S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Talouden hidastuneen kasvun myötä vuosien 2001 aikana alueelliset erot kaventuivat tuotannossa ja työllisyydessä hieman. Niiden idaan pysyvän ennallaan, jos tuotannon kasvu ei nouse merkittävästi. Myös muuttoliike tasoittui vähentäen erityisesti Uudenmaan maakunnan muuttovoittoa. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on noussut menestystekijäksi, jonka vahvistaminen edellyttää julkiselta vallalta monipuolista tukea. EU:n laajeneminen ja rakennerahastopolitiikan uudistuminen vuoden 2007 alussa edellyttävät muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Myös Venäjän talouden uudistuminen hyödyttää erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntia. Hallinnon kehittämisessä painopiste siirtyy aikaisempaa enemmän valtion tehtävien tuloksellisuuden turvaamiseen parantamalla toimintojen laatua ja palvelujen saatavuutta sekä edistämällä pätevän henkilöstön saamista valtion palvelukseen muun muassa yksikköjen sijoittamispäätöksillä. Kuntien talouden idaan vahvistuvan vuodesta lähtien, mutta kuntatalous pysyy kireänä lähivuosina. Vuosikate ei riitä kattamaan kuntien nettoinvestointien rahoitustarpeita ja kuntien lainakanta kasvaa. Erityisissä vaikeuksissa tulevat olemaan pienet, taantuvan talouden ja vähenevän väestön kunnat. Suomen rikollisuustilanne on seurannut EU-maiden kehitystä. Tilastoidun rikollisuuden määrä on vakiintunut lukuunottamatta huumausaine- ja pahoinpitelyrikollisuutta, jotka ovat edelleen kasvussa. Rikosten selvitystaso parani vuonna pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Tähän vaikutti järjestelmällinen rikostutkinnan ja -torjunnan kehittämistyö, joka jatkuu edelleen hallitusohjelman painotusten mukaisesti. Huumausainerikosten määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Talousrikostorjunnassa kokonaisuudessaan saavutettiin hyviä tuloksia, mutta pääkaupunkiseudun talousrikostorjunnan ongelmien ratkaisu vaatii erityistoimenpiteitä. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvua hillittiin kehittämällä ns. suunnitelmallista kohdevalintamallia, joka osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi. Väkivaltarikollisuuden tasoon Suomessa korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Suomessa tehdään kansainvälisten tutkimusten mukaan 2,60 henkirikosta 100 000 asukasta kohden EU:n keskitason ollessa 1,70 henkirikosta 100 000 asukasta kohti. Alkoholin käytön lisääntyminen lisää väkivaltarikollisuutta ja rattijuoppojen määrää. Seudullinen ja paikallinen turvallisuussuunnittelu on vakiintunut tärkeimmäksi turvallisuusyhteistyön muodoksi ja poliisin ennalta estävän työn välineeksi. Viranomaisten yhteistyön merkitys kasvaa edelleen. Poliisin palvelujen saatavuuden varmistaminen erityisesti harvaanasutuilla alueilla asettaa suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita poliisitoiminnalle, sillä samanaikaisesti palvelujen kysyntä lisääntyy kasvukeskuksissa. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Myös tuhopolttojen määrä on ollut kasvussa. Vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin idaan lisääntyvän. Palokuntien tehtävämäärät ovat viime vuosina lisääntyneet ja tämä kehitys jatkunee. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen palokunnalta on madaltunut. Eläköitymisestä johtuva henkilöstön nopea poistuma vaikuttaa lähivuosina myös pelastustoimeen ja aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Myös kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä henkilöstörakenteessa. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Työvoiman maahanmuuttoa pyritään aktiivisesti lisäämään lähivuosina. Myös turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin tulee varautua. Tämä edellyttää hallinnon tehostamista ja tarvittaessa myös sen uudelleenjärjestämistä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja heitä koskeva päätöksenteko tulee yhteensovittaa. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö, turvapaikanhakijoiden epäselvä henkilöllisyys, ihmiskauppa ja -salakuljetus, palautusten tehokkuus sekä laiton työnteko ovat kasvavia ongelmia, jotka vaativat lisähuomiota. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Rajaliikenteen idaan vilkastuvan, viisumivelvollisten matkustajien osuuden kasvavan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Nuijamaan uusi kansainvälinen rajanylityspaikka avataan ja vilkkaimpien rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan. Venäjän rajavartiopalvelu vähentää joukkojaan. Vakavien ympäristö- ja merionnettomuuksien riski kasvaa risteävien öljykuljetusten ja matkustaja-alusliikenteen vuoksi Suomenlahdella. Rajavartiolaitosta koskevat keskeiset säännökset uudistetaan muun muassa selkeyttämällä toimivaltuuksia ja varautumalla automaation lisäämiseen rajatarkastuksissa. Rajavartiolaitoksen nykyiset päätehtävät säilyvät. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Sisäasiainministeriö asettaa seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet: Tasapainoinen alueellinen kehittäminen ja ihmisten ja yritysten hallittu liikkuvuus Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Kuntatalouden tasapaino turvataan ja kuntatalouden ennakoitavuutta sekä vakautta lisätään. Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja ottamalla käyttöön palvelujen tarjontaa entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Valtion keskushallinnon toimintoja ja muita valtakunnallisia uusia, laajenevia sekä uudistettavia yksiköitä ja toimintoja sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan ja laiton maahanmuutto torjutaan. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Yhteistyössä viranomaisten kesken sekä solmien kumppanuuksia sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Sisäisen turvallisuuden ohjelman laadintaa jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Ohjelmassa tarkastellaan erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, talousrikollisuuteen, biometriaan, siviilikriisinhallintaan, ulkomaisen työvoiman valvontaan sekä rajavalvontaan liittyviä kysymyksiä ja näiden vaatimia toimenpiteitä. Ohjelman rahoitus sovitetaan vuosien 2006 2009 kehyksen puitteisiin. Sisäasiainministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2006 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 127,431 79,819 16,352-223,603 Vuoden sitoumukset 46,479 81,083 53,913 13,675 195,150 Valtuudet yhteensä 173,910 160,902 70,265 13,675 418,752 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos 1000 % 01. Sisäasiainministeriö 119 308 86 998 87 793 795 1 02. Ulkomaalaisvirasto 12 536 9 124 12 960 3 836 42 05. Lääninhallitukset 49 675 51 480 52 110 630 1 06. Rekisterihallinto 24 386 27 818 27 894 76 0 07. Kihlakunnat 43 387 43 885 43 937 52 0 75. Poliisitoimi 552 611 553 089 560 455 7 366 1 80. Pelastustoimi 42 004 48 909 66 463 17 554 36 90. Rajavartiolaitos 200 832 200 876 193 772-7 104-4 97. Avustukset kunnille 223 940 223 300 231 362 8 062 4 98. Alueiden kehittäminen 149 953 197 099 230 328 33 229 17 Yhteensä 1 418 632 1 442 578 1 507 074 64 496 4 Henkilöstön kokonaismäärä 17 120 17 340 17 535 01. Sisäasiainministeriö S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta. Ministeriön toiminnan tavoitteet ovat: Aluekehitys ja aluehallinto kansallisen aluepolitiikan ja sen välineistön vahvistaminen, aluehallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantaminen, valtion alue- ja paikallishallinnon palvelujen saatavuuden turvaaminen ja niiden tehokas tuottaminen sekä vaikuttaminen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistukseen ja Suomen etujen valvominen siinä. Valtioneuvoston päätöksen mukaisten valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden ja maakuntaohjelmissa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Maakunnittaisten suunnitelmien ohjaus sekä koko hallinnonalan alueiden kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely vakiinnutetaan osaksi kehys- ja talousvalmistelua. Aluehallintoa vahvistetaan hallituksen esityksen pohjalta siirtämällä tehtäviä ja päätösvaltaa keskushallinnosta aluehallintoon. Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeessa tavoitteena on päätöksentekokyvyn vahvistaminen seudullisesti vaikuttavissa asioissa. Seudun kuntien yhteistyötä pyritään laajentamaan eri politiikan sektoreilla. Seutuyhteistyötä laajennetaan, sen organisointia ja päätöksentekorakenteita kehitetään ja lisätään valtion ja kuntien yhteistyötä paikallistasolla palvelujen tuottamisessa. Suomen tavoitteena EU:n alue- ja rakennepolitiikkaneuvotteluissa on muun muassa, että Suomen pohjoiset ja itäiset alueet sisällytetään korkeimman aluetuen piiriin myös jatkossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Kunnat Kireän julkisen talouden ja kasvavien menojen haasteeseen vastataan tehostamalla kunnallisten palvelujen järjestämistä, kehittämällä valtion ja kuntien välistä peruspalveluohjelmaa ja -budjettia sekä uudistamalla kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Kunnallista itsehallintoa kehitetään turvaamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet seutuistumisen, yhtiöittämisen ja muiden uudentyyppisten palveluiden tuotantomuotojen myötä syntyneissä tilanteissa. Kunnallista demokratiaa kehitetään osana kansalaisvaikuttamista koskevaa politiikkaohjelmaa. Peruspalveluiden innilla tuetaan palveluiden saatavuuden, laadun ja rahoituksen kehittämistä sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti ja tuloksellisesti. Poliisitoimi Poliisitoimen keskeiset strategiset linjaukset vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman keskeisimmät linjaukset tulevat olemaan ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden estämiseksi, kiinnijäämisriskin lisääminen, rikosten määrän vähentäminen ja niiden selvitystason parantaminen sekä liikennevalvonnan lisääminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano edellyttää viranomaisyhteistyön kehittämistä edelleen sekä tavoitteellisten kumppanuussuhteiden luomista muiden toimijoiden kanssa. Poliisitoimi varautuu kansainvälisen tilanteen vaatimusten mukaisesti torjumaan terrorismia kotimaassa erityisesti suurten kansainvälisten tapahtumien yhteydessä sekä osallistuu terrorismin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Pelastustoimi Väestönsuojelua kehitetään käynnistämällä toimenpiteet pelastustoimen johtamis-, valvonta- ja hälyttämisjärjestelmän sekä tilannekuvan muodostamiseksi tarvittavan järjestelmän uudistamiseksi. Toimenpiteet perustuvat valtioneuvoston periaatepäätökseen ja siihen liittyvään strategiaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Ulkomaalaishallinto Ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain toimivuutta seurataan ja tehdään tarvittavat muutokset. Ulkomaalaishallinnon toimintakyvystä huolehditaan ja kootaan hallinto tarkoituksenmukaisin osin sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Maahanmuuttopolitiikan valmisteluun osallistutaan aktiivisesti tuoden esille sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen että sisäisen turvallisuuden ja kansallisten etujen vaatimukset. EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luomisessa vaikutetaan edistäen lainsäädännön harmonisointia tuoden esille Suomen kansalliset edut. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön ensisijaisena tavoitteena on yhteisen, kriisinhallintatehtäviin lähtevälle siviilihenkilöstölle suunnatun koulutuksen luominen vuoden aikana. Samalla ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön rekrytointijärjestelmää kehitetään siten, että asiantuntijoiden valinta tapahtuu tehokkaasti ja asiantuntijoiden henkilökohtainen soveltuvuus, ammatillinen osaaminen sekä valmiudet kriisinhallintatehtäviin ovat korkealla tasolla. Sisäasiainministeriö asettaa ministeriön henkisten voimavarojen kehittämiselle seuraavat tavoitteet: Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,3 10,0 9,0 Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat (euroa/htv) 524 550 550 Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat, % palkkauskustannuksista 1,04 1,50 1,50 Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden %-osuus 47 55 55 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,5 3,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
19. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 60 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 26.98.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. talous 60 000 000 talous 60 000 000 tilinpäätös 58 580 816 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 781 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 250 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen ja kertaluonteisena menona 45 000 euroa hallitusohjelman mukaisiin kuntapolitiikan kehittämistoimiin. Lisäksi määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 60 000 euroa kunnallisen demokratiatilinpäätöksen kehittämiseen ja kokeiluun yhdessä Kuntaliiton kanssa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisesti. TP budjetoitu TA Tulot 1 240 390 800 maksullinen toiminta 23 35 35 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 858 300 710 muut tulot 359 55 55 Menot 21 503 22 176 22 581 henkilöstömenot 15 436 15 481 15 794 toimitilavuokrat 1 892 2 085 2 127 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 1 738 1 988 2 060 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2 437 2 622 2 600 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 1 240 390 800 toimintamenomomentille budjetoidut menot 21 503 22 176 22 581 toimintamenorahoitus, netto 20 263 21 786 21 781 26.75.21 Poliisitoimen toimintamenot 17 043 17 500 17 500 26.80.21 Pelastustoimen toimintamenot 1 788 1 800 1 800 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha 1 644 1 700 1 700 muu erittelemätön talousrahoitus 7 249 7 200 7 200 Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä 27 724 28 200 28 200 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 423 myönnetty 20 615 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
käytetty 20 263 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 775 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 42 000 euroa vuokrien indeksitarkistuksina ja 77 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 26.06.21. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 77 000 euroa talousesityksen 21 704 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentilta 26.06.21 talous 21 781 000 talous 21 786 000 tilinpäätös 20 615 000 22. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 212 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön itu jakautuminen Runkoverkko 1 260 000 Hallinnonalan tietoliikenneverkot 2 150 000 Asiankäsittelyjärjestelmät 340 000 Sähköposti 380 000 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät 250 000 Muut järjestelmät 220 000 Sähköinen asiointi 377 000 Muut tietohallintomenot 235 000 Yhteensä 5 212 000 63. Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvän Julkiset palvelut verkkoon -hankkeen käyttöönottoprojektien kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja palkkaamisesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen hankkeen käyttöönottoprojekteissa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyy Julkiset palvelut verkkoon -hanke (JUPA), joka on käynnistynyt sisäasiainministeriön johtamana helmikuussa. Vuonna toteutetaan ja otetaan käyttöön määriteltyjä verkkopalveluita. Hankkeen tavoitteena on: kehittää ja tehostaa julkista palvelutuotantoa ja tuottavuutta sekä turvata julkisten palveluiden saatavuus ja laatu tukea kuntien välistä sekä kuntien ja muiden julkisten ja yksityisten tahojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä edistää julkisten verkkopalveluiden käyttöä mahdollistaa seuduilla ja alueilla tehty työ siirrettäväksi kaikkien käyttöön. talous 800 000 talous 5 212 000 talous 5 212 000 tilinpäätös 5 112 000 02. Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia, että maahanmuutto on hallittua ja kansainvälistä suojelua annetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. TA Perustiedot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Toimintamenot (1 000 ) 12 536 9 124 12 960 Henkilötyövuodet (htv) 176 200 208 Henkiset voimavarat Lähtövaihtuvuus % 23 20 20 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus % 47 50 52 Koulutuspäivät 415 600 420 Sairaspoissaolot työpäivää /henkilötyövuosi 16,0 14 12 Tulosmittarit Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) 226 236 240 taloudellisuus (nettomenot /päätös) 214 183 180 Sisäasiainministeriö asettaa Ulkomaalaisvirastolle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiaikoja nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia ja oikeita. Maahanmuutto Tulosmittarit Käsittelyaika, vrk: oleskelulupa 181 120 90 työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa 90 60 turvapaikka, normaali menettely 435 210 180 turvapaikka, nopeutettu menettely (ilm. perusteeton) 223 120 100 matkustusasiakirjat 269 150 120 Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, % oleskelulupa 67 70 75 työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa 80 85 turvapaikka, normaali menettely 81 90 95 turvapaikka, nopeutettu menettely (ilm. perusteeton) 97 97 98 matkustusasiakirjat 91 90 92 käännytys 86 85 87 karkotus 75 75 77 Ratkaistu vireille tulleista, % 100 102 104 Ratkaisut/htv 372 380 390 Tuottavuus (ind) 97 99 101 Taloudellisuus (ind) 111 100 97 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Perustiedot Vireille tulleet (kpl) oleskelulupa 11 789 15 000 18 000 maastapoistaminen 2 976 3 000 3 000 turvapaikka 2 363 2 500 2 500 matkustusasiakirjat 2 994 3 000 3 000 Ratkaisut (kpl) oleskelulupa 11 612 15 300 18 700 maastapoistaminen 3 076 3 000 3 000 turvapaikka 2 719 2 500 2 500 matkustusasiakirjat 3 290 3 000 3 000 euroa/htv 61 839 62 000 60 000 Vireillä vuoden lopussa 9 963 9 600 9 000 Kansalaisuus Tulosmittarit Käsittelyaika, vrk: kansalaisuushakemukset 1 100 540 360 kansalaisuusilmoitukset 75 60 50 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 467 400 360 Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, % 86 86 88 Ratkaistu vireille tulleista, % 105 140 150 Ratkaisut/htv 190 200 210 Tuottavuus (ind) 110 116 122 Taloudellisuus (ind) 100 95 90 Perustiedot Vireille tulleet (kpl) kansalaisuushakemukset 2 605 2 600 2 600 kansalaisuusilmoitukset 1 918 2 400 2 000 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 1 378 1 400 1 400 Ratkaisut (kpl) kansalaisuushakemukset 3 039 3 800 4 000 kansalaisuusilmoitukset 1 479 2 400 2 000 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 1 666 1 700 1 700 euroa/htv 62 946 63 000 60 000 Vireillä vuoden lopussa 9 086 7 500 5 800 Ulkomaalaisrekisterin ylläpito ja tietopalvelu Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen perustan ulkomaalaisasioiden päätöksenteolle. Ulkomaalaisvirasto tuottaa riittävästi ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan valmistelun, toiminnan suunnittelun ja EU:n tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Ulkomaalaisrekisterin toimivuus oli vuonna 98 prosenttia, vuonna sen idaan olevan 99,5 prosenttia ja vuoden on 99,8 prosenttia. 21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 960 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot(1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : TP budjetoitu TA Tulot 2 456 3 800 3 000 maksullinen toiminta 2 418 3 800 3 000 muut tulot 38 - - Menot 11 219 12 924 15 960 henkilöstömenot 6 224 8 144 9 560 toimitilavuokrat 1 772 1 580 1 900 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 1 950 1 900 3 000 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 273 1 300 1 500 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 2 456 3 800 3 000 toimintamenomomentille budjetoidut menot 11 219 12 924 15 960 toimintamenorahoitus, netto 8 763 9 124 12 960 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 478 myönnetty 12 536 käytetty 8 763 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 251 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 800 000 euroa siirtona momentilta 34.07.63 ulkomaalaislain (301/) johdosta. talous 12 960 000 talous 9 124 000 tilinpäätös 12 536 000 05. Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntija. Lääninhallitukset edistävät, ivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista. Sisäasiainministeriö asettaa lääninhallituksille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lääninhallitusten tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huolehtiminen eri toimialojensa kautta siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Perustietoja lääninhallituksista Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallitusten poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Eräitä resurssitietoja Määrärahojen käyttö, 1 000 euroa 51 005 51 480 52 110 Henkilövuodet (htv) 1 045 1 046 1 052 Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveysosastoissa (262 htv) hoidetaan kolmen eri ministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Sosiaali- ja terveystoimessa (212 htv) toteutetaan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisia linjauksia yhteistyössä kuntien kanssa. Lähivuosien tavoitteena ovat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoitoon pääsyn turvaaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kehitetään toimintakäytäntöjä ja alueellista yhteistyötä. Lääninhallitukset ohjaavat, seuraavat ja valvovat sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa ja ehkäisevää työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausja valvontatehtävät ovat lääninhallitusten eräitä tärkeimpiä tehtäviä. Näihin liittyvien kantelujen määrä on lisääntynyt ja käsiteltävät asiat vaikeutuneet huomattavasti viime vuosina. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suunnattavan määrärahan hallinnoinnissa. Tavoitteena on myös alueellistaa EU-rakennerahastojen hallinnointiin kuuluvia tehtäviä sosiaali- ja terveysministeriöstä lääninhallituksiin. Alkoholilupahallinnon valvontatehtävät siirtyvät suurimmalta osin lääninhallituksiin. Eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon (50 htv) keskeisinä kehittämiskohteina ovat eläinten terveydenhuoltojärjestelmä, eläintautien valmiussuunnitelmat, ympäristöterveydenhuollon valvonnan vahvistaminen paikallistasolla, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen sekä eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnan tehostaminen. Lääninhallituksiin osoitettujen kanteluiden määrä oli vuonna 2 600. Vuonna määrän idaan olevan 2 800 ja vuonna 3 000. Sivistysosastot (235 htv) hoitavat niille säädöksissä osoitettuja ja delegoituja opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikuntaja nuorisotoimen tehtäviä. Lääninhallitukset huolehtivat rakennerahastojen (EAKR, ESR) ohjelmissa noin 33 milj. euron rahoituksesta. Lääninhallituksissa päätetään entistä merkittävämmin kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimeen liittyvistä valtionavustuksista sekä liikuntapaikkarakentamisesta. Liikenneosastojen (86 htv) toiminnan kehittämisen painopisteenä on alueellisen roolin vahvistaminen edelleen ja operatiivisten tehtävien vastaanotto liikenne- ja viestintäministeriöstä. Liikenneosastojen asema turvallisuusviranomaisten infrastruktuuripalvelujen tuotannossa korostuu. Kilpailu- ja kuluttajayksiköissä (56 htv) panostetaan kilpailun valvontaan, markkinoiden toiminnan edistämiseen ja puuttumiseen haitallisiin kilpailurajoituksiin aluetasolla. Tuoteturvallisuusvalvonnan, talous- ja velkaneuvonnan sekä kuluttajien hintatietoisuuden edistämiseksi alueilla tehdään tiiviistä yhteistyötä keskusvirastojen ja lääninhallitusten eri osastojen kesken. Kilpailu- ja kuluttaja-asioissa painopisteenä on erityisesti valistuksen tehostaminen. Pelastusosastot (45 htv) toteuttavat sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja pelastustoimen yleisiä tavoitteita päämääränään hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tätä varten osastot yhteensovittavat aluehallinnon vi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
ranomaisten toimintaa pelastustoimen tehtävissä sekä ivat ja ohjaavat pelastustoimen alueiden toimintaa ja palvelujen tasoa. Oikeushallinto-osastoja (35 htv) kehitetään osana ulosottolaitoksen uudistusta, jossa korostuu ulosoton yhtenäisyys, vaikuttavuus ja lainmukaisuus. Oikeushallinto-osastojen erityisenä osana tässä uudistuksessa on ohjaustehtävän tehostuminen. Poliisiosastot toteuttavat paikallispoliisin ohjaajina ja alueellisina yhteistyökumppaneina sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa varaudutaan määriteltyihin turvallisuusuhkiin. Hallinto-osastojen ja viraston yhteisten toimintojen (322 htv) painopisteenä on palvelun ja asioinnin turvaaminen, hallinnon ohjattavuuden parantaminen sekä tukipalvelujen tehokas tuottaminen. Palvelujen sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi lääninhallitusten verkkopalveluja kehitetään kaikilla toimialoilla verkkopalvelustrategian mukaisesti. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi otetaan käyttöön alkoholilupahallinnossa ja liikennelupajärjestelmässä. Samoin kehitetään edelleen peruspalvelujen intia palvelemaan yhteiskunnan tietotarpeita. Laadunhallinta Lääninhallitukset yhteensovittavat eri osastojen osaamisen kehittämistyötä sekä strategia- ja laatutyötä tavoitteena toiminnan tehostaminen ja palvelun parantaminen. Henkiset voimavarat Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen kiinnitetään järjestelmällistä huomiota. Kaikki lääninhallitukset tekevät ns. henkilöstötilinpäätöksen. Työtyytyväisyyttä mitataan säännönmukaisesti. Eräitä henkilöstötilinpäätöksen tietoja Henkilöstön keski-ikä, vuotta 47,8 48 48 Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti (työpv) 11,0 10,0 10,0 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 110 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : TP budjetoitu TA Tulot 4 963 5 500 5 900 maksullinen toiminta 4 283 4 800 5 200 muut tulot 680 700 700 Menot 55 963 56 980 58 010 henkilöstömenot 41 103 42 000 43 060 toimitilavuokrat 6 329 6 400 6 450 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 4 762 4 800 4 800 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 3 769 3 780 3 700 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 4 963 5 500 5 900 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
toimintamenomomentille budjetoidut menot 55 963 56 980 58 010 toimintamenorahoitus, netto 51 000 51 480 52 110 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 793 myönnetty 49 675 käytetty 51 000 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 468 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 350 000 euroa viiden läänineläinlääkärin palkkaamiseksi CAP-tuen valvontatehtäviin, 75 000 euroa yhden viran perustamista varten siirtona momentilta 33.33.23 ja 39 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 26.75.21 sekä 94 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. talous 52 110 000 talous 51 480 000 tilinpäätös 49 675 000 06. Rekisterihallinto S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto Julha sekä holhousrekisteri. Sisäasiainministeriö asettaa rekisterihallinnolle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Väestökirjanpitotoiminnan vaikuttavuus ja painopisteet Vaikuttavuus Väestötietojärjestelmän tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia Toiminnalliset tulostavoitteet Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta, % 99 99 99 Tilapäisistä osoitteista on oikein, % 71,1 75 77 Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon välityksellä, % 32,2 35 45 Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti, % 57 65 68 Tuottavuus Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot, milj. euroa 9,1 9,0 9,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Lisäksi rekisterihallinnossa painottuvat seuraavat seikat: Yleistä Puhelinpalveluja järjestetään aikaisempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin toimiviksi. Työmäärää maistraattien kesken tasataan ja maistraattien erikoistumista edistetään. Maistraateille siirtyy vastuu rekisterinpitäjänä avioehtoasioiden ja lahjoitusasioiden rekisteristä. Väestörekisterikeskuksen alueellinen palveluyksikkö aloittaa toimintansa 1.9. lukien Kokkolassa. Rekisterihallinnon vastuulla olevien järjestelmien tietojen laatua parannetaan ja kansalaisvarmenteeseen pohjautuvan turvatun sähköisen asioinnin toimintaedellytyksiä laajennetaan. Väestötietojärjestelmä Maistraatit huolehtivat henkilöiden osoitetietojen korkeasta tasosta tarkistaen erityisesti tilapäisiä ja postiosoitteita. Maistraatit kehittävät paikallistason yhteistyötä rakennusten osoite-, koordinaatti- ja tunnustietojen laadun parantamiseksi ja osallistuvat näiden tietojen korjaamiseen. Taloyhtiöille tarjotaan asukastietopalveluja verkkopalveluna kehitettyjen menetelmien avulla. Eri tavoin tehostetun tietojenvaihdon tarkoituksena on erityisesti tietojen oikeellisuuden tarkistaminen. Holhoustoimi Maistraatit parantavat edunvalvonnan laatua huolehtimalla erityisesti siitä, että vuositilit tarkastetaan entistä nopeammin ja riittävällä tarkkuudella. Maistraatit neuvottelevat alueensa kuntien kanssa, milloin asiakkaiden palvelutarpeet edellyttävät edunvalvontaa ja milloin niihin voidaan vastata sosiaalipalvelujen avulla. Kauppa- ja yhdistysrekisteri Maistraatit käsittelevät toimivaltaansa kuuluvat asunto-osakeyhtiöiden kaupparekisteri-ilmoitukset siten, että niiden käsittelyaika on 0,5 kuukautta. Maistraatit pyrkivät yhtenäiseen ja yhdenmukaiseen neuvontaan asiakkaille alueesta riippumatta. Vesikulkuneuvorekisteri Maistraatit osallistuvat vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annettavaa lakia koskevaan koulutukseen. Henkiset voimavarat Maistraattikohtaisilla työyhteisön kehittämistoimenpiteillä tuetaan maistraattien kehittymistä entistä toimivammiksi, vuorovaikutteisemmiksi ja paremmin johdetuiksi työyhteisöiksi. Eräitä rekisterihallinnon volyymitietoja htv Väestötietojärjestelmä 364 Ylläpito Maistraatit (tallennetut ilm.) 2 196 092 2 158 604 2 130 393 Konekielisesti (tietoyks. lkm) 1 521 000 1 661 000 1 522 000 Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (milj. kpl) 200 216 221 Maistraatit (milj. kpl) 1,1 1,1 1,1 Kauppa- ja yhdistysrekisteri 58 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Kaupparekisteri asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 18 632 19 313 19 548 muut ilmoitukset 15 138 14 161 14 221 tietopalvelu (otteiden lkm) 32 963 30 470 29 815 Yhdistysrekisteri tietopalvelu (otteiden lkm) 7 075 6 985 6 940 Holhous (julkisoikeudelliset suoritteet) 185 holhousrekisteristä annetut otteet 10 338 10 080 9 795 lupapäätökset 6 605 6 610 6 788 tilintarkastukset 32 596 34 659 35 670 edunvalvojan määrääminen 3 202 3 568 3 785 hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi 4 722 5 932 5 101 Yleishallinto (todistajapalvelut) 70 kaupanvahvistukset 10 915 10 265 10 115 julkisen notaarin tehtävät 136 266 134 780 135 540 venerekisteristä annettavat otteet 17 552 17 335 17 410 nimenmuutoshakemukseen annetut päätökset 2 870 2 865 2 964 vihkimiset ja parisuhteen rekisteröinnit 8 916 9 011 9 196 21. Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 894 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : TP budjetoitu TA Tulot 18 934 16 950 19 400 maksullinen toiminta 17 221 16 950 17 900 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 92 - - muut tulot 1 621-1 500 Menot 47 714 44 768 47 294 henkilöstömenot 30 348 29 838 30 214 toimitilavuokrat 3 261 3 280 3 280 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 11 520 9 900 11 400 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2 585 1 750 2 400 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 18 934 16 950 19 400 toimintamenomomentille budjetoidut menot 47 714 44 768 47 294 toimintamenorahoitus netto 28 780 27 818 27 894 muu erittelemätön talousrahoitus 2 247 2 490 2 630 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 026 myönnetty 24 386 käytetty 28 780 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 632 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Maksullisen toiminnan tuotot 17 266 17 400 17 900 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 23 130 24 200 25 600 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 864-6 800-7 700 Kustannusvastaavuus, % 75 72 70 Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (422/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 77 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.01.21. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 77 000 euroa talousesityksen 27 971 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentille 26.01.21. talous 27 894 000 talous 27 818 000 tilinpäätös 24 386 000 07. Kihlakunnat S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna oli noin 6 227. Sisäasiainministeriö asettaa kihlakunnanvirastoille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Kihlakunnanvirastojen asiakaspalvelut palvelutoimistoissa ja palvelupisteissä järjestetään pääsääntöisesti yhteispalveluna. Kihlakunnanvirastot toimivat myös alueensa valtionhallinnon asiakaspalvelujen järjestämisen yhteen kokoajina ja koordinaattoreina kehittäen ja laajentaen yhteispalvelua muiden paikallishallintoviranomaisten ja lääninhallitusten kanssa. Kihlakuntahallinnon valtakunnallinen strategiatyö käynnistetään eduskunnalle annettavan selonteon jälkeen huomioiden eduskunnan antamat linjaukset. Valtakunnallisen strategian toimeenpano käynnistyy kihlakunnanvirastoissa. Kihlakunnanvirastojen toimitilojen vuokraamismenettelyä kehitetään ja vuokrasopimukset tarkistetaan ja yhtenäistetään tarvittavin osin valtakunnallisen mallisopimuksen pohjalta. 21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston yhteisen Momentille myönnetään 43 937 000 euroa. muihin menoihin. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Toiminnan menot (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Menot 41 937 43 985 43 937 henkilöstömenot 6 027 6 400 6 415 toimitilavuokrat 26 757 28 209 29 129 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 5 777 5 800 5 400 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2 836 3 576 2 993 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 384 myönnetty 43 387 käytetty 41 397 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 374 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 140 000 euroa vuokrien indeksitarkistuksista aiheutuvina menoina ja vähennyksenä 120 000 euroa siirtona momentille 25.40.21. talous 43 937 000 III lisätalous 100 000 talous 43 885 000 tilinpäätös 43 387 000 75. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Keskeiset poliisin toimintaan vuonna vaikuttavat tekijät Alkoholin käytön haittoja torjutaan suunnitelmallisella ennalta estävällä työllä. Terrorismi on sisäiseen turvallisuuteen vaikuttava tekijä siitä huolimatta, että Suomeen ei iden mukaan kohdistu suoraa uhkaa. Yleisurheilun MM-kisat järjestetään kesällä. Kisat vaativat asianmukaiset turvajärjestelyt. Järjestäjien osallistumisvastuuta kisapaikkojen ja urheilijoiden majoitustilojen turvallisuusjärjestelyihin korostetaan. Kansainvälisestä tilanteesta johtuen Suomen valmistautuminen EU-puheenjohtajuuteen vaatii laajemmat turvatoimet kuin edellisellä puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999. Puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyihin varautuminen käynnistyy vuonna. Kielteisen käännyttämis- tai karkottamispäätöksen saaneet ulkomaalaiset poistetaan maasta mahdollisimman nopeasti. Poliisi tekee tarvittavat käännyttämis- ja maastakarkottamisesitykset Ulkomaalaisvirastolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myös ylläpitomenoja vähentävään omaehtoiseen maasta poistumiseen annetaan mahdollisuus, mikäli se on mahdollista. Perustietoja poliisista Rikosten määrä/kaikki rikokset, kpl 762 553 763 000 762 000 Rikosten määrä/rikoslakirikokset, kpl 538 397 530 000 525 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl 31 669 31 000 30 000 Omaisuusrikosten määrä, kpl 289 128 290 000 287 000 Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä, kpl 15 105 15 200 14 500 Poliisien määrä (ei sisällä opiskelijoita), hlöä 7 764 7 745 7 717 Opiskelijoiden määrä, hlöä 486 533 550 Muun henkilöstön määrä, hlöä 2 738 2 700 2 700 Poliisin henkilöstö yhteensä, hlöä 10 988 10 978 10 967 Asukkaiden lukumäärä/poliisi (ei sisällä opiskelijoita), hlöä 672 674 674 Poliisien vuotuinen poistuma, hlöä 348 407 359 Poliisin peruskoulutuksen aloituspaikat 360 408 408 Poliisikoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 362 360 360 Poliisien määrän nettomuutos, hlöä 14-51 -3 Poliisitoimen kokonaiskustannukset/asukas, euroa 116 120 125 Poliisikoulun koulutuspäivän hinta, euroa 113 112 112 Poliisin ammattikorkeakoulun koulutuspäivän hinta, euroa 95,54 96 96 Poliisin henkilöstön sairaspoistuma kiinteästä työajasta, prosenttia 4,14 4,15 4,15 Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Valvonta Valvontaa kohdistetaan erityisesti järjestyslain noudattamiseen, järjestyshäiriöihin sekä liikenteen riskikäyttäytymiseen. Rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien uhkien torjumiseksi poliisin ja muiden viranomaisten ja tahojen suunnitelmallista yhteistyötä lisätään. Ennalta estävän työn perustana ovat seudulliset ja paikalliset turvallisuussuunnitelmat. Liikennevalvonnan vaikuttavuutta lisätään laajentamalla automaattista liikennevalvontaa yhdessä tiehallinnon kanssa ja ottamalla käyttöön uutta liikennevalvontatekniikkaa. Liikennevalvonnan puuttumiskynnystä ja seuraamuskäytäntöä yhdenmukaistetaan. Valvonta Katuturvallisuusindeksin arvo 93,49 96 96 Liikenneturvallisuusindeksin arvo 131 125 128 Liikenteessä kuolleiden määrä, hlöä 371 400 390 Vakavien liikenneonnettomuuksien lukumäärä, kpl 6 277 6 400 6 300 Liikennevalvontasuoritteen kustannus, euroa 15 15 15 Toimintameno/määräraha, 1000 euroa 158 162 165 482 165 947 Henkilöstö Henkilömäärä, hlöä 4 280 4 274 4 259 Osuus käytetystä työajasta, prosenttia 38,96 38,96 38,96 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Hälytyspalvelut Turvataan hälytyspalvelujen saatavuus. Varmistetaan riittävä määrä asiantuntevaa poliisin henkilöstöä perustettaviin hätäkeskuksiin. Tehostetaan poliisin yksiköiden välistä yhteistyötä hälytystehtävien hoitamisessa. Hälytyspalvelut Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 11,2 12 12 Toimintavalmiusaika A ja B -luokan tehtävissä, min 21,1 21 21 A ja B hälytystehtävien määrä, kpl 891 500 894 000 890 000 Kustannukset/hälytystehtävä, euroa 70,63 73 76 Toimintameno/määräraha, 1000 euroa 50 065 52 300 52 763 Henkilöstö Henkilömäärä, hlöä 1 060 1 058 1 055 Osuus käytetystä työajasta, prosenttia 9,65 9,65 9,65 Rikostorjunta Huumausainerikollisuutta paljastetaan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään. Keskeisimpänä keinona on kansainvälisten yhteyksien lisääminen, huumeiden pysäyttäminen rajoilla, ulkomaalaisten rikoksentekijöiden rikosvastuun toteuttaminen heidän kotimaassaan ja viranomaisten yhteisen analyysitoiminnan ja koordinoinnin lisääminen. Talousrikollisuutta estetään ja yksittäisten rikosasioiden tutkintaa nopeutetaan. Tutkintaa tehostetaan yhdenmukaistamalla esitutkintaprosessia ja järjestämällä tehtyjen rikosilmoitusten esikäsittely. Tavanomaisen rikollisuuden selvitystasoa nostetaan lisäämällä rikoksentekijöiden rekisteröintiä, rikospaikkakäyntejä ja rikoskokonaisuuksia sarjoittamalla. Rikostorjunta Poliisin tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä, kpl 747 850 860 Rikoslakirikosten selvitystaso, prosenttia 61,7 62,5 63,5 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia 78,5 79 80 Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia 36,2 37 38 Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj.euroa 17,5 32 35 Kustannukset/poliisin tietoon tullut rikos, euroa 326 330 335 Kustannukset/selvitetty rikoslakirikos, euroa 453 450 450 Toimintameno/määräraha, 1000 euroa 188 705 197 128 201 693 Henkilöstö Henkilömäärä, hlöä 3 777 3 772 3 759 Osuus käytetystä työajasta, prosenttia 34,38 34,38 34,38 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Lupapalvelut Lupapalvelujen toiminnalliset resurssit järjestetään joustavasti ja kustannustehokkaasti. Lupasuoritteiden hinnoittelua tarkistetaan vuosittain kustannusvastaavuuslaskelmien pohjalta. Yhteispalveluja ja sähköistä asiointia edistetään lupapalvelujen saatavuuden varmistamiseksi. Lupapalvelut Poliisin myöntämät keskeiset luvat (ajoluvat, ampuma-aseluvat, passit, henkilökortit), kpl 765 756 620 000 660 000 Poliisin myöntämien ulkomaalaislupien määrä, kpl 59 764 50 000 50 000 Kustannukset / poliisin myöntämät keskeiset luvat, euroa/kpl 42,3 48,9 47,1 Lupapalvelujen kustannusvastaavuus, prosenttia 98 100 100 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Poliisin nettobudjetoiduksi toimintamäärärahaksi vuodelle esitetään täydentävässä talousesityksessä 556 955 000 euroa. Lisäksi poliisitoimen lukuun esitetään varattavaksi 3,5 miljoonan euron suuruinen määräraha poliisin vastuulla olevan ulkomaalaistutkinnan tulkkauksiin, maastapoistettavien kuljetuskustannuksiin sekä noutokuljetuksiin. Sisäasiainministeriö on katsonut, että vuodelle esitettävällä määrärahalla kyetään pitämään poliisimiesten lukumäärä tavoitteen mukaisesti vuoden 2002 tasolla ja muutenkin turvaamaan poliisitoiminnan nykyinen volyymi. Talousrikollisuuden torjuntaan osoitetulla 2 820 000 euron määrärahalisäyksellä poliisi pystyy jatkamaan jo aloitettua talousrikosten torjunnan tehostamisprosessia ja lisäämään muun muassa ulkomaalaisen työvoiman valvontaan kohdistettuja resursseja. Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan, viimeksi Valtiontalouden tarkastusviraston toimintakertomuksesta antamassaan mietinnössä VaVM 28/ vp. Myös hallitus on kannanotossaan tulopoliittista sopimusta vuosille 2007 koskevaan neuvottelutulokseen nostanut talousrikosten torjunnan esille. Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen mukaan. Sisäasiainministeriön johdolla on valmistunut yhdeksän eri ministeriön yhteistyöhön perustuva laaja-alainen sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka myös hallitus on nyttemmin hyväksynyt. Ohjelmassa määritellään sisäisen turvallisuuden taso ja toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten hallintovaliokunta lausunnossaan HaVL 24/ vp toteaa, ohjelman lähtökohtana on ollut, että siinä esitetyt toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti olemassa olevilla resursseilla. Valtion talousehdotus vuodelle sisältää harmaan talouden ja talousrikollisuuden sekä terrorismin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden rahoituksen. Ohjelman muuta rahoitusta tarkastellaan saadun selvityksen mukaan vuosia 2006 2009 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman kenties tärkein strateginen linjaus on ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennaltaestämiseksi, mikä toiminta kuuluu erityisesti lähipoliisitoimintaan. Käytännön lähipoliisitoiminnalla on mahdollisuus poistaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa niitä tekijöitä, jotka lisäävät syrjäytymistä. Keskeiset lähipoliisitoiminnan työkohteet ovat perheväkivalta, nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollinen elämäntapa. Myös muun väkivaltarikollisuuden vähentäminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ovat toiminnan kohteena. Lähipoliisitoiminnalla parannetaan siten ihmisten arkiturvallisuutta. Valiokunta pitää tätä linjausta tärkeänä ja katsoo, että sille tulee tulevissa määrärahakehyksissä ja talousissa turvata riittävät resurssit. Paikallispoliisin osuutta poliisin määrärahoista on kyetty viime aikoina hieman lisäämään. Paikallispoliisin määrärahajakoa pyritään tarkistamaan siten, että se vastaa nykyistä paremmin resurssitarpeessa, toimintavolyymissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Ongelmana kuitenkin on, kuten hallintovaliokunta lausunnossaan on huomauttanut, että huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan tai koko vuorokauden yhden partion Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19