Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Samankaltaiset tiedostot
ICT-vertaistuki. Ei se kuule oppi millään vippaskonsteilla päähän mene.

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät

ICT-vertaistuki. Oppijalähtöisyys!

ICT-vertaistuki. Ympäristö- ja laiteriippumattomuus.

ICT-vertaistuki. Oppilaasta osaaja

ICT-vertaistuki. Liikkeelle ja luontoon!

ICT-toimintasuunnitelma

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Oppilaan polku hanke (9/ /2016)

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Opetussuunnitelman perusteiden laadinta yleissivistävässä koulutuksessa Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Itsearviointi ja laadunhallinta

Pedagoginen johtaminen

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Keski-Suomen tutoropettajaverkoston muodostuminen ja toiminnan helmet

Vaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen. Lempäälä

Lasten ja nuorten palvelut

Kouvolan kaupungin JOPOt

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

Suomalaisen koulun kehittäminen

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari , Päivi Virtanen

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

SIMO JANUARY 08, 2015

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Esiopetuksen työ- ja arviointisuunnitelmat Kasvatus- ja sivistysltk

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.

Intensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6. Toimintasuunnitelma

OPS-työryhmä. enorssin kevätseminaari Savonlinna. enorssi/ops-ryhmä

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Lohjan OPS2016- prosessi

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

KELPO- muutosta kaivataan

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Pedagogisen johtamisen katselmus

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Elisa Helin, Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

-tavoitteellisesti kohti ammattiosaamista

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Transkriptio:

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto. Verkosto on käynnistetty osana seutukunnallista Osaava -hanketta. Jyväskylän kaupungin esiopetuksessa on perustettu 18 opettajan kehittäjäopettajaverkosto. Jyväskylän perusopetuspalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut yhdistyvät ja muodostavat yhteisen kasvun ja oppimisen alueen 1.8. alkaen. Jyväskylän kaupunki on laatinut perusopetuksen ja esiopetuksen yhteisen ICT-toimintasuunnitelman pedagogisen ICT-käytön edistämiseksi. Vaikuttavuutta haetaan kohdentamalla toiminta seuraaviin asioihin: Uuden opetussuunnitelman sisältö, tvt-ops. Sisällöllisesti ja toiminnallisesti laadukkaat sekä teknisesti helppokäyttöiset sähköiset oppimateriaalit ja sähköiset palvelut. Mobiili toimintamahdollisuus ja laitekanta. Oppilaiden omien laitteiden ottaminen osaksi käyttöympäristöä. Pedagogisen ICT-käytön ohjauksen kehittäminen (vertaistukiverkosto), hyvien käytänteiden levittäminen suoraan oppilasryhmiin. Oppilaiden ja opettajien käyttämien (pedagogisten) palveluiden yhteensopivuuden ja yksittäisten (pedagogisten) palvelujen kehittäminen. Toimenpideohjelmassa on määritelty pedagogisen ICT-käytön ohjauksen (vertaistukiverkosto) tehtävät seuraavasti: TVT -opetussuunnitelman jalkauttaminen oppilaille ja opettajille. Hyvien pedagogisten käytänteiden levittäminen. Oppilaan ja opettajan sähköisten pedagogisten palvelujen ja sähköisten oppimateriaalien käyttöönoton tukeminen (esim. Office 365, uusi Peda.net). Mobiililaitteiden pedagogisen käytön tukeminen. Oppilaiden omien laitteiden käyttöönoton (osana koulun käyttöympäristöä) tukeminen. Pedagogisten ICT-kehittämishankkeiden tukeminen, kehittämishankkeiden hyvien käytänteiden kirjaaminen ja levittäminen. Vertaistukiverkosto koostuu osaavista ja aktiivisista ICT:tä käyttävistä opettajista, joilla on aito kiinnostus pedagogiseen ICT-käytön ohjaukseen. Verkostossa ovat edustettuna kaikki perusopetuksen koulut sekä kaikki esiopetuksen ehipsu hankkeessa mukana olevat päiväkodit.

Toistaiseksi vertaistukiverkoston toiminta on keskittynyt Office 365 palvelun käyttöönoton ohjaukseen ja esiopetuksessa ehipsu hankkeen opetusryhmien tablet laitteiden käyttöönoton ohjaukseen. Pedagogisen ICT-käytön ohjaus (vertaistukiverkoston toiminta) nähdään jatkossa tärkeimpänä tukitoimenpiteenä monipuolisten uusien opetusmenetelmien ja välineiden käyttöönotossa. Vertaistukiverkoston toiminnan tulee tukea uuden opetussuunnitelman toteuttamista, hyvien käytänteiden levittämistä sekä opettajien ja oppilaiden laaja-alaisen pedagogisen ICT-osaamisen kehittymistä. ICT-toimintasuunnitelma ei voi toteutua ilman toimivaa tuki- ja ohjausverkostoa. Vaikka vertaistukiverkosto on jo perustettu, sen toiminnan vieminen koulun arkeen on hankalaa käytännön toiminnan mahdollistavien resurssien puuttuessa. Laajan vertaistukiverkoston pedagogisen toiminnan käynnistäminen sekä siihen liittyvä yhteistyö eri tahojen (palveluntarjoajat, oppimateriaalien tuottajat, muut kunnat) kanssa tarvitsee onnistuakseen myös toiminnan koordinointia ja sen resursointia. Vertaistukitoiminnan tavoitteet 2014-2015 Pedagogisen ICT-käytön ohjauksen vakiinnuttaminen osaksi koulujen arkea. Esiopetuksen ja perusopetuksen tukiverkostojen yhdistäminen noin 50 opettajan vertaistukiverkostoksi. Verkostoituminen oppilaitos-, oppilaitosaste- ja kuntarajojen yli. Vertaistukiverkostoon kuuluvien opettajien sitouttaminen ja kouluttaminen pedagogisen ICTkäytön ohjaajiksi. ICT-toimintasuunnitelman toteuttaminen kouluissa. Opetussuunnitelmaa tukevien hyvien pedagogisten käytänteiden valitseminen, määrittely, jakaminen ja levittäminen. Noin 450 perusopetuksen opettajan ohjaaminen pedagogiseen ICT:n käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimintaan osallistuu noin 9000 oppilasta. Noin 260 esiopetuksen opettajan ohjaaminen pedagogiseen ICT:n käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimintaan osallistuu noin 1300 esiopetusikäistä oppilasta. Pedagogisen ICT-käytön ohjauksen jatkumon rakentaminen nivelvaiheiden yli yhdessä esiopetuksen, perusopetuksen ja 2.asteen kanssa (Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja lukioiden e-tutor -toiminta) kanssa. Yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien määrittely sekä ohjaajien verkostoituminen. Pedagogisen ICT-käytön ohjauksen mallien ja pedagogisten hyvien käytänteiden jakaminen ja levittäminen Jyväskylässä, mutta myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Oppilaiden kehittämisideoiden ja oppilaslähtöisten uusien toimintamallien esiin nostaminen. Kannustaminen uusien toimintatapojen ideointiin ja käyttöönottoon. Vertaistukihenkilöiden, opettajien ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Aikaisempien hankkeiden (esim. ehipsu ja moppijat) kokemusten hyödyntäminen koko verkostossa.

1 Vaihe 1, syksy 2014: Vertaistukihenkilöiden kouluttaminen pedagogisiksi ICT-ohjaajiksi Uusi OPS ja ICT -toimintasuunnitelma 2 3 Yhteiset teemat Kaikkia opettajia ja oppilaita koskevat pedagogiset ohjausteemat Erikoistumisteemat Toimintasuunnitelmassa määritellyt pedagogiset erikoistumisteemat Teema 1 Teema 2 Jne 4 Koulu 1 Ohjaajan oma pilotti Oma oppilasryhmä Koulu 2 Ohjaajan oma pilotti Oma oppilasryhmä Jne 1 2 3 Vertaistukihenkilöt saavat koulutuksen uuden OPS:n ja ICT-toimintasuunnitelman keskeisiin periaatteisiin sekä ymmärtävät kokonaisuuden, johon yksittäisten tavoitteiden ja teemojen kautta tähdätään. Vertaistukihenkilöt saavat koulutuksen koko kaupunkia koskeviin yhteisiin ICTkehittämisteemoihin (esim. uuden Peda.netin ja Office 365 palvelun pedagoginen käyttö, mobiililaitteet). Kaikki ohjaajat eivät voi hallita syvällisesti kaikkia ICT-toimintasuunnitelman teemoja. Yhteisten teemojen lisäksi kukin vertaistukihenkilö erikoistuu vähintään yhteen ICT-toimintasuunnitelmassa määriteltyyn erikoistumisteemaan ja verkostoituu samasta teemasta kiinnostuneiden muiden ohjaajien kanssa. Erikoistumisteemoja ovat esimerkiksi: Liikkeelle ja luontoon (esim. tutkiva oppiminen, ilmiöpohjaisuus) Oppilaasta osaaja (monilukutaito, TVT-OPS) Oppijalähtöisyys (esim. kasvun kansio, oppimishistoria, portfoliot) Ympäristö- ja laiteriippumattomuus (esim. oppilaiden omien laitteiden käyttäminen opetuksessa) Oppilaasta tiedostava ja vastuullinen toimija (esim. mediakasvatus, terveysnäkökulma) Sähköiset sisällöt ja työvälineet tarpeen mukaan (esim. kustantajien sähköiset oppimateriaalit)

4 Vertaistukihenkilöt toteuttavat sekä yhteisiin teemoihin liittyvän että oman erikoistumisteemansa mukaisen hyvän käytänteen / uuden pedagogisen toimintatavan pilotoinnin oman oppilasryhmänsä kanssa omalla koululla. Pilotointi on oleellinen osa pedagogiseksi ICT-ohjaajaksi kouluttautumista. Pilotti raportoidaan ja arvioidaan omaan verkkopäiväkirjaan. Kokemusten pohjalta arvioidaan ja kehitetään ICT-toimintasuunnitelmaa. 2 Vaihe 2, vuosi 2015: Pedagogisen ICT-käytön ohjauksen toteuttaminen koulujen arjessa. Yhteiset teemat Kaikkia opettajia ja oppilaita koskevat pedagogiset ohjausteemat Toteutetaan kaikilla kouluilla rehtorin ilmoittamissa opetusryhmissä. Vastuu toteutuksesta on oman koulun vertaistukihenkilöllä. 1 Koulu 1 Nimeää ohjaukseen osallistuvat ryhmät ja opettajat. Sopii ohjauksesta koordinaattorin kanssa. Koulu 2 Nimeää ohjaukseen osallistuvat ryhmät ja opettajat. Sopii ohjauksesta koordinaattorin kanssa. Jne 3 Teema 1 Teema 2 Jne Erikoistumisteemat Toimintasuunnitelmassa määritellyt pedagogiset erikoistumisteemat Toteutetaan koulun tarpeiden ja toiveiden mukaisesti rehtorin ilmoittamissa opetusryhmissä. Vastuu toteutuksesta on teemaan erikoistuneella vertaistukihenkilöllä. 1 Rehtorit nimeävät omalta koulultaan ne opettaja oppilasryhmät, jotka osallistuvat kevään aikana pedagogisen ICT-käytön ohjaukseen ja ilmoittavat ryhmät koulun omalle tukihenkilölle sekä koordinaattorille. Nimeäminen tapahtuu koululla käytävien kehittämiskeskustelujen (koulun toimintasuunnitelma) perusteella. Pedagoginen ICT-käytön ohjaus kohdistuu ensisijassa opettaja oppilasryhmiin, jolloin hyvä käytäntö tai pedagoginen malli tai palvelu otetaan suoraan käyttöön opettajan lisäksi oppilastasolla. Tämä on todettu aikaisemmissa hankkeissa selvästi vaikuttavimmaksi tavaksi ottaa käyttöön uusia pedagogisia hyviä käytänteitä. Tuki pelkästään uusien asioiden kanssa painivalle opettajalle ei riitä siihen, että hyvä käytänne jäisi toimimaan koulun arjessa. Myös oppilaat tarvitsevat

ohjausta! Tässä mallissa ohjauksessa olevan opettajan myös näkee heti, miten (hyvin) oppilaat selviävät annetuista tehtävistä ja ICT:n käytöstä. 2 3 Kaikille yhteisten teemojen ohjauksesta vastaa koulun oma vertaistukihenkilö. Erikoistumisteemoissa vertaistuki toimii oppilaitosrajojen yli sen mukaan, mihin ICTtoimintasuunnitelman teemaan ohjausta koululla kulloinkin tarvitaan. Kaikkia teemoja ei välttämättä toteuteta kaikilla kouluilla, vaan koulu valitsee teemat oman kehittämistarpeensa mukaan. Koordinaattori ilmoittaa rehtoreille / johtajille kuhunkin teemaan perehtyneet tukihenkilöt ja rehtorit sopivat ohjauksesta suoraan tarvittavien tukihenkilöiden kanssa. Koordinaattori auttaa tarvittaessa sopivan vertaistukihenkilön löytymisessä. Rehtori voi tilata ohjausta myös haluamilleen opettajaryhmille (opettaja-oppilasryhmien lisäksi) koulun tarpeen mukaan. Hyviä käytänteitä kehitetään sekä uusia ideoidaan ja kirjataan koko vertaistukitoiminnan ajan. Vertaistukihenkilöt pitävät yhteyttä säännöllisesti ja tarvittaessa kokoontuvat teemojen mukaisissa pienryhmissä. Teemaryhmiin otetaan mukaan myös oppilaita ja ohjattavia opettajia. Vertaistuen toiminnan arviointi Vertaistuen vaikutusta oppilaiden ja opettajien toimintaan arvioidaan määrällisesti ja laadullisesti: Kuinka monta opettaja - oppilasryhmää on saanut pedagogista ICT-käytön ohjausta? Paljonko ohjausaikaa on käytetty yhtä ryhmää kohti? Ovatko hyvät käytänteet, mallit ja palvelut jääneet osaksi koulun arkea? > Kysely ja haastatteluja opettajille, oppilaille ja huoltajille. Miten pedagogisen ICT-käytön ohjausta tulisi kehittää? > Kysely ja haastatteluja ohjaajille, rehtoreille ja ohjaukseen osallistuneille opettajille.

Vuodet 2014-2015 yhden vertaistukihenkilön näkökulmasta Vaihe 1, syksy 2014: Vertaistukihenkilöiden kouluttaminen pedagogisiksi ICTohjaajiksi 1. Osallistuminen aloitusseminaariin 2. Perehtyminen uuden OPS:n sisältöön ja ICT-toimintasuunnitelmaan 3. Perehtyminen kaikille yhteisiin koko kaupunkia koskeviin kehittämisteemoihin 4. Perehtyminen erikoistumisteemoihin, oman erikoistumisteeman / teemojen valinta. 5. Verkostoituminen samoista teemoista kiinnostuneiden opettajien ja muiden vertaistukihenkilöiden kanssa. 6. Oman oppilasryhmän kanssa toteuttavien uusien pedagogisten toimintatapojen valinta. 7. Valittujen uusien pedagogisten toimintatapojen pilotointi oman oppilasryhmän kanssa. Pilotin arviointi. Vaihe 2, vuosi 2015: Vertaistuen toteuttaminen koulujen arjessa. 1. Oman koulun opettaja oppilasryhmien ohjaaminen yhteisiin kehittämisteemoihin liittyen. 2. Oman ja muiden koulujen opettaja oppilasryhmien ohjaaminen omaan erikoistumisteemaan liittyen. 3. Opettajaryhmien kouluttaminen koulujen toiveiden perusteella. 4. Verkkopäiväkirjan pitäminen. Hyvien käytänteiden kirjaaminen ja kehittäminen. 5. Yhteydenpito ja kokoontuminen oman teemaryhmän kanssa. 6. Vertaistuen arviointiin ja raportointiin osallistuminen, kyselyihin ja haastatteluihin vastaaminen. 7. Alueellisissa koulutustilaisuuksissa kouluttajana toimiminen tarpeen mukaan.