Pietarsaaren seudun kunnat

Pietarsaaren seudun kunnat Kuntien talous HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy

Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 1 Talouden nykytilan tarkastelu... 2 Peruskunnan tase... 2 Nettolaina... 2 Taseen omaisuus... 4 Taseen riskit... 5 Konsernitase... 7 Erityiset konsernitaseen erät... 7 Tuloslaskelma... 9 Tulojen ja menojen epätasapaino... 9 Rahoitus...13 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...15 Johtopäätökset...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...22

Kuvat: Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980 2040... 2 Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2004-2013... 3 Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2004 2013... 6 Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2004 2013... 7 Kuva 5 Konsernitaseen suuruus 2004 2013 /as... 7 Taukukot: Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2004 2040, asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2004 2040... 1 Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 3 Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2004 2013... 4 Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä... 5 Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna... 6 Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin... 8 Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina... 8 Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos 1999 2013... 9 Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla (1999 2013) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2009 2013) tarkasteltuna...10 Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2007 2013...10 Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N=304...11 Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys 2013...11 Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...13 Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...14 Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2013....14 Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...15 Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...16 Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta....16 Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua...17 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan 2015 2016 noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste)...17 Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus...17 Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja 2014 2020...18 Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 25 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla...19 Taulukko 26 Kuntien nettolaina vero-% velkasopeutus...19

Pietarsaaren seudun kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluku on kasvanut Luodossa, Pietarsaaressa, Pedersören kunnassa ja Uudessakaarlepyyssä. Selvästi nopeinta väestökasvu on ollut Luodossa, noin 1,8 %/v. Kaikissa tarkasteltavissa kunnissa kuntien välinen muuttoliike on ollut negatiivista. Luodossa ja Pedersören kunnassa väestökasvu on aiheutunut suurimmaksi osaksi luonnollisesta väestönlisäyksestä. Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä kasvu taas painottuu maahanmuuttoon. Kruunupyyssä väkiluku on supistunut noin kaksi ja Evijärvellä jopa kahdeksan prosenttia. Vuotuisena muutoksena Kruunupyyn supistuminen on ollut noin -0,2 %/v ja Evijärven noin -1 %/v Asukasluvun alenema 2004 2013 on Evijärvellä ja Kruunupyyssä on aiheutunut siitä, että kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa ja kuntien välinen nettomuutto negatiivista. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Evijärvellä, jossa mediaani-ikä on myös maan keskitasolla (47). Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä nuorempaa väestöä. Luoto ja Pedersöre olivat 2013 mediaani-iältään Suomen viiden nuorimman kunnan joukossa. Tilastokeskuksen trendiennusteen perusteella väestön ennakoidaan kasvavan muissa alueen kunnissa paitsi Evijärvellä. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Luodossa, jossa vuotuinen väestönkasvu on noin 1,4 %. 2004 2009 2013 2020 2030 2040 2013->40 2004 2009 2013 2020 2030 2040 2013->40 Evijärvi 2 935 2 772 2 685 2 551 2 419 2 326-13 % Evijärvi 43 46 47 48 48 48 1 Kruunupyy 6 811 6 720 6 682 6 666 6 757 6 789 2 % Kruunupyy 41 43 44 43 44 45 1 Luoto 4 323 4 719 5 065 5 682 6 401 6 980 38 % Luoto 27 28 28 29 30 31 3 Pedersören kunta 10 511 10 821 10 970 11 566 12 153 12 526 14 % Pedersören kunta 34 34 34 35 36 36 2 Pietarsaari 19 467 19 627 19 633 19 693 19 896 20 007 2 % Pietarsaari 41 43 44 45 46 46 2 Uusikaarlepyy 7 436 7 452 7 524 7 846 8 227 8 462 12 % Uusikaarlepyy 42 42 43 41 42 42-1 Yhteensä 51 483 52 111 52 559 54 004 55 853 57 090 9 % Yhteensä 39 40 40 40 41 41 1 Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2004 2040, asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2004 2040 Ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen muutoksen aiheuttama kustannus- ja rahoituspaine on yksi merkittävimmistä koko maan kuntasektoria koskettavista ongelmista. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 70:llä vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa 300 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. 1

Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos 350 300 250 200 150 100 50 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1980 1984 1988 1992 Yli 75-vuotiaiden määrä 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980 2040 Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2013 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Pedersöre (noin 19.000 eur(v/yli 75-vuotias) ja vähiten Pietarsaari (14.000 eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,45 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Pedersörellä, pienin Evijärvellä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Evijärvi, Kruunupyy ja Luoto näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Evijärvi). 2

Nettolainakanta /as 2004 2013 Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa 2004 2013 Muutos Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Pietarsaari ja vähävelkaisin maan sadan vähävelkaisimman joukkoon kuuluva Luoto. Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat velkaantuneet selvästi muita nopeammin. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Evijärvellä, jossa on nettovelkataso suhteutettuna takaisinmaksukykyyn jopa laskenut. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Evijärvi 1 024 1 156 133 2 94 Evijärvi 11,1 9,8-1,2 2 117 Kruunupyy 1 179 1 765 585 4 144 Kruunupyy 12,5 13,2 0,7 4 159 Luoto 570 782 212 1 63 Luoto 6,0 6,2 0,2 1 70 Pietarsaari 1 773 4 678 2 904 6 300 Pietarsaari 13,7 29,3 15,5 6 291 Pedersören kunta 376 1 557 1 180 3 121 Pedersören kunta 4,0 11,7 7,8 3 138 Uusikaarlepyy -247 1 940 2 187 5 161 Uusikaarlepyy -2,6 13,7 16,3 5 167 Uusi kunta 974 2 709 1 735 245 Uusi kunta 9,1 19,0 9,9 231 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Nettolainakanta vero-% - 10,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2004-2013 Uusi kunta olisi /as-mitattuna vähän yli ja vero-% mitattuna selkeästi yli maan keskimääräisen velkaantumistason. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Evijärvi, Luoto ja Pedersöre. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 92 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2013 taseen keskikorko oli korkein Kruunupyyssä (2,63 %) ja matalin Luodossa (0,61 %). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. 3

Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Evijärvellä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2004 2013 kasvanut. Ylivoimaisesti suurin käyttöomaisuus on euromääräisesti ollut Pietarsaaressa. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.980 eur/as; koko maassa 6.183 eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Pietarsaaren käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.386 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on tarkastelujaksolla kasvattanut Uusikaarlepyy. Pienin käyttöomaisuus oli 2013 Kruunupyyssä, hieman alle 3.700 eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 Käyttöomaisuuden muutos - nettolainakannan muutos 2004 2013 Muutos 2004 2013 Muutos Evijärvi 3 004 3 105 101 Evijärvi 13 744 11 664-2 080-2 181 Kruunupyy 8 031 11 791 3 760 Kruunupyy 16 431 24 576 8 145 4 385 Luoto 2 466 3 963 1 497 Luoto 19 000 25 495 6 495 4 998 Pietarsaari 34 522 91 835 57 313 Pietarsaari 124 900 184 266 59 366 2 053 Pedersören kunta 3 955 17 076 13 121 Pedersören kunta36 373 57 354 20 981 7 860 Uusikaarlepyy -1 834 14 600 16 434 Uusikaarlepyy 32 369 63 518 31 149 14 715 Uusi kunta 50 144 142 370 92 226 Uusi kunta 242 817 366 873 124 056 31 830 Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2004 2013 Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Pietarsaarella ja Uudellakaarlepyyllä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (2900 ha ja 1900 ha). Pedersörellä ja Uudellakaarlepyyllä on myös peltopinta-alaa yli 100 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 4

Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören k.uusikaarlepyy Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä 31.12., kpl 82 24 18 11 7 5 Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, 31.12. h-m² 4257 1579 1022 680 351 383 Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, 31.12. kpl 27 4 2 6 13 0 Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, Kunnan omistamien 31.12. kpl tai 27 100 109 706 194 300 määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti 51 19 25 37 20 41 Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² 21800 43753 26828 100533 68317 43854 Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha 2 2 7 32 37 25 Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 0,7 0,3 1,4 1,6 3,4 3,3 Peltopinta-ala, ha 6 35 50 63 128 113 Metsäpinta-ala, ha 430 360 529 2878 659 1907 Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Luodon ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat ja vastasivat 2013 yli 12 veroprosenttiyksikköä. Evijärven riskisijoitukset vastaavat noin yhdeksää, Uudenkaarlepyyn kahdeksaa ja Pietarsaaren noin seitsemää veroprosenttiyksikköä. Kruunupyyssä ja Pedersöressä on joukon pienimmät ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Pedersören antolainat ovat joukon suurimmat (177 /as), mutta nekin jäävät selvästi maan keskitason alapuolelle. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille. Kuntien takauksista vuonna 2013 suurimmat olivat selkeästi Luodolla (lähes 12 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Pienimmillään takaukset olivat 2013 Evijärvellä (0,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). 5

Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kruunupyyssä (4,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät /as 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2004 2013 Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Evijärvellä oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä 2013 ollut Luodossa. Eniten ylijäämään on tarkastelujakson aikana kasvattanut Uusikaarlepyy. Jakson aikana myös Kruunupyyn ja Pedersören kunnan ylijäämät ovat kasvaneet. Evijärven ja Pietarsaaren kumulatiiviset jäämät ovat kehittyneet tarkastelujoukossa heikoimmin. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! 6 Sijoitus ryhmässä Evijärvi 1,5-1,2-2,6-7,1-8,9-7,5-5,7-2,4-3,4-5,0-6,5 6 Kruunupyy 0,4 0,6 2,5 4,0 5,5 6,3 6,5 5,6 4,4 2,3 1,9 4 Luoto 16,4 15,6 15,0 14,6 14,8 15,4 17,0 15,7 16,0 15,4-1,0 1 Pietarsaari 5,6 4,6 5,5 5,3 4,8 3,7 4,5 3,8 2,8 0,7-5,0 5 Pedersören kunta 5,5 4,2 4,0 3,8 3,9 4,2 5,7 5,9 5,0 6,6 1,1 3 Uusikaarlepyy 7,3 8,1 9,4 10,2 9,9 8,2 9,5 9,9 10,0 10,4 3,1 2 Uusi kunta 5,8 5,1 5,7 5,7 5,6 5,2 6,2 6,0 5,3 4,4-1,4

Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Luodossa (17,0 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Pietarsaaren konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,3). Pienin konsernilainakanta oli 2013 Kruunupyyssä (noin 4,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Luodossa, Uudenkaarlepyyn konsernin oma lainakanta on alentunut noin 1,5 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa matalampi. 20,0 15,0 10,0 5,0 Vain konsernin lainakanta vero-% 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2004 2013 Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Pietarsaaressa, pienin Evijärvellä. 20 000 15 000 10 000 5 000 Konsernitase /as 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 5 Konsernitaseen suuruus 2004 2013 /as 7

Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kuin konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet tase-erittäin yhteen. Yhdistelmä Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma 1000 571 232 3 169 626 4 861 957 3 445 610 2 621 036 2 569 720 15 986 747 Konsernitase /as 10 868 14 378 18 646 16 558 14 396 13 260 26 094 9 890 Oma pääoma 1000 206 317 1 430 656 2 313 085 881 769 871 430 1 265 184 9 089 593 Oma pääoma /as 3 925 6 490 8 871 4 237 4 786 6 528 14 836 3 825 Vieras pääoma 1000 350 670 1 642 686 2 327 951 2 389 459 1 582 512 1 150 978 5 833 132 Lainakanta /as 4 856 5 598 7 222 8 960 6 883 4 097 7 814 4 115 Kaupungin oma lainakanta /as 3 454 1 785 1 299 4 790 2 741 2 789 2 446 2 343 Rahoitusomaisuus 1000 87 402 598 419 1 149 572 465 689 325 094 301 984 1 587 302 Rahoitusomaisuus /as 1 663 2 715 4 409 2 238 1 786 1 558 2 591 1 637 Rahoitusomaisuus /as kunta 1 311 2 227 3 605 1 166 1 224 1 485 2 024 1 033 Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Myös uuden kunnan oma pääoma olisi selvästi joukon pienin. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakan-ta Rahoitusvaralli-suus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Kun jokaiselle erälle annetaan 1 6 kunnan sijoituksen mukaan, vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Luodossa. Luoto säilyttää paikkansa myös järjestyslukuja painotettaessa tase-erien merkittävyyden perusteella. Vahva tase tarjoaa kunnille joustomahdollisuuden vaikeassa taloustilanteessa. Kunnilla, joilla on paljon nettolainaa, käyttöomaisuuden määrä on pieni tai tase sisältää paljon riskejä, ei tätä joustoa enää ole käytettävissä. Kons tase yht. Evijärvi 9,84-1,24 37 0,72 8,67 0,38-4,99-6,49 6,55 2,85 3,81 1,31 10,7 Kruunupyy 13,21 0,71 28 0,00 5,11 4,94 2,32 1,94 4,43-0,09 3,27 0,44 14,8 Luoto 6,20 0,21 40 0,89 11,97 0,06 15,41-0,96 16,96 7,24 1,48-3,24 32,1 Pietarsaari 29,25 15,51 59 1,02 6,59 0,94 0,65-4,98 12,30 4,96 2,19-1,25 37,6 Pedersören kunta 11,72 7,77 39 1,34 4,65 2,15 6,64 1,09 6,67 4,08 3,24-3,45 20,2 Uusikaarlepyy 13,69 16,31 60 0,71 8,03 0,47 10,42 3,13 7,93-1,62 1,72 0,09 18,6 Uusi kunta 18,96 9,90 48,85 0,89 6,79 1,48 4,42-1,40 9,81 3,37 2,46-1,31 27,21 8

Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1999 vuoteen 2013 - reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 6,5 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v / tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,0 % -0,2 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,2 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,3 % Verotettava tulo -3,9 % -2,8 % -1,7 % -0,6 % 0,0 % 0,5 % 1,1 % 1,6 % 2,2 % 2,7 % 3,3 % 3,8 % 5,0 % 6,1 % 7,2 % Veroprosentti 0,155 0,154 0,154 0,153 0,153 0,153 0,152 0,152 0,152 0,151 0,151 0,151 0,150 0,149 0,149 Yhteisöverot -9,7 % -8,9 % -8,1 % -7,3 % -6,9 % -6,5 % -6,1 % -5,7 % -5,3 % -4,9 % -4,5 % -4,1 % -3,3 % -2,5 % -1,7 % Kiinteistöverot 0,8 % 1,8 % 2,8 % 3,8 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,8 % 9,8 % 10,8 % Valtionosuudet 3,2 % 3,5 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,9 % 5,0 % 5,2 % 5,4 % 5,7 % 6,0 % Poistot -4,1 % -2,8 % -1,5 % -0,2 % 0,4 % 1,0 % 1,7 % 2,3 % 3,0 % 3,6 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % 7,5 % 8,8 % Bruttoinvestoinnit 4 854 5 319 5 783 6 248 6 480 6 712 6 944 7 177 7 409 7 641 7 873 8 106 8 570 9 035 9 499 Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos 1999 2013 Taulukosta 9 voidaan havaita, että kaikissa tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen. Toimintakatteet ovat heikentyneet reaalisesti keskiarvoista laskettuna noin 3,2 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet noin 1,7 % vuodessa. Valtionosuudet ovat pitkällä jaksolla kasvaneet Luotoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa toimintakatteen kasvua nopeammin, mutta lyhyellä jaksolla ainoastaan Uusikaarlepyy pystyi säilyttämään kasvujen suhteen myönteisenä. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät. 9

Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuus Pitkä Lyhyt Evijärvi 2,2 % 2,5 % Evijärvi 0,8 % -1,6 % Evijärvi 3,2 % 0,6 % Kruunupyy 2,8 % 3,0 % Kruunupyy 1,9 % 0,5 % Kruunupyy 3,7 % 2,1 % Luoto 4,3 % 3,0 % Luoto 2,7 % 1,6 % Luoto 3,5 % 1,4 % Pietarsaari 3,1 % 1,8 % Pietarsaari 0,5 % -0,3 % Pietarsaari 5,3 % 1,7 % Pedersören kunta 3,5 % 1,1 % Pedersören kunta 2,5 % 0,7 % Pedersören kunta 4,1 % 0,6 % Uusikaarlepyy 3,1 % 1,8 % Uusikaarlepyy 2,1 % 1,3 % Uusikaarlepyy 4,6 % 2,7 % Uusi kunta 3,2 % 1,9 % Uusi kunta 1,4 % 0,3 % Uusi kunta 4,3 % 1,5 % Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla (1999 2013) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2009 2013) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien kaikkien palveluiden nettomenoissa euroa/asukas on merkittävä hajonta. Koko maan tasolla tarkasteltuna keskimääräistä edullisimpien kuntien joukossa ovat Luoto ja Pedersöre. Näissä kunnissa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Uusikaarlepyy on sijaluvulla 160, Kruunupyy 178, Evijärvi 209 ja Pietarsaari 223. Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2007 2013 Tk vs. ver. Tulo Pitkä Lyhyt Tk vs. vos Pitkä Lyhyt Evijärvi - - Evijärvi + - Kruunupyy - - Kruunupyy + - Luoto - - Luoto - - Pietarsaari - - Pietarsaari + - Pedersören kunta - - Pedersören kunta + - Uusikaarlepyy - - Uusikaarlepyy + + Uusi kunta - - Uusi kunta + - Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 07 13 07 13 Yhdistelmä 4384 4727 4882 4904 5209 5569 5753 1369 31,2 % Evijärvi 4856 4988 4904 5012 5347 5981 6042 1186 24,4 % Kruunupyy 4182 4585 4745 4988 5470 5656 5872 1689 40,4 % Luoto 3990 4192 4375 4407 4690 4802 5007 1017 25,5 % Pietarsaari 4669 5065 5210 5349 5628 5888 6162 1492 32,0 % Pedersören kunta 4125 4450 4661 4702 4958 5279 5246 1121 27,2 % Uusikaarlepyy 4249 4600 4776 4826 5151 5438 5722 1473 34,7 % Verrokki 4060 4377 4510 4587 4848 5163 5293 1232 30,4 % Manner-Suomi 4260 4607 4802 4954 5265 5578 5788 1528 35,9 % 10

Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan ja järjestetään kunnat edullisuuden /as mukaan, havaitaan että vuonna 2013 - Vain Pedersören ja Kruunupyyn yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Uudenkaarlepyyn, Evijärven ja Pietarsaaren yleishallinnon nettomenot /as 100 kalleimman kunnan joukossa. - Vain Kruunupyyn tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin. Luoto ja Pedersöre 15 edullisimman joukossa. - Vain Evijärven sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason alapuolella. - Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä (perusturva), oli tarkasteltavista kunnista järjestetty koko maan keskitasoa edullisemmin Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Luodon perusturva oli /as-mitattuna maan yhdeksänneksi edullisin. 2013 Kaikki Sij 2013 PerusturvaSij 2013 Opetus Sij 2013 Muut palvelut Sij Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N=304 Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa 2007 2013 on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Evijärvellä noin 9,5 %. Suurinta Kruunupyyssä, jossa kasvu on ollut lähes 24 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys 2013 2013 Yleishallinto Sij Rusko 4 367 1 Muurame 2 741 1 Taivassalo 843 1 Maaninka -116 1 Lohja -71 1 Hattula 4 564 2 Kontiolahti 2 853 2 Marttila 844 2 Lieto -29 2 Hausjärvi 2 2 Kerava 4 584 3 Rusko 2 882 3 Rääkkylä 850 3 Pornainen -24 3 Ruovesi 9 3 Pirkkala 4 588 4 Pornainen 2 893 4 Hämeenlinna 854 4 Kaskinen -17 4 Akaa 26 4 Muurame 4 597 5 Taipalsaari 2 910 5 Varkaus 857 5 Harjavalta 8 5 Raahe 26 5 Lemi 4 637 6 Kempele 2 933 6 Ristijärvi 861 6 Toivakka 21 6 Järvenpää 27 6 Pornainen 4 653 7 Pirkkala 2 978 7 Imatra 881 7 Kuopio 33 7 Lapinlahti 29 7 Kontiolahti 4 679 8 Hattula 3 004 8 Pori 886 8 Järvenpää 36 8 Tyrnävä 40 8 Kempele 4 716 9 Luoto 3 021 9 Pieksämäki 887 9 Karkkila 37 9 Nurmijärvi 42 9 Lieto 4 730 10 Uurainen 3 026 10 Lappeenranta 889 10 Kärkölä 42 10 Valkeakoski 45 10 Luoto 5 007 36 Pedersören kunta3 277 40 Evijärvi 1 208 184 Luoto 55 11 Pedersören kunta 151 117 Pedersören kunta5 246 74 Uusikaarlepyy 3 714 137 Pietarsaari 1 252 215 Pedersören kunta 61 14 Kruunupyy 174 148 Uusikaarlepyy 5 722 160 Kruunupyy 3 874 172 Uusikaarlepyy 1 274 230 Evijärvi 133 29 Luoto 187 170 Kruunupyy 5 872 178 Pietarsaari 4 003 194 Kruunupyy 1 294 238 Pietarsaari 300 122 Uusikaarlepyy 227 224 Evijärvi 6 042 209 Evijärvi 4 301 250 Pedersören kunta1 592 293 Uusikaarlepyy 335 148 Evijärvi 232 228 Pietarsaari 6 162 223 Luoto 1 596 295 Kruunupyy 341 154 Pietarsaari 239 234 Henklöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Evijärvi 3 989 12 640 0,32 6 Kruunupyy 11 145 27 911 0,40 5 Luoto 9 236 15 016 0,62 3 Pietarsaari 115 061 57 919 1,99 1 Pedersören kunta 27 839 35 598 0,78 2 Uusikaarlepyy 16 850 28 377 0,59 4 Yhdistelmä 184 120 177 461 1,04 Taulukko 12 osoittaa, että muut paitsi Pietarsaari ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Eniten ostopalveluihin turvautuvat Evijärvi ja Kruunupyy. 11

Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien tarkasteltavien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan verotettavalla tulolla painotetun keskitason yläpuolella. Evijärvi, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy täyttivät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Pietarsaaressa (2,75). Kruunupyy on pitänyt tarkastelujoukosta ainoana kuntana tuloveroprosentin vuoden 2004 tasolla. Samalla sen suhteellinen asema on muuttunut joukon eniten verottavasta kevyimmin verottavaksi. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Pietarsaaressa, jonka verotettava tulo /as oli 2013 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Evijärvellä, jonka arvo jäi myös maan 70 heikoimman joukkoon. Paras veroprosentin teho, jota mitataan varsinaisen tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhteella, oli Pietarsaaressa, heikoin Evijärvellä. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Evijärvi, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre; pienin riski on Pietarsaaressa. Evijärvellä valtionosuus edustaa lähes 25,3 veroprosenttiyksikön tuottoa, Pietarsaaressa noin 12. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari maksaa nykyjärjestelmässä verotulon tasausta, muut saavat. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä myös Pietarsaari saa verotulon tasausta. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Uudessakaarlepyyssä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Pienin korotusvara oli Pedersöressä ja Evijärvellä Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Uudenkaarlepyyn yhteisövero edusti vuonna 2013 jopa 2,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Evijärvi ja Kruunupyy keräsivät yhteisöverolla lähes kahden veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Luodossa. Evijärvellä tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuosina 2006 2013 tämä vastasi keskimäärin yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. 12

Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava. Muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista 2004 2013 Pietarsaari on investoinut asukasta kohden eniten, Evijärvi vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Samalla ajanjaksolla kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven nettoinvestoinnit ovat olleet yli puolitoistakertaiset suhteessa poistoihin. Kasvut (nimellis) Tkate/ VOS Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per Brutto- investoin- 2012-2012- lisää poistot nit 2040 2025 TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Muutos Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Uusikaarlepyy ja Luoto, heikoimmat Evijärvi ja Kruunupyy. Talousvaikutus Evijärvi 1,68 7,87-5 911-2 047 21,00 2,00 65 % 0,39 1,79 25,33 1,21 0,32 11 755 0,63 221 1 0,20 Kruunupyy 1,21 1,93-5 611-2 060 19,50 0,00 67,8 % 0,64 1,77 19,46 0,21 0,40 13 361 1,59 299 1 0,30 Luoto 1,43 1,36-4 807-1 330 19,50 2,00 71 % 0,52 0,41 18,25 0,46 0,62 12 618 1,93 458 3 0,45 Pietarsaari 1,03 2,14-5 436-1 933 21,25 2,75 75 % 0,47 1,49 12,01 0,34 1,99 15 990 1,81 741 3 0,35 Pedersören kunta1,16 1,12-5 068-1 526 20,50 2,00 70 % 0,32 1,58 18,06 0,61 0,78 13 278 2,02 411 2 0,47 Uusikaarlepyy 0,82 1,14-5 229-1 868 20,00 1,50 69,5 % 0,81 2,82 16,09 0,12 0,59 14 179 1,99 686 0 0,29 Uusi kunta 1,11 1,66-5 315-1 800 20,56 1,99 71 % 0,51 1,65 15,74 0,40 1,04 14 289 1,80 554 2 0,36 13

Taulukossa 14 tase ja tulospohjaiset luvut on painotettu ja laskettu yhteen. Tämän tarkastelun perusteella vahvin talous vaikuttaisi olevan Luodolla ja Uudellakaarlepyyllä, heikoimmat Evijärvellä ja Kruunupyyssä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi merkittävää riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään/lähes keskimääräisellä tasolla koko maassa. Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Sij. Kaikki yhteensä Evijärvi 3,30 2 4,75 6 8,05 6 Kruunupyy 3,85 5 3,77 5 7,62 5 Luoto 3,09 1 2,98 2 6,07 1 Pietarsaari 3,93 6 3,23 3 7,16 4 Pedersören kunta 3,38 3 3,57 4 6,95 3 Uusikaarlepyy 3,45 4 2,64 1 6,09 2 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina 117 159 70 290 138 167 Veroprosentti 242 43 43 286 171 113 Verotettava tulo 242 164 198 66 173 120 VOS-riippuvaisuus 220 165 146 85 139 122 Käyttöomaisuus 278 297 235 13 212 28 Alijäämä 287 178 26 215 89 52 Konsernivelka 37 63 182 288 111 122 Tunnusluvun arvo Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina %:ia 9,8 13,2 6,2 29,3 11,7 13,7 Veroprosentti 21,00 19,50 19,50 21,25 20,50 20,00 Verotettava tulo eur/as 11 755 13 361 12 618 15 990 13 278 14 179 VOS %:ia 25,3 19,5 18,2 12,0 18,1 16,1 Käyttöomaisuus eur/as 4 344 3 678 5 034 9 386 5 228 8 442 Alijäämä %:ia -5,0 2,3 15,4 0,7 6,6 10,4 Konsernivelka eur/as 2 111 2 609 4 314 7 621 3 207 3 383 Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2013. Sij. 14

Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten menneessä. Painelaskelmaan on huomioitu toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvukertoimiksi tässä selvityksessä trendi 2009 2013, koska tällä ajanjaksolla kuntien toimintaympäristö on muuttunut nykyiselleen. Verotettavan tulon kasvuvauhti on monessa kunnassa hidastunut, mutta kunnat ovat myös sopeuttaneet toimintaansa. Verotuloissa huomioidaan 2014 2016 Kuntaliiton veroennustekehikko. Valtionosuudet on määritetyt uuden järjestelmän mukaisiksi ja niiden muutos arvioidaan tarveperusteisesti. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalle asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Kunnat voivat tasapainottaa talouttaan menoleikkauksilla tai tuloja lisäämällä. Tässä selvityksessä menojen leikkaustarve on arvioitu toimintakatteen tasapainotustarpeena. Tulojen lisäystarvetta arvioidaan verotasapainolla, jossa tuloveroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä veroprosenttiyksiköllä vuodessa. Tässä selvityksessä ei huomioida yhdistyvän kunnan mahdollisia yhdistymisestä seuraavia kustannussäästöjä eikä toisaalta investoinitarpeita. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta. Verotasapainossa taloutta pyritään tasapainottamaan tuloveroprosentin korotuksilla. Veroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä yksiköllä vuodessa. Tasapainottamistarve Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Evijärvi -1,0-1,2-1,8-2,1-2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-257 Kruunupyy -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Luoto -0,9-1,1-1,6-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Pietarsaari -0,7-0,9-1,3-1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-257 Pedersöre -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Uusikaarlepyy -0,8-1,0-1,5-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa yli 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 15

2017 tasoon. Tarkasteltavissa kunnissa suurimmat vaikutukset kohdistuvat Evijärvelle, pienimmät Pietarsaarelle. Keskim. nousu 1997 2008 Keskim. nousu 2008 2013 Erotus Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Verotulon alikertymä 2008 2013 yht. Veroprosenttiyksiköitä Edellisestä taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun 1997 2008 aikana ja alkaneen hitaan kasvuin 2008 2013 aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Alenema on ollut noin 0,5 veroprosenttiyksikkö vastaava summa vuodessa. Uudenkaarlepyyn verotettava tulo ei ole muista poiketen heikentynyt 2008 2013. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Kunnat ovat kuitenkin onnistuneet jonkin verran tasapainottamaan talouttaan hillitsemällä toimintakatteiden kasvuja. Kaikissa muissa tarkasteltavissa kunnissa paitsi Evijärvellä ja Kruunupyyssä toimintakatteiden kasvut ovat leikkautuneet 2009 2013 keskimäärin matalimmiksi kuin pitkä sarjan (1997 2013) keskiarvo. Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Vuodessa Evijärvi 3,16 % 0,49 % -2,67 % -930 744-2,9-0,6 Kruunupyy 5,19 % 1,77 % -3,41 % -3 183 116-3,6-0,7 Luoto 8,08 % 4,15 % -3,93 % -2 758 840-4,3-0,9 Pietarsaari 3,76 % 1,62 % -2,14 % -7 522 944-2,4-0,5 Pedersören kunta 5,70 % 3,41 % -2,29 % -3 796 496-2,6-0,5 Uusikaarlepyy 3,31 % 3,58 % 0,27 % 38 698 0,0 0,0 Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 9,28 % 1,56 % 4,76 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % Kruunupyy 5,38 % 3,67 % 1,91 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % Luoto 2,99 % 6,65 % 2,40 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % Pedersören kunta 6,62 % -0,15 % 2,76 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % Pietarsaari 6,36 % 5,03 % 1,58 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % Uusikaarlepyy 7,29 % 3,84 % 6,32 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2014 2016 toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen (2009 2013) kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat vuoden 2014 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve yli 45 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin kuuden veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 7,6 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,8 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. 16

Sopeutustarve meur TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Evijärvi -1,4-1,4-2,7-1 006-8,55 Kruunupyy -5,1-5,0-10,1-1 512-11,31 Luoto -2,3-2,0-4,3-849 -6,73 Pedersören kunta -2,1-2,1-4,1-374 -2,81 Pietarsaari -8,8-8,8-17,6-896 -5,61 Uusikaarlepyy -3,2-3,2-6,3-837 -5,91 Yhdistelmä -22,8-22,4-45,1-858 -6,01 Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 6,5 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,25 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Nettolainan aleneman yhteydessä täytyy kuitenkin huomioida, että nettoinvestoinnit vuodesta 2017 eteenpäin perustuvat laskennalliseen pitkän aikasarjan /as-arvioon, jonka ansiosta ne saattavat olla liian matalat. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 52 469 52 559 52 910 53 073 53 238 53 421 53 610 53 806 54 004 Verotettava tulo 720 826 751 034 763 102 766 404 790 324 818 311 837 675 857 522 877 867 Muutos-% 4,19 % 1,61 % 0,43 % 3,12 % 3,54 % 2,37 % 2,37 % 2,37 % Veroprosentti 19,92 20,56 20,64 20,64 20,63 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintakate -269 802-279 376-287 139-276 277-265 330-276 247-288 617-301 506-314 936 Muutos 3,55 % 2,78 % -3,78 % -3,96 % 4,11 % 4,48 % 4,47 % 4,45 % Sopeutus 0-22 750-22 350 Verotulot 162 708 177 669 183 942 185 412 189 381 193 098 197 681 202 380 207 197 Valtionosuudet 118 165 118 222 116 327 111 215 113 081 117 419 121 309 123 623 124 004 josta yhdistymisavustus 2 600 1 950 1 950 0 Rahoitustuotot ja -kulut 534 322-131 -502-436 -264-110 -28-51 Vuosikate 11 605 16 837 12 999 19 848 36 696 34 006 30 263 24 469 16 214 Poistot 16 829 17 368 16 566 17 207 17 857 12 776 13 068 13 354 13 632 Ylijäämä/alijäämä -3 759-455 1 510 2 682 18 880 21 231 17 195 11 115 2 581 Kumulatiivinen ylij/alij. 37 984 33 180 34 690 37 372 56 252 77 483 94 677 105 792 108 374 Kumulatiivinen ylij/alij./as 724 631 656 704 1 057 1 450 1 766 1 966 2 007 Nettoinvestoinnit 30 421 30 467 23 566 26 994 25 685 21 737 21 814 21 893 21 974 Lainakanta 1000 eur 172 705 183 348 196 411 203 594 192 619 180 215 171 632 168 923 174 549 Nettolaina 1000 eur 129 444 137 462 148 294 155 611 144 770 132 500 124 051 121 476 127 236 Nettolaina eur/as 2 467 2 615 2 803 2 932 2 719 2 480 2 314 2 258 2 356 Nettolaina veroprosenttia 17,96 18,30 19,43 20,30 18,32 16,19 14,81 14,17 14,49 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan 2015 2016 noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi -408-586 1 133 1 182 1 606 1 989 2 325 2 566 2 613 Kruunupyy 565 311 145 289 991 1 486 1 846 2 035 2 037 Luoto 1 973 1 944 1 882 1 976 2 356 2 642 2 803 2 853 2 820 Pedersören kunta 626 881 989 1 020 1 164 1 330 1 475 1 549 1 547 Pietarsaari 424 105-60 -96 243 548 792 927 947 Uusikaarlepyy 1 371 1 477 1 459 1 616 1 950 2 264 2 540 2 701 2 739 Yhdistelmä 724 631 656 704 1 057 1 450 1 766 1 966 2 007 Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus 17

Tasapainotustarve muutettuna toimintakatteen kasvuksi tarkoittaisi sitä, että kunnat pystyvät rajaamaan toimintakatteiden kasvun tietylle tasolle. Tasapaino-% 2014-2020 Evijärvi 1,85 % Kruunupyy 0,55 % Luoto 2,21 % Pedersören kunta 2,40 % Pietarsaari 1,22 % Uusikaarlepyy 1,57 % Yhdistelmä 1,55 % Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja 2014 2020 Taulukossa 22 näkyvillä toimintakatteen kasvuilla saavutetaan lähes sama lopputulema kuin 45 miljoonan tasapainotuksella. Toimintakatteen rajaus on laskettu siten, että toimintakate on vuonna 2020 määritetty kunnissa samaksi kuin taulukon 19 mukaisilla tasapainotuksilla. Vuoden 2014 kuntien tilinpäätösennusteen mukaista toimintakatetta on suhteutettu vuoden 2020 laskennalliseen toimintakatteeseen ja saatu siten määritetty vuotuinen kasvu. Kasvukertoimista voidaan havaita, että toimintakatteen kasvuvara on hyvin niukka. Tasapainottaminen verotuksella Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Kruunupyy 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Luoto 19,50 19,50 19,50 20,50 21,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Pedersören kunta 19,50 20,50 20,50 21,50 22,25 Paine vuoteen 2020 alle 24 Pietarsaari 20,25 21,25 21,25 22,25 23,25 Paine vuoteen 2020 yli 25 Uusikaarlepyy 19,75 20,00 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Yhdistelmä 19,92 20,56 20,64 21,64 22,59 23,59 24,34 25,34 26,34 Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi -408-586 1 133 792 405 39-307 -672-1 158 Kruunupyy 565 311 145-348 -952-1 718-2 569-3 538-4 631 Luoto 1 973 1 944 1 882 1 665 1 484 1 327 1 164 1 011 900 Pedersören kunta 626 881 989 969 980 1 011 1 014 1 015 1 049 Pietarsaari 424 105-60 -384-633 -775-834 -848-819 Uusikaarlepyy 1 371 1 477 1 459 1 346 1 127 1 012 988 981 992 Yhdistelmä 724 631 656 418 187 178 179 198 195 Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste) Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 23,59 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 26 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä verotasapainolla nettolainan määrä ei alenisi. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton 18