä. Ruokapalvelut siirretään keskushallinnon alaisuudesta kaupunkirakennelautakuntaan teknisten palveluiden toimintoihin. Yhtenä tavoitteena on johtamismallin yksinkertaistaminen. Virkoja on yhdistetty henkilöstöpalveluissa sekä elinkeino- ja suunnittelupalveluissa. Hankintatoimen tehostaminen on jatkunut. Yhteishankintarenkaan toimintaa on kehitetty, otettu käyttöön sähköinen pienhankintojen hankintajärjestelmä, selvitetty kaupungin ostotoiminnan rakennetta sekä kehitetty hankintaosaamista kaupungissa. Henkilöstöasioissa tavoitteina ovat sairauslomien ja työterveyskustannusten parempi hallinta sekä työsuojelun toimintaohjelmantehokas implementointi. Sähköistä kokoushallintaa tehostetaan ja laajennetaan. Järjestelmäuudistuksia jatketaan (mm. HR -toiminnot) ja kehitetään sähköisiä palveluita ja niiden käyttöönottoa. Talouden toteutuminen Neljän ensimmäisen kuukauden talouskehitystä on jouduttu osittain arvioimaan. Sisäisiä eriä ja esim. poistoja on arvioitu, koska kaikkia tapahtumia ei vielä ole uudessa järjestelmässä. Nämä arviot eivät kuitenkaan heikennä merkittävästi tuloksen luotettavuutta. Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen toimintakulujen toteutuma on viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Kehitys on talousarvion tavoitteiden mukainen. Kaupunginhallituksen talousarviossa on mukana 1 800 000 euron kohdistamaton säästötavoite, jota tavoitellaan lähinnä henkilöstösäästöillä, palvelutasopäätöksillä ja tilaratkaisuilla. Vapaaehtoisille palkattomille vapaille tälle vuodelle asetettu 4 900 vuorokauden tavoite saavutetaan. Kustannusvaikutus on noin 500 000 euroa. Toimintatuotot sisältävät sisäisiä tuottoeriä kuten ruokapalvelut, taloushallintopalvelut ja It -palvelut. Näiden osalta sisäinen laskutus on osittain arvioitu. Ulkoisten tuottojen kertymä tarkentuu elokuuhun mennessä, mutta suuria poikkeamia ei ole nähtävissä. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymä tähän mennessä vastaa tavoitteita. Viimeisimpien verotuloennusteiden mukaan kokonaisverokertymä tänä vuonna ylittänee tavoitteet. Talousennusteet tarkentuvat, kun tietosisällöt täsmentyvät kesäkuuhun mennessä. Tällä hetkellä koko kaupungin alkuvuoden toteutumatiedot eivät anna aihetta esim. ensi vuoden talousarvioraamien tarkennuksiin. 3

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot 1 550 500 502 984 32,4 % 482 682 1 441 053 33,5 % Toimintakulut -2 337 067-653 906 28,0 % -661 336-2 227 944 29,7 % TOIMINTAKATE -786 567-150 922 19,2 % -178 654-786 891 22,7 % Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta noin 24 % on toteutunut. Valmistelut elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmän (Oiva) laajentamiseen on tehty. Laajentaminen käynnistetään toukokuun aikana. Eläinlääkintähuollon palvelut on hoidettu lainsäädännön mukaisesti koko yhteystoiminta-alueella. Vajetta eläinlääkintähuollossa on ollut valvonnan osalta, koska sijaisia ei ole saatu riittävästi. Asiakaspalautteita hankitaan valvonnasta aktiivisesti. Eläinlääkintähuollon praktiikasta valtaosa (73 %) on käsittänyt hyötyeläinten hoitoa. Suoritteita on kirjattu yhteensä 5 169, joista 205 on ollut terveydenhuoltokäyntejä ja 73 eläinsuojelutarkastuksia. Talouden toteutuminen Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on huhtikuun loppuun mennessä 32,4%. Toimintakulujen toteutuma on 28,0 % ja toimintakate 19,2 %. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Talousveden jatkuvan valvonnan ja uimavesien näytteiden otto on ulkoistettu vuoden alusta. Vapautuneet resurssit on kohdistettu suunnitelmallisiin tarkastuksiin. 4

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Toimintatuotot 40 744 294 13 081 043 32,1 % 12 697 356 40 434 699 31,4 % Toimintakulut -189 695 779-63 454 383 33,5 % -59 171 591-189 255 608 31,3 % TOIMINTAKATE -148 951 485-50 373 340 33,8 % -46 474 235-148 820 909 31,2 % Sosiaali- ja terveystoimen keskeisenä tavoitteena on alkuvuonna ollut palvelurakenteen ja -tuotantotapojen kehittäminen mahdollisimman optimaalisiksi yhteistyössä Kruunupyyn, Jytan ja Kiurun kanssa. Yhteistyömahdollisuuksien laajentamista on selvitetty ja ilmapiiri on ollut erittäin kehittämismyönteinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa hyvän pohjan tulevan tuotantoalueen palvelurakenteen kehittämiselle ja kustannustehokkuudelle. Hyvän yhteistyön tuloksena kulukasvu on saatu maltilliseksi viime vuosina. Kaupunginhallitus edellytti kaikilta toimialoilta lyhyen ja pitkän aikavälin toiminnallisia ja rakenteellisia toimenpide-esityksiä toimialojen menokehityksen sopeuttamiseksi kaupungin kantokyvyn mukaiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen omien suunnitelmien ja toimenpide-ehdotusten lisäksi loppuvuonna 2014 tehtiin yhdessä NHG:n kanssa konsulttiselvitys Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteesta. Konsulttiselvityksen ja oman suunnittelun perusteella laadittiin kehittämissuunnitelmia ja tehostamistoimenpiteitä, joita kaupunginhallitus käsitteli. Maaliskuussa kaupunginhallitus määritteli sosiaali- ja terveystoimelle kolme lyhyen ja kolme pitkän aikavälin toimenpidettä toteutettavaksi toimintamenojen kasvun hillitsemiseksi. Näitä toimenpiteitä viedään nyt käytäntöön. Kaikissa toimenpiteissä keskeistä ovat rakenteelliset muutokset, tuottavuuden kasvattaminen ja yhteistyön laajentaminen. Tavoitteena on myös asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistaminen. Tähän ovat läheisesti liittyneet sisäiset prosessit, joita on mallinnettu ja selkiinnytetty. Alkuvuoden aikana on myös tehty johdon katselmuksia ja näihin ovat osallistuneet ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. Sosiaali- ja terveystoimen kriittisten menestystekijöiden mukaisesti resursseja ohjataan jatkossa lisääntyvästi avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen sekä varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden jatkuva seuraaminen hyvinvointikertomuksen avulla. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia esim. lastensuojelussa. Samalla on kehitetty malleja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi (esim. vastaanoton kokonaisuudistus, Hyvä Potku-hanke), jotta pystyttäisiin vastaamaan myös palvelujen suurkäyttäjien tarpeisiin. Uuden laajan alueellisen, sote-integraation toteuttavan ja päivystävän sairaalan aseman turvaavan tuotanto-organisaation valmistelu on käynnistynyt 31.3.2015 poliittisen ohjausryhmän päätöksellä. Ohjausryhmä on päättänyt käynnistää palvelutuotantotyöryhmien työskentelyn, jonka tavoitteena on nykytilakartoituksen jälkeen laatia alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma tulisi olemaan tulevan tuotanto-organisaation toimintastrategian kuvaava asiakirja. Hallintoon, talouteen, henkilöstöön, kuntien ja tuotanto-organisaation rajapintaan keskittyvät työryhmät käynnistävät ohjausryhmän päätöksen mukaan työskentelynsä vasta myöhemmin ohjausryhmän erillisellä päätöksellä, kun Suomen uuden hallituksen hallitusohjelma ja sen vaikutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain jatkovalmisteluun ovat selvillä. Tässä vaiheessa keskitytään toiminnalliseen suunnitteluun rakenteiden ja hallinnon suunnittelun sijasta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestettiin viikoilla 12 13 Asiakaspalauteviikot. 678 palautetta kerättiin viikon aikana ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisten kysymysten keskiarvot olivat 4,5 4,9 (asteikolla 1 5). Asiakkailta saatu palaute on erinomaista. Sosiaali- ja vammaispalveluille on tuonut haasteita vuoden 2105 alusta voimaan astunut sosiaalihuoltolain muutos. Laki velvoittaa kuntia myöntämään asiakkailleen entistä enemmän avohuollollisia, ennalta estäviä palveluja. Eniten paineita lakimuutos toi lastensuojeluun, jossa ennaltaestävillä palveluilla tulee välttää lastensuojelun toimenpiteitä. Paineet kohdistuvat ensisijaisesti lapsiperheille annettavaan kotiapuun ja perhetyöhön. Lastensuojelussa on päivitettävän lastensuojelulain mukainen lastensuojelun suunnitelma tulevalle valtuustokaudelle. Suunnitelman 5

hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nykyisen suunnitelman mukaisia lastensuojelun tarvitsemia resursseja ei ole voitu kaikilta osin täyttää kaupungin taloustilanteen vuoksi. Vuoden 2015 alusta muuttui myös laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Lain mukaan kuntien tulee korvata puolet niiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 päivää (aikaisemmin 500 päivää) sekä 75 % niiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista joiden työttömyys on kestänyt yli tuhat päivää. Tämän johdosta työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat lähes kaksinkertaiset viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden alusta myös työvoiman palvelukeskuksen toimintaa säätelevään lakiin tuli muutoksia siten, että toiminta ulotetaan koskemaan koko maata. Tämän johdosta on neuvoteltu Jyta-alueen ja Kruunupyyn kunnan kanssa yhteisen monialaisen palvelukeskuksen perustamiseksi alueelle. Toimintaa johtamaan valitaan alueen viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä valittu johtoryhmä, jonka ELY-keskus nimittää. Toimeentulotuessa on jo saatu toistuvasti huomautus Aluehallintovirastolta, koska toimeentulotukilain vaatimia määräaikoja palvelun tuottamisessa asiakkaille ei ole kyetty kaikin osin täyttämään. Tilannetta on korjattu mm. sisäisillä henkilöstösiirroilla. Vammaispalveluissa aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta 15-paikkainen Mesilän ryhmäkoti. Yksikkö on tarkoitettu erittäin paljon ympärivuorokautista huoltoa ja hoivaa vaativille asukkaille. Mesilän ryhmäkotiin haki 23 asukasta, joten kaikille hakijoille ei voitu osoittaa paikkaa. Vammaispalveluissa tehdään selvitys tuetun asumisen tarpeessa olevien kehitysvammaisten määrästä. Kehitysvammaisten etujärjestöt ovat aktiivisesti vaatineet a ryhtymään toimenpiteisiin ympärivuorokautisesti tuetun asumisen lisäämiseksi. Kruunupyyssä on tehty päätös kruunupyyläisten kehitysvammaisten työtoiminnan keskittämiseksi samaan paikkaan. Tarkoitukseen sopivat tilat ovat löytyneet ja pääosa päätöksistä on tehty asian loppuun saattamiseksi. Työtoiminnan on tarkoitus muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2015 marraskuun alusta. Kruunupyyssä on myös tarve lisäpaikkojen saamiseksi kehitysvammaisten tuetulle asumiselle. ARA on kahtena peräkkäisenä vuonna hylännyt hakemuksen, jossa on esitetty neljän lisäpaikan rakentamista nykyisen Solgårdenin yhteyteen. Vanhuspalvelut on järjestetty viipymättä, ja vanhuspalvelulain edellyttämät määräajat on alitettu kaikissa vanhusten palveluissa. Jonotusajat Kokkola tukipalvelut omaishoito kotihoito tehostettu palveluasuminen laitosasuminen jonotusaika 0-3 pv 1-3 kk 0-3 pv 1 viikko-3 kk 2 kk Kruunupyy jonotusaika 0-3 pv 1-3 kk 0-3 pv 1 viikko 2 kk Vuodelle 2015 on Kokkolassa asetettu tavoite, että 91,5 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Ko. tavoitteesta ollaan 0,2 % jäljessä huhtikuun lopun tilanteessa. Kruunupyyn vastaava tavoite on 89 %, minkä saavuttaminen on vaikeaa, koska kunnan maantieteellinen rakenne ja tarjolla oleva palvelurakenne tukevat ympärivuorokautisen palvelun käyttöä. Toisaalta Kruunupyyssä on kolmen vuoden aikana kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus noussut 3,1 prosenttiyksikköä. Honkaharjun toimintakeskuksessa tehtiin toiminnallinen muutos laitos- ja palveluasumisen osalta: peruskorjatussa osassa sijaitsee laitosasumisen yksiköt Ventus 1-3 sekä Vaiho-intervalliyksikkö ja ns. uudemmassa osassa sijaitsevat tehostetun palveluasumisen yksiöt: Adalmiina, Artunpirtti ja Toivontupa. 6

Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Palvelu/ asumismuoto Kotona asuvia Tavoite Kokkola 91,5 % Kruunupyy 89 % Tilanne 12/2012 Tilanne 12/2013 Kokkola Tilanne 12/2014 Tilanne 4/2015 Tilanne 12/2012 Tilanne 12/2013 Kruunupyy Tilanne 12/2014 Tilanne 4/2015 89,8 % 90,8 % 91,0 % 91,3 % 84,4 % 88,3 % 87,7 % 87,5 % Omaishoidontuen 5-6 % 4,1 % 5,0 % 4,7 % 4,1 % 7,2 % 6,5 % 4,7 % 4,9 % saajia Säännöllinen kotihoito 13-14 % 12,5 % 12,4 % 11,5 % 13,0 % 16,7 % 11,0 % 11,2 % 11,3 % Tukipalvelut 15,1 % 15,0 % Senioriasuminen 1,9 % 4,2 % Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 8,5 % 7,9 % 7,8 % 7,5 % 6,0 % 5,3 % 8,1 % 8,1 % Laitosasuminen 1,9 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 9,6 % 6,4 % 4,2 % 4,4 % Kotihoidon kuntoutumisyksikön alustavaa suunnittelutyötä on tehty alkuvuodesta. Tavoitteena on, että kuntoutumisyksikkö on toiminnassa syyskuussa 2015, jolloin kuntoutumista järjestetään viidelle asiakkaalle heidän omissa kodeissaan. Henkilöstö rekrytoidaan vanhuspalveluiden sisältä, joten yksikön perustaminen ei aiheuta kustannusten kasvua. Kotihoidon optimoinnin myötä henkilöstöresurssia on voitu kohdentaa lapsiperheiden kotipalveluun, vanhusten päivätoimintaan ja sisäiseen omaishoidontuen kehittämishankkeeseen. SenioriKaste-hankkeen aikana on kehitetty turvallisesti kotona -toimintamallli, perhehoidon toimintamalli, kuntoutumissuunnitelmaa kehitetään moniammatillisessa työryhmässä ja vanhusten päivätoiminnan kehittämistyöryhmä jatkaa tavoitteellisen, kuntoutumista tukevan päivätoiminnan sisältöjen kehittämistä. Honkaharjun ja Kuusikummun kuntosaleilla käy 600 eri henkilöä viikoittain. Toiminta on merkittävää yhteistyötä vanhuspalveluiden, terveyspalveluiden ja liikuntapalveluiden kesken vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tukipalvelut Kokkola Kruunupyy 12/2012 12/2013 12/2014 4/2015 12/2012 12/2013 12/2014 4/2015 Omaishoidontuki yli 75-vuotiaat 156 197 191 172 39 48 34 35 Päivätoiminta 89 asiak. 108 149 44 53 28 39 Kuljetuspalvelu 175 asiak. 233 221 183 131 134 127 132 Kauppakassi 168 asiak. 177 278 190-34 34 32 Ateriapalvelu 215 asiak. 282 458 315 160 127 98 78 Turvapuhelinasiakkaita 480 557 630 579 97 102 99 88 Ehkot ja palveluohjaus/kotikäynnit 273 300 545 407 78 55 33 34 Veteraanihoitajan asiakasmäärä 96 103 47 23 27 Aputyömieskäynnit - asiakasmäärä - 361/159 251/951 90/324 - - - - Lumiseteli 208 243 245 - - - 7

Asunnon muutostyöt - 37 45 - - - Muistitiimin asiakasmäärä - 135 147 - - - SAS: sijoitukset 58 6 Palvelutarpeen arviointikäynnit ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien määrä on laskenut, koska vanhukset eivät koe tarvetta käynnille. Kansalaisten liikuntaraadin palautteen mukaan ikäihmisten liikuntapalveluissa tulisi kiinnittää huomiota esteettömään liikkumiseen koko kaupungin alueella. Mahdollisuus levähtää koetaan erittäin tärkeänä, jolloin penkkejä tulisi olla sekä kävelyreiteillä että liikekeskuksissa. Lisäksi tarvitaan tietoa esim. erityisliikuntakortista. Asiakaspalauteviikolla saatu palaute on ollut erinomaista. Kehittämiskohteeksi nousi asiakkaan osallistuminen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Terveyspalveluissa on tehty yhdessä Kiurun, Jytan ja Kruunupyyn kunnan kanssa esitys uudesta terveyskeskussairaalasta. Kaupunginhallitus on 4.5.2015 hyväksynyt periaatteellisesti uuden toimintayksikön rakentamisen. Uusi toimintayksikkö rakennetaan päivystävän sairaalan välittömään yhteyteen ja tätä kautta haetaan synergiahyötyjä mm. diagnostisissa tukipalveluissa ja nykyistä tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Nykyinen pääterveysasemarakennus on tarkoitus saneerata hyvinvointikeskukseksi, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö toimii samoissa toimitiloissa mahdollisimman moniammatillisesti ja saumattomasti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksestä kaupunginhallitus on tehnyt 11.5.2015 periaatepäätöksen myös pääterveysaseman peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen käynnistämisestä. Uuden terveyskeskussairaalan suunnitteluhanke on työllistänyt koko alkuvuoden. Järjestämissuunnitelmaan kirjattu maakunnallinen kotiuttamishoitajamalli on käynnistetty Kokkolan terveyskeskuksen ja Kiurun yhteisprojektina. Päivystysasetuksen vaatima suun terveydenhuollon iltapäivystys (16.00 21.00) ja arkipyhä- ja viikonloppupäivystys (8.00 21.00) käynnistyi 1.4.2015 ongelmitta alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kokkolan terveyskeskuksen järjestämään päivystysalueeseen kuuluu noin 230 000 asukasta. Palvelu parantaa suun terveydenhuollon toimintaa ja palvelujen saatavuutta. Suun terveydenhuollossa alkuvuonna jonotilanne hiljalleen kasvoi. Hoitokapasiteetti on riittämätön väestölle ja yli 6 kk jonottaneiden määrä oli kauden päätyttyä runsas 700. Yhteensä suun terveydenhuollon jonossa on noin runsas 2 300 ihmistä. Suun terveydenhuollon toimintojen järjestelyjä vaikeuttivat Lohtajan hammashoitolan sisäilmaongelmat, joiden vuoksi Lohtajan hammashoitola on rajoitetusti käytössä. Myös Kälviän terveysasemalla on todettu sisäilmaongelmia ja henkilökunnan oireilua. Maaliskuussa 2015 rakennukselle on teetetty ilmanvaihdon kuntokartoitus, jossa ilmeni useita puutteita. Alueellinen toimenpideyksikkö aloitti toimintansa pääterveysaseman tiloissa vuoden alusta. Yksikössä tehdään Kokkolan ja Kruunupyyn perusterveydenhuollon tähystystutkimukset ja 1.7 alkaen myös Jytan tähystystutkimukset. Terveyskeskuksessa on ollut lääkärivajetta (4 5 lääkäriä) koko alkuvuoden. Tämä on johtanut kiireettömien vastaanottoaikojen niukkaan tarjontaan (keskimääräinen vastaanotolle pääsyaika on ollut 30 p). Vastaanottotoimintaa on kehitetty HyväPotku-hankkeen kautta. Kysyntää ja tarjontaa on seurattu mittausten avulla ja tarjontaa on säädelty kysynnän mukaisesti mm. muokkaamalla lääkäreiden ajanvarauskirjoja. Hankkeen aikana on aloitettu mm. konsulttilääkäritoiminta, mikä tukee hoitajien toimintaa. Kälviän lääkäripalveluista on vastannut Coronaria Hoitoketju. Optiomahdollisuutta vuodelle 2016 ei oteta käyttöön. Syksyn aikana osa Kälviän lääkäripalveluista siirtyy omaksi toiminnaksi. Attendon toimittamat lääkäripalvelut ovat toimineet moitteettomasti Kruunupyyssä ja vastaanottopalvelujen kokonaisulkoistusta on päätetty jatkaa vielä vuoden 2016 ajan. Terveyskeskussairaalan käyttöaste on ollut keskimäärin 101,33 %. Käyttöasteeseen on vaikuttanut osastojen lääkärivaje sekä Teerijärven keskimääräistä matalampi käyttöaste. Potilaspaikkojen käyttöä on ajoittain rajoittanut osastojen infektiotilanne. Keskimääräinen hoitoaika osastoilla on 16 päivää. Kotipolusta on ostettu yhteensä 246 ja Jytalta 107 hoitopäivää 8 Sähköinen asiointi on edennyt suunnitelman mukaan. Alkuvuodesta on otettu käyttöön esitietolomake ja suun terveydenhuollon itseilmoittautuminen.

Talouden toteutuminen Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on tilikauden 2015 ensimmäisellä kolmanneksella kertynyt toimintatuloja 32,1 % talousarvioon verrattuna, ja osa kaudelle kuuluvista tuloista on vielä kirjaamatta. Toimintamenot ovat kirjanpidon, ja järjestelmäuudistuksen myötä osittain myös arvioinnin, mukaan kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lähes 4 milj. euroa. Varsinainen ennuste loppuvuoden kehityksestä on tehtävissä vasta myöhemmin, mutta kulujen prosentuaalinen kertymä suhteessa talousarvioon on tässä vaiheessa vuotta suhteellisen suuri. Toimintamenoissa kasvua on ollut henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa. Henkilöstömenojen noin 1,2 milj. euron kasvusta 50 % aiheutuu välttämättömistä sijaisuuksista. Henkilöstömenoja on kasvattanut myös vuoden alussa toimintansa aloittanut Mesilän ryhmäkoti, mikä on edellyttänyt 10 henkilön rekrytointia. Palvelujen ostoihin sisältyvän erikoissairaanhoidon kasvu on ollut noin 1 milj. euroa. Suhteessa talousarvioon erikoissairaanhoidon menojen ylitys on ennakkolaskutuksen mukaan n. 1,4 milj. euroa. Viime vuoteen verrattuna ostopalveluja lisää myös syksyllä toimintansa aloittanut tehostetun palveluasumisen yksikkö Kuusimäen Majakka, jonka kustannukset ovat olleet kuluvana vuonna noin 300 000 euroa. Muiden kustannuserien osalta keskeisin kasvu on ollut työmarkkinatuen kuntaosuudessa, jossa muutos on noin 130 000 euroa. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Kaupunginhallitus on kokouksessaan 16.3.2015 ( 162) asettanut sosiaali- ja terveystoimelle seuraavat lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpiteet toteutettavaksi osana rakenteellisia muutoksia ja talouden sopeuttamista: Lyhyen aikavalin toimenpiteet: 1. Paljon palveluita käyttävien huomioiminen ja toiminnallisen sote-integraation edistäminen sijoittamalla tilojen vapautuessa sosiaalipalveluita Kokkolan pääterveysasemalle 2. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden nostaminen 91,5 % ja kotihoidossa välittämän asiakastyön osuuden nostaminen 70 %:iin 3. Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen ja avohoitopainotteisen palvelujärjestelmän mahdollistaminen (esimerkkinä lapsiperheiden kotipalvelu, kotihoidon kuntoutusyksikön perustaminen ja lastensuojelun painopisteen muutos laitoshoidosta avohoitoon) Pitemmän aikavälin toimenpiteet: 1. Mahdollisimman laajan alueellisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan ja sote-integraation toteuttavan palveluorganisaation muodostaminen 2. Uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskussairaalan peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön 3. Palveluverkon kokonaisarviointi ja toiminnallisen sote-integraation edistäminen peruspalveluissa hyvinvointikeskus-mallilla Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi: Paljon tukea tarvitsevien ja paljon palveluita käyttävien väestön osan palveluiden kehittämiseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen integraation kehittämiseksi on käynnistynyt Kaste-hanke keväällä 2015. Hankkeessa on tavoitteena kehittää moniammatillista yhteistyötä ja toimintamalleja, jotka soveltuvat käyttöön otettavaksi tulevassa hyvinvointipalvelukeskuksessa. Kaupunginhallituksessa on tehty sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen mukaisesti periaatepäätös uuden terveyskeskussairaalan rakentamisesta päivystävän sairaalan välittömään yhteyteen. Rakentamisen suunnittelua varten on palkattu projektipäällikkö. Kaupunginhallitus on tehnyt myös sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen mukaisesti päätöksen suunnittelun aloittamisesta nykyisen pääterveysaseman tulevan remontin ja sosiaalija terveyspalveluiden yhteiseen käyttöön tulevan hyvinvointipalvelukeskuksen muodostamiseksi. Hyvinvointipalvelukeskuksen suunnitteluprosessi alkaa 1.8.2015. Vanhustenhuollossa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on noussut. Tällä hetkellä kotona asuu 91.3 % ja tavoitteeksi on asetettu 92 %:n saavuttaminen vuoden 2016 aikana. Kotihoidossa välittömän asiakastyön osuuden tavoitteeksi on asetettu sairaanhoitaja-ammat- 9

tiryhmällä 50 % ja lähihoitaja-ammattiryhmällä 70 %. Tällä hetkellä sairaanhoitajien välittömän asiakastyön osuus on 45 50 % ja lähihoitajilla n. 65 %. Kotihoidon kuntoutumisyksikön perustamisesta on tehty esitys kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveyslautakunnassa 20.5.2015. Ennaltaehkäisevän työn kartoittamiseksi on tehty laaja-alainen ja moniammatillinen kartoitus lasten ja nuorten hyvinvoinnista vuonna 2015. Sen pohjalta on tarkoitus tehdä varsinainen suunnitelma. Liitoskuntien terveyspalveluiden avosairaanhoidon ja avoterveydenhuollon palvelurakenteen tarkastelu on käynnistetty. Loppuraportti esityksineen ja vaihtoehtoineen tulee sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle elokuun loppuun mennessä. 10

OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 OPETUS- JA KASVASTUSLTK Toimintatuotot 5 552 610 2 802 379 50,5 % 2 370 209 6 542 357 36,2 % Toimintakulut -83 076 800-27 518 774 33,1 % -26 451 750-80 623 758 32,8 % TOIMINTAKATE -77 524 190-24 716 395 31,9 % -24 081 541-74 081 401 32,5 % Sivistystoimen organisaation uudistaminen on aloitettu sivistystoimen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kyseessä on rakenteellinen uudistus, joka sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymiin rakennemuutoksiin. Uudistamisen ohjausryhmänä toimii sivistystoimen johtoryhmä. Tavoitteena on toimialan prosessimaisen toiminnan vakiinnuttaminen niin, että sivistystoimiala itsessään muodostaa yhden ydinprosessin ja palvelualueen yhteisinä prosesseina ilmenevät esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen ja kansalaistoimintasopimus-prosessit. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden investoinneilla ja henkilöstön valmennuksella on edistetty kasvatuksen ja opetuksen uudistumista sekä laajaa moniammatillista yhteistyötä. Vingenkaturatkaisu on esimerkki hyvästä yhteisestä hankkeesta. Kolmen koulun esiselvitykset (Chydeniuksen koulu, Kyrkbackenin koulu ja Ykspihlajan koulu) on saatu nopeasti ja perusteellisesti liikkeelle. Perusopetuksen laatu ja saatavuus turvataan ja sitä arvioidaan laatukriteerien mukaisesti. Arviointia suoritetaan monella eri tasolla niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Yksiköiden toimintaa kehitetään arvioinnin perusteella. Päivähoidon laadunarviointia on tehty arviointisuunnitelman mukaisesti. Päivähoidon aloittamista on arvioitu jatkuvalla periaatteella, joka kootaan aina kesällä ja vuoden vaihteen jälkeen. Kasvatuksen jatkumoa vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä sekä perusopetuksen yhtenäisyyden parantamisella. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan yhteistyössä alueen toisen asteen koulutuksen kanssa. Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkon uudistamistyö etenee suunnitelmallisesti. Lucina Hagmanin lukioon oli kevään yhteishaussa vain kaksi ensisijaista hakijaa, joten Lucina Hagmanin lukion opiskelijaotto peruutettiin ensimmäisen vuosikurssin osalta lukuvuodeksi 2015 2016. Palveluiden tuottamisessa otetaan huomion kaupunginosien ja kieliryhmien tarpeet. Päivähoitopalveluja on järjestetty tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille ja subjektiiviseen päivähoitooikeuteen on pystytty vastaamaan koko kaupungin alueella, vaikka päivähoitopaikkojen osalta onkin ollut erittäin tiukkaa. Päivähoitopaikkoja on jouduttu lisäämään vuoden vaihteen jälkeen kahden väliaikaisen ryhmän verran Elisabethintielle, jotta pystytään vastaamaan subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Varhaiskasvatuspalveluiden asiakkaita on ohjattu ja opastettu kertomalla Kokkolan erilaisista varhaiskasvatuspalveluista (kaupungin leikkikenttätoiminta, seurakunnan kerhot yms.), jotka voisivat olla vaihtoehto päivähoidolle. Sähköisiä asiakas- ja hallintopalveluja laajennetaan. Kuntalais- ja asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti vastuualueilla ja palveluyksiköissä toiminnan kehittämiseksi. Kielikylpykoulu ja musiikkiluokkatoimintaa on auditoitu. Toiminnan arviointi toiminnan laadun takeeksi ja kehityksen varmistamiseksi on toteutettu. Tulokset toteutetaan täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Sosiaalista kestävää kehitystä tuetaan syrjäytymisen ehkäisemisellä. Tämä toiminta on strategiatyössä koko sivistystoiminnan ydintehtävä. Kaikki toimijat sivistyskeskuksen alaisuudessa tekevät työtä myös syrjinnän ehkäisemiseksi. Yhteisöllisyyttä edistetään yhteistyöllä toimialojen ja vastuualueiden kesken sekä hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Sivistystoimen organisaation uudistamisen yhteydessä kehitetään toimialan yhteistyötä luomalla lisää yhteisiä prosesseja ja kehitytään enemmän asiakaslähtöiseksi palveluorganisaatioksi. Lasten korkea syntyvyys on näkynyt varhaiskasvatuksen kulujen ja päivähoitosopimusten määrän kasvuna. Kokkola-tuen ja kotihoidon tuen saajien määrä ja kulut ovat pysyneet jokseenkin viime vuoden tasolla. Sivistystoimen lautakunnat ovat valmistelleet kaupunginhallitukselle rakennemuutos toimenpiteet jolla tavoitellaan lyhyen- sekä pitemmän aikavälin sopeuttamistoi- 11

menpiteitä. Taloushallintopalvelut on kouluttanut sivistystoimen yksiköiden henkilöstöä uuden taloushallintojärjestelmän käyttöönotossa. Merkittävä uudistus on kaikkien esimiesten käyttöön tuleva talouden raportointijärjestelmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia kehittämishankkeita on haettu aktiivisesti kaikilla seitsemällä vastuualueella. Sivistyskeskus on koordinoinut hankehakemuksia, valvonut hankkeiden toteutumista ja raportointia yhdessä taloushallinnon henkilöstön kanssa. Kuntarekry-ohjelma on helpottanut varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön rekrytointia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön rekrytointi on ollut kevään aikana iso prosessi (Rytimäen päiväkoti ja Isokylän päiväkoti). Opetustoimen työpaikat ovat olleet vetovoimaisia ja päteviä opettajia on ollut hyvin saatavilla avoimiin virkoihin. Koulupsykologin toimia on saatu edelleen kaksi lisää ja näiden rekrytointi on aloitettu. Henkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty tarvelähtöisesti ja niihin on osallistuttu aktiivisesti. Mentorointi- ja perehdyttämistoimintaa on jatkettu toimialan käytäntöjen mukaisesti. Työpaikkaselvitykset ovat edenneet yhdessä Työplussan kanssa tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Esimiesten johtamiskoulutus jatkui keväällä. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti. Työolosuhteita kehitetään työhyvinvointisuunnitelmien mukaisesti. Sivistystoimessa tehdään hanketoiminnan kautta yhteistyötä naapurikuntien toimijoiden kanssa. Tästä esimerkkinä on Osaava-hanke, joka toimii molemmilla kotimaisilla kielillä sekä Kokkolanseudun että Pietarsaarenseudun alueella. Talouden toteutuminen Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 50,5 %. Kohtaan tuet ja avustukset on tammi-huhtikuun aikana kirjattu yhteensä 1 158 242 euroa. Toimintamenojen toteutuma on 33,1 %. Huhtikuun toteutuman perusteella näyttää siltä, että määrärahoissa pysyminen edellyttää sopeuttamistoimenpiteiden onnistumista erillisen selvityksen mukaisesti. Toimintakate on 31,9 % koko lautakunnan osalta. Kokkolan seudun opiston toimintakatteen toteutuma on 41,6 %. Lautakunnan laatimia rakennemuutokseen liittyviä sopeuttamistoimenpiteitä seurataan säännöllisesti. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Perusopetuksen tuntiresurssin kohdentamisessa onnistuttiin hyvin. Oppilasmäärän kasvu lukuvuodelle 2015 2016 (n. 90 oppilasta) aiheutti haasteita resurssien kohdentamisessa. Avustajamäärää sopeutettiin myös tulevalle lukuvuodelle. Aktiivinen hankerahoitus, jolla vähennetään sivistystoimen nettokuluja vuonna 2015 Opetusryhmien pienentäminen, OKM - v. 2015 2016 yht. 296 000 - rahoituksella voidaan pienentää opetusryhmien kokoa lukuvuositasolla 305 opetustunnin verran Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen, OKM - v. 2015 2016 yht. 180 000 - rahoituksella kohdennetaan tukitoimia hankkeen kriteerit täyttäviin heikoimmassa ja haasteellisimmassa asemassa oleviin kouluihin erityisopetuksen, koulun sosiaalityön ja nuorisotyön muodossa Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen 2015 2016 OKM - uusi rahoitus v. 2015 2016 yht. 164 000 - sisältöinä mm. koulujen ict-työn, oppilaiden koulumotivaation, kouluviihtyvyyden, koulupudokkuuden ehkäisyn, osallisuuden, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 12 Koulunkäyntiavustajien palkkaus ja erityisopetukseen liittyvä koulutus 2015 2016, OKM

- uusi rahoitus v. 2015 2016 yht. 115 200 Kielikylpytoiminnan laajentaminen 2015 2016, OKM - uusi rahoitus v. 2015 2016 yht. 135 400 - sisältöinä kielirikasteisen kokeilun aloittaminen 4 5 alakoululla esi- ja alkuopetuksessa sekä yläkoulun kielikylpytoiminnan kehittäminen mm. yhteisopettajuuden keinoin Varhaiskasvatuksessa rakennemuutoksien toteutuminen on kesäajan toiminnan tiivistämisen osalta 2015 osittain suunnittelu- ja osittain toteuttamisvaiheessa. Huhtikuussa on saatu huoltajilta tiedot kesäajan päivähoitotarpeesta, ja kesäajan yksiköiden supistettuja aukioloaikoja on alettu suunnitella. Kokkola-tuki käsitellään Opetus- ja kasvatuslautakunnassa talousarviovalmistelun 2016 yhteydessä. Sähköistä päivähoitohakemusta on työstetty ja tavoitteena on saada hakemus käyttöön seuraavan toimikauden alkupuolella. 13

KULTTUURI- JA NUORISOLAUTAKUNTA Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 KULTTUURI- JA NUORISOLAUTAKUNTA Toimintatuotot 522 300 434 500 83,2 % 221 166 524 615 42,2 % Toimintakulut -9 426 780-3 083 968 32,7 % -2 922 912-9 016 835 32,4 % TOIMINTAKATE -8 904 480-2 649 468 29,8 % -2 701 746-8 492 220 31,8 % Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta on nettositova yksikkö Vastuualueiden tapahtumayhteistyö on jatkunut aikaisempien vuosien tasolla. Nuorisokeskus Vingen toiminnan käynnistyminen vuoden alussa on tarjonnut mahdollisuuksia erityisesti kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä. Myös Isokylän monitoimitalon rakennushankkeen yhteydessä on valmisteltu tiloja nuorisopalvelujen käyttöön. K.H.Renlundin museossa on valmisteltu Annie Krokforsin taidetta ja suomalaisia ITE-taiteilijoita esitteleviä kesänäyttelyitä. Kiepissä, Kokkolan luonnontieteellisessä museossa, on ollut kiitäjiin ja kehrääjiin liittyvä työpaja. Sivistystoimen vastuualueet ovat edelleen tiivistäneet sekä keskinäistä yhteistyötään että ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa eri asukasryhmien hyvinvointia edistävien palvelujen tuottamiseksi. Eri asiantuntijatahojen yhteistyöhön perustuva nuorten ohjauksen ja neuvonnan Ohjaamo-toimintakonsepti on otettu käyttöön nuorisokeskus Vingessä. Nuorisotapahtumien ja nuorisotilatyön kävijämäärät ovat olleet alkuvuonna nousussa. Kaupunginkirjaston Lahjoita lukuhetki ikäihmiselle -palvelun kautta kuntalaiset voivat lahjoittaa palvelutalojen asukkaille lukuhetken. Koko pääkirjaston sunnuntain aukiolokokeilu toteutettiin 11.1. 26.4.2015. Palaute on ollut myönteistä ja kokeilua jatketaan syksyllä. K.H.Renlundin museossa on jatkettu Kokkolan kouluhistoriaan liittyvää kokoamistyötä mm. kouluelokuvahankkeella yhteistyössä kaupungin opetustoimen kanssa. Museopalvelut on lisäksi aloittanut Museoviraston hankerahalla Kulttuuriympäristö- ja ekoterapiahankkeen, jota tehdään yhteistyössä nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja koulujen kanssa. Kiepissä järjestettyyn lintujen pesintäaiheiseen työpajaan liittyen kuvataiteilija Marjut Järvimies toteutti Linnunpesä-installaation. Vuonna 2015 toimintansa on käynnistänyt uusi nuorisovaltuusto. Perinteisten vaikuttamiskeinojen ja -ryhmien lisäksi kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia on kehitetty Kälviän asukasraadin pilotoinnilla. Asukasraati-toimintamallin arviointi tehdään kokeilujakson jälkeen. Kulttuuripalvelujen vastuualue on käynnistänyt avustusprosessin sähköistämistä koskevan suunnittelutyön yhdessä kaupungin tietohallinnon kanssa. Anders-kirjastojen uudet sähköiset palvelut Zinio ja Ellibs ovat käytettävissä lukuisilla eri alustoilla ja päätelaitteilla kotoa käsin tai asiakaspäätteillä kirjastossa. Kirjastot tarjoavat asiakkailleen lähes 60 aikakauslehden digitaaliset näköislehdet luettavaksi Zinio-lehtipalvelussa. Ellibs-kokoelmassa on kaunokirjallisuutta, tietokirjoja ja äänikirjoja aikuisille ja lapsille. Toimialan perehdyttämis- ja mentorointitoimintaa on jatkettu toimialan käytäntöjen mukaisesti. Sivistyskeskus on vastannut oman henkilöstönsä työhyvinvointitoiminnasta. Keskuksen ulkopuoliset vastuualueet ovat suunnitelleet ja toteuttaneet omat tyhy-prosessinsa itsenäisesti. Talouden toteutuminen Talousarvion toteutuma 1.1. 30.4.2015 on koko lautakunnan osalta oikealla tasolla. Toimintatuottojen toteutuma on 83,2 %. Toimintakulujen toteutuma huhtikuun loppuun mennessä on 32,7 %. Toimintakatteen toteutuma on 29,8 %. Määrärahat ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta 14 Koko sivistystoimessa on keväällä 2015 käynnistynyt kehittämistyö, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia prosessi- ja palvelupohjaisen organisaatiomallin soveltamiseen sivistystoimessa.

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta on käynnistänyt keskustelun vastuualueidensa avustustoiminnan kehittämismahdollisuuksista. Vastuualueet ovat suunnitelmien mukaisesti kiinnittäneet erityishuomiota hankerahoituksen hankkimiseen vuonna 2015. Kirjaston edellisenä vuonna lähettämistä hankehakemuksista saatiin kahteen myönteinen päätös sekä maakuntakirjastoavustus vuodelle 2015. 15

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen LIIKUNTALAUTAKUNTA 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelut Toimintatuotot 1 321 700 467 947 35,4 % 459 776 1 476 187 31,1 % Toimintakulut -5 052 430-1 560 338 30,9 % -1 572 316-4 963 412 31,7 % TOIMINTAKATE -3 730 730-1 092 391 29,3 % -1 112 540-3 487 225 31,9 % Liikuntalautakunta on nettositova yksikkö Liikuntalautakunnan toimintavuosi on käynnistynyt toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla on kehitetty Tuu Mukaan! -hankkeessa, jolle Ely-keskus myönsi 26 000 euroa jatkorahoitusta. Voimaa vanhuuteen -ohjelman hengessä on jatkettu KunnonHoitajien, VertaisVetureiden ja ulkoiluystävien kouluttamista. Liikuntaneuvonnan ja terveysliikunnan palveluketjua on kehitetty yhdessä terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin ja yksityisten liikunnan palvelutuottajien kanssa. Liikuntaneuvonta siirtyi terveyskeskuksen tiloihin huhtikuun alusta. Liikennevirasto myönsi liikkumisen ohjauksen valtionavustusta hankkeelle Pyöräilymyönteisin työnantaja -kilpailu, jonka puitteissa tarjotaan työnantajille asiantuntija-apua pyöräilyn edistämiseksi. Kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden osallisuuden lisäämiseen palvelujen kehittämistyössä on alkuvuonna panostettu kehittämissuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. On järjestetty seurafoorumi teemalla liikunnan harrastamisen kova hinta. Urheilutaloon / Areenaan liittyvät tarpeet ja toiveet kartoitettiin urheiluseurakyselyllä, johon 39 seuraa ja/tai jaostoa vastasi. Opettajille on tehty uimaopetusta koskeva tyytyväisyyskysely osana opinnäytetyötä. Ensimmäinen asukasraatipilotti on käynnistetty Kälviällä yhdessä sivistystoimen vapaa-aikapalvelujen kanssa. Uintikeskus VesiVeijarin kävijämäärä on vähentynyt 3 715 käynnillä edellisen vuoden vastaavaan aikaan (tammi-maaliskuu) verrattuna. Tämä selittynee erinomaisilla luistelu- ja hiihtokeleillä, sillä talven ulkoiluolosuhteet heijastuvat aina kävijämääriin. Maaliskuussa kävijöissä päästiin 335 käynnin parannukseen. Erityisliikuntakortin käyttö on lisääntynyt entisestään. Sisäliikuntatilojen käyttö on ollut aktiivista eikä Kampushallin valmistuminen vaikuttanut muiden tilojen käyttöasteisiin merkittävästi. Jäähallissa on jääurheilutoiminnan lisäksi pelattu yksi Eurocup peli sekä lentopalloliigan finaalipelit Kälviän urheilukentän peruskorjauksen hankesuunnitelma on valmistunut. Kustannuslaskenta osoitti, että varattu määräraha ei tule riittämään ja hankkeen toteuttamiseen ja aikatauluun palataan valtionavustuspäätöksen (touko-kesäkuu) jälkeen. Jäähallin uusi kaukalo kilpailutettiin, ja asennus tapahtuu heinäkuussa. Talouden toteutuminen Liikuntalautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 35,4 %. Toimintakulujen toteutuma on 30,9%. Toimintakate 29,3 %, on ajankohtaan nähden oikealla tasolla. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Koko sivistystoimessa on keväällä 2015 käynnistynyt kehittämistyö, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia prosessi- ja palvelupohjaisen organisaatiomallin soveltamiseen sivistystoimessa. Vastuualueet ovat suunnitelmien mukaisesti kiinnittäneet erityishuomiota hankerahoituksen hankkimiseen vuonna 2015. 16

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Tehtäväalue TA 2015 1.1.-30.4.2015 tot % ta 1.1.-30.4.2014 TP 2014 tot % tp KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Toimintatuotot 51 331 860 15 454 017 30,1 % 15 156 549 47 823 167 31,7 % Toimintakulut -49 243 259-14 835 205 30,1 % -14 358 803-48 291 419 29,7 % TOIMINTAKATE 2 088 601 618 812 29,6 % 797 746-468 252-170,4 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Teknisellä toimialalla sairauspoissaoloja oli n. 1 % enemmän kuin vuonna 2014 vastaavana ajanjaksona. Tapaturmapoissaoloja oli edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna n. 4 % (10 kalenteripäivää) vähemmän. Suunniteltu kaavoitusyhteistyön käynnistäminen Keski-Pohjanmaan liiton kanssa ja siihen liittyvät henkilöstöjärjestelyt toteutettiin alkuvuoden aikana. Uusi kaavoituspäällikkö saatiin rekrytoitua ja aloittaa töissä kesäkuun alussa. Paikkatietopalveluissa tehtiin stereoilmakuvausta Kokkolan itäiseltä alueelta. Teknistä toimialaa koskeva dokumentinhallintajärjestelmän käyttööotto (M-Files) käynnistettiin ja tuotettiin mm. ulkoilu- ja pyöräilykarttaa. Kaupungin paikkatietoaineistojen sähköistä jakelua on kehitetty eteenpäin. Maapolitiikkapalvelut on luovuttanut 25 omakotitalotonttia tai -rakennuspaikkaa. Varauksia on vireillä 18. Vapaana kanta-kokkolan alueella on 26 tonttia, joista 18 Nuolipuron alueella ja kahdeksan Mustikkamäessä. Lohtajan, Kälviän ja Ullavan alueilta ei ole luovutettu tontteja. Yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja on kanta-kokkolan alueelta myyty kaksi kappaletta. Teollisuus- ja yritystontteja on vuokrattu neljä kappaletta. Maata on myyty miltei 2,8 milj. eurolla (tilanne 21.5.2015). Uusien vuokrattujen tonttien myötä kaupungin vuotuiset vuokratulot ovat kasvaneet 43 000 eurolla tänä vuonna. Metsäpalveluiden osalta heikot korjuuolosuhteet ja lumituhot ovat aiheuttaneet talvella ylimääräistä työtä. Tästä huolimatta työt on saatu tehtyä pääosin suunnitelmien mukaisesti. Metsien tulot ja menot ovat toteutuneet ennakoidulla tavalla. Kiinteistötoimitusten tilanne on jonkin verran elpynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden alusta 30 uutta kiinteistötoimitusta on tullut vireille, 11 tonttijakoa/tonttijaon muutosta on laadittu ja 45 tonttia rekisteröity. Toiminnan painopiste on ollut uusilla asemakaava-alueilla. Maastomittauspalveluiden painopiste on alkuvuodesta ollut uusien katujen ja tonttien mittauksissa Mustikkamäellä ja Kaanaanmaan alueella. Rakennusten sijaintien merkitsemisiä ja muita mittaustoimenpiteitä on tehty jokseenkin aikaisempien vuosien tahtiin. Kaavatöiden valmistelu on edennyt kaupunginhallituksen 8.12.2014 hyväksymän työohjelman/ kaavoituskatsauksen pohjalta. Asemakaavatöiden painopiste on ollut asuntoalueiden asemakaavatöissä. Kaupunginvaltuustossa tai -hallituksessa on kuluneen neljänneksen aikana hyväksytty kolme asemakaavatyötä. Konsulttitoimenantona on laadittu yleiskaavatöiden perusselvityksiä: Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys, Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma, Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma ja kyläkaavojen arkeologisia kulttuuriperintöselvityksiä. Poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuhakemusten määrä kuluneena neljänneksenä vastaa viime vuoden määrää. Alkuvuoden sääolosuhteet olivat normaalia lumisemmat ja aurauskertoja alkuvuodelle kertyi keskimääräistä enemmän. Myös lumenajoa oli normaalia enemmän. Säiden nopean vaihtelun johdosta myös hiekoitushiekkaa kului normaalia enemmän. Tämän johdosta liikenneväylien kunnossapidossa ovat menot olleet hiukan edellisvuotta suuremmat. Tavoitteeksi asetetut aurausrajat on kyetty täyttämään. Kunnallistekniset investointityöt uudisrakennusalueilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. 17

Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelman laatiminen jatkuu yhteistyössä ely-keskuksen kanssa. Valtatie 8 ja valtatie 28 (Kajaanintie) liittymään on valmistunut erkanemiskaistan suunnittelu välivaiheen ratkaisuna ely-keskuksen toimesta. Se toteutetaan kesän 2015 aikana. Talousarvion investointiosaan sisältyvät isot talonrakennushankkeet, Isokylän monitoimitalo, Lucina Hagmanin koulu ja Ulkometsän päiväkoti etenivät suunnitellussa aikataulussa. Elinkaarimallilla toteutettavan Torkinmäen koulu- ja päiväkotihanketta valmisteltiin rakennuslupavaiheeseen. Kesän aikana toteutettavista laajemmista IV-muutostöistä on suunniteltu ja kilpailutettu mm. Halkokarin koulun ja Jäähallin IV-muutostyöt. Kaupungintalon tilasuunnittelu on käynnistynyt. Ventuksen sosiaalikeskuksen ensimmäinen vaihe valmistui helmikuussa ja työt jatkuvat syksyllä neuvolatoiminnan siirtyessä Isokylän monitoimitaloon. Talvi oli normaalia lämpimämpi tammi-huhtikuussa. Lumi aiheutti normaalia enemmän aurauskertoja. Energiakulutuksen seurantaa ja kiinteistöjen etähallintaa on tehostettu. Osassa rakennuksia on sisäilmaongelmista johtuen ilmastointikoneiden käyntiaikoja ja säätöjä jouduttu muuttamaan ja tämä on lisännyt rakennusten energiakulutusta. Kiinteistöjen pilottikohteiden sähköinen huoltoohjelma otettiin käyttöön. Huolto-ohjelmaa ollaan myös laajentamassa. Talouden toteutuminen Huhtikuun perusteella tehdyn karkean toteuma-arvion mukaan näyttää siltä, että kaupunkirakennelautakunnan on mahdollista pysyä talousarviossa toimintakatteen osalta. Tulot kertynevät hieman tuloarvion alittaen, mutta myös menot tulevat vastaavasti alittumaan. Tulojen toteutumaprosentti on noin 30,1% talousarvioon nähden ja menojen noin 30,1%. Epävarmuustekijöitä talousarvion toteutumiselle tuovat kiinteistöjen sisäilmaongelmat. Alkuvuoden sääolosuhteet ovat olleet kokonaisuutena toimialalle normaalit. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteuttamisella pyritään myös edesauttamaan talousarviossa pysymistä. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Sopeuttamistoimiin liittyvä yksilöity suunnitelma käsiteltiin lautakunnassa. Keskeisimmät hankkeet ovat sairaalanmäen kiinteistöjen ja tukipalveluiden järjestelyt, Isokylän monitoimitalon teknisten tukipalveluiden järjestelyt, ruokapalvelun ja siivouspalveluiden yhdistäminen, kolmannen sektorin hyödyntäminen ja määriteltyjen rivitalojen/kerrostalojen siirto Kokkolan Vuokra-asunnoille. 18