Syksy 2014 VeRaVERKKOLEHTI RAVIOLISTA Sisältö 2 Pääkirjoitus Teema TÖISSÄ RAVIOLISSA 3 4 5 Ravioli 10 vuotta Ravioli yksikkö yksiköltä: Ravintolapäällikkö Taru Rantamäki Töissä Raviolissa: Ravitsemusterapeutin arkea 6 7 8 10 Parhain eväin työpäivään Tehokkaan toiminnan turvaaminen Reseptin takaa: Matka maailman ympäri Kunnossa Kaiken Ikää Toimintakykyä Työelämään -hankkeen kuulumisia
RAVIOLIN VERKKOLEHTI 02/14 PÄÄKIRJOITUS KIRJOITTAJA: Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi, Ravioli Julkaisija Ravioli Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS www.ravioli.fi etunimi.sukunimi@hus.fi Toimitus Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi Johdon sihteeri Tuula Riihimäki-Hämäläinen Paino Kopio Niini Oy Ulkoasu KopioNiini Oy / Tarja Sartolahti Ilmoitusmyynti Ravioli Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS www.ravioli.fi Kannen kuva Jonna Hilpi Palautteet lehdestä http://www.hus.fi/hus-tietoa/liikelaitokset-jatukipalvelut/ravioli/sivut/anna-palautetta.aspx Juhlatunnelmissa syksyä kohden Keskellä kuumimpia helteitä tai säiden jo viilennyttyä alkaa väki valua ansaituilta kesälomiltaan takaisin töihin. HUS:n perustamisesta on tänä vuonna kulunut 15 vuotta. Myös Ravioli viettää juhlavuotta, sillä Ravioli aloitti toimintansa liikelaitoksena 10 vuotta sitten. Tätä nykyä Raviolissa työskentelee HUS:n alueella jo lähes 400 eri ravitsemis- ja ravitsemusterapiapalveluiden osaajaa. Ei liene siis ihme, että VeRa:ssa tartutaan Raviolin juhlavuoden kunniaksi siihen, millaista on olla töissä tämän päivän Raviolissa. Työtehtävistään kertoo Ravioli Meilahdessa upeilla vihannesveistoksillaan lounasruokailijoita ilahduttava ravintolapäällikkö Taru Rantamäki sekä Lastenklinikalla laillistettuna ravitsemusterapeuttina toimiva Katrin Strengell. Toimitusjohtajamme Pirjo sekä suunnittelupäällikkömme Leena kertovat meneillään olevista hankkeista sekä haasteita, jotka liittyvät tiukkaan taloustilanteeseen. Lisäksi matkustamme Pohjois-Afrikan kautta Aasiaan ja sieltä Amerikkaan teemaviikon makujen merkeissä. VeRa:n toimituksella oli ilo myös saada kooste Raviolia edeltävien keittiöiden kommelluksista. Niinhän se menee, että tekevälle sattuu: 70-luvulla Meilahdessa pidettiin vappumyyjäiset lastauslaiturilta; tuotteet olivat vappuun sopivia munkkeja ja kauppa kävi kuumeisesti. Vasta myyjäisten loppumetreillä huomattiin, että munkit olikin vahingossa sokeroitu suolalla. Samaisella 1970-luvulla yhteistyökumppanilta tilattu elintarvikekuorma oli syystä tai toisesta jäänyt tulematta. Puuttuvat elintarvikkeet pakattiinkin Sahalahdella tehtaan omaan ambulanssiin ja kiidätettiin pikavauhtia Meilahteen. Ambulanssikuski oli ilmoittanut, ettei hänellä ollut sillä hetkellä parempaakaan tekemistä ja siksi logistiikka hoidettiin tällä kertaa näin. Työn iloa syksyyn ja nautinnollisia lukuhetkiä, Jonna Kuva: Jarmo Nummenpää 2
PIRJON PALSTA KIRJOITTAJA: Toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen, Ravioli Ravioli 10 vuotta RAVIOLI ON TÄNÄ vuonna toiminut HUS:n 100 % omistamana liikelaitoksena 10 vuotta. Raviolin esiaste oli joukko keittiöitä hajallaan ympäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aluetta. Jo 1990-luvun lopulla nähtiin, että yhtenäinen samaan organisaatioon kuuluminen olisi avain menestykseen. HUS:n suunnitellessa organisaatiouudistuksia, tarjoutui Palvelukeskuksen organisaatioon kuuluvalle ruoka- ja ravitsemusterapiapalveluita hoitavalle organisaatiolle mahdollisuus, erityisesti sairaanhoitopiirin johtajan Lauri Laitisen aloitteesta, lähteä mukaan liikelaitosmalliseen organisaatioon yhdessä HUSLAB:n ja HUS Röntgenin (vuodesta 2012 lähtien HUS-Kuvantaminen) kanssa. Valmisteluja tehtiin vuoden 2003 aikana. Kaikki olivat kiinnostuneita edistämään uutta organisaatiomallia ja uuden organisaation rakentamiseen saatiin myös konsulttiapua. Raviolin nimi löytyi nimikilpailun tuloksena. Yhteensä erilaisia nimiehdotuksia tuli lähes 200. Ravioli rajoittui aluksi Helsingin alueelle. Liikelaitokseen liitettiin lähes vuosittain uusia yksiköitä: Peijaksen sairaalan keittiö 1.1.2006, Jorvin sairaalan keittiö 1.1.2007, Länsi-Uudenmaan sairaalan keittiö 1.1.2007, Porvoon sairaalan keittiö 1.4.2008, Lohjan sairaalan keittiö 1.1.2009 sekä Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden keittiöt 1.1.2010. Tällä hetkellä meillä on yhteensä 13 ruokaa valmistavaa keittiötä. HUS:n omistajakunnat ovat olleet kiinnostuneita ostamaan korkealaatuisia tuotteita ja palveluita Raviolilta. Kuntayhteistyö on kasvanut ja laajentunut; Raviolin palveluita myydään tällä hetkellä mm. Espoon, Hyvinkään, Vantaan, Lohjan ja Tammisaaren kaupungeille. Tosiasia kuitenkin on, että omistajakuntien taloustilanteet ovat kiristymässä ja tuottavuusvaateet kasvamassa entisestään. Sairaanhoidossa siirrytään vuodeosastohoidoista enenevässä määrin poliklinikkahoitoihin. Kun vuodeosastolla oleva potilas saa ruoka-annoksensa 3-5 kertaa päivässä, ei poliklinikkapotilaille tarjota hoitojen aikana mitään. Raviolin kannalta muutos on merkittävä. Raviolin tulos heikkenee, kun osastot eivät tilaa ruokaa polikliinisesti hoidettaville potilaille. Kun ateriamyynti potilaille vähenee, nousee henkilöstöruokailun osuus entistä merkittävämmäksi. Jokainen lounasruokailija maksaa osan palkastamme. Ravioli kehittää koko ajan toimintojaan ja esimerkiksi Ravioli Meilahden rinnalle on toisena suurena tuotantoyksikkönä kohoamassa iso tuotantoyksikkö Jorvin sairaalan alueelle. Vuoden 2015 aikana rakennetaan Jorviin logistiikan nykyisiin tiloihin n. 4 000-5 000 annosta päivässä valmistava Cook and Chill tuotantoyksikkö. Hyvinkäälle valmistuu helmikuussa 2015 tuotantoyksikkö, joka tuottaa n. 9 500 annosta vuorokaudessa. Hanke on uudenlainen, omistajakunnan ja sairaanhoitopiirin yhteistyöhanke, Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy, jonka rakentamista seurataan mielenkiinnolla eri tahoilla. Parhaimmillaan hankkeessa hyötyvät sekä Hyvinkään kunta että HUS. Maailma muuttuu ympärillämme ja Ravioli on jatkossakin innolla mukana kehittämässä uutta! Pirjo Kuva: Tuula Riihimäki-Hämäläinen 3
RAVIOLI YKSIKKÖ YKSIKÖLTÄ KIRJOITTAJA: Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi, Ravioli Ravintolapäällikkö Taru Rantamäki Raviolissa toimii 15 eri yksikköä ja työntekijöitä on vajaat 400 henkilöä. Palstalla esittelemme eri yksiköiden toimintaa työntekijän näkökulmasta. Esittelyvuorossa on Ravioli Meilahden ravintolapäällikkö Taru Rantamäki. Kuvat: Jonna Hilpi RAVIOLI MEILAHDEN RAVINTOLAPÄÄLLIKKÖ Taru Rantamäellä on värikäs työhistoria Suomesta ja ulkomailta. Taru on aloittanut työuransa kokkina Kalastajatorpalta ja kokin työt ovat vieneet hänet aina Zürichin kaupunginteatteriin ja Lontooseen asti. Vapaa-aikanakin paljon matkusteleva Taru työskenteli ennen Ravioliin tuloaan ravintolapäällikkönä Amicalla, Suomen ulkoministeriössä. Maaliskuussa työnsä Raviolissa aloittanut ravintolapäällikkö on koulutukseltaan kylmäkkö, kokki, keittiömestari, ravintolaesimies, floristi ja vihersisustussuunnittelija. Visuaalisena ihmisenä Taru pitää erittäin tärkeänä sitä, että maittavan ja monipuolisen ruoan lisäksi asiakkaalle tarjotaan levähdyshetki siistissä ja kauniisti sisustetussa ympäristössä. Taru yrittää heittäytyä myös itse asiakkaan rooliin, jotta näkisi lounasravintolan aina uusin silmin. Kysyttäessä vastikään Raviolissa aloittaneelta Tarulta hänen herkkuruokiaan lounasravintolassa, nimeää hän listalta oitis thaikeittiöstä Ravioliin rantautuneen Tom Kha Gai-keiton. Myös muut etniset maut ovat Tarun mieleen. Taru arvostaa Raviolin alusta asti omavalmisteista, hyvistä raaka-aineista tehtyä ruokaa, jota tehdään vieläpä valtavia määriä. Taru on innoissaan myös Meilahden salaattibuffeen yhteyteen avatusta grillipisteestä, joka on saanut asiakkailtakin paljon kiitosta osakseen. On kiva saada asiakkaille uutta. Mikä tärkeää, myös keittiön väki saa paremmin näkyvyyttä salissa ja pihvin paiston lomassa kokit pääsevät keskustelemaan asiakkaiden kanssa, Taru tuumaa. Uusi työpaikka on tuonut Tarulle säännölliset työajat ja lisää vapaa-aikaa. Taru nautiskeleekin päivittäin työmatkapyöräilystä tai -kävelystä; työmatkaa hänelle kertyy vajaat 10 km. Vapaa-aikanaan Taru puuhaa kukkien, koristeiden ja vihannesveistosten parissa, onpa hän järjestänyt niiden tekemisestä kurssejakin. Taru viihtyy myös matkoilla ja lähellä hänen sydäntään on Särkisalossa sijaitseva kesämökki. Raviolin asiakkailta Taru toivoo kaikenlaista palautetta, koski se sitten palvelua, ruokaa tai mitä tahansa toimintaa. Mikään muutos ei käy päivässä, mutta on helpompi muuttua, kun tietää mitä asiakkaamme meiltä haluavat, Taru pohtii lopuksi. 4
TEEMANA TÖISSÄ RAVIOLISSA KIRJOITTAJA: Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi, Ravioli Ravitsemusterapeutin arkea RAVIOLIIN ON VUOSIEN varrella liitetty uusia yksiköitä HUS -alueelta, mutta eräs yksikkö itsessään on kasvanut olemassaolonsa aikana huimasti. Kyseessä on Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikkö, joka aloitti toimintansa Raviolin liikelaitoksessa kolmen terapeutin voimin ja jossa tätä nykyä työskentelee jo kuusinkertainen määrä, eli 18 laillistettua ravitsemusterapeuttia. Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikkö käsittää koko HUS -alueen, lukuun ottamatta Hyvinkäätä, Lohjaa, Porvoota ja Tammisaarta. Koska monelle on vielä epäselvää, mitä ravitsemusterapeutti oikeastaan tekee, pääsi VeRa:n toimitus ottamaan asiasta selvää laillistetun ravitsemusterapeutin työhuoneelle. Katrin on työskennellyt vakituisesti ravitsemusterapeuttina Lastenklinikalla vuodesta 2012 alkaen ja hänestä tuli osa Raviolin tiimiä Lasten ja nuorten sairaa- Katrinin tyypillinen työpäivä: Klo 7.30 Aamu alkaa työhuoneelta, jossa tutkaillaan päivän aikatauluja, tulevien potilaiden taustoja ja puretaan sähköpostia Klo 8.00-9.00 Puhelinaika, hiljaisina hetkinä voi vielä jatkaa toimistotöitä Klo 9.00-11.00 Osastokierto tai poliklinikkapotilaiden vastaanotto Klo 11.00 Lounas Klo 11.40 Potilastapaamisia vastaanotolla ja osastokonsultaatioita Klo 15.00 Päivän potilaskirjauksia, ravitsemussuunnitelmien tekoa ja sähköpostien purkua lan ravitsemusterapeuttien liityttyä Ravioliin 1.1.2014. Katrin antaa ravitsemusohjausta kaiken ikäisille lapsille, jotka saavat Lastenklinikalla hoitoa mm. suolisto-, munuais-, maksa-, sydän-, sekä kirurgisiin sairauksiin. Lisäksi Katrinin vastuulla on syömishäiriöihin sairastuneet lapset. Katrinille on ehtinyt kertyä rutkasti kokemusta syömishäiriöiden hoidosta jo hänen aiemmasta työstään Syömishäiriökeskuksesta ja hän mainitseekin syömishäiriöpotilaiden hoidon yhdeksi vahvuusalueistaan. Ravitsemusohjausta Katrin antaa poliklinikan lisäksi osastoilla, joissa hän tapaa suurimman osan potilaistaan. Ravitsemusterapeutti tekee yhteistyötä lääkärien, hoitajien, puheterapeuttien, psykologien, fysioterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Raviolin Maitokeittiö ja äidinmaitokeskus sekä Ravioli Meilahden dieettikeittiö, joissa valmistetaan tarvittaessa yksilöllisesti Katrinin potilaille sopivat ruoka-annokset. Ravitsemusterapeutti kohtaa työssään suruja, mutta kestää ne, sillä vastapainona Katrin tutustuu mahtaviin perheisiin ja lapsiin, jotka sairaudestaan huolimatta jaksavat olla iloisia ja välittömiä. Katrin voi hyvinkin nähdä itsensä samassa työssä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Hän kuitenkin toivoo, että tuona aikana kentälle saadaan lisää ravitsemusterapeutteja, jotta alalla tarvittavaa kehitystyötä olisi mahdollista viedä eteenpäin. Kuva: Jonna Hilpi 5
TEEMA KIRJOITTAJA: Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi, Ravioli Kuva: Jarmo Nummenpää Vuosikymmenten saatossa suomalaisten ruokailutottumukset ovat parantuneet. Ruokavalioomme sisältyy kasviksia enemmän kuin koskaan aiemmin ja suuntaus rasvan ja suolan saannissa on ollut hyvä. Vielä riittää kuitenkin parannettavaa ja hyvä kehitys etenkin kovan rasvan saannin osalta on kääntymässä. Myös sokerin ja suolan saannissa olisi yhä varaa säästellä, kun taas kuidun, folaatin, raudan sekä mahdollisesti jodin ja D-vitamiinin saanti on suomalaisten keskuudessa niukkaa. Keskimäärin ruokavaliosta saadaan riittävästi energiaa, mutta sitä kulutetaan aivan liian vähän. Me Raviolin lounasravintoloissa: Huolehdimme ruoan hyvästä ravitsemuksellisesta laadusta ja valitsemme korkealuokkaisia, maistuvia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia raaka-aineita. Suunnittelemme ateriat kokonaisuuksiksi Kannustamme asiakkaita kokoamaan ateriansa lautasmallin mukaisesti Käytössämme on sydänmerkki-ateriat, jotka helpottavat entisestään rasvan, suolan ja kuidun saannin kannalta terveellisemmän aterian koostamisessa Parhain eväin työpäivään Työikäiset syövät muita useammin ja työpäivinä syödään keskimäärin 6 ateriaa. Lounas saisi kattaa kolmanneksen päivän energiantarpeesta, mutta keskimäärin lounaasta saadaan vain reilu 20 % päivittäisestä energiasta. Miehistä 17 % ja naisista 16 % jättää lounaan kokonaan syömättä. Lounaan syöminen henkilöstöravintoloissa on yleistynyt. Naiset ja korkeimmin koulutetut käyvät henkilöstöravintoloissa kaikista eniten. Tärkeintä ei kuitenkaan ole missä ja miten syö, vaan se että lounaan muistaa syödä. Liian pitkät ateriavälit tai aterian väliin jättäminen kostautuu usein nälkänä, joka tyydytetään ravitsemuksel- lisesti köyhillä, runsasenergisillä ja runsaasti kovaa rasvaa sisältävillä välipaloilla. Eikä ruokailun tulisi olla pelkkää tankkausta, sillä parhaimmillaan lounastauolla levähdetään nauttimaan herkullisesta ruoasta hyvässä seurassa. Henkilöstöravintoloissa ruokailevat syövät keskimäärin muita enemmän kalaa ja kasviksia. Joukkoruokailulla onkin tärkeä tehtävä päiväkoti-, koulu- ja työikäisten ruokavalion laadun parantajana. Omista eväistäkin on mahdollista koostaa täysipainoisia aterioita, kunhan muistaa pakata mukaan paljon kasviksia ja koostaa ateriansa lautasmallin mukaisesti. Ravitsemussuositusten noudattaminen on helpointa pääaterioihin perustuvaa ateriarytmiä noudattamalla. Myös vuorotyöläisten tulisi muistaa syödä säännöllisesti ja pitää ruokataukoja, vaikka henkilöstöravintolat eivät työvuoron aikana palvelisikaan. Yövuorolaisten tulisi nauttia päivän pääateria jo ennen töihin menoa ja työvuoron aikana parasta purtavaa ovat pienet ja kevyet ateriat sekä välipalat. Raskaita, rasvaisia, paistettuja, mausteisia ja runsaasti suolaa tai sokeria sisältäviä ruokia ja juomia olisi hyvä välttää. Vettä pitää muistaa juoda riittävästi ja kahvia saa kuluttaa kohtuudella. Hyvän unen turvaamiseksi kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista tulisi välttää työvuoron loppupuolella. Lähteet: Valtion Ravitsemusneuvottelukunta 2014. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2013. Finravinto 2012 tutkimus. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/tyoaikainen_ ruokailu/sivut/vinkkeja_kadonneen_vyotaron_metsastajalle.aspx http://www.dietitians.ca/nutrition-resources-a-z/factsheets/shift- Work/10-Nutrition-Tips-for-Shift-Workers.aspx 6
KIRJOITTAJA: Suunnittelupäällikkö Leena Jalosuo, Ravioli Tehokkaan toiminnan turvaaminen Raviolin toiminta on kymmenvuotisen historiansa aikana laajentunut huomattavasti. Suunta on nyt kuitenkin muuttunut. Potilaiden hoitokäytäntöjen muutokset, varsinkin psykiatrian osa-alueella, ovat vähentäneet potilasaterioiden tarvetta 5 % viimeisen vuoden aikana. Psykiatristen potilaiden osalta ennustetaan jopa 15 % hoitopäivien vähenemistä seuraavien vuosien aikana. Ravioli on siis uudenlaisten haasteiden edessä, kun korvaavaa toimintaa pyritään etsimään. Leena Jalosuo Raviolissa on aina seurattu toiminnan kannattavuutta toimipistetasolla. Potilasaterioiden määrässä tapahtuvat muutokset ovat koskettaneet eri toimipisteitä eri lailla. Ensimmäisenä vähennykset koskettivat Ravioli Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta. Ko. yksikkö tekee erinomaista työtä ja on alueella hyvässä maineessa. Onnistuimmekin saamaan lisää asiakkaita jäsenkunnaltamme Raaseporista. Ravioli Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen yksikkö on Raviolin yksiköistä ainoa, joka toimittaa tällä hetkellä jäsenkunnalle myös kotiateriapalveluita. Asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä ja lisäasiakkaista saatava tuotto on parantanut toimipisteen kannattavuutta huomattavasti. Laajenevaa jäsenkuntayhteistyötä teemme myös Hyvinkäällä, jonne on perustettu Hyvinkään kaupungin kanssa yhteinen osakeyhtiö, Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy. Tuotannollisen toimintansa yhtiö aloittaa Raviolin nykyisiin ja HUS logistiikalta vapautuneisiin tiloihin peruskorjattavassa keittiössä alkuvuodesta 2015. Tällöin keittiöstä tarjotaan aterioita potilaiden ja henkilökunnan lisäksi Hyvinkään kaupungin koulujen ja päiväkotien lapsille. Tämä yhteistyö on esimerkki siitä, miten vältyttiin verorahoin tehtävästä päällekkäisinvestoinnista ja taataan tuotannon tehokas toiminta alueella jatkossakin. Toimintaa ja prosesseja tehostetaan myös käyttöönotettavilla uusilla tuotantotavoilla, mm. Cook and Chill. Kun tuotanto ja tarjoilu voidaan ajallisesti erottaa toisistaan, saadaan kalliit tuotantotilat paremmin hyödynnettyä ja pienennettyä aikataulusidonnaisuutta. Tuotantotavan muutos vaikuttaa kuitenkin hyvin paljon reseptiikkaan ja tapaan toimia. Olemme edenneet kehitystyössä hienosti, mutta meillä on vielä paljon opittavaakin. Kuva: Suvi Jalosuo Henkilökunnalle tarjottavien aterioiden merkitys kasvaa potilasaterioiden vähentyessä. Toivomme yhä enemmän asiakkaita lounasravintoloihimme ja olemmekin lanseeranneet uuden vaihtoehdon Valintasi mukaan. Salaattibuffeen suosio on myös tasaisesti kasvanut varsinkin kesän helleaikaan se on maistunut monelle. Takeaway-ateriat ovat kehityskohteena seuraavaksi. Tehokas toiminta edellyttää myös hävikin hallintaa prosessin kaikissa vaiheissa. Keittiöissä hävikkiä mitataan ja sitä pyritään vähentämään jatkuvasti. Monessa lounasravintolassa meiltä voi pienessä määrin ostaa jakelulinjastoon jäänyttä ruokaa. Potilasosastot voivat vähentää hävikkiä välttämällä potilasaterioiden ylitilauksia. Raviolin toiminnan tehokkuutta on parannettu myös hyödyntämällä sähköistä tiedonkulkua. Elintarviketilaukset lähetetään Aromi-järjestelmästä sähköisesti yrityksille. Ehkä jo loppusyksystä saamme tilaustarjoiluunkin toimivan sähköisen järjestelmän, jota olemme tätä kirjoitettaessa pilotoimassa. Kassoillamme voi käyttää ns. lähimaksamista eli pienet ostokset voi maksaa kortilla, ilman pin-koodin syöttämistä, mikäli oma maksukortti sen mahdollistaa. Tämän toivotaan nopeuttavan kassojen läpimenoaikoja. Palkastaperintää emme valitettavasti tule lähiaikoina saamaan kaikkiin lounasravintoloihimme. Toiminta-alueellamme sairaaloissa on paljon potentiaalisia asiakkaita. Yhdessä löydämme keinot ja tavat tavoittaa nämä asiakkaat ja pystymme tarjoamaan heille maukkaita ja terveellisiä ateriavaihtoehtoja. Näin pidämme jatkossakin toimintamme laadukkaana ja tehokkaana. 7
TEEMANA MATKA MAAILMAN YMPÄRI KIRJOITTAJA: Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi, Ravioli ja kehittämispäällikkö Heini Uotila, Ravioli KANELI KANELI ANIS KARDEMUMMA Reseptin takaa SYKSYN TEEMAVIIKOLLA (1.-3.10.) Raviolissa tuoksutellaan ja maistellaan makuja maailman ääristä. Aloitamme kierroksen keskiviikkona Pohjois-Afrikasta, Marokosta. Marokkolainen keittiö on saanut vaikutteita Afrikasta, Euroopasta ja ennen kaikkea Arabiasta. Hienostuneet perusmaut koostuvat sitruunasta, kanelista, juustokuminasta, kukista, yrteistä, siemenistä, muskottipähkinästä, hunajasta, sipulista, kardemummasta, neilikasta ja aniksesta. Kauniisti katettu ja herkullisen tuoksuinen perheen yhteinen ateria syödään useimmiten illalla yhteisistä astioista, käsin nautittuna. Aterialla on aina leipää, jolla lautaselta saa kaavittua myös kastikkeet viimeistä pisaraa myöten. Pöytätavat ovat länsimaistuneet jo monissa osin maata. Tyypillisellä juhla-aterialla tarjotaan alkuun mezejä, tämän jälkeen padassa valmistettua taginea tai kenties paahdettua lihaa sekä salaattia. Padan jälkeen saatetaan syödä vielä kuskusia, joka voidaan tarjota myös liemen kanssa erikseen omana aterianaan. Aterian kruunaa jälkiruoka, joka useimmiten koostuu hedelmistä. Jälkiruoan kanssa nautitaan minttuteetä. Torstaina siirrymme Marokosta kauas Aasiaan. Pääruoat tulevat Intiasta, jossa mausteiden käyttö on kenties monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa. Reseptit kulkevat usein suullisesti sukupolvelta toiselle ja tunnetuin maustesekoitus, josta jokaisella on oma versionsa, lienee curry. Vain noin kolmannes intialaisista syö lihaa ja tyypillisissä ruokalajeissa käytetään paljon kasviksia ja palkokasveja. Maitotuotteet kuuluvat ruokakulttuuriin, mutta paremman säilyvyyden takia Intiassa suositaan hapanmaitovalmisteita. Ruoka nautitaan usein leivän kera. Juhla-aterialla kaikki ruokalajit katetaan pöytään samanaikaisesti. Tällöin tarjolla voi olla myös riisiä, äyriäisiä, kalaa ja kanaa. Jälkiruokien valmistukses- 8
Teemaviikon ruokalista: Ke 1.10.2014 Pohjois-Afrikka Kuvat: Jarmo Nummenpää Makumaa: Marokkolainen kala ja couscous Kasvimaa: Harissalla maustettu bataattipata Herkkumaa: Marinoitu hedelmäsalaatti Makuja mukaan: Harissa-maustettu kikhernekeitto To 2.10.2014 Aasia KARDEMUMMA Makumaa: Butter chicken Kasvimaa: Palak Paneer, pinaatti-kotijuustocurry Herkkumaa: Hedelmä-kookospaistos ja vaniljakastike Makuja mukaan: Japanilaisittain maustettu kanakeitto Amerikka Makumaa: All American burger Kasvimaa: All American vegeburger Herkkumaa: Strawberry milkshake Makuja mukaan: Maapähkinä-perunakeitto sa käytetään usein mangoa, kookosta ja ruusuvettä. Myös Intiassa aterian jälkeen nautitaan teetä. Tyypillisesti tee maustetaan inkiväärillä, kanelilla tai kardemummalla. Torstain aasialaiskattaukseen tuo oman säväyksensä japanilaisittain maustettu kanakeitto. Japanilaisessa keittiössä arvostetaan tuoreita raaka-aineita ja ruoka on mietoa, vähärasvaista ja lempeän makuista. Perjantaina matkaamme vielä Amerikan mantereelle, jonka etelä- ja pohjoisosissa sekoittuvat monet ruokakulttuurit. Valmistamme Raviolissa globaalia herkkuruokaa, hampurilaista, jolla on pitkä ja värikäs historia. Ensimmäiset maininnat nykypäivän burgerista tulevat Pohjois-Amerikasta. Raakaa, jauhettua hampurilaispihviä on tarjottu mm. potilasruoaksi sairaaloissa 1800-luvun lopulla. Teollistumisen myötä ruoan valmistamiseen ja sen syömiseen oli yhä vähemmän aikaa ja ratkaisuna ongelmaan syntyi hampurilainen, jota voi siististi syödä vaikka kävellen. Amerikka-päivän keitto on saanut vaikutteita eteläisen Amerikan Perusta, Boliviasta ja Ecuadorista. Tervetuloa makumatkalle Raviolin lounasravintoloihin 1-3. lokakuuta! Kuva: Jonna Hilpi 9
TEEMA KIRJOITTAJA: Työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen, HUS Henkilöstöjohto Kunnossa Kaiken Ikää -hankkeen Toimintakykyä Työelämään kuulumisia ALKUVUODEN 2014 KKI-HANKKEEN tapahtumia olivat mm. kuntotestaukset ja hyvinvointiseminaari, jota pystyi seuraamaan joko paikan päällä tai tietokoneen välityksellä. Kevään aikana tarjottiin mahdollisuutta tulla kokeilemaan HUS työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen liikuntapalveluita ohjatusti. Tarjolla oli venyttelyä, pilatesta, kehonhuoltoa, pingistä, taijiita, sulkapalloa, bodyjumppaa, vaellusta ja kuntasaliohjausta ja monta muuta lajia. Alkukesästä KKI-hanke tarjosi kahdeksi kuukaudeksi käyttöön joko Shape.fi videojumppaohjelman tai yoogaia.com vuorovaikutteiset livetunnit. Pilates DVD-harjoituslevyn valinneet saivat levyn omaksi. Myös KKI-facebook ryhmä käynnistyi alkukesästä. Ryhmä tarjoaa tukea, ideoita ja neuvoja elintapamuutokseen. Ryhmään on pääsy vain ryhmän jäsenillä ja siten vain jäsenet voivat nähdä ryhmän ja sen julkaisut. Mukaan voi liittyä koska tahansa. Tukimateriaalia elämäntapamuutokseen KKI-hankkeen Oma valmennus-työkirja on henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu opas, joka pyrkii tukemaan yksilöä näkemään enemmän ja löytämään omia voimavaroja ja motivaatiolähteitä hyvinvoinnin edistymiseksi. Työkirjan valmennusta saa KKI-facebookryhmässä. Entä tarvitsetko Kehonmittaus-korttia? Korttiin kirjataan mittanauhamittauksen tulokset vyötärön, lantion ja reisien osalta. Molempia tukimateriaaleja saa itselleen käyttöön tekemällä tilauksen sähköisesti HUS-postilaatikkoon lähetetystä linkistä. Heinäkuun ajan KKI-liikuntakisassa liikunta-aika kirjattiin matkapuhelinsoittoon perustuvaan HUS liikuntajärjestelmään. Kilpailun voittaja on Raviolin tai HUS-Desikon työyksikkö, joka kerää eniten liikuntapisteitä kisan aikana. Palkintona Liikkuvin työyksikkö yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Terveyskuntotodistus sinulle Syksyllä saat terveyskuntoa kartoittavaan sähköiseen kyselyyn vastaamalla palautteena oman terveyskuntotodistuksen. Lisäksi tiedossa on kuntotestausta ja työyksiköiden alkuvuoden kyselyssä valitsemia liikuntalajikokeiluja. Tarjolle tulee kaikille kolme erilaista liikuntalajia tai kol- Kuvat: Moona Hepo-Oja 10
men kerran kurssi. 8.10.2014 on Töölön kisahallissa mahdollisuus osallistua hyvinvointia täynnä olevaan Tsemppi hyvinvointimessuille. Joulukuussa kuntotestauksen lisäksi vastataan KKI-hankkeen vaikuttavuuskyselyyn. Kuntotestivaihtoehdot vuoden aikana ovat työyksikön valinnan mukaan. Kestävyyttä mittaavat UKK-kävelytesti, 6 minuutin kävelytesti tai sykemittarilla levossa kestävyystesti ja kehonkoostumuksen osalta vaakapunnitus tai kehonkoostumusmittaus. Lisäksi on loppuvuodesta mahdollista kaikille tehdä vielä liikkuvuustestit. Ravitsemusvalmennusta Vuoden aikana toteutetaan lisäksi kaksi ravitsemusvalmennusjaksoa, joissa Raviolin ravitsemusterapeutti Heidi Ansio valmentaa Meal Tracker tai Meal Logger ohjelman kautta KKI-hankkeeseen mukaan ilmoittautuneita. Myös omatoiminnalliset Kiloklubi.fi ja Suomen Sydänliiton syömistottumuskysely on vapaasti käytettävissä. Aktiivisuusmittausta Lisäksi hankkeeseen mukaan ilmoittautuneilla on mahdollista saada kuluvan vuoden aikana aktiivisuusmittari käyttöön viikoksi ja palauteraportti omasta aktiivisuudesta. Kunnon työyksikkö-joukkuekisa päättyy 31.12.2014. Voittajajoukkueet palkitaan Liikkuvin työyksikkö pokaalilla ja joukkueen jäsenten yhdessä valitsemalla palkitsemisvaihtoehdolla. Merkitsethän KKI-korttiin osallistumisesi hankkeen eri toimintoihin, koska hankkeeseen ilmoittautuneet henkilöt muodostavat oman työyksikkönsä joukkueen ja kisan voittaa se joukkue, joka on keskiarvolla mitattuna osallistunut eniten tämän vuoden aikana hankkeen eri toimintoihin. Jos sinulle ei vielä ole omaa KKI-osallistumiskorttia, saat sen omalta esimieheltäsi. KKI-hankkeeseen voi ilmoittautua mukaan pitkin vuotta sähköisesti HUS-postilaatikkoon lähetetystä linkistä, kuitenkin viimeistään 31.11.2014 mennessä. Kaikki hankkeen toiminnot ovat maksuttomia ilmoittaudu mukaan ja olet tervetullut osallistumaan kaikkeen toimintaan tai vaikka vain yhteen. Nyt sanoista tekoihin! Lisätietoja antaa taina.liukkonen@hus.fi HUS KKI-hankkeen liikuntakisan tulokset: 1. Ravioli Hyvinkään sairaala 2. Ravioli Jorvin sairaala 3. Ravioli Lohjan sairaala Leikkimielisen kisan Liikkuvin työyksikkö oli Ravioli Hyvinkään yksikkö, Onnittelut! Palkintona Ravioli Hyvinkään työyksikkö saa itselleen räätälöidyn yksilöllisen liikuntasuunnitelman. 11
Mitä pidit VeRa-lehden syysnumerosta? Kuulemme mielellään palautetta ja otamme vastaan toiveita siitä, millaisia aiheita tulevissa lehdissä voisimme käsitellä! Palautetta voi antaa kotisivujemme palaute-linkin kautta: http://www.hus.fi/hus-tietoa/liikelaitokset-ja-tukipalvelut/ravioli/sivut/anna-palautetta.aspx 12