Riihimäen yleiskaava 2035, luonnos Yleiskaavaluonnos on valmistunut ja se on tarkoitus asettaa maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausuntoja. Yleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville 25.1. 23.2.2015 väliseksi ajaksi ja yleisötilaisuus 27.1.2016. Kaikille luottamushenkilöille järjestetään esittely 8.2.2016. Kaupunginhallitus asettaa luonnoksen nähtäville. Tekninen lautakunta on yksi lausunnonantajista. Nähtävillä olon jälkeen tekninen lautakunta valmistelee esityksen jatkotoimenpiteistä kaupunginhallitukselle, joka tekee esityksen jatkotoimenpiteistä edelleen valtuustolle. Tämän jälkeen alkaa ehdotuksen valmistelu. Aloitusvaiheessa on laadittu rakennemallit, tavoitteet ja rakennesuunnitelma. Kaupunginvaltuusto on 8.6.2015/ 68 päättänyt yleiskaavan tavoitteista ja antanut jatkosuunnitteluohjeet, joiden pohjalta yleiskaavaluonnoskarttaan on tehty tarkennuksia. Nyt siirrytään valmisteluvaiheeseen (yleiskaavaluonnos). Perusselvityksiä on tarkistettu, kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuuksia on selvitetty ja uusien alueiden kapasiteettia on arvioitu. Yleiskaavan strategista merkitystä korostavat kaavakartalle merkityt muutoskohteet. Alueisiin, joilla ei ole erityistä merkintää (valkoiset alueet), ei asemakaavaan tai ympäristöön kohdistu tiedossa olevaa muutostarvetta. Miten luonnoksessa on tavoitteet otettu huomioon? Väestönkasvu Tavoite: Yleiskaavan laadinnan pohjaksi uusien alueiden mitoituksessa varaudutaan 0,7 %:n vuosittaiseen väestönkasvuun. Väestöennustetta on tarkistettu; Uuden ennusteen mukaan väestö olisi noin 34500 vuonna 2035, lisäystä 5200 henkeä. Asuntojen tarve olisi noin 2640 ja asuntotyyppijakauma asuinkerrostaloissa 32 %, rivitaloissa 27 % ja omakotitaloissa 41 %. Kaupunkikeskusta Tavoite: Kaupunkirakenteen sisällä asumisen täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden käyttöönottoa edistetään. Keskustan täydennysrakentamisen alueet rakennesuunnitelman liikekeskusta-alueiden ulkopuolella, etenkin lähellä rautatieasemaa, varataan yleiskaavassa keskustatyyppiselle asumiselle. Kaavakartalla on osoitettu keskustatoimintojen alue (C) sekä uudet tai muutettavat keskustatoimintojen alueet. Keskustatoimintojen alueella tonttitehokkuus on korkeampi kuin muualla. Erityisesti ydinkeskustan maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämistä on hyvä valmistella laajassa yhteistyössä asukkaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Tätä tavoitetta palvelee vireillä oleva Suomen ympäristökeskuksen Riihimäen keskustan kaupunkiympäristön laatua koskeva selvitys (Urban Zone 3).
Uudet asuinalueet Tavoite: Suunnittelussa priorisoidaan Varuskunta-Kokko-Taipaleen alue yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaana uuden asumisen alueena (A). Neuvottelut puolustusvoimien, Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa ovat käynnistyneet ja alustavasti aluetarpeet on esitetty kaavakartalla. Elinkeinot Tavoite: Selvitysalueiden potentiaalia elinkeinoalueiksi arvioidaan. Seudullisesti merkittävälle tilaa vievän kaupan yksikölle varataan alue valtatien 3 Riihimäen eteläisen liittymän luoteisneljännekseen. Kapulan- Rappukalllion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Moottoritien Kormun liittymän luoteisneljännekseen ja Merkoksen länsipuolelle on merkitty kaupallisen palvelujen alue, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM- 1). Rappukallion alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Seudulliset tavoitteet Tavoite: Tehdään maakuntakaavan suunnitteluohjeen mukaisesti seudullinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma läntisen kehätien ja kantatien sekä Vt 3:n rajaamalla alueella. Vireillä olevassa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa on luotu liikennemalli ja jatkotyössä selvitetään mm. palvelutasopuutteita ja uusien liikenneyhteyksien tarvetta. Kaavakarttaan on merkitty kaupungin raja-alueille kehittämisalueita, joissa liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tulisi ratkaista yhteisellä osayleiskaavatasoisella suunnitelmalla. Liikenteelliset tavoitteet Tavoite: Kehäteiden tarpeellisuus, toteuttamisedellytykset ja toteuttamisjärjestys selvitetään seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Keskustan liikennettä selvitetään Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (Urban Zone 3) -tutkimushankkeen yhteydessä. Vireillä olevassa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa on luotu liikennemalli ja jatkotyössä selvitetään mm. palvelutasopuutteita ja uusien liikenneyhteyksien tarvetta. Urban Zone III tutkimushankkeen Riihimäen keskustaa koskeva osa valmistuu 2016 alussa. Viherrakenne Tavoite: Yleiskaavan viherrakenne laaditaan viheralueohjelmaan tukeutuen. Vantaanjoki/ Silmäkeneva -alueen kehittäminen ulkoilun ja virkistyksen tarpeisiin osoitetaan yleiskaavaluonnoksessa.
Vantaanjoen varrelle on esitetty ulkoilureitit sekä Parooninmäen eteläpuolelle hulevesien hallintaan ja esim. muinaisjärven esittelyyn soveltuva ulkoilun ja virkistyksen ydinalue (V). Jatkosuunnitteluohjeissa mainituin osin on edetty seuraavasti: Asuminen ja palvelut Ohje: Saatetaan loppuun tekeillä olevat asuntostrategia, asuntotuotantoohjelma ja palvelustrategia. Selvitetään Itäisen kehätien varrella asumisen alueet yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Asuntostrategiatyö ja palvelustrategiatyö ovat olleet keskeytyksissä vuodesta 2013 lähtien mm. väestöennusteen puuttumisen vuoksi. Uusien asumisen alueiden toteutusvalmiutta on ohjelmoitu infraryhmässä. Kaavakarttaan on merkitty kehitettäväksi vyöhykkeeksi Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alue sekä Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan yhteisen osayleiskaavatasoisen maankäytön ja liikenteen suunnitelman aluerajaus. Ohje: Selvitetään Arolammin asemanseudun pitkän tähtäyksen tarve, mitoitus ja ajoitus osana pääradan varren muuta kehittämistä. Selvitetään Monnin taajaman, asemaseudun sekä Hyvinkään ja Riihimäen rajaseutujen tukeutumista Hyvinkään kunnallistekniikkaan. Kaavakarttaan on merkitty Arolammin alueelle asemanseudun kehittämisalue, jonka yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee ratkaista ensin maakuntakaavoituksessa. Monnin asemanseudun kehittämismerkintä eroaa edellisestä siten, että yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee kytkeä uuden aseman toteuttamispäätökseen. Elinkeinoalueet/ selvitysalueet Ohje: Merkitään selvitysalueille 2, 3 ja 6 elinkeinoalueiden kannalta tarpeelliset varaukset. Selvitysalueella 2 on ratkaistava hulevesien viivyttämisen vaatimat aluetarpeet ja selvitysalueella 6 ekologisen yhteyden sijoittaminen ja aluetarpeet. Selvitysalueella 2 (SE-2) on vireillä Punkanjoen alueellinen hulevesiselvitys, jossa ratkaistaan edellytykset alueen maankäytölle. Selvitysalueella 6 (SE-6) on vireillä selvitys ekologisen yhteyden sijoittamisesta ja aluetarpeista.. Liikenne Ohje: Sijoitetaan Itäisen kehätien eteläisin osa ja Arolammin orsi yleiskaavaluonnokseen tarkemmin kuin rakennesuunnitelmassa. Läntistä kehätietä varten laadittua pääsuuntaselvitystä päivitetään tarvittaessa. Kaavakarttaan on merkitty kaupungin raja-alueille merkintöjä, joissa liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tulisi ratkaista yhteisellä osayleiskaavatasoisella suunnitelmalla
Läntinen kehätie sijoittuu alueelle, jossa liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tulisi ratkaista yhteisellä osayleiskaavatasoisella suunnitelmalla. Ohje: Merkitään kävelyn ja pyöräilyn pääverkko yleiskaavaluonnokseen Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelman (sisältää pyöräilyn pääverkkoselvityksen) periaatteiden mukaisesti. Kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkot esitetään liiteaineistossa. Valtakunnallinen pyöräilyreitti Helsinki-Tampere on lisätty tavoiteverkkoon. Ympäristö Ohje: Tutkitaan Riihimäen Lasin ongelmajätteen kaatopaikan pilaantuneisuus ja riskit pohjavedelle ennen kuin suunnitellaan alueen maankäyttöä. Otetaan huomioon Veturitallien alueen suunnittelussa tehdyt tutkimukset. Riihimäen Lasin kaatopaikan pilaantumisselvitys on vireillä selvitysalueella 1 (SE-1). Ohje: Selvitetään ekologiset yhteydet Riuttassa ja Pohjois-Monnissa sekä itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys valtatien 3 ja maantien 130 poikki sekä Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Yleiskaavan muutosalueilla on vireillä selvitys, jossa tarkastellaan yleiskaavan suhdetta ja vaikutuksia ekologisen verkoston toteutumiseen. Ohje: Laaditaan valuma-aluekohtaiset hulevesisuunnitelmat yleissuunnitelmatasolla ennen asemakaavoitusta Riihimäen yleiskaava-alueen hulevesiselvityksen (2013) pohjalta. Punkanjoen valuma-alueella on vireillä alueellinen hulevesiselvitys (SE- 2). Vantaanjoen valuma-alueella on laadittu asemakaavaalueita koskevia hulevesiselvityksiä. Uusien alueellisten hulevesiselvitysten laatimistarvetta syntyy maankäytön kehittämisen myötä ja asemakaavoituksen edetessä. Hulevesiselvitykset tulee tällöin laatia ylä- ja alapuolinen vesistö huomioon ottaen riittävän laajalle alueelle. Ulkoilu, liikunta Ohje: Selvitetään yleiskaavassa mahdolliset aluevaraukset melua aiheuttaville liikuntalajeille (moottoriurheilu ja ampumaurheilu) Riihimäen kaupungin alueella. Täysimittaisen moottoriurheiluradan sijoitukseen sopivaa pysyvää aluetta ei kaavoitusyksikön arvion mukaan löydy kaupungin omistamilta alueilta. Maastossa tapahtuvaan moottoriurheiluun voi hakea lupaa kaupungin ympäristölautakunnalta esimerkiksi toteutumattomille teollisuus- ja varastoalueille. Moottoriradan sijoitusta ei ole tämän johdosta selvitetty laajemmin.
Ampumaradan sijoittamista koskeva selvitys on vielä kesken. Tarkoituksena on etsiä sijoituspaikkaa pienikaliiperisille aseille tarkoitetulle radalle (ampumahiihto). Ohje: Kehitetään Vantaanjoen vartta houkuttelevana ympäristöelementtinä mm. ulkoilureitin avulla. Vantaanjoen varrelle on esitetty ulkoilureitit sekä Parooninmäen eteläpuolelle hulevesien hallintaan ja suoalueen esittelyyn soveltuva ulkoilun ja virkistyksen ydinalue. Voimaan jäävät osayleiskaavat Kapulan ja Kalmun oikeusvaikutteiset osayleiskaavat ovat lähtökohtana Riihimäen yleiskaavassa 2035. Yleiskaavaluonnoksessa on merkintöjä yleistetty, mutta suunnitelmat eivät ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Kalmun osayleiskaava-alueelle esitetään uutta sisääntulotietä Läntiseltä kehätieltä. Kapulan yleiskaavassa Hämeenlinnantiehen rajoittuva alue on muutettu suojaviheralueesta työpaikka-alueeksi. Erityisellä kaavamääräyksellä esitetään, että edellä mainituin poikkeuksin ne jäävät voimaan oikeusvaikutteisina osayleiskaavoina. Uudet asumisen alueet ja muuttuvat alueet Uusia asuinalueita ovat Varuskunta-Kokko-Taipaleen ja Kalmun alueet. Tarkistettu väestöennuste ja sen perusteella laskettu asuntotuotantotarve ovat osoittaneet, että uudet asuinalueet Riuttassa eivät ole yleiskaavan aikavälillä tarpeen rakennussuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Kaavaluonnoksessa Riuttan itäosa nähdään tulevaisuudessa uusien työpaikka-alueiden kohteena, jonne tulee laatia osayleiskaava ennen asemakaavoitusta. Riuttan alueella on merkintä kehittämisalue. Yleiskaavaluonnoksessa Kokon alueella varuskunnalta vapautuvat, sähkölinjan eteläpuolella sijaitsevat alueet on pääosin merkitty asumisen alueiksi. Alueelle on tarkoitus toteuttaa pientalojen lisäksi myös kerrostaloja alueen keskustaa lähinnä oleviin osiin. Asumisen lähipalvelujen, kuten päivittäistavarakauppa ja päiväkoti, sijoitus ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Asumisen alueita koskevia mitoitustietoja on esitetty selostuksessa. Liikenne ja maankäyttö Uusia seudullisia kehäyhteyksiä on esitetty kehittämisvyöhykkeinä, jotka sisältyvät laajempiin maankäytön ja liikenteen kehittämisalueisiin, jonne tulisi laatia osayleiskaavatasoiset maankäytön ja liikenteen suunnitelmat yhdessä naapurikuntien kanssa. Rakennesuunnitelmassa on esitetty seudullisille teille rinnakkaisteitä yhteystarvemerkinnöillä. Yleiskaavaluonnoksessa näitä rinnakkaisteitä ei ole esitetty, vaan ne on korvattu kehitettävän liittymän merkinnöillä. Riuttan, Kinturin ja Etelä-Vahteriston-Pohjankorven alueilla liikenneyhteyksiä selvitetään tarkemmin laadittavissa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmissa. Uusina kokoojaväylinä on esitetty Kalmun eteläinen sisääntulotie ja Uusi Karhintielle saakka ulottuva Oravankadun jatke.
Keskustaa kiertävän kehätien Kirjauksentie-Sakonkatu-Kulmalan puistokatu-siltakatu-v.i. Oksasen katu-uusi Karhintie-Kokonkatu-Kontiontie sisällä asuinalueilla on mahdollisuus rajoittaa tarpeetonta läpiajoa. Kävelyn ja pyöräilyn pääverkko merkitään yleiskaavaluonnoksen liiteaineistoksi Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelman mukaisesti. Työpaikka-alueet Yleiskaavaluonnoksessa on varattu työpaikka-alueita enemmän kuin rakennesuunnitelmassa Haapahuhdan nykyisen teollisuusalueen pohjoispuolelle ja valtatien 3 Arolammin liittymän länsipuolelle. Valtatien 3 Arolammin ja Hyvinkään pohjoisen liittymän välillä selvitetään ekologisen yhteyden sijainti. Palvelujen alueet Uusia kaupan palveluja on yleiskaavaluonnoksessa esitetty Merkoksen ja Sorrin alueille. Korkein hallinto-oikeus on 10.11.2015 kumonnut ympäristöministeriön päätöksen, jolla se oli jättänyt vahvistamatta 1. vaihemaakuntakaavan seudullisia kaupan palveluvyöhykkeitä koskevat merkinnät. Tämä lisäisi kaupungin päätösvaltaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä ja paljon tilaa vaativaa kauppaa. Hämeen liitolla on vireillä kaupan palveluverkkoselvitys seuraavaa vaihemaakuntakaavaa varten. Viher- ja virkistysalueet Kesäkuussa 2015 valmistunut Riihimäen viheralueohjelma 2015-2035 toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viheralueohjelma hyväksytään lopullisesti vasta yleiskaavan yhteydessä. Viheralueohjelmassa esitettyjä ratkaisuja on jo osittain sisäänkirjoitettu yleiskaavan rakennesuunnitelmaan. Viheralueverkoston päätavoitteet ovat: Kulttuuriympäristöjen ja luonnon arvot säilytetään. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet ja yhteydet säilytetään pirstoutumattomina ja niitä kehitetään. Arvokkaiden ja herkkien luontoalueiden monimuotoisuuden säilymistä edistetään. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä kohteiden arvoa ja suojelutavoitteita vaarantamatta. Vetovoimaisista alueista muodostetaan laaja ja monipuolinen viherverkko. Viherverkkoa kehitetään ja sen jatkuvuus turvataan. Ulkoilureittiverkon toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja ulkoiluolosuhteita parannetaan edelleen. Monipuoliset ja helposti saavutettavat toimintamahdollisuudet turvataan kaiken ikäisille. Ekosysteemipalvelunäkökulma huomioidaan kaikilla suunnittelun tasoilla. Ilmastonmuutokseen varaudutaan ja sen vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja lieventämään. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty osa-alueet: ulkoilun ydinalueet (Vantaanjoki/Silmäkeneva, Vahteristo, Hatlamminsuo, Sammalistonsuo ja Riutta).
Keskustan viher- ja virkistysyhteydet ja retkeilykohteet (Vantaanjoki ja Kytäjärven erämaa-alueet) esitetään yleiskaavaehdotuksessa. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Riihimäen valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on määritelty valtioneuvoston päätöksellä 2009. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty Hämeen liiton julkaisussa vuodelta 2003 Rakennettu Häme. Yleiskaavan luonnosvaiheessa em. arvokkaat kulttuuriympäristöt on esitetty erillisellä kartalla. Yleiskaavaluonnoksessa alueita on esitetty tarkennettuina. Paikallisesti arvokkaita alueita ja kohteita on tarkoitus selvittää yleiskaavatyössä vireillä olevassa rakennetun ympäristön ohjelmassa. Tekninen lautakunta tulee antamaan lausunnon yleiskaavaluonnoksesta kaupunginhallituksen päätettyä lausuntojen pyytämisestä ja aineiston nähtäville asettamisesta. Alustavan aikataulun mukaan yleiskaavaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus pidetään 27.1.2016 klo 18. Riihimäen yleiskaava 2035, luonnoskartta, määräykset ja selostus ovat luottamushenkilöiden ekstranetissä ja niihin voidaan tehdä tarkistuksia ennen nähtäville asettamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään ja asetetaan nähtäville samanaikaisesti luonnoksen kanssa. Yleiskaavaluonnosta esittelevät kokouksessa yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen ja vs. kaavasuunnittelija Paula Leppänen. (si, pl, rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta merkitsee yleiskaavaluonnoksen aineiston tiedokseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, puh. 019 758 4809