Khall 30.3.2015 60 Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetty tilinpäätös
Sisältö TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. Kunnanjohtajan katsaus... 2 2. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 13 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 13 6. Henkilöstö... 14 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä ympäristötekijät... 15 8. Sisäinen valvonta... 15 9. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 17 10. Rahoitusasema ja sen muutokset... 17 11. Kokonaistulot ja -menot... 18 12. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 19 13. Keskeiset liitetiedot... 22 14. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 22 TOTEUTUMISVERTAILU... 24 15. Tavoitteiden toteutuminen... 25 16. Käyttötalouden toteutuminen... 26 Tehtäväalue: Vaalitoimi... 26 Tehtäväalue: Yleishallinto ja talous... 27 Tehtäväalue: Elinkeinotoimi... 29 Tehtäväalue: Perusturvan hallinto... 30 Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut... 31 Tehtäväalue: Toimeentuloturva... 33 Tehtäväalue: Terveydenhuolto... 35 Tehtäväalue: Varhaiskasvatus ja kunnan oma koulutoimi... 36 Tehtäväalue: Ammatti- ja aikuisopetus... 38 Tehtäväalue: Joukkoliikenne... 39 Tehtäväalue: Vapaa-aikatoimi... 40 Tehtäväalue: Kirjasto- ja kulttuuritoimi... 42 Tehtäväalue: Tekninen toimi... 44 Tehtäväalue: Kiinteistötoimi ja yleiset alueet... 45 Tehtäväalue: Tieasiat ja liikenneväylät... 46 Tehtäväalue: Vesi- ja viemärilaitos... 47 Tehtäväalue: Jätehuolto... 48 Tehtäväalue: Metsätilat... 49 Tehtäväalue: Rakennustarkastus ja ympäristötoimi... 50 Tehtäväalue: Kaavoitus ja mittaus... 51 Tehtäväalue: Kiinteistöt, uimahalli ja yleiset alueet sekä ruokahuolto ja siivous... 52 17. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 54 18. Investointiosan toteutuminen... 55 19. Rahoitusosan toteutuminen... 58 20. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 59 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 61 21. Tuloslaskelma... 61 22. Rahoituslaskelma... 62 23. Tase... 63 24. Konsernilaskelmat... 65 LIITETIEDOT... 69 VESILAITOSLASKELMAT... 80 ALLEKIRJOITUKSET... 82 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 83 1
TOIMINTAKERTOMUS 1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli erilainen vuosi. Kunnallinen valmistelukoneisto lähes hukkui ministeriöiden lausuntopyyntöihin erilaisista lakiuudistuksista, joista monikaan ei tarjonnut kovin paljon hyvää kunnan asukkaiden palvelujen saatavuudelle, niiden rahoitukselle tai asukkaiden vaikutusmahdollisuudelle. Isokyrö oli mukana sekä Seinäjoen että Vaasan seudun erityisessä yhdistymisselvityksessä, joiden lopputuloksiin kunnat ottavat kantaa vuoden 2015 kevään ja kesän aikana. Isokyrö on ollut koko ajan mukana myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen käsittävissä sote-alueen selvityksissä. Tältä osin työ jatkuu seuraavan eduskunnan aikana, kun valtakunnalliset ratkaisut on tehty. Kuntaliitosselvitysten paras anti lienee ollut se, että kuntien kesken tehtiin aika perusteellisiakin vertailuja kustannustasoista, joilla palveluja tuotetaan. Isokyrö selvisi molemmissa selvityksissä mitalisijoille. Isonkyrön kunnan talousarvion vuosikate oli valmiiksi miinuksella ja alijäämä 1,4 milj. euroa, jonka vuoksi talouden tasapainotuksen valmistelu ja toteutuskin aloitettiin heti alkuvuodesta. Kokoon saatiin vuositasolla lähes miljoona euroa. Henkilöstö ja luottamushenkilöt tekivät intensiivistä työtä tehokkaiden tuotantotapojen löytämiseksi. Selvää palvelujen karsimistakin jouduttiin tekemään. Kuntalaisilta tuli yhteensä noin 300 sopeuttamisesitystä. Ratkaisuja tehtiin mm. esikoulujärjestelyissä, sivistystoimen johtamisessa siirtymällä yhtenäiskoulujärjestelmään sekä ottamalla osa psykiatrian palveluista sairaanhoitopiiriltä omaksi tuotannoksi. Yhtään henkilöä ei irtisanottu muutosten vuoksi. Kyrönmaan lukion liikuntapainotteinen linja aloitti syksyllä 2014 ja sai heti hyvän suosion. Nopeasti toteutetut muutokset palvelutuotannossa, ulkoa ostettujen palvelujen kustannusten pienentyminen sekä odotettua parempi tulokehitys johtivat siihen, että vuoden 2014 vuosikatteeksi muodostui lopulta 2 156 968 euroa ja ylijäämää kertyi 915 546 euroa. Kumulatiivinen ylijäämä oli vuoden lopussa 5 370 864 euroa eli 1 110 euroa/asukas. Velkamäärä oli vuoden lopussa 1 125 euroa/asukas. Kunnan toimintakate parani edellisestä vuodesta 556 248 euroa. Nettoinvestoinnit olivat 1 240 238 euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 169. Tilinpäätösluvut ovat varsin hyviä. Edelleen jatkuvan taantuman tuoma veropohjan heikkeneminen ja toisaalta menojen kasvu, tulevat valtionosuusleikkaukset sekä erityisesti sotejärjestelmän ja sen rahoituksen toteutus tuovat kunnan taloudelle lähivuosina merkittäviä uhkatekijöitä, joihin on varauduttava. Taantuman myötä kunnan työttömyysaste jatkoi kasvua ja asuntorakentaminen oli vähäistä, johon vaikutti varmasti osittain myös käynnissä olleen kuntauudistuksen tuoma epävarmuus alueen kehityksestä. Vuodesta 2014 kiittäen Eino Toivola Kunnanjohtaja 2
2. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Isonkyrön kunnan luottamushenkilöorganisaatiokaavio: KUNNANVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Jaostot Toimikunnat Keskusvaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Johtokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Tukipalvelulautakunta 3
Kunnallisvaalien 2012 tuloksena valittu kunnanvaltuusto ja muut toimielimet: Kunnanvaltuusto; 6 kokousta, 45 :ää / Läsnä kokouksissa (KESK 13, KOK 7, SDP 3, PS 3, KD 1) Varavaltuutetut: Pj Heinilä Miko 6/6 SUOMEN KESKUSTA I Vpj Antila Ari 5/6 1. Kauppinen Pentti 4/6 II Vpj Rinta Jaakko 6/6 2. Hauta Veli-Matti 3. Uusi-Viitala Henri J Alanen Ulla 6/6 4. Maunuksela Ari J Hahtola Sami 6/6 5. Taijala Beata 1/6 J Jokinen Tero 2/6 6. Rinta-Korkeamäki Paula 1/6 J Kallio Terttu 5/6 7. Hakamaa Jukka J Karhu Timo 6/6 8. Riihiaho Christina J Killinen Esa 5/6 9. Varpula Tapani J Kujala Ossi 2/6 10.Annala Juha J Kuusikko Erkki 5/6 11.Niemi Harri J Laine Tommi 6/6 12.Valtari Ville J Loukola Eeva 5/6 13.Heinonen Maria J Myllyniemi Hanna 6/6 KANSALLINEN KOKOOMUS J Mäkynen Jouni 6/6 1. Viljanmaa Pirkko 6/6 J Nikula Sami 5/6 2. Korvola Juha 2/6 J Perttilä Johanna 5/6 3. Leskelä Juhani 2/6 J Pollari Väinö 5/6 4. Lae Juha J Pukkinen Jaakko 5/6 5. Savinainen Juha J Saari Raija 5/6 6. Ventä Martti J Saikkonen Ville 5/6 7. Perttilä Elina J Sivula Tony 3/6 SUOMEN SOS.DEM.PUOLUE J Takala Tiina-Maria 4/6 1. Mäkinen Marjo J Talso Johanna 5/6 2. Perkiö Nina 3/6 J Tuuri-Tammela Helena 4/6 3. Karhu Jarkko J Vaismaa Marko 4/6 SUOMEN KRIST.DEMOKRAATIT J Yliviitala Johanna 5/6 1. Petäjä Esko 1/6 2. Seppänen Tiina PERUSSUOMALAISET 1. Varo Raili 5/6 2. Moilanen Jukka 3. Sepänmäki Veli-Pekka Kunnanhallitus; 18 kokousta, 186 :ää (KESK 5, KOK 3, SDP 1, PS 1) Henkilökohtainen varajäsen Pj Pukkinen Jaakko 18/18 Heinonen Esa-Matias I Vpj Tuuri-Tammela Helena 14/18 Kallio Terttu 3/18 II Vpj Kuusikko Erkki 17/18 Perkiö Simo 1/18 J Hahtola Sami 18/18 Saikkonen Ville J Jokinen Tero 13/18 Varo Raili 3/18 J Kauppinen Pentti 14/18 Laine Tommi 2/18 J Mäkynen Jouni 18/18 Hakamaa Jukka J Perttilä Elina 16/18 Myllyniemi Hanna 1/18 J Rinta-Korkeamäki Paula 16/18 Raunio Heli 1/18 J Viljanmaa Pirkko 16/18 Leskelä Juhani 2/18 4
Suhteellisten vaalien vaalilautakunta Henkilökohtainen varajäsen Pj Yliviitala Johanna Mäkynen Jouni Vpj Perttilä Johanna Kujala Ossi J Nikula Sami Saari Raija Tarkastuslautakunta; 10 kokousta, 54 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Loukola Eeva 10/10 Komsi Mika Vpj Karhu Timo 10/10 Ala-Reini Marjo J Lehto Tarja-Riitta 10/10 Kujala Heikki 1/10 J Ojala Heikki (17.12.2014 asti) 8/10 Hannuksela Hanna 2/10 J Killinen Esa (17.12.2014 alkaen) Keskusvaalilautakunta; 2 kokousta, 17 :ää Varajäsenet Pj Killinen Eija 2/2 1. Lehtiö Hannu 1/2 Vpj Uusihaka Arto 2/2 2. Koutila Jouni 1/2 J Welling Yrjö 2/2 3. Korvola Marja-Leena J Varo Aarne 1/2 4. Peltorinta-Mäkelä Tarja J Korvola Anna-Maija 1/2 5. Näsman Merja Perusturvalautakunta; 7 kokousta, 88 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Perttilä Johanna 6/7 Lehtonen Jussi 1/7 Vpj Yli-Viitala Johanna 4/7 Ahoketo Päivi 1/7 J Markkula Jarmo 0/7 Pollari Väinö 6/7 J Ahola Ari-Pekka 7/7 Ritola Matti J Heinonen Maria 5/7 Rinta-Jaskari Irma 1/7 J Mäkelä Timo 6/7 Uusihaka Arto J Mäkinen Marjo 3/7 Perkiö Nina 3/7 J Laine Sami 7/7 Takala Tiina-Maria Sivistyslautakunta; 7 kokousta, 83 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Alanen Ulla 7/7 Jacklin Elina Vpj Myllyniemi Hanna 7/7 Tiitinen Ullamaija J Kultti Pekka 3/7 Punkari Olli 1/7 J Niemi Harri 7/7 Perttu Pasi J Nurminen Maria 6/7 Sundvall Pauliina J Korvola Juha 6/7 Lehtonen Martti 1/7 J Nikula Sami 5/7 Lammi Niina J Varo Raili 7/7 Sepänmäki Veli-Pekka 5
Vapaa-aikalautakunta; 7 kokousta, 61 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Kallio Terttu 7/7 Killinen Eija Vpj Talso Johanna 7/7 Yanakieva Korneliya J Uusi-Viitala Henri 2/7 Pollari Väinö 2/7 J Hakamaa Jukka 4/7 Laine Jani J Kaartinen Marjo 5/7 Rantala Sinikka J Niemi Juho 5/7 Lehtimäki Kai 1/7 J Perkiö Nina 7/7 Arjovuo Eino 1/7 J Moilanen Jukka 1/7 Takala Tiina-Maria 1/7 Tekninen lautakunta; 6 kokousta, 54 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Saikkonen Ville 6/6 Mäki-Saari Juhana Vpj Rajala Marianne 4/6 Laine Sami J Varpula Tapani 6/6 Annala Juha J Riihiaho Christina 2/6 Uimonen Minna J Taijala Beata 6/6 Kniivilä Soili J Kujala Ossi 2/6 Rintamäki Tapio J Rajamäki Sirkku 6/6 Tiilikka Kaisa J Karhu Jarkko 4/6 Kuusikko Liisa 1/6 Tukipalvelulautakunta; 6 kokousta, 37 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Sivula Tony 4/6 Knuuttila Liisa Vpj Killinen Esa 6/6 Hauta Veli-Matti J Rantala Eila 5/6 Heinonen Maria 1/6 J Raunio Heli 6/6 Viitaluoma Mari J Petäjä Esko 5/6 Komsi Mika J Lae Juha 5/6 Viljanmaa Pirkko J Saari Raija 5/6 Perkiö Simo 1/6 J Takala Tiina-Maria 3/6 Laine Sami 2/6 Ympäristölautakunta; 8 kokousta, 89 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Heinonen Esa-Matias 8/8 Ventä Martti Vpj Laine Tommi 5/8 Pollari Väinö 2/8 J Lehtiö Hannu 8/8 Keko Matti J Eerola Kaisa 3/8 Rantala Eila 1/8 J Hakamaa Sari 6/8 Kauppinen Eeva-Leena 1/8 J Hakola Erja 6/8 Knuuttila Lea J Kuusikko Liisa 7/8 Sillanpää Jari J Karhu Henry 8/8 Saarinen Minna 6
Elinkeino- ja kaavoitusjaosto; 3 kokousta, 20 :ää Henkilökohtainen varajäsen Pj Kuusikko Erkki 3/3 Saari Raija Vpj Tuuri-Tammela Helena 2/3 Rinta-Korkeamäki Paula 1/3 J Heinilä Miko 1/3 Hahtola Sami J Rinta Jaakko 3/3 Kauppinen Pentti J Viljanmaa Pirkko 3/3 Perttilä Elina J Rajala Marianne 0/3 Vaismaa Marko 3/3 Henkilöstötoimikunta; 1 kokous, 4 :ää Pj Toivola Eino 1/1 J Järvi-Laturi Jaana 1/1 J Pukkinen Jaakko 1/1 J Tuuri-Tammela Helena 1/1 Korjausavustustoimikunta; 1 kokous 5 :ää Pj Hahtola Sami 1/1 J Jokinen Tero 1/1 J Rajamäki Sirkku 1/1 Lisäksi kouluilla oli johtokunnat vuoden 2014 loppuun saakka. 7
Isonkyrön kunnan palvelualueet ja osastopäälliköt: KUNNANJOHTAJA ELINKEINO- PALVELUT Kunnanjohtaja HALLINTO- PALVELUT Hallintojohtaja PERUS- TURVA- PALVELUT Perusturvajohtaja SIVISTYS- PALVELUT Sivistystoimenjohtaja TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja Yleishallinto Taloushallinto Tietohallinto Yhteispalvelu Terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Toimeentuloturva Varhaiskasvatus Peruskoulu Lukio Vapaa-aika Vesi- ja viemärilaitos Tieasiat Kaavoitus Rakennustarkastus Tukipalvelu Kunnanjohtaja: Eino Toivola Hallintojohtaja: Jaana Järvi-Laturi Perusturvajohtaja: Merja Latvala Sivistystoimenjohtaja: Raija Leikola 22.9.2014 saakka, vs. Soili Kniivilä 31.12.2014 saakka Tekninen johtaja: Juha Försti Kunnan toiminta on jaettu osastoihin. Osastot on jaettu tehtäväalueisiin ja edelleen tulosyksiköihin, joissa on kustannuspaikkoja. Kustannuspaikka on yksittäisen palvelutoiminnan tai kohteen nimi ja numero. Kunnan taloutta ja rahavirtoja ohjataan ja talouden toteutumaa seurataan tehtäväalueittain, tulosyksiköittäin ja edelleen kustannuspaikoittain. 8
3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Koko maan kehitys vuonna 2014 Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia Suomessa vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Seuraavissa kaaviossa esitetään bruttokansantuotteen volyymin muutos Suomessa aiempina vuosina. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2015. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,7 miljardista eurosta 3,5 miljardiin. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia eu- 9
roa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. (Tilastokeskuksen julkaisu 2.3.2015) Työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin 2 413 000, mikä oli 44 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 työllisyysaste oli 67,4 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja vuonna 2012 se oli 7,7 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2014 keskimäärin 232 000 henkeä, mikä oli 13 000 enemmän kuin vuonna 2013. (Tilastokeskuksen julkaisu 20.1.2015) Kuntien taloudellinen tilanne Tilastokeskus on kerännyt ennakkotietoja Manner-Suomen 304 kunnalta ja 146 kuntayhtymältä kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastoa varten. Ennakkotietojen perusteella on koottu seuraavat kuntien taloudellista tilannetta koskevat tiedot vuodelta 2014. Tiedot ovat ennakollisia ja ne tarkentuvat tilinpäätösten valmistuessa. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. 10
Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner-Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. (Tilastokeskuksen julkaisu 11.2.2015) Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat Vaasan seutukunnan alueella (Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri) asui vuoden 2014 lopussa 100 806 henkilöä. Vuoden aikana kasvua oli 848 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,7 % ja työttömiä työnhakijoita 4 776. 11
Kyrönmaan seutukunnan (Isokyrö, Laihia) kehitysnäkymät riippuvat Vaasan elinkeinoelämässä tapahtuvista muutoksista. Kyrönmaan seutukunnan alueella asui vuoden 2014 lopussa 12 904 henkilöä. Vuoden aikana lisäystä oli 45 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,2 % ja työttömiä työnhakijoita oli 613. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on noussut 0,8 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. (TEM:n ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät julkaisut/2014) Isokyrö Seuraavissa taulukoissa esitetään Isonkyrön kunnan väestön sekä työttömyysasteen kehitys. Isonkyrön kunnan väestönkehitys vuonna 2003 2014 YHT. 0-6v. 7-14v. 15-18v. 19-24v. 25-44v. 45-64v. 65-74v. 75-v. 2003 5 065 406 485 268 311 1 140 1 394 537 524 2004 5 074 415 494 245 335 1 139 1 375 542 529 2005 5 044 406 476 267 332 1 082 1 420 525 536 2006 5 041 413 467 264 329 1 102 1 387 548 531 2007 5 016 408 462 258 341 1 078 1 403 526 540 2008 4 991 403 474 268 328 1 055 1 396 517 550 2009 4 953 400 467 237 328 1 036 1 422 515 548 2010 4 965 404 467 238 320 1 030 1 439 532 536 2011 4 936 392 464 226 319 1 003 1 439 554 539 2012 4 886 389 454 228 281 985 1 423 589 537 2013 4 854 376 460 225 273 966 1 413 585 556 2014 * 4 840 382 454 219 278 951 1 383 605 568 *ennakkotiedot Työttömyysaste Isossakyrössä 2010 2011 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % tammikuu 186 8,3 156 7,2 122 5,5 184 8,3 224 10,3 helmikuu 190 8,6 149 6,9 134 6,1 183 8,2 229 10,5 maaliskuu 167 7,5 123 6,2 145 6,6 181 8,1 215 9,9 huhtikuu 160 7,2 127 5,8 128 5,8 172 7,7 189 8,8 toukokuu 138 6,2 131 6,0 125 5,6 156 7,0 171 7,9 kesäkuu 151 6,8 157 7,2 141 6,4 172 7,8 219 10,1 heinäkuu 159 7,2 168 7,7 147 6,6 187 8,4 227 10,4 elokuu 142 6,4 118 5,4 130 5,9 170 7,7 209 9,6 syyskuu 129 5,8 107 4,9 128 5,8 181 8,2 198 9,1 lokakuu 119 5,4 110 5,1 139 6,3 178 8,0 217 10,0 marraskuu 123 5,5 115 5,3 148 6,7 192 8,7 231 10,6 joulukuu 136 6,1 129 5,9 170 7,7 218 9,8 238 11,0 12
4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Isonkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2014 2016 kokouksessaan 12.12.2013 65. Talousarvio vuodelle 2014 hyväksyttiin 1,4 milj. euroa alijäämäisenä. Samalla päätettiin, että kuntaan laaditaan talouden tasapainottamisohjelma kunnan johtoryhmän ja luottamushenkilöiden toimesta. Kunnanhallituksen nimeämä talouden tasapainottamistyöryhmä kokoontui 10 kertaa. Kuntalaiset ja kunnan henkilökunta osallistuivat tasapainottamistyöhön aktiivisesti. Luottamushenkilöille järjestettiin kaksi seminaaria. Talouden tasapainottamistyöryhmän työn tuloksena laadittiin talouden tasapainottamisohjelma, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi osana vuoden 2015 talousarviota ja vuosien 2015 2017 taloussuunnitelmaa. Sosiaalipalvelujen tehtäväalueella kaksi sosiaaliohjaajaa aloittivat työnsä syksyllä 2014. Vanhustyötä vahvistettiin, kun mm. omaishoidontuki ja kuljetuspalvelupäätökset siirtyivät sosiaaliohjaajalle. Päivätoiminta siirtyi kunnan omaksi toiminnaksi, kuntouttavaa työtoimintaa vahvistettiin. Pitkäaikaistyöttömien asiat hoitaa sosiaaliohjaaja. Kotipalvelun taksoja muutettiin ja toimintaa uudelleenorganisoitiin perustamalla kotipalveluun tiimit. Kuljetuspalvelukäytäntöjä muutettiin. Syksystä 2014 lähtien esiopetusta on annettu kaikille esikoululaisille koulun yhteydessä. Vapautuneiden päivähoitopaikkojen sekä avoimen päiväkodin perustamisen johdosta on hoitopaikkojen tarpeeseen pystytty vastaamaan. Syksyllä 2014 Kyrönmaan lukiossa aloitti liikuntapainotteinen linja. Talousarvioon ei ole tehty muutoksia valtuustoon nähden sitovalla tasolla vuoden 2014 aikana. Kunnan ja seurakunnan välinen maa-alueen kauppa sai ennakoidusta poiketen lainvoiman vuonna 2014 ja sisältyy vuoden 2014 investointimenoihin. 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Isonkyrön kunnassa talouden tasapainottamistoimenpiteet aloitettiin osin vuoden 2014 aikana ja ne jatkuvat vuonna 2015. Talousarvion 2015 laadinta aikaistettiin ja kunnanvaltuusto päätti siitä marraskuussa veroprosenteista päättäessään. Vuoden 2015 talousarvio jäi kuitenkin 385 000 euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa peruspalvelujen valtionosuudeksi arvioitiin 12 474 820 euroa Kuntaliiton laskelmiin perustuen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus on Isossakyrössä negatiivinen ja vähentää peruspalvelujen valtionosuutta. Koska ko. rahoituksesta vuonna 2015 ei ollut käytössä laskelmia, käytettiin vuoden 2014 summaa -732 642 euroa. Tammikuussa 2015 saatujen valtionosuuspäätösten mukaan peruspalvelujen valtionosuus vuodelle 2015 on Isossakyrössä 12 485 919 euroa sisältäen verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus vuonna 2015 on tammikuussa saadun päätöksen mukaan vuonna 2015 Isossakyrössä -531 750 euroa. Valtionosuuspäätöksiä voidaan kuitenkin täsmentää loppuvuonna. Em. valtionosuuspäätökset huomioiden vuoden 2015 talousarvion alijäämä vähenee 211 991 eurolla ja on -172 980 euroa. Valtiontalouden tasapainottamislaskelmien mukaan julkisen talouden sopeutus vaatii 6 miljardin euron sopeuttamistoimia, joista osa lankeaa kunnille. 13
6. Henkilöstö Isonkyrön kunnan vuoden 2014 henkilöstökulut olivat 11 699 548,09 euroa (11 916 695,75 euroa vuonna 2013). Palkkojen ja palkkioiden osuus kokonaiskuluista oli 8 870 876,72 euroa (9 130 518,01 euroa vuonna 2013). Henkilöstön lukumäärä, ikärakenne, palveluksessaoloaika, vaihtuvuus sekä koulutuspäivät ja sairauslomat esitetään seuraavissa taulukoissa. Vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä ja osuus 31.12. 2010 2011 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vakinaisia 234 79,9 254 81,9 227 75,9 232 79,5 230 78,8 Määräaikaisia 59 20,1 55 17,7 72 24,1 60 20,5 61 20,9 Työllistettyjä 0 0 1 0,3 0 0 0 0 1 0,3 Yhteensä 293 100 310 100 299 100 292 100 292 100 Kunnan henkilöstön ikärakenne 31.12. (vakinaiset) 2010 2011 2012 2013 2014 20-29 v. 12 19 12 14 13 30-39 v. 26 36 31 30 34 40-49 v. 68 75 73 73 66 50-59 v. 91 90 83 86 83 60-65 v. 37 34 28 29 34 Keski-ikä v. 49,1 47,8 48,0 48,1 48,0 Palveluksessaoloaika (vakinaiset) 2010 2011 2012 2013 2014 0-5 v. 72 72 48 61 49 6-10 v. 43 44 54 51 57 11-20 v. 47 63 53 49 47 21 v. - 72 75 72 71 77 Henkilöstön vaihtuvuus 2010 2011 2012 2013 2014 Vaihtuvuusprosentti 6,8 9,4 15,8 9,1 12,6 = alkaneet +päättyneet palvelujaksot /vakinainen henkilöstö 31.12. Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät, päiviä osastoittain 2010 2011 2012 2013 2014 Hallinto- ja 12 10 14 10 14 elinkeino Perusturva 118 42 33 81 95 Sivistys 124 101 98 111 153 Tekninen 33 30 46 26 63 Yhteensä 287 183 191 228 325 14
Sairauslomat työpäivinä 2011 2012 2013 2014 lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö Hallinto- ja 7 0,8 18 2,6 0 0 44 5,5 elinkeino Perusturva 1 671 12,9 1 261 11,2 832 11,7 1 025 14,1 Sivistys 446 5,0 313 4,7 1 238 11,4 1 255 11,5 Tekninen 239 15,9 565 13,4 516 11,5 428 10,7 Yhteensä 2 363 9,7 2 157 9,5 2 586 11,1 2 752 12,0 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä ympäristötekijät Kunnan toimintaa on kehitetty kuntalaisten tarpeisiin perustuen ja talouden tasapainottaminen huomioiden. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Isonkyrön kunnan merkittävin riski on kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen mm. valtionosuuksien vähenemisen ja työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Riskien toteutuessa vaikutukset kunnan palvelutuotantoon ovat merkittävät. Palvelutoiminnan sujuvuuteen kohdistuu henkilöstöön liittyviä riskejä. Henkilöstön vähäinen määrä rajoittaa osin varahenkilöjärjestelmän ylläpitoa. Kasvavat osaamisvaatimukset asettavat haasteita henkilöstön osaamiselle. Eläköityminen ja henkilöstön saatavuus vaikuttavat osaamiseen ja palvelutoiminnan sujuvuuteen. Riskinä on myös riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avainhenkilöistä, kuten sosiaalityöntekijöistä sekä sairaanhoitajista. Toiminnallisia riskejä ovat myös tietojärjestelmän toimivuus ja mahdolliset lainsäädännön muutokset. Rahoitusriskinä ovat mm. kunnan maksuvalmiuden ylläpito sekä korkoriskit. Vahinkoriskeihin varaudutaan vakuutuksin. Isonkyrön kunnalla ei ole kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen vaikuttavia erityisiä ympäristötekijöitä. 8. Sisäinen valvonta Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen kokouksessaan 24.1.2011 29. Ohjeen mukaisesti sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kunnan tasolla vastaa kunnanhallitus ja sen toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaavat johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Esimiehet organisaation kaikilla tasoilla vastaavat siitä, että sisäisen valvonnan menetelmät ovat käytössä ja sisältyvät päivittäisiin toimintarutiineihin. Sisäisen valvonnan menetelmiä käytetään soveltuvin osin myös kuntakonsernin tytäryhtiöiden valvonnassa. Kunnan toimintaa ohjataan lainsäädännöllä, johtosäännöillä ja erilaisilla määräyksillä. Lisäksi kunnan henkilökuntaa ohjeistetaan antamalla muita erillisiä ohjeita, mm. sairauspoissaoloista. Toimintaa on pääosin toteutettu säännösten, lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty ohjeita noudattaen. Omavalvontaa on kuluneen vuoden aikana lisätty ja esille tulleisiin kehittämistarpeisiin on puututtu. Valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. 15
Kunnanhallitus on vastannut oikaisuvaatimuksiin sekä antanut useita lausuntoja hallintooikeudelle ja maanmittauslaitokselle koskien etuosto-oikeuden käyttämistä ja virheellisesti myönnettyä lainhuutoa. Maanmittauslaitos on myöntänyt lainhuudon 17.3.2014 alkaen kaupan kohteena olleisiin kiinteistöihin virheellisesti 10.4.2014 tehdyllä ratkaisulla odottamatta kolmen kuukauden määräaikaa, jona aikana kunnalla on ollut mahdollisuus harkita etuostooikeuden käyttämistä. Kunnanhallitus on 4.8.2014 109 antamansa lausunnon yhteydessä todennut, että Isonkyrön kunta edellyttää, että valtio korvaa Isonkyrön kunnalle täysimääräisenä kunnalle kirjaamisvirheellä aiheuttamansa vahingon. Kunnanhallitus on antanut selityksen aluehallintovirastolle sivistystoimenjohtajan päätöksestä tehdyn kantelun johdosta. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan kiinnittänyt vastaisen toiminnan varalle huomiota hallinto-oikeuden päätösten huomioimiseen hallintopäätösten tekemisessä, mutta kantelu ei anna aluehallintovirastolle aihetta enempiin toimenpiteisiin. Perusturvalautakunta on vastannut tehtyihin oikaisuvaatimuksiin. Hallinto-oikeudelle on annettu viisi lausuntoa vuonna 2014. Hallinto-oikeus muutti kahta perusturvalautakunnan tekemää päätöstä, joista toinen asia oli laitettu vireille vuonna 2011. Korkeimmalle hallintooikeudelle on annettu yksi lausunto. Korkein hallinto-oikeus piti perusturvalautakunnan tekemän päätöksen voimassa. Aluehallintovirastolle tehtiin yksi lausunto. Alehallintovirastolla ei ollut huomautettavaa kyseissä asiassa. Vuonna 2014 tehdyistä lausunnoista yksi on vielä kesken hallinto-oikeudessa. Sivistyslautakunnalle on annettu tiedoksi aluehallintoviraston 19.9.2014 antama päätös oppilaaksi ottamista koskevassa asiassa, jossa sivistystoimenjohtajan päätös pidettiin voimassa. Tekninen lautakunta on 3.2.2015 käsitellyt kaksi vuonna 2014 jätettyä oikaisuvaatimusta. Päätöksistä ei ole valitettu edelleen hallinto-oikeuteen. Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta on käytetty sivistyslautakunnan 20.3.2014 18:ään. Kunnanhallitus on tehnyt asiassa päätöksen 24.3.2014 53. Vuoden 2014 talousarviossa on todettu, että kuntaan laaditaan riskienhallinnan asiakirja syyskuun 2014 loppuun mennessä. Kunnanhallitus on 15.9.2014 133 esittänyt kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy laaditut Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä samalla päättänyt, että sisäisen valvonnan ohje päivitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Kunnanvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet kokouksessaan 13.10.2014 29. Kunnanhallitus on 2.2.2015 29 vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet antaessaan päättänyt, että kuntaan laaditaan uudet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Joulukuussa 2012 hyväksytty hallintosääntö ja valtuuston työjärjestys tulivat voimaan 1.1.2013. Vuonna 2014 hallintosääntöä uudistettiin ja se tuli voimaan 1.1.2015. Lisäksi on luotu yhteisiä toimintaohjeita ja viestintää tehostettu. Toiminnan kehittämiseksi organisaation sisäistä tiedonkulkua sekä sisäistä ja ulkoista viestintää on syytä edelleen parantaa mm. tietojärjestelmiä kehittämällä sekä yhtenäistämällä toimintaohjeita. Toiminnan asian- ja lainmukaisuutta seurataan asioiden valmisteluvaiheessa sekä päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Sisäistä tarkkailua suoritetaan myös henkilöstöpäätösten ja tilinpidon osalta palkkalaskennan ja kirjanpidon yhteydessä systemaattisesti sekä pistokokein. Uimahallin, postin ja matkahuollon sekä kirjaston, kunnanviraston neuvonnan ja Palvelukeskus Laurilan ruokalan kassat on tarkastettu säännöllisesti. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä sisältyy käyttötalouden tehtäväalueiden toteutumavertailuun. 16
Hankinnoissa on käytetty merkittävin osin Vaasan hankintapalvelukeskuksen kilpailuttamia tavarantoimittajia. Myös KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia on hyödynnetty mm. atk-hankinnoissa. Toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisin toteutumisraportein, jotka on käsitelty ao. lautakunnassa. Kuukausittaisia talousarvion toteutumaraportteja on lähetetty tiedoksi kunnanhallitukselle ja lautakunnille. Talousarviomuutoksia ei ole tehty valtuustoon nähden sitovalla, tehtäväalueiden tasolla. Tavoitteet on saavutettu riittävällä tasolla sekä toiminnan että talouden näkökulmasta. Toiminta on pääsääntöisesti toteutettu valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa lautakuntien hyväksymien käyttösuunnitelmien mukaisesti. Toteutumavertailussa on esitetty syitä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen poikkeamiin. Tekninen lautakunta on käsitellyt investointihankkeiden toteutumiset kokouksessaan 10.3.2015 17. Kehityskeskustelut käydään vuosittain ja työtehtävät pyritään järjestämään siten, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia eikä vastuuepäselvyyksiä synny. Viranhaltijapäätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Tiedonkulkua ja dokumentointia parannetaan, osaamista hajautetaan ja varahenkilöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Rahoitusriskiä pyritään hallitsemaan mm. joustavalla maksuvalmiuden ylläpitämisellä sekä hajauttamalla lainojen korkosidonnaisuutta sekä kiinteään että vaihtuvaan korkoon. Kunnassa on lakisääteisten vakuutukset vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta sekä lisäksi myös muita vakuutuksia, mm. tapaturmien varalta. Suurempia vahinkoja ei ole sattunut. 9. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa sekä niistä johdetuissa tunnusluvuissa. Edellä mainitut sisältyvät tilinpäätöslaskelmiin. 10. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Kunnan tase ja tunnusluvut sisältyvät tilinpäätöslaskelmiin. 17
11. Kokonaistulot ja -menot Kunnan kokonaistulot ja -menot 2014 (ulk) TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4 140 364 13,13 Toimintakulut 29 166 927 89,56 Verotulot 15 402 215 48,85 Valm.omaan käyttöön.- 0 0,00 Valtionosuudet 11 874 951 37,66 Korkokulut 128 990 0,40 Korkotuotot 13 819 0,04 Muut rahoituskulut 13 047 0,04 Muut rahoitustuotot 34 582 0,11 Satunnaiset kulut 0 0,00 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakoll.varausten muutos +/- 0 0,00 Käyttöom.myyntivoitot - -29 115-0,09 Käyttöom.myyntitappiot - 0 0,00 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin 45 000 0,14 Käyttöom.investoinnit 1 306 589 4,01 Käyttöomais. myyyntitulot 50 467 0,16 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaam.vähennykset 0 0,00 Antolainasaam.lisäykset 0 0,00 Pa.lainojen lisäys 0 0,00 Pa.lainojen vähennys 1 950 000 5,99 La.lainojen lisäys 0 0,00 La.lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman po:n vähennykset 0 0,00 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 31 532 283 100,00 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 32 565 553 100,0 Täsmäytyslaskelma: Kokonaistulot yhteensä 31 532 283 Rah. Muut maksuvalm.muutokset -270 627 Kokonaismenot yhteensä 32 565 553 lask: Kassavarojen muutos -1 303 897 Erotus -1 033 270 Summa 1 033 270 18
12. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Ei-yhdistelty (kpl) Yhtiöt Kiinteistö-ja asuntoyhtiöt 1 Kunnall.liiketoimintaa harj.yht. 1 Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 4 4 Yhteisyhteisöt 1 YHTEENSÄ 11 4 Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanhallitus on hyväksynyt konserniohjeet 7.10.2008 36 ja antanut konserniohjeita täydentävät ohjeet 9.2.2009 21. Konserniyhtiöitä koskevat tavoitteet on annettu talousarviossa ja -suunnitelmassa. Kunnan edustajat yhtiökokouksiin on valinnut kunnanhallitus ja se on samalla antanut tarpeellisia ohjeita hallituksen jäsenten valinnasta. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Isonkyrön Lämpö Oy Isonkyrön kunnan talousarviossa 2014 asettamat tavoitteet Isonkyrön Lämpö Oy:lle - kilpailukykyisen lämmitysenergian tuottaminen ja jakelu keskustaajamassa - taloudellisen omavaraisuuden kohottaminen pitkällä tähtäimellä - sijoitetulle pääomalle korkotuotto 5 % - raportointi kunnanhallitukselle sekä taloussuunnitelma- ja tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kunnalle Tavoitteiden toteutuminen Yhtiön liikevaihto oli 625 083,76 euroa (609 898,41 euroa vuonna 2013), liikevoitto 82 611,24 euroa (-43 568,21 euroa vuonna 2013) ja tilikauden voitto 18 256,38 euroa (tappio -99 359,26 euroa vuonna 2013). 19
Yhtiön vuoden 2014 lämmönmyynti oli 7,4 GWh, joka oli hieman ennakoitua vähemmän. Suurin syy vajaukseen oli harvinaisen lämmin loppusyksy ja alkutalvi. Vuonna 2014 hankittiin uusi lämpölaitosyksikkö. Uusi lämpölaitos on nimellisteholtaan 3 MW ja se tulee osittain korvaamaan aikaisemman biolämpölaitoksen kattilan. Laitos otettiin käyttöön marraskuun 2014 alussa. Lisäksi merkittävää on uuden polttoaineen linjaus, jota tullaan siirtämään enemmän puupohjaisiin polttoaineisiin. Kpa-laitoksen polttoaineina oli turve ja hake/puupolttoaineet. Raskaalla polttoöljyllä tuotettiin energiaa 0,26 GWh ja kiinteällä polttoaineella 7,14 GWh. Biolaitoksen käyttöaste saatiin nostettua 96,5 %:iin edellisvuoden 73,6 %:sta. Energian hinta pidettiin edellisvuoden tasossa (64,96 /MWh). Energian hinta on tällä hetkellä maan keskihinnan (68,96 /MWh) alapuolella. Kaukolämpöverkostoa laajennetaan, mikäli se on hallituksen määrittelemillä takaisinmaksuajoilla rakennettavissa tai jos yhtiön hallitus niin päättää. Uusia liittyjiä etsitään aktiivisesti. Isonkyrön Lämpö Oy:n riskienhallinta tähtää katkeamattomaan lämmöntuotantoon asiakkaalle, tuloskehityksen turvaamiseen sekä maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Riskien hallinta, tunnistaminen ja mahdollinen suojautuminen ovat yhtiölle jatkuva prosessi. Kaukolämpöverkoston huollolla ja kunnossapidolla pyritään minimoimaan vuotoriskiä. Pienen henkilökunnan riskiä pyritään paikkaamaan hyvillä yhteistyökumppaneilla. Yhtiö on myös varautunut sähkön toimituskeskeytykseen, lämmöntuotannon keskeytykseen sekä kiinteän polttoaineen tuotantoriskiin. Isonkyrön Asuntovuokraus Oy Isonkyrön kunnan talousarviossa 2014 asettamat tavoitteet Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:lle Isonkyrön Asuntovuokraus Oy tukee kuntaa asuntostrategian toteutuksessa ja tekee yhteistyötä kunnan kanssa rahoitushuollossa, riskien hallinnassa, henkilöstöpolitiikassa ja hankintatoimessa siten, että osakeyhtiössä noudatetaan samoja periaatteita kuin kunnassa. Isonkyrön Asuntovuokraus raportoi kunnanhallitukselle sekä toimittaa kunnalle taloussuunnitelman ja tilinpäätösasiakirjat. Tavoitteena on yhtiön tuloksen kehittäminen, investointikyvyn lisääminen ja omavaraisuusasteen nostaminen. Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:n omistajapoliittisena linjauksena on, että vuokra-asuntojen tarjonta vastaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuuden vaatimuksia. Kiinteistöjen kunnossapidosta on huolehdittava suunnitelmallisesti. Vuokratason määrittelyssä on otettava huomioon rahoitustarpeet ja yleinen vuokrataso sekä mahdollisuuksien mukaan sitoutuneen pääoman korko. Asuntojen määrää ja huoneistorakennetta on tarkasteltava vuosittain. Kiinteistöt tulee vakuuttaa täydestä arvosta, myös keskeytysvahinkojen varalta. Tavoitteiden toteutuminen Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:n asunnoissa asui vuoden lopussa 283 asukasta (vuoden 2013 lopussa 280). Vuokrattavaa alaa on yhteensä 10 748,5 m 2. Asuntojen käyttöaste oli 93,1 % (90,4 % vuonna 2013). Vapautuneita asuntoja oli 55. Asunnon saaneita ruokakuntia oli 57. Tyhjiä asuntoja oli 31.12.2014 yhteensä 12 asuntoa. Vaihtuvuus oli 27 %. Vaihtuvuus on laskenut edellisvuodesta lähes 8 %. Yhtiön liikevaihto oli 1 052 624,60 euroa (981 750,90 euroa vuonna 2013), liikevoitto 205 132,34 euroa (244 186,71 euroa vuonna 2013). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli 135 880,93 euroa (146 665,52 euroa vuonna 2013) ja tilikauden voitto 11,52 euroa (17,04 euroa vuonna 2013). 20
Yhtiön maksuvalmius on ollut hyvä. Kiinteistöihin kohdistuvan lainan määrä oli 3 587 389,07 vuoden lopussa (vuoden 2013 lopussa 3 872 783,57 euroa). Kiinteistöjen korjauksia ja tarkastuksia suoritettiin ahkerasti, mikä näkyy myös korjauskustannusten tuntuvana nousuna. Korjauskulut palkkakuluineen olivat 105 327,48. Suurin yksittäinen korjauskohde oli Knaapilantie 21 käyttövesiputkiston uusinta. Kunnostustöitä jatketaan myös tulevana vuonna. Viidestä kiinteistöstä tehtiin kuntoarviot. Energiatodistus teetätettiin 10 kohteesta. Kyrönmaan Jätevesi Oy Isonkyrön kunnan talousarviossa 2014 asettamat tavoitteet Kyrönmaan Jätevesi Oy:lle (yhteisyhteisö) - taloudellisen omavaraisuuden säilyttäminen - sijoitetulle pääomalle korkotuotto 5 % - raportointi kunnanhallitukselle sekä taloussuunnitelma- ja tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kunnalle Tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2014 puhdistamo toimi pääsääntöisesti lupaehtojen mukaisesti. Toimintavuonna haettiin ympäristölupa uudelle kuivalietehallille. Halli rakennutettiin urakalla Isoonkyröön. Puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 670 744 m3. Käsitelty jätevesimäärä oli vähän suurempi kuin edellisvuonna (660 797 m3). Lietettä vietiin varastoon viljelyskäyttöä varten 850 m3 (873 m3 vuonna 2013). Sähköä yhtiö käytti 882 824 kwh/a, eli 1,32 kwh/m3 (749 910 kwh/a eli 1,13 kwh/m 3.vuonna 2013). Rahoituskuluja yhtiöllä oli 146 883,76 euroa (163 458,53 euroa vuonna 2013). Tilikauden tulos on -179 498,97 euroa tappiollinen (-190 442,34 euroa tappiollinen vuonna 2013). Lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli 1 589 744,00 euroa (vuoden 2013 lopussa oli 1 542 308,00 euroa). Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Isonkyrön lämpö Oy:n talouden odotetaan jatkavan positiivista kehitystä tulevina vuosina uuden laitoksen ja kustannustehokkaan toiminnan ansiosta. Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:n kiinteistöjen kuntoarvioita teetätetään alan osaajilla. Tarkastusten perusteella kiinteistöjen korjauksia tehdään vuosittain taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Yhtiön asuntokanta vaatii perusparantamista käyttöasteen nostamiseksi. Yhtiön uusimmat asunnot on rakennettu 1990 -luvun alkupuolella. Yhtiön taseessa 31.12.2014 on asuintalovarauksia 1 090 709,71 euroa. Yhtiöllä on edellytykset tarjota tasoltaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä asuntoja myös tulevaisuudessa. Kyrönmaan Jätevesi Oy:n toiseksi omistajaksi tuli 1.1.2013 toteutuneen kuntaliitoksen myötä Vähänkyrön kunnan sijaan Vaasan kaupunki ja operatiiviseksi yhteistyötahoksi Vaasan Vesi Oy. Tämä merkinnee ainakin pitemmällä aikavälillä muutoksia toiminnan käytännön järjestelyihin. Isonkyrön kunnan osuus yhtiön liikevaihdosta on yli 50 %. Yhtiön toiminnan kannalta on merkittävää, että omistajakunnat saavat omilla alueillaan viemäreihin pääsevät hulevedet hallintaan. 21
Isonkyrön kuntakonsernin talouden kokonaistilanne, johtuen erityisesti kunnan omaan talouteen kohdistuvista paineista, on varsin haastava ja edellyttää myös tytäryhtiöiden hyvää tuloksellista toimintaa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntakonsernin tarkastuksesta ja valvonnasta on säännökset konserniohjeessa. Valtuusto seuraa tytäryhteisöjen toimintaa niiden vuotuisten tilinpäätösten, toimintakertomusten ja tilinpäätösten liitetietojen kautta. Kunnanhallitus antaa ohjeet tytäryhteisöjen hallituksiin valittavista henkilöistä, seuraa niiden toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja kunnanhallituksen antamissa talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa velvoitetaan tytäryhteisöjen edustajia raportoimaan yhtiön toiminnasta kunnanhallitukselle vuosittain. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja tilinpäätöksestä selvityksiä niin harkitessaan. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Konserniohjeen mukaan yhtiön johtajan on neuvoteltava kunnan konsernijohdon kanssa mm. yhtiön toimintaan nähden merkittävistä investoinneista sekä periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävistä sopimuksista, merkittävistä liiketoimintakaupoista ja muista toiminnan laajakantoisista muutoksista. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa sekä niistä johdetuissa tunnusluvuissa. Konsernin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Edellä mainitut sisältyvät konsernitilinpäätöslaskelmiin. 13. Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot esitetään kokonaisuudessaan tilinpäätöslaskelmien jälkeen. 14. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamisessa. Varsinainen tasapainottaminen tehdään taloussuunnitelmassa tai erillisessä toimenpideohjelmassa. Kunnanhallituksen toimintakertomuksessa tekemä selonteko jakaantuu kahteen osaan. Ensinnäkin tulee selvittää tilinpäätösvuonna voimassa olleen taloussuunnitelman toteutuminen. Jos kunnalla 22
lisäksi oli päättyneellä tilikaudella voimassa oleva toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamisesta, tulee lisäksi selvittää tämän ohjelman toimenpiteiden toteutumista. Toiseksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on tehtävä selkoa, onko kuluvana vuonna voimassaoleva taloussuunnitelma riittävä. Selonteon antaminen tulee kyseeseen, jos tilikauden alijäämä on olennaisesti suurempi kuin se oli taloussuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa hyväksyttäessä edellisenä syksynä. Tilikauden tuloksen käsittely Isonkyrön kunnan taseessa on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää vuodelta 2013 hyväksytyn tilinpäätöksen jälkeen 4 455 318,42 euroa. Vuodelta 2014 laadittu tilinpäätös osoittaa tilikauden tulokseksi + 915 546,24 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tilikauden ylijäämä 915 546,24 euroa lisätään taseen edellisten tilikausien ylijäämään kuluvan vuoden kirjanpidossa. Talouden tasapainottaminen Vaikka Isonkyrön kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää, jatketaan talouden tasapainottamista vuonna 2014 hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. 23
TOTEUTUMISVERTAILU Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurataan toiminnallisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista. Talousarviossa on sitovia tehtäväalueiden meno-, tulo- ja nettomenomäärärahat. Tämä tarkoittaa sitä, että menomäärärahan käytön edellytyksenä on, että myös arvioidut tulot saadaan. Investoinneissa sitova taso on talousarviokirjaan sisältyvä määrärahaerittely. Investointiosaan merkityt määrärahat ovat käytettävissä ainoastaan talousarviovuoden aikana. Tehtäväalueille annetut tavoitteet ovat sitovia tavoitteita sekä mittareina, suoritemäärinä, tunnuslukuina että sanallisina tavoitteina. Kunnanvaltuusto on 12.12.2013 65 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2014. Talousarvioon ei ole tehty muutoksia vuoden 2014 aikana. 24
15. Tavoitteiden toteutuminen Kunnan toiminnalle asetettujen yleistavoitteiden toteutuminen: Strategiset tavoitteet TP TA TP Vuosi v. 2013 v. 2014 v. 2014 1. Työllisyyden parantaminen Mittari: Työttömyysaste 31.12. 9,8 alle 8 11 2.Asukasluku yli 5000 vuonna 2020 Mittari: Asukasluku 4 854 4 886 4 840 3. Asuntokannan lisääminen ja parantaminen Mittari: Uudisrakennusluvat asuntoja (kpl) 8 8 4 Laajennukset ja peruskorjausluvat (kpl) 7 8 10 Rakennuspaikkojen myynti (kpl) 5 10 3 4. Kilpailukykyinen palvelutuotanto Mittari: Asiakastyytyväisyysmittauksen tulos ei tehty ei tehdä ei tehty 5. Kunnan vakaa talous Mittari (31.12.): Vuosikate euroa 952 681-145 000 2 156 968 Vuosikate euroa/asukas 196-30 446 Velkamäärä, tuhatta euroa 7 425 9 463 5 445 Velkamäärä euroa/asukas 1 530 1 937 1 125 6. Kuntakeskuksen palvelutaso Mittari: Julkiset palvelut väh. edellisen vuoden tasolla kyllä kyllä ei Yksityiset palveluyritykset lisääntyvät kyllä kyllä kyllä 7. Ympäristö- ja kulttuuriarvojen huomioonottaminen Mittari: Jätevesineuvontahankkeet 1 1 1 Yleiskaavojen ja asemakaavojen edellyttämät selvitykset 2 2 2 8. Korkeatasoisen koulutuksen turvaaminen Mittari: Peruskoulujen oppilasmäärä (tilanne 20.9.) 522 520 509 Lukion oppilasmäärä (tilanne 20.9.) 103 117 115 Päteviä opettajia, perusopetus (%-osuus) 85 100 96 Päteviä opettajia, lukio (%-osuus) 100 100 100 25
16. Käyttötalouden toteutuminen Toimielin: Keskusvaalilautakunta Toiminta-ajatus: Lakisääteisten vaalien ennakkoäänestyksen, koti- ja laitosäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän käytännön järjestelyt. Vaaleista tiedottaminen ja vaalihenkilöiden kouluttaminen Tehtäväalue: Vaalitoimi, kustannuspaikka 10000 Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Vaalien järjestäminen vaalilain ja säädösten mukaan aikataulussaan. Vaalihenkilöiden kouluttaminen ja vastuiden tietäminen. Riittävä tiedottaminen vaaleista. Kuntalaisten hyvinvointia koskevien tavoitteiden toteutuminen: Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Vaalit järjestettiin onnistuneesti. Alkuperäinen TA 2014 TAmuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Vaikuttavuustavoitteet Europarlamenttivaalit, äänestysaktiivisuus 40 % 40 % 40 % 43,2 % + 3,2 Vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteiden toteutuminen ja perustelut: Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Vaalien äänestyspaikat olivat esteettömiä. Lehmäjoen äänestysalueen ennakkoäänet yhdistettiin varsinaisen vaalipäivän ääniin vaalisalaisuuden turvaamiseksi. Keskusvaalilautakunta kokoontui kaksi kertaa. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä: Sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. 26