Haapankangas III vaikutusten arviointi

2011 Haapankangas III vaikutusten arviointi Selvitys 2011 Jyrki Suorsa, Erkki Malo Insinööritoimisto Liidea Oy Krstiina Strömmer AIRIX Ympäristö Oy 28.6.2011

2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Hankkeen kuvaus... 3 2.1 Hankkeen sisältö... 3 2.2 Tavoitteet... 4 2.2.1 Yleiset tavoitteet... 4 2.2.2 Hankkeesta vastaavan tavoitteet... 5 2.2.3 Hankkeen vaihtoehdot... 5 2.3 Kaavallinen suunnittelutilanne... 6 2.3.1 Maakuntakaava... 6 2.3.2 Yleiskaava ja Asemakaava... 7 2.3.3 Muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 2.4 Vaikutusalue ja sen määrittely... 10 3. Kaupallisten palveluiden nykytila ja ostovoima... 10 3.1 Kaupallisten palveluiden nykytila... 10 3.1.1 I Vaikutusalue Haukipudas... 10 3.1.2 II vaikutusalue Oulun seutu... 11 3.2 Alueen väestö, ostovoima ja asiakaspotentiaali... 11 3.2.1 Väestö... 12 3.2.2 Vaikutusalueen asukkaiden ostovoima... 15 4. Hankkeen vaikutusten arviointi... 17 4.1 Kaupan palveluverkko ja ostovoiman siirtymät... 17 4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 18 4.3 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä imagotekijöihin... 19 4.4 Vaikutukset asiointiliikenteeseen... 20 4.5 Vaikutukset asukkaiden arkielämään... 21 4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön... 21 4.7 Vaikutukset työllisyyteen... 21 4.8 Kunnallistaloudelliset vaikutukset... 22 4.9 Hankkeen toteuttaminen kaupallisessa palveluverkkosuunnitelmassa esitetyllä tavalla (VE0+).. 22 4.10 Vaihtoehto VE2... 22 5. Yhteenveto (VE1)... 23 Lähteet... 24

3 3 1. Johdanto Tässä selvityksessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla vähittäiskaupan suuryksikön vaikutuksia Haukiputaan Haapakangas III alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa kaikkea yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäistavarakaupan myymälää. Asemakaavan salliman suuryksikön koko on korkeintaan 5 000 m 2, josta päivittäistavaramyyntialaa on korkeintaan 2000 m 2. Tämä arviointi perustuu aikaisempiin selvityksiin, Tilastokeskuksen ja Haukiputaan kunnan toimittamiin tilastotietoihin sekä aineistosta tehtyihin paikkatietoanalyyseihin. Arviointi suoritetaan Ympäristöministeriön laatiman Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvitys ja arviointi -oppaan mukaisesti. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Hankkeen sisältö Kaupallisten vaikutusten arvioinnin tavoitteena on selvittää täyttääkö suunniteltu hanke valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset palveluiden saatavuuden suhteen. Selvityksen laatiminen tapahtuu käyttäen ohjeena Ympäristöministeriön opasta Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on tavoitteena kehittää suuryksiköiden sijoittumisen ohjausta kestävän yhdyskuntakehityksen ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Pyrkimyksenä on etenkin vahvistaa kaupunkien ja kuntien keskustoja monipuolisina palvelukeskuksina ja turvata kohtuulliset päivittäistavarakaupan palvelut asuntoalueilla. Uudistetussa laissa todetaan, että Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71C) Työ jakaantuu lähtökohtien arviointiin ja vaikutusten arviointiin. Lähtökohtien arvioinnissa selvitetään hankkeen perustiedot kuten: - kokonaiskerrosala sekä sen jakaantuminen päivittäistavarakaupan, erikoistavarakaupan ja muiden palveluiden kesken - asiakas- ja myyntitavoitteet ja kaavailtu valmistumisajankohta - hankkeen toteuttamismahdollisuudet ja sopivuus kunnan tavoitteisiin - hankkeen suhde keskuksiin ja palveluverkkoon kunnassa/seudulla - ostovoima ja sen kehitys kunnassa ja seudulla Lähtökohtien arvioinnin jälkeen arvioidaan hankkeen vaikutukset: - ostovoiman siirtymiin ja kaupan palveluverkkoon - yhdyskuntarakenteeseen (palveluverkko, rakentaminen, keskusten väliset suhteet) - taajamakuvaan (vaikutukset kunnan imagoon, myymälän sopivuus ympäristöönsä, keskustan ulkopuolisen myymälän vaikutus keskustaan kauppapaikkana)

4 4 - asiointimatkaliikenteeseen lähialueella ja koko vaikutusalueella (muutokset matkamäärissä, kokonaisliikennesuoritteessa, liikenteen melussa ja päästöissä, mahdollisuudet kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön jne.) - kunnallistalouteen (välittömät/välilliset tulot ja menot) - ihmisten arkielämään (palveluverkon muutosten vaikutus asukkaiden arkielämään, saavutettavuuteen, väestöryhmiin, asiointitapahtuman tärkeyteen, tyytyväisyyteen asuinympäristöön, elinolosuhteisiin jne.) - työllisyyteen (myymälän rakentamisvaiheessa ja myymälän toimintavaiheessa) Lähtökohtien arviointi Hankkeen sopivuus kunnan ja seudun tavoitteisiin Hankkeen toteuttamismahdollisuudet Hankkeen suhde keskuksiin ja palveluverkkoon Hankkeen vaihtoehdot (sijainnissa ja toteuttamisessa) Ostovoima ja sen kehitys kunnassa ja seudulla Vaikutusten arviointi Ostovoiman siirtymä Yhdyskuntarkenne Kaupunkikuva Asiointiliikenne Kunnallistalous Kuluttajien elämä Asukkaiden arkielämä Työllisyys Kunnassa ja seudulla Palveluverkko, rakentaminen ja keskukset Imago kauppapaikkana ja fyysinen kaupunkikuva Liikennesuoritteet ja -kustannukset, päästöt ja melu Tulot ja menot sijainti- ja naapurikunnissa Hintaetu ja matkakustannukset Palveluiden saavutettavuus ja sosiaaliset vaikutukset Rakentamisvaiheessa ja toimintavaiheessa Vaikutusten tarkastelu näkökulmittain (kunta, asiakas, kauppa jne.) Kuva 1. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin eteneminen 2.2 Tavoitteet 2.2.1 Yleiset tavoitteet Yhteiskunnan kannalta hankkeelle asetettavat valtakunnalliset, seudulliset ja alueelliset tavoitteet määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaan, jolloin keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvat yksiköt ovat erityisen huomion kohteena. Alueiden käyttö ja rakentaminen tulee järjestää niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on aina selvitettävä sen toteuttamisen vaikutukset (MRL 9 ). Selvitysvelvollisuus koskee kaikkia kaavatasoja: maakuntakaavaa, yleiskaavaa ja asemakaavaa. Silloin kun kaavassa varataan alueita vähittäiskaupan suuryksiköille, tulevat niiden vaikutukset selvitettäväksi kaavan laatimisen yhteydessä.

5 5 Tämä hanke edellyttää asemakaavan muutosta, minkä prosessin edellyttämällä tavalla hankkeen vaikutuksia on tutkittava ja arvioitava (MRL 9 ). Vaikutusten selvittämisestä on annettu tarkempia säännöksiä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 1 ). Vaikka arviointi on asemakaavamuutoksen edellyttämä taustaselvitys, on varmistettava, että hanke ei ole myöskään maakuntakaavan tai yleiskaavan periaatteiden vastainen. Tässä mielessä kyseisen hankkeen näkökulmasta voidaan nostaa esille: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - palveluiden saatavuus - mahdollisuudet tasapainoiseen elinympäristöön - kuntien elinkeinoelämän toimintaedellytykset Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa vähittäiskaupan suuryksiköille lisäksi erityiset sisältövaatimukset jo maankunta- ja yleiskaavatasolle. Lain mukaan on katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (MRL 71b) 2.2.2 Hankkeesta vastaavan tavoitteet Haukiputaan kunnan tavoitteena on selvittää mahdollisuudet laatia Haapakangas III alueelle asemakaava, joka mahdollistaa kaupan suuryksikön rakentamisen. Tavoitteena on arvioida suuryksikön vaikutukset sekä Haukiputaan kunnassa että naapuri kunnissa ja mahdollisesti muualla Oulun seudulla. Kunta toivoo yksikön rakentamisen parantavan osaltaan kuntalaisten ostosmahdollisuuksia omassa kunnassa ja vähentää tätä kautta ostovoiman siirtymää naapurikuntiin. Uuden yksikön ei myöskään toivota heikentävän keskustan vetovoimaa. Alueelle mahdollisesti tulevan toimijan tavoitteena on kehittää liiketoimintaansa myymälän rakentamisella ja tarjota asiakkaille entistä parempia ja laajempia valikoimia etenkin erikoistavarakaupassa. 2.2.3 Hankkeen vaihtoehdot Hankkeen nollavaihtoehtona (VE 0 +) on nykyisen seudullisen kauppapaikkaselvityksen mukainen liikerakentaminen. yht. 3000 m 2 Vaihtoehto 1 (VE 1) on että suuryksikkö toteutetaan suunnitellun kokoisena suunnitellulle paikalle. Suuryksikkö toteutetaan 5000 m 2 kokoisena, josta päivittäistavarakauppaa on n. 2000 m 2 Lisäksi tutkitaan seuraavien vaihtoehtojen vaikutukset. VE0+ Suuryksikkö toteutetaan seudullisessa kauppapaikkaselvityksessä esitetyn kokoisena (päivittäistavarakauppaa 3000 m 2, ei erikoistavarakauppaa) VE2 Suuryksikkö toteutetaan 5000 m 2 kokoisena, josta päivittäistavarakauppaa on 1000 m 2

6 6 Muina mahdollisina vaihtoehtoina olisi voitu tarkastella koko myymälän sijoittamista jonnekin muualle (esim. Kirkonkylän keskustaan, Oulun kaupunkiin tai muualle Oulun seudulle). Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi Haukiputaan keskustassa ei ole juurikaan tilaa suurelle erikoistavarakaupalle, tilaa vievästä kaupasta puhumattakaan. 2.3 Kaavallinen suunnittelutilanne 2.3.1 Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan Oulun kaupunkiseudun kaupunki-, kunta- ja aluekeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta ja ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. MRL 114 mukaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen on mahdollista maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla. Sellaisiksi tulkitaan C- ja ca -merkinnät. (Maakuntakaavaan on merkitty lisäksi kohdemerkinnällä ac Haukiputaan Kello, mutta tämä Paikalliskeskuksen merkintä ei ole keskustatoimintojen merkintä, joten se ei sisällä seudullisen tason vähittäiskaupan suuryksikön sijoitusmahdollisuutta) - Seutua palvelevilla vähittäiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan hypermarketteja, suuria supermarketeja ja kauppakeskuksia. Käytännössä seudullisesti merkittävän yksikön, joiden sijoittumista on tarpeen maakuntakaavalla ohjata, kerrosalan alaraja on noin 5 000 m2. - Maakuntakaavan mukaan sellaisia kauppakeskuksia, joilla ei ole seudullisia vaikutuksia, voidaan sijoittaa muihinkin taajamiin ja ohjata kuntakaavoituksella, vaikka yksikön koko ylittäisikin laissa määritellyn 2000 m2 rajan. - Kuva 2. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta

7 7 2.3.2 Yleiskaava ja Asemakaava Oulun seudun yleiskaava 2020 - Oulun seudun yleiskaavassa alueelle ei ole esitetty vähittäiskaupan suuryksikköä. Kuva 3. Ote Oulun seudun osayleiskaavasta Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaava Seudun yleiskaavan hyväksymisen jälkeen haukiputaalla on laadittu Kirkonkylän osayleiskaava 2020. Kv hyväksyi 14.6.2004, joka korvaa omalta alueeltaan seudun yleiskaavan - Haukiputaan Kirkonkylän yleiskaavassa alue on merkitty kaavamerkinnällä (P) eli palvelujen ja hallinnon alue. Merkinnässä ei ole mainintaa vähittäiskaupan suuryksiköstä.

8 8 -. Kuva 4. Ote Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaavasta - Nykyinen asemakaava - nykyisessä asemakaavassa aluetta ei ole kaavoitettu. Asemakaava laajennetaan ja alueelle laaditaan kaupan suuryksikön mahdollistava asemakaava. 2.3.3 Muut selvitykset ja suunnitelmat Oulun seudulle on valmistunut kaupallinen palveluverkkosuunnitelma vuonna 2010. Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty ostovoiman ja väestön kasvuun perustuvia arvioita liiketilan lisätarpeelle. Haukiputaan osalta vähittäiskaupan laskennallinen lisätilan tarve on vuoteen 2030 mennessä yhteensä 47200 m 2, josta erikoiskaupan osuus on 40900 m 2 ja pt-kaupan osuus 6300 m 2. Selvityksessä on laskettu myös vähittäiskaupan optimimitoitus, joka perustuu selvitystyötä varten laaditun kehittämisvaihtoehdon 1 "Keskustojen vetovoimaa vahvistetaan" mitoitukseen, jota on täydennetty vastaamaan Oulun seudun kysynnän kasvua. Optimimitoitus antaa raamit liiketilan lisärakentamiselle kunnittain. Kunnat voivat raamien sisällä ohjata kaupan sijoittumista ja yksittäisten hankkeiden mitoitusta määriteltyjen tavoitteiden ja sijoittumisperiaatteiden mukaan. Optimimitoitus Haukiputaalla on selvityksen mukaan yhteensä 31000 m 2, josta erikoiskaupan osuus on 24000 m 2 ja pt-kaupan osuus 7000 m 2. Päivittäistavarakaupan optimimitoitus vastaa selvityksen mukaan oman väestön kysyntää. Erikoiskaupan optimimitoitus ei vastaa laskennallista lisätarvetta. Haukiputaalta asioidaan tulevaisuudessakin osittain kunnan ulkopuolella, pääosin Oulussa. Haukiputaan keskustaan ei ole mahdollista sijoittaa laskennallisen lisätarpeen mukaista liikerakentamista. Keskustan ohella kaupan alueita ovat Haukiväylä ja Kellonväylä. Haukiväylän alueelle selvityksessä esitetään yksinomaan päivittäistavarakauppaa 3000 k-m 2. Erikoistavarakauppa esitetään sijoitettavaksi Kirkonkylän keskustaan ja Kellonväylän alueelle.

9 9 Kuva 5. Ote palveluverkkosuunnitelmasta (Lähde: Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030)

10 10 2.4 Vaikutusalue ja sen määrittely Mitä suuremmasta kaupan yksiköstä on kyse, sitä laajemmalle maantieteelliselle alueelle sen vaikutukset ulottuvat. Suunnitellun suuryksikön vaikutuksia käsitellään tässä yhteydessä kolmella eri vaikutusalueella. Näitä ovat myymälän lähiympäristö, Haukiputaan kunta ja Oulun seutu Ensisijaisena vaikutusalueena eli lähivaikutus-alueena on Haukiputaan kunta. Lähivaikutusalueelle kohdistuvat pääosa liikenteellisistä vaikutuksista, kaupunkikuvalliset ja maisemalliset vaikutukset sekä välittömät ympäristövaikutukset. Suuryksikön toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan vaikutuksia liikenteeseen lähinnä myymälän lähiliittymissä. Toissijainen vaikutusalue muodostuu Oulun seudusta. Toissijaisella vaikutusalueella hankkeella voi olla vaikutuksia seudulliseen palveluverkkoon, ostovoiman siirtymiin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallistalouteen ja työllisyyteen. 3. Kaupallisten palveluiden nykytila ja ostovoima 3.1 Kaupallisten palveluiden nykytila 3.1.1 I Vaikutusalue Haukipudas Päivittäistavarakaupan palvelutarjonta on Haukiputaalla asukkaiden tarpeisiin nähden vähintäänkin kohtuullinen. Kirkonkylällä on paras pt-kaupan tarjonta. Keskustaajamassa on S-Market, K-market ja Valintatalo ja Lidl sijaitsee Haukiväylän ja Haukiputaan tien liittymän läheisyydessä. Kellon taajamassa on myös sekä K- että S-ryhmän myymälä. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoimanmyymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Haukiputaalla merkittävin ns. halpahallimyymälä on Säästökuoppa, joka sijaitsee Kunnan keskustaajaman ja Kellon taajaman välillä. Päivittäistavarakaupan kerrosala Haukiputaalla on 13481 k m2 ja myyntitehokkuudeltaan kunnan myymälät olivat koko maan ja Oulun seutua alhaisempia. Oulun seudun palveluverkkoselvityksen mukaan alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Erikoistavarakaupan palveluita Haukiputaalla on kohtalaisen paljon, vaikka etäisyys maakuntakeskukseen Ouluun on suhteellisen lyhyt. Eri toimialoilla on yleensä useita liikkeitä, mikä ylläpitää kilpailua myös kunnan sisällä. Kaupat ovat keskittyneet lähinnä Haukiputaan kirkonkylään, jossa on kohtalainen valikoima erikoisliikkeitä. Myös Kellon keskustassa on jonkin verran erikoistavarakaupan palveluita. Huolimatta kohtalaisen runsaasta palvelutarjonnasta kunnan ostovoiman siirtymä on negatiivinen erityisesti erikoistavarakaupassa. Oulun seudun palveluverkkoselvityksen (2010) mukaan Haukiputaan vähittäiskaupan (päivittäis- ja erikoistavarakauppa) ostovoimasta osa siirtyy kunnan ulkopuolelle, lähinnä Ouluun. Erikoistavarakaupassa ostovoiman siirtymä on -36% ja Pt-kaupassa ostovoima on lähes tasapainossa, siirtymä on -1%. Merkittävä osa Oulun kaupallisiin palveluihin kohdistuvasta ostovoimasta realisoituu työmatkojen yhteydessä. Päivittäistavarakaupan ostovoima suuntautuu pääasiassa Ouluun. Haukipudas saanee lisäksi jonkin verran päivittäistavarakaupan ostovoimaa pohjoisesta Iin kunnasta.

11 11 Kuva 6. Erikoistavarakauppaa Haukiputaalla 3.1.2 II vaikutusalue Oulun seutu Valtaosa vaikutusalueen erikoistavarakaupasta sijaitsee Oulussa. Oulun seudulla on kaikkiaan 659 erikoistavarakaupan myymälää, joista 448 on Oulun kaupungissa. Paras palvelutarjonta on Kempeleessä, johtuen erityisesti kauppakeskus Zeppelinin voimakkaasta tarjonnasta. Haukiputaalla erikoistavarakaupan tarjontaa on runsaasti mm. rautakaupassa.. Vaikutusalue Huoneka lukauppa Muu tilaa vaativa kauppa Alkot, apteekit ym. Kodinko nekauppa Rautakauppa Muotikauppa Tietotekninen erikoiskauppa. Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Vaikutus- alue I Vaikutus- HAUKIPUDAS 1 3 3 4 9 2 22 44 OULUN SEUTU YHT. 23 14 56 13 54 110 51 338 659 alue II OULU 20 9 41 10 35 68 41 224 448 Muut seudun kunnat pl. Oulu ja Haukipudas 3 2 12 3 23 33 8 92 167 3.2 Alueen väestö, ostovoima ja asiakaspotentiaali Kaupan vaikutusten arvioinnissa keskitytään arvioimaan ostovoimaa ja asiakaspotentiaalia vaikutusalueella asuvan väestön ja kulutuksen kasvun pohjalta.

12 12 3.2.1 Väestö Asukkaat Vuoden 2010 lopussa Haukiputaalla asui 18 872 asukasta (Tilastokeskus 2011). Väkiluku nousi edellisvuodesta 218 asukkaalla eli 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Haukiputaan väkiluku tulee kasvamaan 17,1 prosenttia (22 084 asukkaaseen) vuoteen 2025. Vaikutusalueella II asukkaita oli vuonna 2010 226 402, joista valtaosa Oulussa (141 671 asukasta). Ennusteen mukaan väkiluku tulee alueella kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 254 763 asukkaaseen (+12,5 %). Väestön kasvun ennustetaan olevan selvästi suurempaa muualla seudulla kuin Oulun kaupungissa. Tässä ei kuitenkaan ole huomioitu tulevia kuntaliitoksia. Vuonna 2013 Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-ii yhdistyvät uudeksi Oulun kaupungiksi. Taulukko 1. Vaikutusalueiden väkiluvut 2006 2007 ja väkilukuennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Vaikutusalue 2010 2009 Vaikutus- Muutos % 2009 2010 2015 2020 2025 2030 Muutos % 2010 2020 alue I Vaikutus- HAUKIPUDAS 18872 18654 1,2 20728 22084 23112 23822 17,0 OULUN SEUTU YHT. 226402 223051 1,5 242143 254763 264699 272478 12,5 alue II OULU 141671 139133 1,8 147818 153755 158913 163491 8,5 Muut seudun kunnat pl. Oulu ja Haukipudas 65859 65264 0,9 73597 78924 82674 85165 19,83 Haukiputaan kunnassa väestö on keskittynyt taajamiin ja taajama-aste on 94,4. Eli kyse on hyvin kaupunkimaisesta tosin pientalovaltaisesta kunnasta. Tämä näkyy erittäin hyvin kuvassa 7a, jossa väestön määrä esitetään väripinta ja 3D mallina, jossa pinnan värillä ja korkeudella havainnollistetaan väestön sijoittuminen ja määrä. Kunnan väestö on sijoittunut tiiviisti taajamiin pääasiassa valtatien 4 länsipuolelle. Haja-asutusta on kunnassa erittäin vähän. Martinniemi Asemakylä Kirkonkylä Kello Kuva 7a. Väestön sijoittuminen Haukiputaalla (interpoloitu ja 3d mallinnettu 250 m*250m ruutuaineistosta)

13 13 Kilometrin säteellä nykyisestä suuryksiköstä asuu noin 1600 asukasta, kolmen kilometrin säteellä asuu jo noin 7000 asukasta. Lähimmät kaupan yksiköt ovat Lidl ja Säästökuoppa, jotka ovat kilometrin säteellä suunnitellusta yksiköstä (Kuva 7b) Tuleva suuryksikkö Nykyinen pt-myymälä Kuva 7b. Nykyiset päivittäistavaraa myyvät myymälät ja väestön sijoittuminen tulevan suuryksikön ympärillä Seuraavan kymmenen vuoden aikana Haukiputaalle on tarkoitus rakentaa uusia asuntoja n. 2300 kappaletta ja uusia asukkaita näihin on tulossa noin 5200. Asuntorakentaminen keskittyy nykyisten asuntoalueiden lähelle tuleville uusille asuntoalueille. Täysin uusi asuinalue on tulossa Kellonväylän varteen valtatien 4 itäpuolelle.(kuva 9.) Suunnitellun yksikön välittömään läheisyyteen Haapakangas III alueelle on tulossa noin 200 uutta asukasta.

14 14 Kuva 8. Asuntoalueiden rakentaminen Haukiputaalle v. 2011-2020. Elinkeinot ja työllisyys Elinkeinorakenteeltaan Haukipudas on palveluvaltainen. Palveluissa työskentelee 67,4% työvoimasta, jalostuksen osuus on 29,2% ja maa- ja metsätaloudessa 1,3% työvoimasta. Kunnassa on noin 808 yritysten toimipistettä ja kaiken kaikkiaan kunnassa on noin 4200 työpaikkaa. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä on 37%. Työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa 15,1%. (Lähde Tilastokeskus)

15 15 3.2.2 Vaikutusalueen asukkaiden ostovoima Asukkaiden ostovoimaa voidaan arvioida henkilökohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutusluvut kertovat kuinka paljon yksi henkilö kuluttaa keskimäärin vuodessa vähittäiskauppaan. Alueen ostovoima saadaan laskettua kertomalla kulutusluku väestömäärällä. Kulutusluvun ennustetaan kasvavan yleisen ostovoiman kasvun myötä päivittäistavarakaupan osalta 1 % vuodessa ja erikoistavarakaupan osalta 2 % vuodessa. (vuoden 2015 jälkeen 1,5%) Erikoistavarakauppa Erikoistavarakauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on arvioitu keskimääräisten kulutuslukujen avulla. Tässä selvityksessä on käytetty erikoistavarakaupan ostovoimalukuina samoja lukuja kuin Oulun seudun palveluverkkoselvityksessä (v. 2010 ostovoima, 2082 /asukas/v. ja vuonna 2020, 2538 /asukas/v). Erikoistavarakauppaan kohdistuva ostovoima jakaantuu seuraavan kuvan mukaisesti. Kuva 9. Erikoistavarakaupan ostovoiman jakaantuminen Ensisijaisen vaikutusalueen eli Haukiputaan kunnan erikoistavarakaupan ostovoima oli vuonna 2010 51 milj. Vuoteen 2020 mennessä Haukiputaan asukkaiden erikoistavaran ostovoiman ennustetaan kasvavan noin 56,1 miljoonaan euroon (Tilaa vievä kauppa mukaan lukien ostovoima Haukiputaalla kasvaisi vuoteen 2020 mennessä peräti 80,7miljoonaan euroon). Tämä tarkoittaa, että laskennallinen lisätilan tarve erikoistavarakaupalle Haukiputaalla olisi vuoteen 2020 mennessä 14000 kem 2. Tämä jakautuu siten, että tilaa vievän kaupan tarve olisi 4500 kem 2 ja muun erikoistavarakaupan tarve 9500 kem 2. (Oulun seudun palveluverkkosuunnitelmassa on arvioitu laskennalliseksi lisätilan tarpeeksi vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupalle yhteensä 30000 kem 2, josta tilaa vievälle kaupalle 9200 kem 2. Nämä luvut ovat linjassa noiden lukujen kanssa) Toissijaisella vaikutusalueella eli koko Oulun seudulla kaikkeen erikoistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2010 n. 652 miljoonaa euroa, jonka lisäksi alueelle tuovat ostovoimaa ulkopaikkakuntalaiset. Koko Oulun seudun väestön erikoistavarakaupan ostovoiman ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä lähes 300 miljoonalla eurolla.

16 16 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupassa Haukiputaan kunnan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 56,8 miljoonaan euroon vuoden 2010 44 miljoonasta eurosta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tämä tarkoittaa, että laskennallisesti Haukiputaalle tarvittaisiin päivittäistavarakaupan myyntialaa vuoteen 2020 mennessä noin 3100 kem2. Tämä arvio perustuu siihen, että tavoitteena on nykyisen kaltainen tilanne, jossa Haukipudas päivittäistavarakaupan ostovoimasiirtymä on kutakuinkin tasapainossa. Kuten Oulun seudun palveluverkkoselvityksessä niin tässäkin selvityksessä arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen.

17 17 4. Hankkeen vaikutusten arviointi Hankkeen vaikutukset on arvioitu vaihtoehdon VE1 mukaisesti. Lisäksi on arvioitu mitkä olisivat VE0+ ja VE2 vaihtoehtojen vaikutukset verrattuna VE1 vaihtoehtoon. 4.1 Kaupan palveluverkko ja ostovoiman siirtymät Uuden suuryksikönvaikutusta vaikutusalueiden kaupalliseen palvelurakenteeseen on arvioitu ostovoiman siirtymien ja palvelutarjonnassa tapahtuvien muutosten avulla. Ostovoiman siirtymiä on arvioitu erikseen hankeen kahdella vaikutusalueella. I-vaikutusalue Ensisijaisella vaikutusalueella merkittävimmät vaikutukset koskevat Haukiputaan kaupallisen palvelutarjonnan ja kaupallisen omavaraisuuden vähäistä kasvua. Palvelutarjonta paranee hieman erikoistavarakaupan toimialoilla, (riippuen tulevan toimijan konseptista) Kaupallisen palvelutarjonnan kasvaessa Haukiputaan asukkaiden ostouskollisuus kasvanee hieman. Kunta ei kuitenkaan saane merkittävästi uutta ostovoimaa oman kunnan ulkopuolelta. Palvelutarjonnan parantumisen ohella tämän kokoisella yksiköllä ei arvioida olevan suuria vaikutuksia kunnan muuhun erikoistavarakauppaan. Sekä tämän selvityksen, että seudullisen palveluverkkoselvityksen mukaan ostovoiman kasvu Haukiputaalla mahdollistaisi tilaa vievän kaupan osalta 4500 kem 2 ja muun erikoistavarakaupan osalta 9500 kem 2 lisärakentamisen vuoteen 2020 mennessä. Tämä hanke toteutuessaan kattaisi siitä noin kolmasosan. Päivittäistavarakaupan osalta lisätarvetta kunnassa olisi runsaalle 3000 kem 2 :lle. Tämä hanke toteutuessaan kattaisi suuren osan tästä tarpeesta, mutta ei kuitenkaan toisi ylitarjontaa päittäistavarakauppaan. Eikä kaupan uudella yksiköllä arvioida olevan vaikutusta Haukiputaan nykyiseen päivittäistavarakaupan palveluverkkoon. Kilpailutilanne päivittäistavarakaupassa luonnollisesti kiristyisi nykyisestä, minkä voi katsoa olevan kuluttajan etu. Tähän vaikuttaa tietenkin myös se mikä kaupan toimija perustaa myymälän. Lievänä uhkana voi olla, että joku nykyinen toimija siirtää yksikkönsä esim. kirkonkylästä uudelle kauppapaikalle, jolloin ei synny lisäkilpailua. VE1 vaihtoehdolla ei ole MRL:n tarkoittamia merkittäviä haitallisia vaikutuksia Haukiputaan kirkonkylän kaupallisiin palveluihin tai niiden kehittämiseen. II-vaikutusalue Toissijaisella vaikutusalueella Haukiputaan kaupallinen asema ei juuri muutu. Kunta ei saa käytännössä yhtään nykyistä enemmän ostovoimaa lähikunnista. Mikäli Haukiputaan erikoistavaravalikoimat selvästi paranevat laajennuksen myötä, niin ostovoiman siirtymä Ouluun saattaa pienentyä hieman tiettyjen erikoistavararyhmien osalta. Tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta muun Oulun seudun kauppojen kannattavuuteen. Tämän arviointi on kuitenkin vaikeaa tilanteessa, jossa tulevan myymälän tarkka konsepti ei ole tiedossa.

18 18 4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen I-vaikutusalue (Haukiputaan kunta) Hanke ei muuta vaikutusalueensa palveluverkkoa sekä alue- ja yhdyskuntarakennetta. Hankkeen sijainnista johtuen kaupallinen painopiste siirtyy hieman kirkonkylän kaakkoispuolelle. Kaavailtu suuryksikön rakentaminen ei aiheuta aukkoja yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteellinen sijainti voidaan hyödyntää erinomaisesti. Rakennettava suuryksikkö vaatii suunnitellut liittymäratkaisut (kiertoliittymä ja kevyen liikenteen järjestelyt) nykyiseen tie- ja katuverkkoon. Kevyen liikenteen järjestelyiden parantaminen on tarpeen myös Haapakangas I-III asuinalueiden ja bussipysäkeille pääsyn turvallisuuden kannalta. Haukiputaan Kirkonkylä kasvaa voimakkaimmin taajaman eteläosassa, mihin Kirkonkylän yleiskaavalla on varattu merkittävät uudet asuinalueet. Haukiväylä tulee jatkumaan nykyisen keskustan eteläpuolitse uusien Holma-Haapajärvi -asuinalueiden kautta Santaholmaan. Kyseisen tieyhteyden rakentaminen ohjaa väistämättä osan Kirkonkylän itäosan liikenteestä nykyisen ydinkeskustan ja sen kaupallisten palveluiden ohi - Haukiväylän varren hankkeen toteutumisesta riippumatta. Tieyhteyden toteuttamisella saattaa olla ydinkeskustan palveluiden käyttöä vähentävää vaikutusta. Haapakangas II on rakentumassa Haukiväylän eteläpuolella, ja siihen liittyy vielä reservialueita myöhemmin asemakaavoitettavaksi. Ukonkaivos on tuotannollisen toiminnan taantuessa muuttunut teollisuusalueesta työpaikka-alueeksi, joten alueen jatkeeksi varattu laaja työpaikka-alue voinee toteutua vain jos seudulle saadaan merkittävästi tilaa vaativia uusia toimijoita. Hanke palvele erinomaisesti näitä tärkeimpiä Kirkonkylän yhdyskuntarakenteen laajenemisalueita ja täydentää Kirkonkylän palveluverkkoa niin, että Haukiväylää muuten keskustan ohi ajavat käyttäisivät väylän varren kaupallisia palveluita. Vaihtoehdossa 0+ hankkeen toteutuminen 3000 k-m2 päivittäistavarakaupan suuryksikkönä keskustan reuna-alueelle saattaisi johtaa siihen, että joku nykyinen kuntakeskustassa toimiva kauppa siirtyisi tälle liikepaikalle, mikä ei ole sinänsä toivottavaa. Jos näin kävisi, niin ydinkeskustasta vapautuvaa tilaa voisi käyttää muuhun tarkoitukseen tai rakentamiseen, esimerkiksi asumispalveluihin. II-vaikutusalue (Oulun seutu) Kuva 10. Hankkeen sijainti suhteessa kirkonkylän osayleiskaavan kasvualueisiin ja liikenneverkkoon.

19 19 Hankkeella ei ole vaikutusta Oulun seudun yhdyskuntarakenteeseen. Seudun pohjoisosassa Kiimingistä on Haapakankaalle noin 24 km ja Iistä noin 20 km. Kiimingin Alakylältä on noin 15 km Haapakankaalle ja alle 14 km Ritaharjuun. Seudun palveluiden kannalta hankkeella joka ei ole valtatien varressa ei ole juurikaan merkitystä, koska Kiimingin suunnasta katsottuna Oulun Ritaharju ja Linnanmaa ovat lähempänä ja houkuttelevampia ja Iin suunnasta Ritaharju on vain kuusi kilometriä kauempana. Kokonaisuuteen suhteutettuna hankkeella ei siis ole seudullisia, palveluiden saatavuuteen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Sen sijaan sillä kyllä on paikallisia erittäin positiivisia vaikutuksia. Haukiputaan Kirkonkylän päivittäistavarakaupalle luodaan kehittymismahdollisuudet. Nykyinen ydinkeskusta-alue (yleiskaavojen C-alue ja sen lähiympäristö) on jo lähes täyteen rakennettu, eikä sieltä löydy riittävästi tilaa seudun kaupallisen selvityksen päivityksessä tarpeelliseksi todetulle kaupan pinta-alalle. Hankkeella luodaan mahdollisuus täydentää Kirkonkylän asukkaiden palvelutarjontaa pääsisääntulotien varressa. 4.3 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä imagotekijöihin Hanke sijoittuu Kirkonkylän pääsisääntuloväylän Haukiväylän ja sen eteläpuolella sijaitsevan uuden merkittävän Haapakangas III pientaloalueen pääkokoojatien liittymän tuntumaan. Haukiväylän ympäristö on Kirkonkylää lähestyttäessä maisemaltaan hyvin maaseutumainen. Pohjoisen puolella avautuu laaja peltoaukea ja etelässä on entistä peltoa, joka on muutamaa palstaa lukuun ottamatta metsittynyt. Ennen Kirkonkylän uusia asuinalueita on metsikkö, jonka jälkeen saavutaan tien taajamamaiselle jaksolle ja nopeusrajoitus putoaa nopeuteen 60 km/h ja ennen Heitontien liittymää 40 km/h. Haapakangas III asuinalue Kauppapaikalle ajateltu alue Haukiväylän eteläpuolella paloaseman sijainti Haapakangas I ja Haapakangas II alueet sijaitsevat Kirkonkylän kaakkoisosassa Haapatien molemmin puolin. Etualalla näkyy alavahko Haapasuon alue, jonka peltoaukeat ovat metsittyneet keskustan puoleiselta osalta. Kuva 11. Viistokuva pohjoisesta katsottuna. Etualalla Haapakankaan I-II vaiheet ja Haukiväylän takana III-rakennusvaihe, jossa rakentaminen on nyt edennyt kuvassa katulenkkeinä erottuvalle alueelle. Paloasemaa ei ole vielä rakennettu. Liittymän kaakkoisneljännekseen on toteutettu Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen uusi paloasema, muissa neljänneksissä liittymän välitön lähiympäristö on rakentamatonta. Haukiväylän pohjoispuolella on toteutettu asuinalueen melusuojauksia meluvalli- ja mäkirakentein. Liittymän lounaisneljänneksessä, johon kauppapaikka sijoittuisi, on entistä peltoa ja metsää. Liittymästä erkanee pohjoiseen Haapatie, joka on pääkokoojatie Haapakangas I-II asuinalueille, Ukonkaivoksen yritystoiminnan alueelle ja muuallekin Kirkonkylän itäosiin. Kaavailtu kauppapaikka muodostaa paloaseman kanssa parin Heitontien alkupäähän. Paloasemarakennus on toteutettu kauas Heitontiestä ja Haukiväylästä, joten rakentamisella ei muodosteta varsinaista porttiaihetta. Paloaseman ja uuden kaupan rakennukset kuitenkin osoittaisivat selkeästi millä kohdalla Kirkonkylä alkaa, mikä on positiivinen asia niin kyläkuvan kuin Kirkonkylän imagonkin kannalta. Kaavailtu rakentaminen ei muuta jo rakennetun Kirkonkylän keskustan kaupunkikuvaa. Vaihtoehdon 0+ toteutuminen saattaisi aiheuttaa

20 20 vähäisen taajamakuvallisen muutoksen siinä tapauksessa, että jonkin nykyinen päivittäistavarakauppa siirtyisi alueelle ja lopettaisi toimintansa ydinkeskustassa. Kuva 12. Hankkeen lähiympäristö ilmakuvalla Kaavailtu kaupallisten palveluiden alue Paloasema ja Haukiväylä Kuva 14. Uusi paloasema. Kuva 13. Luonnosvaiheen sijoituskaavio, kevytliikenneverkko on korostettu keltaisella Paloaseman ja kaupan rakentamistavan yhteen sovittamista on syytä etsiä kaavamääräysten avulla. 4.4 Vaikutukset asiointiliikenteeseen Liikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen Haukiväylän liikennemäärien voidaan ennustaa kasvavan vuoteen 2020 mennessä n. 10-15 %. Yleisen liikenteen kasvun ohella Haukiväylän liikennemääriä lisää Annalankankaan ja Virpiniemen väliin toteutettavan Virpiniemen pohjoisen yhteyden valmistuminen. Hankealueen sijainnista johtuen suuryksikön asiointiliikenteen voidaan olettaa muodostuvan lähinnä lähellä sijaitsevilta asuinalueilta suuntautuvasta liikenteestä ja Haukiväylän pendelöintiliikenteestä. Toteutuvan erikoistavarakaupan osuudesta ja koostumuksesta riippuen ostovoiman siirtymä Haukiputaalta hieman vähenee ja koko liikenneverkon liikennesuorite pienenee, kun suuryksikköön suuntautuu liikennettä myös Haukiputaan keskustasta. Etäämmältä hankkeella ei voi katsoa olevan vetovoimaa.