Betnitellisuus ry 31.8.2010 1 (31) RUNGON ASENNUSAIKAINEN TOIMINTA Sisällysluettel 1 Tteuttamisen aikaiset kurmat... 2 1.1 Mititustilanteet ja rajatilat... 2 1.2 Kurmat... 3 2 Asennusliitkset... 7 2.1 Elementtirakennuksen vaakasaumat... 7 2.2 Reunapalkkien liitkset... 20 3 Asennusaikainen jäykistystarkastelu... 23 4 Työturvallisuus... 24 4.1 Rakennushankkeen sapulten työturvallisuusvelvitteet... 25 4.2 Rakenne-, valmissa- ja asennussuunnitelmissa esitettävät asiat... 27 4.3 Rakennesuunnittelijan surittama työturvallisuuden tteutumisen valvnta ja katselminti... 30 4.4 Tteutuksen vaaratekijöiden arviinti ja pistaminen rakennesuunnittelussa... 30 4.5 Asennustilanteiden simulinti ja tietmallinnus työturvallisuussuunnittelun työkaluna... 31
Betnitellisuus ry 31.8.2010 2 (31) 1 Tteuttamisen aikaiset kurmat 1.1 Mititustilanteet ja rajatilat Rakenteet mititetaan asennusaikana tavanmaiseen tapaan sekä murt- että käyttörajatilassa. Tarkasteltavia tilanteita vat tilapäiset mititustilanteet ja nnettmuusmititustilanteet sekä maanjäristysalueilla maanjäristysmititustilanteet. Mititustilanteet valitaan tarkituksenmukaisesti rakennekknaisuuden, rakennesien ja sittain valmiin rakennuksen sekä myös apurakenteiden ja - laitteiden kannalta. Valittavissa mititustilanteissa tulee ttaa humin lsuhteet, jtka vallitsevat eri tteuttamisvaiheiden aikana. Jkaiseen valittavaan tilapäiseen mititustilanteeseen liitetään nimellinen kest, jka n vähintään tarkasteltavan tteuttamisvaiheen ennakitavissa leva kest. Mititustilanteessa tetaan humin muuttuvien kurmien tistumisvälit. Ideana n, että lunnnkurman suuruus riippuu asennusajan keststa. Taulukk 1. Susiteltavia tistumisvälejä lunnnkurmien minaisarvjen määrittämiseen. Kest 3 vurkautta 3 kuukautta (mutta > 3 vurkautta) 1 vusi (mutta > 3 kuukautta) > 1 vusi Tistumisväli (vusina) - a 5 b 10 50 a Keskimääräisen tistumisvälin käsite ei yleensä svellu tilanteisiin, jissa tteuttamisvaihe jää lyhyeksi. Klmen vurkauden mittainen nimelliskest, jka valitaan npeisiin tteuttamisvaiheisiin, vastaa työmaata kskevien lutettavien sääennustejaksjen pituutta. Kurman suuruus vidaan määrittää tällöin sääennusteen mukaan. Sääennusteen mukaista tieta vidaan käyttää, vaikka tteuttaminen kestää vähän kauemminkin, js muuttuviin tilanteisiin varaudutaan riittävin järjestelyin. b Kurmien nimelliskestn llessa enintään klme kuukautta kurmat vidaan määrittää ttamalla humin säätilassa vudenajan mukaan ja sitä lyhyemmällä aikavälillä tapahtuvat vaihtelut. Rakenteen ja rakennesien epätarkkuuksina käytetään tteuttamisen aikaisissa mititustilanteissa yleensä valmiin rakenteen nrmaalisti vallitsevan mititustilanteen epätarkkuuksia. Käytettävät epätarkkuudet n määritettävä kuitenkin hankekhtaisesti, js tteuttamisessa n työvaiheita missä rakennetta tai rakennesaa kurmitetaan eri asennssa tai sijainnissa kuin lpputilanteessa. Asennustyöstä aiheutuvat pakkvimat ja niistä aiheutuvat vinudet tulee ttaa tarvittaessa humin. Apurakenteiden vinudesta aiheutuvat epätarkkuudet n tettava tarvittaessa humin, js ne pikkeavat valmiin rakenteen epätarkkuudesta. Rakenteen vaatimustenmukaisuus murtrajatilassa tulee sittaa kaikissa vallitsevissa tteuttamisen aikaisissa tilapäisissä mititustilanteissa ja nnettmuustilanteissa sekä maanjäristysalueilla maanjäristystilanteissa. Onnettmuustilanteissa vaikuttavien kurmien yhdistelmät vivat jk käsittää nimenmaan nnettmuuskurman tai ne vivat liittyä nnettmuustapauksen jälkeiseen tilanteeseen. Rakennetta tarkistettaessa tetaan humin asianmainen gemetria ja valittavia mititustilanteita vastaavan keskeneräisen rakenteen kestävyys. Vastaavasti tulee sittaa, että rakenteen käyttörajatilille asetettavia ehtja ei ylitetä valittavissa tteuttamisen aikaisissa mititustilanteissa. Yleensä vallitsevat kurmayhdistelmät vat minaisyhdistelmä ja pitkäaikaisyhdistelmä. Tteuttamisen aikainen mudnmuuts vi lla suurempi kuin valmiilla rakenteella, mikäli mudnmuuts palautuu rakennusaikaisen kurman pistuttua eikä aiheuta vauriita pintamateriaaleille tai liittyville rakenteille. Tteuttamisen aikainen kurmitustilanne ei saa aiheuttaa rakenteeseen suurempia halkeamaleveyksiä ja rakenteen jäykkyys ei saa pienen-
Betnitellisuus ry 31.8.2010 3 (31) tyä halkeilun jhdsta nrmaalitilanteeseen verrattuna. Rakentamisen aikana tulee välttää timenpiteitä, jista saattaa aiheutua liiallista halkeilua tai ennenaikaisia taipumia. Halkeamat ja taipumat eivät saa haitallisesti vaikuttaa valmiin rakenteen säilyvyyteen, käyttökelpisuuteen tai ulknäköön. Apurakenteet tulee suunnitella siten, että valmiin rakenteen tleranssit eivät ylity. Rakentamisesta jhtuvien muuttuvien kurmien yhdistelykertimelle Ψ0 käytetään arva 1,0 ja muuttuvan kurman pitkäaikaisarvn yhdistelykertimelle Ψ2 käytetään arva 0,3. 1.2 Kurmat Tteuttamisen aikaisten, suunnittelussa humiitavien kurmien lukitus (rakentamisesta jhtuvia kurmia lukuun ttamatta) esitetään taulukssa 2. Taulukk 1. Kurmien lukitus tteuttamisvaiheiden aikana (rakentamisesta jhtuvia kurmia lukuun ttamatta). Kurma Lukitus Humautuksia Lähde Aikariippuvuus Lukitus / alkuperä Sijainnin mukainen vaihtelu Oma pain Pysyvä Välitön Tleranssin puitteissa kiinteä / liikkuva Lunne Staattinen Liikkuva kuljetuksen / varastinnin aikana. Dynaaminen putamistapauksessa. EN 1991-1-1 Maan liike Pysyvä Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1997 Maanpaine Pysyvä / muuttuva Esijännitys Pysyvä / muuttuva Esisiirtymätila Pysyvä / muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen EN 1997 Välitön Kiinteä Staattinen Muuttuva mitittaessa paikallisesti (ankkurinti). EN 1990, EN1992 EN 1999 Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1990 Lämpötila Muuttuva Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1991-1-5 Kutistumisen / hydrataatin vaikutukset Pysyvä / muuttuva Tuulikurmat Muuttuva / nnettmuus Lumikurmat Muuttuva / nnettmuus Vedestä jhtuvat kurmat Jäätävällä säällä sateesta syntyvät kurmat Onnettmuus Pysyvä / muuttuva / nnettmuus Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1992, EN 1993, EN 1994 Välitön Kiinteä / liikkuva Välitön Kiinteä / liikkuva Välitön Kiinteä / liikkuva Staattinen / dynaaminen Staattinen / dynaaminen Staattinen / dynaaminen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen / dynaaminen Onnettmuus Maanjäristys Muuttuva / nnettmuus Välitön / välillinen Liikkuva Staattinen / dynaaminen (*) EN 1991-1-4 (*) EN 1991-1-3 Pysyvä / muuttuva hankeeritelmien (prjektieritelmien) mukaisesti Dynaaminen mahdllisille veden virtausilmiöille. EN 1990 (*) ISO 12494 (*) EN 1990, EN 1991-1-7 Välitön Liikkuva Dynaaminen (*) EN 1990 (khta 4.1), EN 1998 (*) Lähdeasiakirjja n syytä tarkastella yhdessä kansallisen liitteen kanssa, jssa vi lla lisätietja.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 4 (31) Standardista EN 1991-1-6 löytyy lisätietja rakennusaikaisten kurmien määrittämisestä. Tteuttamisen aikaisen lumikurman suuruus vidaan harkita rakennusajankhdan rakennustyön kestn ja lumenpistn perusteella. Lumikurman llessa mahdllinen sen arva s ei tule valita pienemmäksi kuin 0,5 kn/m2. Arv s n katn tai rakenteiden lumikurma. Kurman vaikuttaessa työnaikaisesti muilla tasilla kuin katlla vidaan lumikurmaa pitää tasan jakautuneena kurmana ja lumen kinstumista esimerkiksi taslla levien esteiden takia ei tarvitse tarkastella. Tteuttamisen aikaisena tuulinpeuden mdifiimattman perusarvna vb,0 kestn llessa enintään 3 kuukautta vidaan käyttää meri- ja manneralueella kk maassa sekä alamaastssa tuntureiden juurella arva 18 m/s ja tuntureiden lakialueilla arva 24 m/s. Rakennustyön kestn llessa alle klme päivää vidaan tuulennpeuden mdifiimattmana perusarvna käyttää sääennusteeseen perustuvaa arva. Vähimmäisarv käytettävälle tuulennpeudelle n 10 m/s. Tuuli- ja lumikurmiin ei vi tehdä yhdistettäessä vähennyksiä mikäli käytettävä tuuli- tai lumikurma n pienempi kuin nrmaalisti vallitsevassa mititustilanteessa. Rakennesia ei yleensä mititeta nnettmuuskurmille, jtka aiheutuvat esim. työmaaajneuvjen, nstureiden, rakennuslaitteiden tai siirrettävien materiaalien iskuista tai tukien paikallisesta pettämisestä. Rakennesilla ja niiden liitksia tulee lla sellainen vaurinsietkyky, että vähäinen törmäys tai isku ei jhda rakenteen kantkyvyn menetykseen. Rakennesia ei myöskään yleensä mititeta laitteiden kaatumisesta tai putamisesta aiheutuville kurmille, ellei kaatuminen tai putaminen aiheuttaa khtuuttman suuria vahinkja. Ihmisen törmäyksestä aiheutuvan nnettmuuskurman mititusarvna käytetään: 2,5 kn vaikutuspinta-alan llessa 200 mm x 200 mm, minkä avulla tetaan humin kmpastumisen vaikutukset 6,0 kn vaikutuspinta-alan llessa 300 mm x 300 mm, minkä avulla tetaan humin putamisen vaikutukset. Khtaa a) vidaan sveltaa sellaisten rakenteiden suunnittelussa, jssa rakenteen pettäminen kmpastumisen seurauksena jhtaa putamiseen ja khtaa b) putamisen pysäyttävien sujarakenteiden mitituksessa. Sumessa maanjäristyskurmia ei tarvitse ttaa mitituksessa humin. Rakentamisesta jhtuvien kurmien lukitus ja ryhmittely n esitetty taulukissa 2-2 ja 2-3. Betnivalun yhteydessä syntyvät, humin tettavat kurmat esitetään taulukssa 2-4. Rakennusaikaisia kurmia vidaan käsitellä jk yksittäisinä muuttuvina kurmina tai erityyppisiä kurmia vidaan ryhmittää ja käsitellä yhtenä muuttuvana kurmana.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 5 (31) Taulukk 2. Rakentamisesta jhtuvien kurmien lukitus. Kurma Lukitus Humautuksia Lähde Henkilöt ja käsityökalut Tavaran väliaikainen varastinti Aikariippuvuus Lukitus / alkuperä Sijainnin mukainen vaihtelu Lunne Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen/ dynaaminen Väliaikaiset laitteet Muuttuva Välitön Kiinteä/ liikkuva Liikkuvat raskaat kneet ja laitteet Jätemateriaalien kasaantuminen Rakenteen sista eri tilapäisvaiheissa aiheutuvat kurmat Staattinen/ dynaaminen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen/ dynaaminen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen/ dynaaminen Dynaaminen kurmien pudtessa Vi aiheuttaa kurmia myös esim. pystypinnille Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen Dynaamiset vaikutukset jäävät tarkastelun ulkpulelle EN 1991-1-1 EN 1991-3 EN 1991-2, EN 1991-3 EN 1991-1-1 EN 1991-1-1
Betnitellisuus ry 31.8.2010 6 (31) Taulukk 3. Rakentamisesta jhtuvat kurmat Tyyppi (Merkintä) Henkilöt ja käsityökalut Q ca Tavaran väliaikainen varastinti Q cb Väliaikaiset laitteet Q cc Kuvaus Mallinnus Humautuksia Työntekijät, työnjht ja vierailijat, mukaan lukien mahdlliset käsityökalut tai muut työmaan pienet laitteet Varastitaessa väliaikaisesti liikuteltavaa tavaraa, kuten: rakennusmateriaaleja, elementtejä ja laitteita Käyttöpaikallaan levat väliaikaiset laitteet. Kurma n jk: staattista (esim. muttielementit, työtelineet, muttitelineet, kneet, kntit) tai liikkuvaa (esim. siirrettävät mutit, siltakannen asennuspalkist ja apupalkki, vastapaint) Mallinnetaan tasaisesti jakautuneena kurmana q ca, jka sijitetaan siten, että saavutetaan epäedullisimmat vaikutukset. Mallinnetaan liikkuvina kurmina, jita edustavat tilanteen mukaan: tasaisesti jakautunut kurma q cb pistekurma F cb Mallinnetaan liikkuvina kurmina, jita edustaa tilanteen mukainen: tasaisesti jakautunut kurma q cc Kurman q ca,k minaisarv n 1,0 kn/m 2. Saumaamattmalle elementtitaslle kurman q ca,k minaisarv n 0,5 kn/m 2. Ks. myös betnivalun yhteydessä syntyvät kurmat. Kurmien minasiarvt q cb,k ja F cb,k määritetään hankekhtaisesti. Rakennusmateriaalien tilavuuspainja esitetään standardissa EN1991-1-1. Nämä kurmat vidaan määritellä hankekhtaisesti käyttämällä timittajalta saatavaa tieta. Ellei tarkempaa tieta le käytettävissä, kurmat vidaan mallintaa käyttämällä tasaisesti jakautunutta kurmaa, jnka susiteltava minaisarv q cc,k n vähintään 0,5 kn/m 2. Liikkuvat raskaat kneet ja laitteet Q cd Liikkuvat raskaat kneet ja laitteet, jtka kulkevat tavallisesti pyörillä tai kiskilla, (esim. nsturit, hissit, ajneuvt, nsttrukit, kmpressrit, tunkit, raskaat nstlaitteet) Ellei tarkempaa tieta le käytettävissä, mallinnetaan standardin EN 1991 asianmaisten sien sisältämän tiedn perusteella. Käytettävissä n jukk mititusta käsitteleviä CENstandardeja, esimerkiksi EN 12811 muttien mititusta ja EN 12812 muttitelineiden mititusta varten. Ajneuvista aiheutuvien kurmien määrittämiseen tarvittavaa tieta, mikäli sitä ei esitetä hanke-eritelmässä (prjektieritelmässä), esitetään standardissa EN 1991-2. Rakentamisessa syntyvien jätemateriaalien kasaantuminen Jätemateriaalien kasaantuminen (esim. ylimääräiset rakennusmateriaalit, irrtettu maaaines tai puretut materiaalit) Otetaan humin tarkastelemalla mahdllisia massan vaikutuksia vaakasuuntaisiin, kalteviin ja pystysuuntaisiin rakennesiin (kuten seiniin). Nstureista aiheutuvien kurmien määrittämiseen tarvittavaa tieta esitetään standardissa EN 1991-3. Nämä kurmat vivat vaihdella merkittävästi ja lyhyin aikavälein, riippuen esimerkiksi materiaalien tyypistä, ilmastlsuhteista, rakentamisen etenemisvauhdista ja jätemateriaalin tyhjentämisväleistä. Q ce Eri tilapäisvaiheissa levista rakenteen sista jhtuvat kurmat Q cf Tteuttamisen eri tilapäisvaiheissa levista rakenteen sista aiheutuvat kurmat ennen kuin lpulliset mitituskurmat tulevat vaikuttamaan (esim. nstista aiheutuvat kurmat) Otetaan humin ja mallinnetaan suunniteltujen tteuttamisvaiheiden mukaisesti, jllin tetaan humin vaiheiden seuraukset (esim. tietyistä työvaiheista, kuten asennuksista aiheutuva kurmittuminen ja kurmituksen pistuminen) Ks. myös betnivalun yhteydessä syntyvät lisäkurmat.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 7 (31) Taulukk 4. Betnivalun yhteydessä syntyvien kurmien susiteltavat minaisarvt. Kurma Kurmitusalue Kurma [kn/m 2 ] (1) Työskentelyalueen ulkpulella 0,75, jhn sisältyy kurma Q ca (2) Neliön mutisella työskentelyalueella, jnka sivumitta n 3 m (tai jännemitta, js se n pienempi) 10 % betnin masta painsta, mutta vähintään 0,75 ja enintään 1,5 Sisältää kurmat Q ca ja Q cf (3) Tarkasteltava alue Mutin ja kurmaa kantavan rakennesan ma pain (Q cc) sekä mitituspaksuuden mukainen tureen betnin pain (Q cf) Suunnittelussa n humiitava lisäksi tteuttamisen aikaiset vaakasuuntaiset kurmat. Näihin kuuluvat muun muassa rakentamisesta jhtuvien kurmien vaakakmpnentit, tuulikurmat sekä sivutiesiirtymäepätarkkuuksien ja sivuttaistaipumien vaikutukset. Ekvivalenttisten vaakasuuntaisten kurmien minaisarvna käytetään 3 % pystysuuntaisista kurmista, jtka aiheuttavat epäedullisimman yhdistelmän. Tällöin vaakavimat asetetaan vaikuttamaan khtiin, jtka aiheuttavat epäedullisimman yhdistelmän. Tätä pienempää arva vidaan käyttää, js pystysuuntaisen kurman vinus tteuttamisen aikana vidaan arviida. Betnia valettaessa letetaan, että valun yläpinnan tasssa vaikuttaa mielivaltaisessa suunnassa muuttuva vaakasuuntainen pistekurma, jnka minaisarv n 1,5 kn. 2 Asennusliitkset 2.1 Elementtirakennuksen vaakasaumat Seinäelementtien vaakasaumjen kestävyyden likimääräinen arviinti rakennusaikana Rungn pystyrakenteiden vaakasaumjen kurmitus aiheutuu rungn pystykurmista sekä rakennuksen vaakakurmien aiheuttamasta taivutusmmentista ja leikkausvimasta. Seuraavassa esitetään likimääräinen menetelmä arviida vaakasaumjen puristuskestävyyttä tavanmaisessa elementtirakennuksessa. Vaativissa rakenteissa n saumjen rasitukset laskettava tarkemmin. SFS-EN 1992-1-1 khdan 10.9.4.3 mukaan puristusliitksessa vaikuttavaa leikkausvimaa ei tarvitse ttaa humin, js leikkausvima V sd n alle 10% liitksen puristusvimasta N sd. Js leikkausvima ylittää tun arv, n se tettava humin sauman mitituksessa. Tämä tulee esille lähinnä krkeissa rakennuksissa paljn vaakavimia siirtävien jäykistysseinien yhteydessä. Rasituksena vain pystykurmia Tarkastellaan ensin valmiin rakennuksen vaakasaumjen puristuskestävyyttä kerrksittain. Oletetaan, että kaikkien kerrsten vaakasaumat tteutetaan kuten alin sauma, jka n rasitetuin. Oletetaan alimman sauman käyttöasteeksi 100 %.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 8 (31) Tdellisuudessa käyttöaste n yleensä selvästi alhaisempi, eli letus n varmalla pulella. Alimman kerrksen yläpuliset saumat vat kevyemmin rasitettuja, jllin myös niiden käyttöaste n pienempi. Tarkastellaan tilannetta, jssa seinää ei kurmita vaakakurma, jllin rasitukset saadaan lineaarisesti kurmittavien kerrsten mukaan: n i n tarkasteltavan sauman yläpulella levien kerrsten lukumäärä n yhden kerrksen kurmista aiheutuva kurma Vaakasauman kapasiteetti riippuu vain betnin lujuudesta, kun kyseessä n raudittamatn sauma: missä n saumabetnin puristuslujuus k. ajanhetkellä, n sauman timiva pituus ja timiva leveys Nyt vidaan laskea saumjen käyttöasteet valmiissa rakennuksessa. Tarkastellaan rakennusta, jssa n 7 kerrsta ja kurman arvna 2.028, jtta saadaan käyttöasteeksi alimmassa saumassa 100%. Valitaan betnin lujuudeksi 14.2 MPa (C25/30 betni)ja saumjen mitat ykkösen suuruisiksi, jllin myös sauman lujuus n 14.2. Tulkset saumjen käyttöasteesta n esitetty taulukssa 6. Taulukk 6. Saumjen käyttöasteet 7 kerrksisessa rakennuksessa kun kurmana n vain pystykurmaa ja alimman sauman käyttöaste n 100% ja kaikkien saumjen lujuus n sama. Sauma Yläpuliset N d N u Käyttöaste kerrkset 1 (alin sauma) 7 14.2 14.2 1.00 2 6 12.12 14.2 0.85 3 5 10.09 14.2 0.71 4 4 8.06 14.2 0.56 5 3 6.03 14.2 0.42 6 2 4.00 14.2 0.28 7 1 1.98 14.2 0.13 Humaa! Saumjen käyttöasteet kerrksissa muuttuvat kun rakennuksen kerrsmäärä muuttuu (kuva 2).
Betnitellisuus ry 31.8.2010 9 (31) Kuva 1 Pystykurmat taulukn 6 rakennuksessa, valmis rakennus Kuva 2 Vaakasaumjen käyttöasteet eri krkuisissa rakennuksissa kun alimman sauman käyttöaste n 100% ja muut tekijät vat vakiita, valmis rakennus. Vaaka-akselilla n sauman numer alhaalta lukien. Asennusaikaisessa tilanteessa sauman rasitukset riippuvat sauman yläpulella levien kerrsten määrästä. Tarkastellaan alinta saumaa, jka n rasitetuin. Rasitukset kasvavat kerrsmäärän kasvaessa ja samin sauman lujuusvaatimukset. Tarvittavan saumabetnin lujuus asennettujen kerrsten mukaan n esitetty taulukssa 7.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 10 (31) Taulukk 7. Saumjen vaadittu lujuus 7 kerrksisessa rakennuksessa kun alimman sauman käyttöaste n 100% ja lujuus 14.2MPa (C25/30). Kerrksia N d N d / N u,tt Vaadittu lujuus päällä 7 14.2 1 14.2 6 12.12 0.85 12.12 5 10.09 0.71 10.09 4 8.06 0.56 8.06 3 6.03 0.42 6.03 2 4.00 0.28 4.00 1 1.98 0.13 1.98 Suhde N d / N u,tt kuvaa sauman käyttöastetta lppulujuuteen verrattuna, jsta vidaan sitten laskea tarvittava asennusaikainen betnin lujuus. Käyttöaste, ja näin llen myös tarvittava saumabetnin lujuus, saadaan siis suraan asennettujen kerrsten ja kknaiskerrsmäärän suhteesta. Ylläesitetty pätee, js lpputilanteen kurmitukset vat suuremmat kuin asennusaikaiset kurmat. Js asennusaikaiset kurmat vat suuremmat, täytyy tämä ttaa humin. Kuva 3 Vaakasaumjen vaadittu lujuus esimerkkitapauksessa erikrkuisissa rakennuksissa kun alimman sauman käyttöaste n 100 % ja muut tekijät vat vakiita. Rasituksena vaaka- ja pystykurmia Vaakasauman mititus ei le yleensä kuitenkaan ainastaan pystykurman funkti, vaan myös rakennuksen runkn khdistuvat vaakakurmat vaikuttavat sauman mititukseen, kska ne aiheuttavat mmentin seinän alareunan yli ja täten kasvattavat rasituksia seinän tisella reunalla.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 11 (31) Seuraavassa n tarkastelu, jssa vaakasauman mitituksessa tetaan humin myös vaakakurmat. Tällöin sauma mititetaan vaakakurman aiheuttaman mmentin ja pystykurman yhteisvaikutuksen alaisena. Vaakakurmien aiheuttaman kknaismmentin ja pystykurmien suhde (epäkeskisyys) merkitään kirjaimella e. Raudittamattmissa liitksissa pystykurman epäkeskisyys n tyypillisesti krkeintaan h/6, jllin seinälle ei synny vielä vetrasituksia. Mikäli sauman khdalle syntyy vetrasituksia jstain kurmitustapauksesta ja nämä vetvimat kumtaan esimerkiksi jännittämällä seinä pystysuunnassa, n saumjen kurmitus laskettava aina tarkemmin tdellisia kurmia käyttäen! Epäkeskeisesti puristetun sauman kestävyys lasketaan kaavasta: 1 2 Kaavan mukaisesti vain sa seinän pituudesta kantaa kk kurman. Merkitään julkisivuun khdistuvaa vaakavimaa kirjaimella q, jnka letetaan levan saman jka kerrksessa. Valmiin rakennuksen saumissa vaikuttaa kurmitukset n kerrksen krkeus n sauman yläpulisten kerrsten määrä Tarkastellaan tapausta, että alimmassa saumassa /6, jllin saadaan seuraava taulukk valmiin rakennuksen käyttöasteista eri saumissa. Kuva 4. Rakennukseen khdistuu vaaka- ja pystykurmituksia
Betnitellisuus ry 31.8.2010 12 (31) Taulukk 8. Saumjen käyttöasteet 7 kerrksisessa rakennuksessa kun kurmana n vaaka- ja pystykurmaa ja alimman sauman käyttöaste n 100%. Kerrs Yläpuliset N dmax e N u Käyttöaste kerrkset 1 7 9.37 0,17 9,37 1,00 2 6 8.03 0,15 9.94 0.81 3 5 6.69 0,12 10.79 0.62 4 4 5.35 0,10 11.36 0.47 5 3 4.01 0,07 12.21 0.33 6 2 2.67 0,05 12.78 0.20 7 1 1.34 0,02 13.63 0.01 Valmiissa rakennuksessa kerrsten saumjen käyttöaste pienenee siis npeammin, kun epäkeskisyys tetaan humin. Asennusaikana tilanne n samansuuntainen, eli saumjen käyttöaste pienenee npeammin kuin pelkän pystykurman tapauksessa. On kuitenkin muistettava, että vaaka- ja pystykurmien vaikuttaessa yhtä aikaa, n pystykurmakapasiteetti pienempi kuin pelkän pystykurman tapauksessa. Taulukk 9. Saumjen vaadittu lujuus 7 kerrksisessa rakennuksessa kun alimman sauman käyttöaste n 100% ja lujuus 14.2 (C25/30). Kerrksia päällä N d e N d / N u,tt Vaadittu lujuus 7 9.37 0,17 1,00 14.20 6 8.03 0,15 0.81 11.47 5 6.69 0,12 0.62 8.80 4 5.35 0,10 0.47 6.69 3 4.01 0,07 0.33 4.66 2 2.67 0,05 0.20 2.97 1 1.34 0,02 0.01 1.40 Yhteenvetna vidaan tdeta että pelkän pystykurman humiiminen saumjen lujuustarkasteluissa antaa varmalla pulella levan arvin tarvittavasta asennusaikaisesta sauman lujuudesta kun alimman sauman mitituksessa n humiitu vaakakurmien aiheuttama lisärasitus.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 13 (31) Eli vaadittu betnin lujuus saadaan lausekkeesta missä n sauman suunnittelulujuus n asennettujen kerrsten määrä n sauman yläpulisten kerrsten kknaismäärä Yllä levan kaavan mukaista periaatetta vidaan sveltaa myös pilareiden jutssaumihin, kun kyseessä n pilarit, jtka kantavat kurmia useammasta kerrksesta ja n liitkset n letettu niveliksi. Hallimaisten rakennusten mastpilarit n syytä tarkastella aina erikseen, kska asennusaikaisten kurmien suuruus vi vaihdella suuresti hallin rakenteista ja asennusjärjestyksestä riippuen. Laskentaesimerkki tdellisilla kurmituksilla Lasketaan esimerkkinä 7 kerrksisen asuinkerrstaln jäykistävän seinän vaakasaumjen kurmitus ja vaadittu saumausmassan lujuus kunakin ajankhtana. Rakennuksen asennusnpeus n 1 kerrs/viikk. Rakennus kuuluu seuraamuslukkaan CC2. Rakenne: Seinän paksuus t=200mm, kerrskrkeus 3m Betni C30/37 Saumausmassan lujuudeltaan C25/30 Seinän kurmitusalueen leveys vaakarakenteilta n b=10m Vaakarakenteet ntellaatta h=370 + pintabetni 40mm Kurmitukset: Tuulikurma q kw =1.21 kn/m2*0.75*10m=9.08 kn/m Hyötykurma asennusaikana q c =q ca +q cb +q cc =(1.0+0.2+0.5)*10 =17.0 kn/m Pysyvät kurmat vaakarakenteilta/kerrs g=10*(5 +1)=60 kn/m Rakenteiden vinudesta aiheutuvat kurmat H q =0.75 kn/kerrs ja H g =2.7 kn/kerrs. Kurmat n laskettu käyttäen arva N/200. Vaakakurmia n laskettu keräytyvän n. 90m 2 alueelta. Kurmitusyhdistelmänä n laskennassa käytetty: 1.15*Gk+1.5*Qc+1.5*0.6*Qkw, jka antaa tässä tapauksessa määräävän kurmituksen. Kurmituksen aiheuttamat rasitukset eri asennusvaiheissa n esitetty kuvassa 5. Vimasuureet n tässä tapauksessa laskettu Strusft FEM-Design 9.0 hjelmalla. Rasitukset n yksittäiselle seinälle helpp laskea myös käsin, mutta n muistettava ttaa humin kunkin seinän rakennukseen vaakakurmista saama rasitus. Kuvassa 5 näkyy selvästi vaakakurmien aiheuttaman rasituksen suuden kasvu asennettujen kerrsten lisääntyessä. Vaakakurmat nkin ehdttmasti muistettava ttaa humin krkeissa rakennuksissa, jissa asennusnpeus n suuri.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 14 (31) Kuva 5 Laskentaesimerkin vaakasauman rasitukset asennusaikana (laskentakurmia) Sauman mitat Lasketaan sauman kestävyys 1 metrin mittaiselle seinän pätkälle. Saumavalusta ei saumassa aina timi kk leveys, jten sauman pinta-alasta n syytä vähentää sa leveydestä esim. By 50 khdan 2.6.1.4 mukaan sauman krkeuden verran. Seinän paksuus n 200mm, sauman krkeus n 25mm, jllin tehlliseksi sauman leveydeksi vidaan laskea b eff =200-2*0.5*25=175mm. Sauman pinta-ala 1m matkalla n siis A=0.175*1=0.175m 2. Sauman lujuudenkehitys Sauman lujuudenkehitysnpeus riippuu vimakkaasti käytetystä materiaalista ja n aina varmistettava khdekhtaisesti. SFS-EN 1992-1-1 n esitetty betnin puristuslujuuden kehitykselle 20C lämpötilassa kaava: f ck (t) = f cm (t)-8(mpa) välille 3 < t < 28 vurkautta f ck (t) = f ck välille t > 28 vurkautta f cm (t) = β cc (t) f cm β cc (t) = exp(s(1-(28/t) 1/2 )) t = betnin ikä vurkausina s = sementin tyypistä riippuva kerrin SFS-EN 1991-1-1 khta 3.1.2 Eri sementtilaaduille n esitetty kirjallisuudessa aika- lujuus käyriä. Kuvassa 6 n esimerkki SFS-EN 1991-1-1 khdan 3.1.2 mukaan lasketusta lujuudenkehityksestä betnille C25/30 20C lämpötilassa.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 15 (31) Lujuus 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 +20C lämpötila 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 fcd(t) 1.krs katn sauma Kuva 6 Esimerkki sauman lujuudenkehityksestä ja laskentaesimerkin 1.krs katn sauman rasituksista + 20C lämpötilassa 14,0 +2C lämpötila Lujuus 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 fcd(t) 1.krs katn sauma 0,0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 Kuva 7 Esimerkki sauman lujuudenkehityksestä ja laskentaesimerkin 1.krs katn sauman rasituksista + 2C lämpötilassa
Betnitellisuus ry 31.8.2010 16 (31) Seinien vaakasaumjen leikkauskestävyys Vaakasaumjen leikkausvimat välitetään yleensä sauman kitkavimien avulla. Tällöin vaakavimista aiheutuvat leikkausrasitukset siirretään alempiin rakenteisiin sauman kitkan avulla, eli F µ µn missä µ n kitkakerrin N n saumassa vaikuttava nrmaalivima. Siten kitkaviman suuruus riippuu yläpulisten rakenteiden painsta eli kerrsmäärästä. Js lpputilanteen sauman kitkan mukainen kapasiteetti n riittävä, niin sillin asennustilanteessakin kapasiteetti n riittävä, kska kerrsten vaaka- ja pystykurmat muuttuvat yhtäläisesti kerrsmäärän mukaisesti ja kitkakerrin pysyy vakina. Asennusaikana pystykurmat vat hieman pienemmät, mutta vastaavasti tuulikurmasta saadaan tehdä vähennys, jka kmpensi pienemmät pystykurmat. Lisäksi saumihin laitetaan nnettmuusrajatilan mukaisesti tapit tai muut liitselimet, jtka antavat lisävarmuutta vaakasauman leikkauskestävyyteen. Näin llen seinien vaakasaumjen kapasiteetit eivät yleensä tule mitittavaksi asennusaikaisessa tilanteessa. Elementtiväliphjien- ja yläphjien leikkausta välittävät saumat Jäykistävinä levyrakenteina timivien laatastjen timinta perustuu sideraudituksiin, hitsauskiinnikkeisiin, laattjen välisiin leikkausvimaa siirtäviin jutsliitksiin ym. Kun levyjäykistys saadaan aikaan laattaelementtien välisten betni- tai laastisaumjen välityksellä, n eurkdin SFS-EN 1992-1-1 khdassa 10.9.3 pituussuuntainen keskimääräinen leikkausrasitus v Rdi rajitettu arvn: 0.15MPa 0.10MPa pinnat sileitä tai karheita pintjen llessa hyvin sileitä. Pintjen määrittely löytyy SFS-EN 1991-1-1 khdasta 6.2.5. Ontellaattjen saumat kuuluvat lukkaa sileä. Tarkasteltaessa asennusaikaista tilannetta n tettava humin saumabetnin tai laastin tdellinen lujuus ajanhetkellä t. Elementtien väliset pystysaumat (jäykistävät seinät) Elementtien väliset pystysaumjen rasitukset syntyvät vaakakurmista, jtka aiheuttavat leikkausrasituksia elementtien pystysaumihin. Pystysaumjen rasituksia vastaan riittävä kapasiteetti vidaan tteuttaa usealla eri tavalla, käyttäen saumassa teräslenkkejä, betnivaarnja tai näiden yhdistelmää. Sumessa nykyään yleisin käytetty seinäliits n vaijerilenkkiliits. Taipuisa lenkki helpttaa elementtien paikilleen asentamista ja npeuttaa saumaterästen asennusta. Vaijerilenkit vidaan justavuutensa vuksi sijittaa samaan krkeuteen mlemmin pulin. Vaijerilenkkejä vidaan käyttää kaikissa saumatyypeissä niiden kapasiteettien sallimissa rajissa. Raskaasti leikkauskurmitetuissa pystysaumissa judutaan käyttämään pyöröteräslenkki-betnivaarnaliitsta. Tällöin tulee välttää kahden jäykän lenkin khtaamista samassa saumassa. Asennusaikana kapasiteettia laskettaessa n muistettava käyttää betnin lujuutta tarkasteluajanhetkenä.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 17 (31) Kuva 8 Vaarnasauman merkinnät SFS-EN 1991-1-1 khta 6.2.5 Sauman mitituseht: v Edi v Rdi Eurkdin mukaan laskettava leikkausjännitys seuraavassa esitetystä kaavasta ei aina le suraan svellettavissa jäykistäville seinille, vaan jännitys n laskettava ylä- ja alareunaan vaikuttavien pystysuuntaisten vimien ertuksena. Kats kuva 9. v Edi n rajapinnassa vaikuttavan leikkausjännityksen mititusarv, jka lasketaan kaavasta v Edi =βv Ed /(zb i ), β n uutta betnia levan pikkileikkauksen jännitysresultantin ja kk pikkileikkauksen jännitysresultantin suhde jk puristus- tai vetalueella, mlemmat laskettuina samassa khdassa V Ed n rakennesan leikkausvima z n kk pikkileikkauksen sisäinen mmenttivarsi b i n rajapinnan leveys v Rdi n rajapinnan leikkauskestävyyden mititusarv. v Rdi = c f ctd + μσ n +ρf yd (μsin α+ cs α) 0.5 νf cd c ja μ vat kertimia, jtka riippuvat rajapinnan karheudesta σ n n rajapintaan khdistuva, sen leikkausviman kanssa samanaikaisesta ulkisesta nrmaalivimasta aiheutuva pienin mahdllinen nrmaalijännitys, puristus psitiivisena ja σ n < 0,6 f cd sekä vet negatiivisena. Kun σ n n veta, tullle cf ctd käytetään arva 0. Ρ = A s /A i A s n rajapinnan läpi kulkevan raudituksen pikkileikkausala, jhn kuuluu mahdllinen tavallinen leikkausrauditus, jka n ankkuritu riittävästi rajapinnan kummallekin pulelle A i n rajapinnan pinta-ala α määritellään kuvassa 8, ja se rajitetaan välille 45 α 90 ν = 0.6(1-f ck /250), n lujuuden pienennyskerrin
Betnitellisuus ry 31.8.2010 18 (31) Tarkemman tiedn puuttuessa pinnat vidaan lukittaa hyvin sileisiin, sileisiin, karheisiin tai vaarnattuihin: Hyvin sileä: pinta, jka n valettu teräs-, muvi- tai erikiskäsiteltyä puumuttia vasten: c = 0,10 ja μ= 0,5. Sileä: liukuvalettu pinta tai ekstruuderipinta tai tärytyksen jälkeen jälkikäsittelemättä jätetty vapaa pinta: c = 0,20 ja μ= 0,6. Karhea: pinta, jssa n vähintään 3 mm karheus nin 40 mm välein; se saavutetaan urakaapimalla, ruiskuttamalla pinta pesubetniksi tai muilla menetelmillä, jilla saavutetaan vastaava minaisuus: c = 0,40 ja μ= 0,7. Vaarnattu: pinta, jssa kuvan 8 mukainen hammastus: c = 0,50 ja μ= 0,9. Kuva 9 Saumassa vaikuttava vima jäykistävässä seinässä Saumassa vaikuttava vima vidaan laskea seuraavasti T d =N s +P d *L1
Betnitellisuus ry 31.8.2010 19 (31) Elementtien asennusaikainen tuenta Asennusvaiheessa elementit tuetaan vähintään kahdella säädettävällä elementtituella (kuva 6). Elementtitukien kiinnityspisteiden elementissä ja kiinnitettävässä pinnassa n ltava varmja ja turvallisia. Nstapuvälineet saadaan irrttaa elementistä vasta kun elementti n kiinnitetty tai tuettu valmistajan ja suunnittelijan hjeiden mukaisesti. Elementit kiinnitetään mahdllisimman pian muuhun rakennuksen runkn. Asennusaikainen tuenta vidaan pistaa kun elementti n kiinnitetty lpullisesti paikalleen. Suurta kapasiteettia vaativissa seinäliitksissa tiheästi lenkitetyt teräsvaarnat hidastavat asennustyötä ja aiheuttavat runsaasti jälkityötä lenkkien taivuttelussa. Näissä tapauksissa hitsiliits n usein kilpailukykyinen ratkaisu. Hitsiliitksen etuna n lisäksi npea rakennusaikainen stabiliteetti ja elementtitukien pistamismahdllisuus heti hitsauksen jälkeen. Ratkaisu sveltuu erityisesti khteisiin, missä elementtituet vat vaikeasti asennettavia tai haittaavat kulkua. Talvella vaikutus krstuu, sillä pakkaskausilla saumjen lujittuminen riittävästi vintukien pistamiseksi vi kestää useita viikkja. Kuva 10. Seinäelementin asennusaikainen tuenta.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 20 (31) 2.2 Reunapalkkien liitkset Kun reunapalkkina käytetään leukapalkkia, laatastn tukireakti n epäkeskeinen palkin keskilinjaan nähden. Palkkiin khdistuu tällöin vääntömmentti, ja palkki pyrkii kiertymään akselinsa ympäri. Tällöin palkki n kiinnitettävä päistään vääntöjäykästi ja mititettava väännölle. Vaihtehtisesti palkin kiertyminen n estettävä saumaraudituksen avulla, jllin vääntömmentti siirtyy laatan taivutusmmentiksi. Tällöin saumarauditus timii vetraudituksena ja laatan yläreunaan syntyy puristusalue, jka saumavalun välityksellä siirtää viman palkin kylkeen. Kuva 11. Saumaterästen mititus väännössä.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 21 (31) Ontellaatta asennetaan betnipalkkiin liimatun nepreeninauhan varaan. Nauha timii asennusaikaisena tukipintana. Kuvassa 12 n esitetty asennusaikaiseen vääntöön liittyvät vimasuureet ja niiden sijainnit. Laatastn tukireaktin n laskettava laatastn mapain saumavaluineen sekä muut rakentamisesta jhtuvat kurmat. Kuva 12. Asennusaikaiset vimasuureet reunapalkissa. Ellei palkkia ja sen liitksia suunnitella j asennustilanteessa vääntöjäykiksi, palkki n tuettava asennusaikaiselle väännölle. Asennustukia käytettäessä elementtisuunnittelijan n esitettävä suunnitelmissaan asennusaikaiseen vääntöön liittyvän viman suuruus ja sijainti sekä asennustukien tukipintjen kk ja paikka. Ontellaattjen kestävyyden kannalta n edullista tukea palkki läheltä palkin päätä, jllin palkin taipumat pääsevät vapaasti syntymään ennen sauma- ja pintavalua. Js palkin vääntörauditus n riittämätön, tarvitaan tuentaa myös kentässä. Asennustukien käyttö n kuitenkin aikaa vievä työvaihe ja samin asennustuet haittaavat muita työvaiheita alemmissa kerrksissa. Ensimmäisen kerrksen asennustukien perustaminen talviaikaan maanvaraisesti n tdettu usein ngelmalliseksi. Nrmaalikerrksissa asennustuet tuetaan alemman laatastn varaan, jllin nämä kurmat n humiitava laatastn ja reunapalkin mitituksessa. Asennustukien käytölle löytyy parhaat perustelut matalista, 1 2 kerrksisista rakennuksista, jissa jänneväli n pitkä.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 22 (31) Kuva 13. Reunapalkin tuenta.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 23 (31) Kuva 14. Reunapalkin tuenta. 3 Asennusaikainen jäykistystarkastelu Rakennusrunglla tulee lla kaikissa asennustyön vaiheissa riittävä kknaisvakavuus. Rungn jäykistys vaakakurmia vastaan järjestetään siten, että rakennuksen vaakavimat jhdetaan kerrksittain rungn jäykistäville pystyrakenteille. Väli- ja yläphjarakenteen suunnitellaan siten, että ne timivat tasnsa suunnassa jäykkinä levyinä, jllin ne siirtävät rungn vaakasuuntaiset kurmat jäykistäville rakennesille. Jäykistävät pystyrakenteet siirtävät vimat edelleen perustuksille. Betnielementtirungssa vimat siirtyvät elementiltä tiselle niiden välisten liitsten avulle. Liitkset vat tyypillisesti jälkivalettuja betnisaumja. Siten rungn pystytysvaiheessa vakavuus riippuu erityisesti saumabetnin lujuudesta rakennusaikana. Asennusaikaiset kurmat pikkeavat lpputilanteen kurmista. Ennen kaikkien kerrsten ja rakennesien asennusta kurmat vat yleensä pienempiä kuin lpullisessa tilanteessa. Tisaalta rakenteet saattavat timia eri tavalla, jllin rasitukset vivat lla suurempiakin kuin lpullisessa tilanteessa. Esimerkkinä tarkastellaan saumatun väliphjalaatastn kurmituksia ennen seuraavan kerrksen laatastn valua. Saumatun väliphjan päälle asennettava julkisivu timii tällöin ulkkeena, ja saumattu laatta jutuu kantamaan suuremman vaakakurman kuin lpputilanteessa.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 24 (31) W d H d N d 1,5 h H d N d h h Kuva 15. Väliphjalaatastn asennusaikaiset kurmat. Lpputilanteessa laatastlle tuleva vaakakurma n P d = W d + H d, missä W d n lpputilanteen tuulikurma H d n lpputilanteen vinudesta aiheutuva vaakakurma. Ennen yläpulisen laatastn saumausta tuulikurma tulee 1,5-kertaiselta alalta, ja rungn vinudesta aiheutuvat kurmat tulevat kahdelta kerrkselta, jllin saumatun laatastn vaakakurmaksi saadaan P d0 = 1,5W d0 + 2H d missä W d0 n asennusaikainen tuulikurma H d0 n asennusaikainen vinudesta aiheutuva vaakakurma. Tässä yhteydessä n muistettavaa, että asennusaikaisille kurmille sallitaan tiettyjä vähennyksiä lpputilanteen kurmiin verrattuna. 4 Työturvallisuus Työturvallisuuden hulehtimisvelvitteet rakennushankkeen sapulille määritetään työturvallisuuslaissa (738/2002) sekä valtineuvstn asetuksessa VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta. Suunnittelijan vastuualueet n selkeytetty SKOL ry:n julkaisussa Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät. Seuraavassa n esitetty lyhennelmänä edellä mainitun raprtin sisältöä, pääpainna suunnittelijan vastuualueet. Kursiivilla merkityt lauseet vat suraan laki- tai asetustekstistä. Teksti n lunteeltaan hje, ja mikäli siinä esiintyy ristiriitaisuuksia asetusten ja muiden sitvien hjeiden välillä, nudatetaan aina vimassa levia lakeja, asetuksia ja määräyksiä.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 25 (31) 4.1 Rakennushankkeen sapulten työturvallisuusvelvitteet Pääsuunnittelija Vastaa rakennuksen suunnittelun kknaisuudesta ja hulehtii siitä, että eri sapulten suunnitelmat mudstavat kknaisuuden, jka täyttää rakentamisen tteuttamiselle asetetut vaatimukset Varmentaa suunnittelun kknaisuuden tteutumisen allekirjituksellaan tarkastusasiakirjaan ja elementtiasennussuunnitelmaan. Pääsuunnittelija valv, että kaikki tarvittavat suunnitelmat n hankkeeseen laadittu ja varmistaa suunnittelijiden pätevyydet tehtävään. Vastaava rakennesuunnittelija Vastaavan rakennesuunnittelijan tulee hulehtia saltaan, että hankkeen muut sapulet vat hulehtineet mista tehtävistään työturvallisuuden suunnittelussa rakenteelliselta kannalta. Tämän lisäksi vastaava rakennesuunnittelija: Osallistuu asennussuunnitelman laadintaan ja kkamiseen päätteuttajan kanssa yhteistyössä Hyväksyy saltaan asennussuunnitelman Muistuttaa, että muut khteen suunnitteluun sallistuvat rakennesuunnittelijat antavat tiedt pätevyydestään tehtäväänsä edelleen rakennusvalvntaviranmaiselle timitettavaksi. Rakennuttajan n hulehdittava, että vastaavalla rakennesuunnittelijalla n tiedt kyseisistä suunnittelijista Laatii kuvauksen rakennusrungn timinnasta lpputilanteessa asennussuunnitelman liitteeksi Hulehtii, että rungn tutesasuunnittelija n antanut asennussuunnitelmaan tiedt rungn asennuksenaikaisesta stabiliteetista Hulehtii, että hankkeeseen n laadittu rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviinti ja tarkastuslista vastuunjaktaulukkineen ja että kyseinen asiakirja n liitetty spimusasiakirjihin Hulehtii, että rakennesuunnitelmat ja erityissuunnitelmat vat asennustyön turvallisuuden kannalta ristiriidattmat ja mudstavat kknaisuuden, jka täyttää elementtirakentamisen tteutuksen sille asettamat työturvallisuusvaatimukset (VNa 205/2009, 7 )
Betnitellisuus ry 31.8.2010 26 (31) Osakknaisuuden rakennesuunnittelija Kuten vastaava rakennesuunnittelija man sakknaisuutensa salta Rakennusrungn, julkisivun tai muun lennaisen rakennussan tutesasuunnittelija Tutesasuunnittelijalla tarkitetaan tässä yhteydessä runktimittajan rakennesuunnittelijaa tai rakennusrungn elementtisuunnittelijaa. Kyseisten tehtävien surittajan tulee saltaan hulehtia seuraavien tehtävien ja tietjen antamisesta. Tässä kuvattu tehtävien vastuujak n tavanmainen, mutta js spimussuhteista jhtuen vastuujat pikkeavat lennaisesti, n laadittava prjektikhtainen vastuunjaktaulukk, jssa selvennetään kunkin sapulen velvllisuudet: Antaa riittävät tiedt asennussuunnitelman laadintaan ja kkamiseen päätteuttajan kanssa yhteistyössä Rungn stabiliteettikuvaus asennuksen aikana Väliaikaisten tukien käyttö ja purkuajankhta Saumausbetnien lujuusvaatimukset ja laadunvalvnta Vaatimukset liitksien lujuudenkehitykselle ja sen seurannalle Vaatimukset talvibetninnille, lämmitystavat ja käytettävät materiaalit Selvitys hitsausmenetelmistä Vaatimukset hitsattaessa kylmissä tai ksteissa lsuhteissa Hitsien tarkastuslaajuus ja menetelmä Vinn asennettavien rakenteiden tuenta asennuksen aikana Ristikiden ja krkeiden palkkien kiepahdustuenta asennuksen aikana Betni- ja teräsrakenteiden asennustleranssit Minimitukipinnat laatille ja palkeille, asennuspaljen kt ja sijainnit Kiinnityssat, kuten esimerkiksi sisäkierteet, tartuntalevyt, pilareiden tukipannat ja kiinnityssien kt, tyypit ja sijainnit Tukitankjen kiinnitys esimerkiksi alapäässä maassa ja hlveilla Tukitangt leukapalkkien kiertymän estssa Ruuvikiinnitykset, liitslukat, esikiristykset, lukitusvaatimukset ja tarkastus ja dkumentinti Pintakäsittelyvaatimukset Teräsrakenteiden palsujaukset Ripustettujen rakenteiden tuentjen pistamisajankhta Antaa vaatimukset betnielementtien nst ja käsittelylujuuksista Määrittelee valmissien sallitut nst- ja käsittelytavat suunnitelmissaan yksityiskhtaisesti Suunnittelee valmissien tarvittavat asennus-, kaide-, putamissujaus yms. kiinnikkeet rakennuttajan tai päätteuttajan antamien hjeiden mukaan Hyväksyy saltaan asennussuunnitelman
Betnitellisuus ry 31.8.2010 27 (31) Valmissasuunnittelijat (betni-, teräs-, puu-, tila- jne.) Tämä suunnittelija suunnittelee esim. jännebetnipalkkien tai puuristikiden rauditus- tai valmistuspiirustuksen. Osallistuu asennussuunnitelman laadintaan ja kkamiseen päätteuttajan kanssa yhteistyössä Määrittelee elementtien nsttavat suunnitelmissaan yksityiskhtaisesti Suunnittelee valmissien työnaikaiset esim. painumatuet ja humii tuentjen vaikutukset valmissien raudituksissa ja liitsten mitituksessa yhteistyössä rungn tutesatimittajan kanssa. Tämän lisäksi valmissasuunnittelija antaa valmissien työnaikaisten tukien sijainnit ja tukien mititukseen tarvittavat kurmitustiedt suunnitelmissaan. Suunnittelee elementeissä tarvittavat asennus-, kaide-, putamissujaus- yms. kiinnikkeet päätteuttajan antamien hjeiden mukaisesti Hyväksyy saltaan asennussuunnitelman Getekninen suunnittelija Hulehtii, että rakennushankkeessa maan srtumanvaara sekä maan ja maamassjen kantavuus ja vakavuus n arviitu lutettavasti. Hulehtii, että kaivannista n laadittu asianmukaiset kaivu- ja tuentasuunnitelmat ennen työn alittamista. Muut suunnittelijat Muut suunnittelijat sallistuvat työturvallisuuden suunnitteluun rakennuttajan turvallisuuskrdinaattrin ja päätteuttajan hjeiden mukaisesti. 4.2 Rakenne-, valmissa- ja asennussuunnitelmissa esitettävät asiat Tässä hjeessa työturvallisuuslain (738/2002) ja valtineuvstn asetuksen VNa 205/2009 vaatimuksia n rakennesuunnitelmien salta selkiinnytetty seuraaviksi suunnitelmissa esitettäviksi käytännöiksi. Mikäli näitä ei le svittu tehtävälaajuuteen kuuluviksi, n näistä tehtävä kirjallinen lisätyöilmitus tilaajalle. Kaikkien sapulten n myös humattava, että elementtirakentamiseen liittyvien suunnitelmien n ltava kirjallisina työmaalla (VNa 205/2009, 36 ).
Betnitellisuus ry 31.8.2010 28 (31) Päärakennesuunnitelmissa esitetään tai annetaan tiedt muille sapulille Vaatimukset valmissasuunnitelmissa esitettävistä asiista työselitykseen Esitys asennussuunnittelun työnjasta tämän hjeen esimerkin mukaisesti Periaateratkaisut putamissujauskaiteiden kiinnityksistä tasreunihin ja räystäsleikkauksiin rakennuttajan hyväksymän järjestelmän mukaan (perustuu VNa 205/2009) Työtasjen kiinnitys- ja tuentaperiaatteet rakenteisiin rakennuttajan valitseman järjestelmän mukaan (perustuu VNa 205/2009). Päätteuttajan tulee esittää työssä käytettävät työtast ja niiden tuennat rakennesuunnittelijan hyväksyttäväksi Trninstureiden nstsäteet ja -kapasiteetit (RAK10 lisätyö) Trninstureiden työnaikaiset sijitusaukt ja kiinnitykset rakenteisiin (RAK10 lisätyö) Trninsturiperustusten rakennesuunnitelmat (RAK10 lisätyö) Valmissasuunnittelija merkitsee yksittäiseen elementtisuunnitelmaan Valmissan pain Valmissan painpisteen sijainti Nstlenkit ja niiden sijainti mititettuna Muut nstelimet, kuten nstreikä, nstkrvat, tarrainten kiinnittymiskhdat mititettuina Ohje sallituista nsttavista, nstkulmista, kääntötavasta ja muista rajituksista nstssa Ohje irrtettavista nstelimistä, esim. kierreankkurit Väliaikaisten tukien kiinnityskhdat ja tavat, esim. tönärit Ohje, mikäli valmissa vaatii kuljetuksen tai asennusaikaista kiepahdustuentaa Kaiteiden ja työtasjen kiinnityksiin tarvittavat kiinnityselimet Muttien purkulujuudet Elementin vaadittu lujuus nsttilanteessa Elementtien kääntöhjeet Valmissan valmistaja laatii elementtien kuljetus ja varastintihjeet Kurman lastaaminen ja sidnta Krkeiden ja pitkien kappaleiden tuenta kuljetuksessa Kurman purkuhjeet Tarvittavat nstapuvälineet Kuljetuksen ja varastinninaikaiset sujaushjeet
Betnitellisuus ry 31.8.2010 29 (31) Asennussuunnitelmaan kirjataan Kk asennussuunnitelman sisältö n esitetty VNa 205/2009 liitteessä 3. Tässä n esitetty vain vastaavan rakennesuunnittelijan valvnnan kannalta keskeisimmät tarpeet asennussuunnitelmassa. Rungn stabiliteettiselvitys asennuksen aikana Kuvaus rungn lpullisen stabiliteetin timinnasta Asennusjärjestys ja väliaikaisten tukien käyttö Väliaikaisten tukien purkuajankhta Saumausbetnien lujuusvaatimukset ja laadunvalvnta Vaatimukset liitksien lujuudenkehitykselle Vaatimukset talvibetninnille Selvitys hitsausmenetelmistä ja hitsaushjeet Vaatimukset hitsattaessa kylmissä tai ksteissa lsuhteissa Hitsien tarkastuslaajuus ja menetelmä Vinn asennettavien rakenteiden tuenta asennuksen aikana Minimitukipinnat laatille ja palkeille Ristikiden ja krkeiden palkkien kiepahdustuenta asennuksen aikana Elementtien nst-hjeet ja apuvälineiden käyttöhjeet Elementtien kuljetus ja varastintihjeet Putamissujaussuunnitelma Luettel hankkeen sapulista ja asennussuunnitelman laatijiden pätevyydet ja allekirjitukset Asennuspiirustuksissa esitetään Taspiirustuksiin merkitään asennusaikana tarvittavat palkkien kiepahdusta estävät tönärit ja niille tuleva kurmitus Kaikki tispulisesti asennettavat leukapalkit n tuettava, mikäli valmissasuunnittelija ei erikseen le antanut lupaa tuennan pisjättämiseen Asennushitsien tarkastuslaajuus merkitään suunnitelmiin RakMk B7 tai SFS EN1090-2 mukaan Hitsausliitsten krrsisujaus Suunnittelijan n lisättävä työselitykseen maininta, ettei yksittäisen tönärin pisjääminen suunnitelmasta anna asentajalle ikeutta tteuttaa epäilyttävästi vaarallista rakennetta tukemattmana ilman asian selvittämistä suunnittelijalta. Näissä tilanteissa n nudatettava hyvää rakentamistapaa.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 30 (31) 4.3 Rakennesuunnittelijan surittama työturvallisuuden tteutumisen valvnta ja katselminti Rakennuttaja nimeää khteeseen työturvallisuudesta vastaavan henkilön (työturvallisuuskrdinaattri), jnka tehtävänä n valva ja krdinida rakennushankkeen työturvallisuuden tteutumista Rakennesuunnittelijan tulee nrmaalin khteeseen kuuluvan yleisvalvnnan hessa surittaa työturvallisuuden tteutumisen yleisvalvntaa, esim. havainnimalla nk rakenteet asennettu ja tuettu annettujen suunnitelmien ja hjeiden mukaisesti. Rakennesuunnittelijan, gesuunnittelijan ja valmissasuunnittelijan tulee esittää työmaakkuksissa työmaakierrksella havaitsemiensa työturvallisuusseikkjen esiintumiseen, jita vat esimerkiksi: Asennussuunnitelman vaatimusten mukainen timinta, esim. nsttapa, tuennat, kiinnitykset Asennusjärjestyksen muutksista aiheutuvat timenpiteet Liitsten lujuudenkehityksen arviinti Purkutyön turvallinen surittamistapa Maaperän vakavuuden arviinti esim. nstissa ja varastinnissa Kaivantjen tuennan tteuttaminen Hlvien ja palkkien työnaikainen tuentatapa Palkkien työnaikaisten kiepahdustukien tarkastus Työnaikaisen putamissujauksen tteuttaminen rakenteelliselta kannalta 4.4 Tteutuksen vaaratekijöiden arviinti ja pistaminen rakennesuunnittelussa Työturvallisuusriskejä sisältävissä khteissa vastaavan rakennesuunnittelijan tulee hulehtia, että rakennesuunnittelun kannalta tehdään rakentamisen työturvallisuusriskien arviinti. Apuna vidaan käyttää esim. SKOL ry:n julkaisemaa tarkastuslistaa. Listan velvllisuudet n käytävä läpi työturvallisuuden alituskkuksessa wrkshp-tyyppisenä yhteistimintatilaisuutena. Riskianalyysissä tulee tarkastaa esimerkiksi: nk asennus-, purku- ja kaivusuunnitelmat laadittu asiantuntijan timesta nk palkkien asennuksenaikainen kiepahdustuenta esitetty suunnitelmissa nk rakennusmateriaalin varastinti tasilla suunniteltu ja nk niistä annettu kurmatiedt suunnittelijalle nk työnaikaisten putamissujakaiteiden ja verkkjen kiinnittämisestä rakennuttajan tai päätteuttajan esitys kaide- tai laitetyypistä ja nk sen vaatimat kiinnikkeet viety rakenneja valmissasuunnitelmiin nk liitsten lujuudenkehityksen seuranta järjestetty nk kaikille elementtityypeille lemassa suunniteltu nsttapa ja hjeet Vaaratekijöiden arviinnista tulee laatia muisti timenpide-ehdtuksineen jaettavaksi rakentamisen sapulille.
Betnitellisuus ry 31.8.2010 31 (31) On humattava, että mikäli khteessa n tehtävä rakenteellisen turvallisuuden riskianalyysi, sisältää khde yleensä myös erityisiä työturvallisuusriskejä. 4.5 Asennustilanteiden simulinti ja tietmallinnus työturvallisuussuunnittelun työkaluna Tietmallinnus antaa runsaasti uusia mahdllisuuksia työturvallisuuden suunnitteluun j nykyisillä työvälineillä. Rakennuttajan ja urakitsijiden kannattaa hyödyntää tietmallinnuksella saatavat lisähyödyt työturvallisuuden suunnittelussa mm seuraavissa lisäpalveluissa: Asennustilanteiden simulinti asennusjärjestyksen ja asennusaikaisen stabiliteetin selvittämiseksi Asennustilanteiden havainnllistaminen animaatiilla työturvallisuuden suunnittelussa ja pastuksessa Kaiteiden ja putamissujausten kiinnitysten suunnittelu valmissiin valmiilla liilla Kaiteiden, turvalaitteiden yms. suunnittelu 3D-työkaluilla määräluettelineen eri asennusvaiheissa Suunnittelutilanteen ja valmissien valmistuksen ja asennuksen seuranta 4D-työkaluilla