VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 19.5.2010 tekn.tark. 8.8.2011, 31.10.2011, lisäys 9.12.2011 Kirsikka Siik / Jouni Laitinen VIRTAIN KAUPUNKI
VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAA- VAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 19.5.2010 (tekn.tark. 8.8.2011 ja 31.10.2011) Kuva 1. Näkymä Killinkoskeen. (kannen kuva: Killinkoski ilmakuvassa. Kuvaan on merkattu tarkastelualueen (sininen viiva) ja alustavan kaava-alueen (punainen viiva) rajaukset. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Killinkosken kylätaajama Virtain kaupunki Killinkoski Suunnittelun kohde korttelit 501-503, 514, 515, 521-523, 551-553, 561-575, 577 ja 578, tilat 936-406-24-33, 936-406-24-38, 936-406-24-40, 936-406-24-53, 936-406-24-56, 936-406-25-38, 936-406-25-40, 936-406-25-57, 936-406-25-58, 936-406-25-75, 936-406-25-76, 936-406-25-79, 936-406-27-31, 936-406-27-32, 1 Ramboll Finland Oy
936-406-28-16, 936-406-28-17, 936-406-28-18, 936-406-28-27, 936-406-28-39, 936-406-28-42, 936-406-28-46, 936-406-28-47, 936-406-28-55, 936-406-28-106, 936-406-28-121, 936-406-28-129, 936-406-28-139, 936-406-28-152, 936-406-28-157, 936-406-28-158, 936-406-28-166, 936-406-28-173, 936-406-28-174, 936-406-28-176, 936-406-28-186, 936-406-28-187, 936-406-144-11, 936-406-150-0, 936-406-151-0, 936-406-155-0, 936-406-163-0 sekä hautausmaa-, liikenne-, katu-, paikoitus-, viher- ja vesialuetta Kaavan nimi Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan numero - Kaavalaji/toimenpide Tiedot kaavan laatijasta: Kaavoittaja: Kaavoitushankkeen vetäjä: Konsultti (kaavan laatija): Asemakaavan muutos ja laajennus Virtain kaupunki Ympäristöosasto PL 85 (käyntiosoite Virtaintie 26) 34801 VIRRAT p. (03) 485 111 fax. (03) 485 1612 Kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi p. (03) 485 1250 gsm 044 7151250 e-mail: arto.nummijarvi@virrat.fi Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA p. 020 755 7600 fax 020 755 7602 Pakkahuoneenaukio 2 / PL718 33101 TAMPERE p. 020 755 6800 fax 020 755 7621 Hankkeen vastuuhenkilöt / Jouni Laitinen kaavan laatijat: p. 020 755 7609 gsm 040 550 0830 e-mail: jouni.laitinen@ramboll.fi Kirsikka Siik p.020 755 7628 gsm 050 3245527 e-mail: kirsikka.siik@ramboll.fi Vireilletulo ja hyväksymispäivämäärät: Vireilletulo 17.4.2009 Kaupunginhallitus..2011 Kaupunginvaltuusto..2011 2 Ramboll Finland Oy
1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavoitettava alue on Virtain kaupungin Killinkosken kylätaajama, joka sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Virtain kaupungin keskustasta. Kuva 2. Killinkoski (punainen ympyrä)sijaitsee kantatie 68:n varrella noin puolivälissä matkalla Virroilta Ähtäriin. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat Tampere (etäisyys n. 123 km), Jyväskylä (n. 117 km) ja Seinäjoki (n. 82 km). Kuva 3. Asemakaavoitettavan alueen (punainen viiva) ja tarkastelualueen (sininen viiva) rajaukset kartalla. Pelto- ja metsäalueita lukuun ottamatta kaavoitettava alue on ennestään rakennettua taajama-aluetta. Kaava-alueen (punainen rajaus kuvassa 3) ala on reilu 86 hehtaaria. Koko tarkastelualueen ala on noin 165 hehtaaria. Suunnittelun kohteena olevaa aluetta rajaavat lännessä ja etelässä kantatie 68, idässä Vuolteenjärven ja siitä etelään laskevan Killinkosken vesialueet ja pohjoisessa aktiivisessa viljelyskäytössä olevat peltoalueet. Kaava-alueen pituus pohjoisetelä-suunnassa on noin 2 kilometriä ja leveys noin 0,5 kilometriä. 3 Ramboll Finland Oy
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on päivittää kylätaajaman vanhentunut asemakaava nykytilannetta ja arvioituja tulevia tarpeita vastaavaksi. Kaupunkikuvallisena ja toiminnallisena tavoitteena on säilyttää alueen kylämäisyys sekä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot osoittaen samalla rakennuspaikat kylärakennetta täydentävälle uudisrakentamiselle ja suuntaviivat taajaman kehittämiselle. 1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4. Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 1.6. Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista... 6 2. TIIVISTELMÄ... 7 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 7 2.2. Asemakaava... 8 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 8 3. LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1. Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2. Luonnonympäristö... 9 Maisemakuva... 9 Luonnonolot... 14 Pienilmasto... 18 Vesistöt ja vesitalous... 18 Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu... 18 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 23 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella... 23 Yhdyskuntarakenne... 23 Asuminen... 25 Palvelut... 25 Työpaikat, elinkeinotoiminta... 25 Virkistys... 25 Liikenne... 25 Rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva... 27 Tekninen huolto... 29 Erityistoiminnot... 29 Ympäristöhäiriöt... 29 Sosiaalinen ympäristö... 29 3.1.4. Maanomistus... 31 3.2. Suunnittelutilanne... 31 3.2.1. Maakuntakaava... 31 3.2.2. Yleiskaava... 32 3.2.3. Asemakaava... 32 3.2.4. Pohjakartta ja kiinteistöjako... 32 3.3. Selvitykset ja inventoinnit... 32 3.3.1. Rakennuskannan inventointi... 32 Arvotusperusteet... 33 Arvoluokitus... 34 4 Ramboll Finland Oy
Muinaismuistojen ja muistomerkkien inventointi... 38 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 40 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 40 4.2. Suunnittelun käynnistäminen... 40 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 40 4.3.1. Osalliset... 40 4.3.2. Vireilletulo... 41 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 41 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 42 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 43 4.4.1. Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet... 43 4.4.2. Prosessin aikana syntyneet tai muuten tarkentuneet tavoitteet... 43 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 44 4.5.1. Vaihtoehtojen rajaaminen... 44 4.5.2. Asemakaavaluonnoksen kuvaus... 45 4.5.3. Asemakaavaluonnoksen vaikutusten arviointi... 48 4.5.4. Kaavaluonnosvaiheen esittely, kuuleminen ja kommentit ja mielipiteiden huomioon ottaminen... 48 Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot... 48 Osallismielipiteet... 51 4.5.5. Kaavaehdotusvaiheen kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen... 53 Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot... 54 Muistutukset... 55 4.5.6. Valtuuston ja kaupunginhallituksen edellyttämät muutokset kaavaan, muutetun kaavaehdotuksen nähtävilläolo, kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen... 58 4.5.7. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 62 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 63 5.1. Kaavan rakenne... 63 5.1.1. Rakentamisen määrä ja mitoitus... 64 5.1.2. Suojeltavat rakennukset ja alueet... 65 Suojelumääräykset... 65 5.1.3. Palvelut... 66 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 66 5.3. Aluevaraukset... 67 5.3.1. Korttelialueet... 67 5.3.2. Muut alueet... 72 5.4. Kaavan vaikutukset... 75 5.4.1. Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön... 76 5.4.2. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon... 77 5.4.3. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 77 5.4.4. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 77 5.4.5. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 78 5.4.6. Muut vaikutukset... 79 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 79 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 79 5.7. Nimistö... 79 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 79 5 Ramboll Finland Oy
1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liitekartat ja havainnemateriaali: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kaavaluonnos, pienennös kokoon A3 Kaavaluonnoksen tasohavainnekuva, pienennös kokoon A3 Muutettava asemakaava, pienennös kokoon A3 Erillinen suurikokoinen karttamateriaali: Asemakaavakartta määräyksineen 1:2000 Tasohavainnekuva suunnittelualueesta 1:2000 1.6. Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Muu hankkeeseen liittyen tuotettu materiaali (ei liitteenä): Maanomistajakysely (kyselylomake ja yhteenvetoraportti saaduista vastauksista) Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahankkeeseen liittyvät palaveri- ja kokousmuistiot Yleisötilaisuuksien (14.5.2009 ja 16.12.2009) muistiot Viranomaisneuvottelun 16.12.2009 muistio Prosessin kuluessa vastaanotetut lausunnot ja mielipiteet vastineineen Virrat - Killinkoski. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2009. Mikroliitti Oy / Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila, 2009; inventointiraportin täydennys 9.4.2010, Timo Jussila Vastineet Hankkeessa hyödynnetty pohjatieto- ja taustamateriaali: Kaupungin pohjakartta (tarkistettu 2009, dwg-piirustus 25.3.2009) Kaupungin opaskartta Kaupungin vesi- ja viemärikartta Kaavakartat ja maankäyttösuunnitelmat: o Pirkanmaan 1. maakuntakaava (valtioneuvosto 29.3.2007), o Killinkosken osayleiskaavaluonnos, rakennemalli A (v. 1995) o o Killinkoski, maankäyttöluonnoksen pienennös (ei päiväystä) Killinkoski, rakennuskaava 1:2000 osalle Toisveden kylää Virtain kunnassa (Hämeen lääninhallitus 21.12.1973) Muu kartta- ja piirustusaineisto: o Havainnepiirroksia taajaman keskusta-alueesta (ei päiväystä) o Killinkosken tehtaan tilojen kiertoviljelyskartta (v. 1924) o Situationsplan över Killinkorken Tehdasten OsakeYhtiö Fabriksåmråde (Birger Federley, 14.1.1924) o Oy P.G.Holm Ab:n asemapiirroksia Vuolle & Nauhala ("RS", 28.3.1951; kompletterad 12.11.1952, 19.8.1955, 6.7.1956) Nauhala, Autionaho & Päivölä (Roley Sandström, 25.5.1951) Metsärinne, Kanala, Vuorela, Metsäranta& Välimäki (Roley Sandström 25.5.1951) Maanomistustiedot 6 Ramboll Finland Oy
Ympäristöministeriön internetsivut www.ymparisto.fi, mm. kuvaus Ähtärin reitin kulttuurimaisemista ja vesistöistä. Killinkosken kylätaajaman rakennetun ympäristön selvitus 2009. Arkinor Oy / Outi Palttala, 2009. Riikka Söyrinki ja Marjaana Lepänjuuri: Killinkosken Wanhan tehtaan ranta, Virrat Hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2011-2015; Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla hanke. Raporttiluonnos 21.10.2010. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen suunnittelun aloituskokous pidettiin 15.9.2008. Ennen kaavahankkeen vireilletuloa tehtiin alueen maanomistajille kirjallinen kysely, jolla kartoitettiin näkemyksiä alueen nykytilasta ja tavoitteista alueen kehittämiseksi. Asemakaavahanke tuli virallisesti vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella huhtikuussa 2009. Hanketta esiteltiin osallisille Killinkoskella 14.5.2009 pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kaavaan liittyvät perusselvitykset laadittiin kevään ja alkukesän 2009 aikana. Asemakaavan vireilletulosta, OAS:n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloista sekä yleisötilaisuuksista kuulutettiin Suomenselän Sanomissa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Virtaintie 26 sekä kaupungin kotisivuilla www.virrat.fi. Näiden virallisten tiedotuskanavien lisäksi hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotettiin Killinkosken kyläyhdistys ry:n kotisivulla www.killinkoski.fi. Valmisteluvaiheessa (16.12.2009) pidettiin viranomaisneuvottelu. Hankkeen etenemistä ja luonnoksia esiteltiin kyläyhdistyksen edustajille myös epävirallisemmin kaavoitusprosessin kuluessa. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2010. Kaavaprosessi viivästyi huomattavasti Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntojen viivästymisestä johtuen. Saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella selostuksen rakennusperintöön ja muinaismuistoihin liittyvien kohtien kuvauksia tarkennettiin ja kaavakarttaan tehtiin muutamia vähäisiä teknisiä tarkistuksia joulukuussa 2010. Kaupunginhallituksen päätöksestä kaavaan tehtiin vielä 15.3.2011 tekniset tarkistukset, joilla hautausmaan ja uimarannan välisen osuuden kevyen liikenteen väylät poistettiin kaavasta ja Rajalankujan katualueen rajaa tarkistettiin. Virtain kaupunginvaltuusto käsitteli 21.3.2011 kaupunginhallituksen esitystä Killinkosken asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymisestä. Valtuuston päätöksellä asia jäi pöydälle ja kaavaehdotus sovittiin käsiteltäväksi seminaarissa, jossa käsiteltäisiin myös rakennusjärjestysehdotusta. Valtuustoseminaarissa käydyn keskustelun pohjalta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.5. peruuttaa valtuustolle tekemänsä esityksen kaavaehdotuksen hyväksymisestä ja palauttaa kaavaehdotuksen ympäristölautakunnalle valmisteluun. Muutettu, 19.5.2011 päivätty kaavaehdotus ELY-keskuksen ennakkokommenteissaan edellyttämän vapaa-alueiden riittävyyden yleiskaavallisen tason tarkastelulla täydennettynä asetettiin uudelleen nähtäville ja lausunnoille ympäristölautakunnan päätöksellä 21.6.2011. Kaupunginhallituksen edellyttämänä teknisenä tarkistuksena (8.8.2011) tarkistettiin kaavaa vielä siten, että MU alue muutettiin M-alueeksi. Toisena teknisenä tarkistuksena (31.10.2011) lisättiin kaavaan KTY-kortteliin vanhan ja uuden rakennuksen välisen yhdyskäytävän rakentamisen mahdollistava merkintä. 7 Ramboll Finland Oy
2.2. Asemakaava Asemakaavalla säilytetään ja tärkeimmiltä osin suojellaan Killinkosken työväenasuntovaltaisen kylätaajaman vanha rakennuskanta ja täydennetään sitä taajaman mittakaava, rakeisuus, työväen- ja teollisuushistoriaan liittyvät ominaispiirteet ja arvokas kyläkuvallinen miljöö säilyttäen. Kaavassa huomioidaan myös alueelta löytyneet muinaismuistot. Erillispientaloille varattujen asuinkorttelien (AO) lisäksi alueelle osoitetaan korttelialueet rivija kerrostaloille (AR, AK), asuin-, liike- ja toimistorakennuksille mahdollisine julkisine toimintoineen (ALY), julkisille toiminnoille (kirkko YK, koulu ja päiväkoti YO, kulttuuritoiminta YY, YL), liike- ja toimitiloille (K, KTY), teollisuus- ja varastorakennuksille (TY), lomarakentamiselle (RA), hautausmaalle (EH), suojaviher-, puisto-, virkistys- ja uimaranta-alueille (EV, VL, VP, VV), venevalkamalle (LV), mastolle ja muille yhdyskuntahuoltoa palveleville toiminnoille (EMT, ET), maa- ja metsätalousalueille (M, MA, MU), muinaismuistoille (SM) sekä vesi- (W) ja katualueille. Alueen korttelien ja tonttien rajoja, tonteille kulkua sekä rakentamisen tehokkuutta tarkistetaan. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on valmis toteutettavaksi heti kun se on virallisesti vahvistettu. Kaava-alue on pääosin aiemmin rakentunutta ja nykytilannetta vastaavaksi päivitetty kaava siten pääosaltaan jo toteutunut. Toteutumattomilta osin kaavan toteutumisen ajankohta riippuu rakennuspaikkojen kysynnästä alueella. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on vesi- ja viheralueiden ympäröimä pienimittakaavainen kylätaajama. Kaavoitettava alue on lähes kokonaisuudessaan ennestään rakentunutta aluetta. Taajamassa on noin 300 taloutta. Pysyvän asutuksen lisäksi suunnittelualueella on jonkin verran lomaasutusta. Alueen rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä, pääpainon ollessa kuitenkin vanhemmassa rakennuskannassa. Alueen merkittävin työnantaja on Inka Oy, joka työllistää n. 85 henkilöä. Muita työllistäjiä ovat mm. julkinen sektori (koulu, päiväkoti, kirjasto, terveydenhoitaja- ja neuvolapalvelut), seurakunta (kirkko, hautausmaa), Suomen Lähikauppa Oy (Siwa), Osuuspankki sekä paikalliset yksityisyrittäjät. Alue rakentuu yhden pääkadun, kyläraittina toimivan Inkantien varaan ja ympärille. Koulua lukuun ottamatta alueella ovat palvelut ja pääosa työpaikoista sijaitsevat tämän pääkadun varrella. Inkantien varrella, etenkin eteläosassa on jonkin verran myös asumista. Suurin osa asuintonteista levittäytyy kuitenkin Inkantien molemmin puolin pienempien tonttikatujen varsille. 8 Ramboll Finland Oy
Kuva 4. Inkantien raittinäkymä Nauhatien risteyksestä etelään helmikuussa 2009. Kylän nykyisen toiminnallisen painopisteen muodostavat kaksi liikerakennusta sijaitsevat raitin puolivälin paikkeilla asumisen pääpainon jäädessä kuitenkin tämän pisteen eteläpuolelle. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva Vuolteenjärvi ja Killinkoski rantoineen sekä näiden ympärillä avautuvat pellot ovat Killinkosken merkittävimmät maisematekijät. Nauhatehtaan toiminnot eivät ole tarvinneet näkymiä sen paremmin kuin yhteyksiä rantamaisemaan, mutta asukkaille maisemat ovat merkittävä arvo. Suunnittelualue kuuluu Ähtärin reitin valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaalueeseen (MAO040050). Alueen laaksot ovat pienialaisia, mutta pääsääntöisesti rakentamattomina säilyneitä kylän viheraluerakenteen jäsentäjiä. Laaksojen tulisi edelleenkin toimia avoimina, näkymiä kokoavina viljely- tai vapaa-ajanalueina, perinteisinä maiseman hahmotustekijöinä sekä kulkuyhteyksien turvaajina. Niiden säilyminen avoimina viljelysalueilla vaatii jatkuvaa ihmisen panostusta. Ilman sitä ne metsittyvät aikaa myöden reheviksi lehdoiksi. Ravinteikkaat, lehtokasvillisuutta kasvavat metsät ja lehdot edelleen kuusettuvat täysin umpeen, joka ei ole pääsääntöinen tavoite luonnon eikä virkistyksen kannalta. Selänteet ovat voimakkaimmin rakentamisen piiriin otettuja maisemarakenteen osia. Loivapiirteisten kumpareiden rinteet soveltuvat hyvin rakentamiseen. Jäljellä olevat rakentamattomina säilyneet selänteet ovat arvokkaita virkistysalueita ja toimivat metsäisinä ja sulkevina suoja-alueina, myös metsätalouskäytössä. Mahdollisia metsähakkuita lukuun ottamatta alueella ei ole nähtävissä maiseman muutokseen johtavia tekijöitä tai kehitysnäkymiä. 9 Ramboll Finland Oy
Kuvat 5-6. Killinkosken rantamaisemia (Vuolteenjärvi, kevät 2009). 10 Ramboll Finland Oy
Kuvat 7-8. Killinkosken peltomaisemia (kevät 2009). 11 Ramboll Finland Oy
Kuva 9. Kuusikko sulkee näkymiä, mutta suojaa metsän asukkeja. ALLA: Maisema-analyysikartan (kuva 10) merkintöjen selitykset 12 Ramboll Finland Oy
Kuva 10. Maisema-analyysi 2009. (Merkintöjen selitykset edellisellä sivulla. Huom! rakennusten arvotus analyysivaiheessa vielä alustava, täydennetty kaavaan erillisen rakennusinventoinnin pohjalta.) 13 Ramboll Finland Oy
Kuva 11. Maastonmuodot ja korkeudet tarkastelualueella. Luonnonolot Pinnanmuodostus Alueen pinnanmuodostuksen pääpiirteet on esitetty kuvassa 11. Maasto on rakennetun taajaman osalla suhteellisen tasaista laskien kohti vesialueita. Inkantie laskee hieman Nauhatehtaan kohdalle nousten jälleen kohti pohjoista edetessä. Tarkastelualueen korkein kohta alueen pohjoisosassa varsinaisen kaava-alueen pohjoispuolella nousee +142 metriä merenpinnasta. Tarkastelualueen alin piste Kantatie 68:n varressa on tasolla +114 m merenpin- 14 Ramboll Finland Oy
nasta. Vuolteenjärven keskimääräinen pinnankorkeus on 130,6 ja Metterinjärven 107,5 metriä merenpinnasta. Järvien välillä on siis reilun 23 metrin korkeusero. Maaperä ja rakennettavuus Tarkastelualueen maaperä on pääosin moreenia, kirkon länsipuolella ja kantatien varressa on jonkin verran myös maanpintaan asti nousevaa kalliota. Alueen pohjoisosan peltoalueet ovat hiesua ja osin hiesumoreenia. Kuva 12. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta-aineistosta Killinkosken kohdalta. Vaaleanpunervalla värisävyllä ja kirjaimilla Mr merkatuilla alueilla maaperä on moreenia. Tummemman vaaleanpunaisilla alueilla (Ka) maaperä on kalliota, vaaleansinisillä (Hs, Hs/Mr) hiesua tai hiesun ja moreenin sekoitusta. Luontotyyppikartoituksen (suullinen tieto, Petri Hertteli, Ramboll Oy, 2009) perusteella nauhatehtaan länsi- ja lounaispuolinen metsäinen laakso näyttäisi maaperäkartasta (kuva 12) poiketen olevan ainakin osin maaperältään moreenia hienojakoisempaa ja hikevämpää maaainesta. Havaintoa ei kuitenkaan ole kaavoituksen yhteydessä tarkistettu maaperän kairauksin. 15 Ramboll Finland Oy
Edellä mainittuja hienompiaineksisia pelto- ja metsäalueita lukuun ottamatta alueen rakennettavuus on hyvä. Kasvillisuus Killinkoski sijoittuu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaalisen Järvi-Suomen alueen sekä keskiboreaalisen Pohjanmaan alueen rajavyöhykkeelle (kasvitieteellisen aluejaon alueet 2b ja 3a). Metsäkasvillisuusaluejaossa eteläboreaalisella havumetsävyöhykkeellä vallitsevat yleisesti tuoreet kankaat. Suunnittelualueen kasviston luonteeseen vaikuttaa maaperän lisäksi paikoin myös pienilmasto. Alueen lajisto on perinteisten maankäyttömuotojen seurauksena välillä rikastunut suhteessa alkuperäisten luontotyyppien lajistoon, mutta perinteisen maankäytön lakattua taantunut jälleen. Ranta- ja vesikasvillisuutta esiintyy järvien, purojen sekä ojien ympäristössä. Vesikasvillisuudessa ovat yleisiä mm. järviruoko, kurjenjalka ja ulpukka sekä sarat. Puro- ja jokivartta reunustaa vaihtelevan levyinen rehevä kausikostea vyöhyke, joka on leveimmillään mutkaisilla osuuksilla. Leveimpiin uomiin on syntynyt pienialaisia luhtia tai reheviä tulvalehtoja. Rantavyöhyke on lehtipuu- ja pensasvaltaista. Aluskasvillisuus koostuu runsaasta ruoho- ja heinälajistosta. Suunnittelualueelta tavataan tuoretta kangasta ja lehtomaisia metsätyyppejä, joissa mänty tai kuusi esiintyy valtapuuna, mutta myös kuivahkoja puolukkatyypin männiköitä. Hoitamattomammat metsäkuviot ovat sekapuustoisia ja kuusivaltaisia. Metsät ovat pääsääntöisesti varttuvia taimikoita tai varttuneita kasvatusmetsiköitä. Tavanomaisen puulajiston lisäksi metsäalueita rikastuttavat siperianlehtikuuset, siperianpihdat ja sembramännyt. Kenttäkerros koostuu runsaasta varvustosta. Runsaimmin esiintyy mustikkaa, puolukkaa, ruohoista oravanmarjaa, käenkaalia ja metsäimarretta. Kuva 13. Valkovuokon ilmentävä keväinen puronvarsilehto. Lehdot ovat kuusta kasvavia käenkaali-oravanmarja-tyypin variaatioita tai entisille laidunmaille syntyneitä reheviä haavikoita. Ravinteisimmilla paikoilla pohjakerroksessa kasvaa 16 Ramboll Finland Oy
oravanmarjan ja käenkaalin lisäksi mm. karhunputkea, lehtovirmajuurta, sudenmarjaa, ojakellukkaa, hiirenporrasta sekä valko-, sini- ja keltavuokkoa. Pensaskerros on rehevimpiä kankaita lukuun ottamatta vaatimaton, koostuen pääasiassa puuston taimistosta. Lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa pensaisto koostuu pääasiassa nuoresta lehtipuustosta, etenkin tuomesta, mutta myös vadelmasta. Seassa kasvaa mm. punaherukkaa. Eläimistö Linnustollisesti arvokkaiden kohteiden arvottaminen perustuu alueen liito-orava- ja maastotarkasteluiden yhteydessä suoritettuun katselmukseen 13.5.2009. Linnustoa tarkasteltiin harvalukuisiin ja uhanalaisiin lajeihin painottuen. Palokärkeä ja tiltalttia lukuun ottamatta alueella ei havaittu merkittävää lintulajistoa. Palokärki on lintudirektiivin liitteen I laji ja tiltaltti luokiteltu kansallisesti uhanalaiseksi (VU). Linnustolle arvokkaimpia alueita ovat edellä kasvillisuudenkin kannalta merkittävimpinä mainitut rehevät lehtoalueet, joki- ja purovarret sekä rantametsät. Alueella esiintyy muutoin kulttuurivaikutteisille metsä- ja maatalousalueille tyypillistä eläinlajistoa. Liito-oravasta ja saukosta on kerrottu jäljempänä kohdan Uhanalaiset eläimet yhteydessä. Luonnon muistomerkit ja maiseman historialliset ominaispiirteet Kuva 14. Suunnittelualueella Killinkoskentien varressa sijaitsee luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu suuri kuusi. Peltomaisema on rakenteellisesti muuttunut ojien ja pientareiden kadotessa, mutta pellot sijaitsevat niillä historiallisilla paikoillaan, joilla maaperä on viljeltäväksi soveltunut. 17 Ramboll Finland Oy
Metsätalous muuttaa alueiden ilmettä ihmisiän aikana merkittävästi. Metsätalouden aiheuttamilla muutoksilla on merkitystä myös alueiden sosiaaliseen käyttöön. Killinkoskella taajaman säilyminen vehreänä ja metsäisenä on aikojen saatossa pehmentänyt maankäytön muutoksissa aiheutuvia seurauksia. Alueelta inventoidut arvokkaat luonto- ja maisemakohteet ilmentävät osaltaan alueen historiaa. Maiseman kannalta merkittävimpien alueiden käyttötarkoitusten pysyvyys ja niitä ylläpitävä hoito, etenkin peltoalueiden aktiivinen käyttö, edesauttaa maiseman ominaispiirteiden säilymistä. Pienilmasto Entisen kehruutehtaan länsipuolinen metsäalue on pääasiassa järeää ja varjoista kuusikkoa, osittain entisille pelloille syntynyttä rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Maanpinta laskee Inkantieltä Killinkoskentielle noin 10 metriä 200 metrin matkalta. Puron sekä kehruutehtaan vanhan voimalaitoskanavan uurtamat uomat tekevät rinteen pienilmastosta vaihtelevan ja kasvillisuudesta rehevän etenkin notkelmissa ja valoisimmissa metsänosissa. Vesistöt ja vesitalous Killinkosken taajama rajoittuu idässä Vuolteenjärveen, josta Killinkoski laskee etelään ja Saukko-oja haarautuu kaakkoon. Alueen länsipuolella sijaitsee alueen toinen järvi, Metterinjärvi. Järvien välille vanhan Nauhatehtaan eteläpuolelle ja nykyisen uimarannan pohjoispuolelle on kaivettu tunneli alkujaan massatehtaan ja sittemmin sähköenergiatuotannon vesivoimatarpeisiin. Laajemmin tarkastellen alue kuuluu Ähtärin vesistöön, jonka ytimenä ovat Perännejärvi sekä sitä pienemmät Vähä-Peränne ja Pusaanjärvi, joiden vedet laskevat Pakarinjokea pitkin Vehkajärveen ja siitä edelleen Killinkosken kautta Metterinjärveen. Vedet päätyvät Kokemäenjoen vesistöön. Aikaisemin Ähtärin vesistö laski suoraan Pohjanlahteen, mutta maan kohoaminen mutti laskusuuntaa 1300-1600-lukujen välisenä aikana. Vesistöalueen suot on suurimmaksi osin ojitettu, millä luonnollisesti on oma vaikutuksensa alueen vesitalouteen. Asemakaavatason tarkastelussa alueen vesitalouden kannalta merkittävässä asemassa ovat maan pinnalla virtaavat hulevedet, jotka huuhtovat mukaansa katu- ja piha-alueiden epäpuhtaudet. Hulevedet kerääntyvät maaston painanne- ja laaksoalueille ja rakennetun ympäristön ojiin, joita pitkin ne virtaavat edelleen ympäröiviin vesistöihin niiltä osin kuin maaperä ei kykene niitä imemään. Hulevesien maaperään imeytymisen mahdollistamiseksi myös rakennettuun ympäristöön tulee jättää riittävässä määrin pinnoittamattomia maa-alueita. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Luonnonympäristön erityispiirteet Suunnittelualueen luonnonympäristön maastotarkasteluissa keskityttiin lähinnä kartta- ja Ilmakuvatarkastelun kohteilla sijaitseviin luonnonsuojelulain 29, 46, 47 ja 49, Vesilain 15a, 17a, Metsälain 10, Maankäyttö- ja rakennuslain 1, 24 28, 43.2 sekä muutoin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien esiintymien, kuten Metso-ohjelman tai metsäsertifioinnin inventointeihin. Lisäksi huomioitiin Muinaismuistolain 2, Ulkoilulain 10 mukaiset kohteet. Arvokkaimpien luontokohteiden sijainti kartalla ilmenee kuvasta 16. 18 Ramboll Finland Oy
Kuva 15. Tarkastelualueen pintavedet korkeuskäyräkartalla. Ruskea rasteri osoittaa vedenjakajina toimivat lakialueet, sininen rasteri laaksoalueet, joita kohti maanpinnan hulevedet luonnollisesti valuvat ja sinisin ohuemmin viivoin on osoitettu alueelle, lähinnä katujen varsille rakennetut ojat, jotka käytännössä keräävät rakennetun alueen hulevedet siltä osin, kun ne eivät pääse imeytymään maahan. Osin pohjakartan alalta ulos rajautuvat Vuolteenjärvi ja Metterinjärvi näkyvät kuvassa tummansinisinä. 19 Ramboll Finland Oy
Suunnittelualueen arvokkaimpia luontokohteita ovat vanhimmat, vuosikymmeniä hakkuitta säilyneet luonnonmukaiset tai lähes luonnonmukaiset metsäalueet nauhatehtaan länsipuolella ja kirkon lounaispuolella. Mainitut kohteet eivät kuulu metsälain tai luonnonsuojelulain luontotyyppeihin, mutta ovat mm. Metso-ohjelman, sertifiointikriteerien ja yleisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ja säilytettäviä kohteita. Nauhatehtaan länsipuolisessa metsässä mutkitteleva puro on paikoin luonnontilainen. Metsikön eteläosassa voimalaitostunnelin eteläpuolella sekä Ollinkujan molemmin puolin esiintyy kulttuurivaikutteista rehevää lehtoa, jossa kasvaa alueellisesti uhanalaisia kasveja. Soininjoki Killinkoskella vaikuttaa perkaamattomalta ja luonnonmukaiselta. Puroympäristö on metsälain 10 elinympäristö ja luonnontilaisilta osiltaan myös vesilain 17a arvokas kohde. Pylkkäänkylän ympäristössä esiintyy monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienialaisia kohteita, kuten koulun eteläpuolinen lehtomainen puistometsä ja pohjoispuolisen ojan varren koivikko. Urheilukentän itäpuolella on monimuotoista sekametsää sekä Käpyläntien varressa vanhoja petäjiä. Keskustan ja uimarannan välinen entinen laidun on maisemallisesti merkittävää koivikkoa. Em. kohteilla on lähinnä maisemaekologista merkitystä ja toimivat lisäksi mm. ekologisina askelkivinä eliölajeille suunnittelualueella. Uhanalaiset kasvit Alueellisesti uhanalaista (RT) lajeista maastotarkasteluissa havaittiin nauhatehtaan lounaispuolisella metsäalueella sinivuokkoa (Hepatica nobilis) ja keltavuokkoa (Anemone ranunculoides). Kaikki vuokot viihtyvät savipitoisessa rehevässä maassa. Lehtomaisissa metsissä alueella kasvoi yleisesti myös valkovuokkoa, joka ei ole uhanalainen laji. Kuva 16. Rehevimmät lehtokohteet tarjoavat keväistä vuokkoloistoa. 20 Ramboll Finland Oy
Kuva 17. Liito-oravan papanoita kaarnalla ja karikkeella. Uhanalaiset eläimet Uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi luokitelluista eläimistä alueella esiintyvät liito-orava ja saukko. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on suojeltu luonnonsuojelulain 46 ja 49 nojalla. Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kyseiset lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin (1) artiklasta. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Liitooravan pahin uhka on metsätalouden aiheuttama metsien ikärakenteen muutokset, kuten vanhojen metsien, kookkaiden pesä- ja ruokailupuiden, kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alku- ja päätevaiheiden väheneminen. Suunnittelualueella esiintyvä liito-oravakanta on elinvoimainen ja liikkuu Soininjokivarren kuusikoissa Vuolteenjärven rantametsiä pitkin nauhatehtaan luoteispuoliseen haavikkoon. Nauhatehtaan ja puhdistamon välinen kuusikko- ja lehtoalue (noin 6 ha) on lajin lisääntymisympäristö. Lajin kannalta merkittäviä ruokailu- ja levähdysalueita ovat Killinkoskea reunustavat kuusikot sekä edellä mainittu nauhatehtaan luoteispuolinen kulttuurivaikutteinen haavikko. Papanahavaintoja kertyi jokivarresta seitsemästä paikasta. Killinkoskentien (kantatien) länsipuoleisia alueita ei tutkittu. Saukko lukeutuu niin ikään luontodirektiivin IV-liitteen EU:n tärkeinä pitämiin eläin- ja kasvilajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Saukkoa koskevat samat säädökset kuin liitooravaakin. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa saukko on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). 21 Ramboll Finland Oy
Kuva 18. Killinkosken luontokohteet. 22 Ramboll Finland Oy
Vesielämään erikoistuneelle saukolle virtaavat vedet ovat tärkeitä ja etenkin talvisin vain virtavesistä löytyy sulapaikkoja tai jäänalaisia tunneleita, joissa saalistus on mahdollista. Lajin uhanalaistumisen suurimpina syinä pidetään ympäristömyrkkyjä, vesistöjen rehevöitymistä, kalanpyydyksiin menehtymistä sekä vesistörakentamista. Vesistöjen säännöstely, uittoperkaukset ja ruoppaukset ovat tuhonneet lukuisia saukkovesiä. Saukko käyttää todennäköisesti vähintäänkin kulkureittinään koko suunnittelualueen jokivartta. Saukosta ei ole havaintoja maastokäynneiltä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Killinkosken taajaman asukasluku on nykyisin noin 300 henkeä. (295 31.12.2005). Kultaajoistaan 50-luvulta asukasmäärä on laskenut reilusti samalla kun monet alueen asuintaloista ovat siirtyneet kesäasuntokäyttöön. Pysyvä väestö ikääntyy. Lapsiperheitä suunnittelualueella asuu vähän, lapset kylän kouluun ja päiväkotiin tulevat suurelta osin suunnittelualueen ulkopuolelta. Yhdyskuntarakenne Alueen rakennuskanta on vähäisiä teollisuusrakennuksia, koulua ja muutamaa uudempaa kerrostaloa lukuun ottamatta mittakaavaltaan ja ilmeeltään yhtenäinen ja muodostaa nauhamaisen taajaman kyläraittina toimivan Inkantien varteen. Taajamarakenne hajoaa hieman Kantatie 68:n erottaessa osan aiemmin taajamaan tiiviimmin kuuluneesta alueesta länsipuolelleen. Myös koulun sijainti hieman loitolla taajaman keskustasta, joskaan ei etäisyyksissä mitattuna kaukana, hajottaa osaltaan taajaman tiiveyttä ja huonontaa sen liikenteellistä taloudellisuutta. Samalla sijainti vaikeuttaa mahdollisuuksia käyttää koulun tiloja monipuolisesti kylän yhteisiin tapahtumiin ja kokoontumiseen. Toisaalta koulu kuitenkin tuo tiettyä painoarvoa kylän pohjoiselle puolelle, mikä tekee sijainnista muutoin pääpainoltaan nauhatehtaan eteläpuolelle sijoittuvan taajaman kannalta myös positiivisen asian. Alueen mittakaavaa ja rakeisuutta hahmottaa kuva 19 seuraavalla sivulla. 23 Ramboll Finland Oy
Kuva 19. Rakeisuus. Teollisuusrakennukset erottuvat muusta rakennuskannasta huomattavasti suurempina rakennusmassoina. Punainen viiva osoittaa kaava-alueen rajauksen. 24 Ramboll Finland Oy
Asuminen Alueen asuminen on pientalovaltaista. Asuinkerrostaloja on kaava-alueella vain kolme kappaletta, joista korkeimmat kolmikerroksisia ja matalin vain kaksikerroksinen. Kuva 20. Näkymää Killinpolun ja Ollinkujan risteyksestä etelään hallitsee yksi Killinkosken harvoista kerrostaloista. Palvelut Julkisia palveluja Killinkoskella ovat ala-asteen koulu, päiväkoti ja terveydenhoitajan vastaanotto (myös neuvolapalvelut) tiettyinä päivinä. Koululla sijainnut kirjasto lakkautettiin 2008, nyt alueella käy kirjastoauto. Kaupalliset palvelut ovat vähäiset: pieni päivittäistavaramyymälä (Siwa), jonka yhteydessä on asiamiesposti ja Inka Oy:n tehtaanmyymälä (Killinkosken Tehdasmyymälä Nauhala Oy). Työväentalolla toimiva krouvi on avoinna perjantaisin ja viikonloppuisin, jäätelöauto pysähtyy kylällä kerran kahdessa viikossa. Muita palveluja ovat pankkipalvelut (Osuuspankin konttori) ja parturi-kampaamo. Vanhan Nauhatehtaan tiloissa toimivat Nauhamuseo, kyläkirpputori, kirjakirpputori ja kahvila ovat auki vain kesäisin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueen suurin työllistäjä on Inka Oy, joka työllistää noin 85 henkeä. Muita työllistäjiä ovat alueella toimivat muut yritykset ja yksityisyrittäjät (mm. Rakli Oy, Tmi Lindavision) ja edellä mainittu palvelusektori. Virkistys Luonto, latuverkosto ja valaistu ulkoilureitti tarjoavat alueella hyvät ulkoilumahdollisuudet. Aivan kylän keskustassa sijaitsee uimaranta. Koululla on sisäliikuntatila. Muuta harrastus- ja virkistystoimintaa tarjoavat mm. työväenopisto ja alueella toimivat yhdistykset. Liikenne Alueen liikenne perustuu lähinnä yksityisautojen ja kävelyn varaan. Killinkoskelta on bussiyhteydet Virroille ja Ähtäriin. Alueen katuverkon hierarkia ja kevyen liikenteen yhteydet ilmenevät kuvasta 21. 25 Ramboll Finland Oy
Kuva 21. Katuhierarkia. 26 Ramboll Finland Oy
Rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Taajaman rakennuskanta on inventoitu talvella 2009. Yksittäisten rakennusten ja rakennusryhmien tarkemmat kuvaukset ja arvotukset löytyvät erillisestä inventointiraportista (Killinkosken kylätaajaman rakennetun ympäristön selvitys, Arkinor Oy 2009). Kuva 22. Talvinen raittimiljöö. Inkantien varren rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuoliskolta. Kaavoitettava alue on pääosaltaan ennestään rakennettua kylätaajama-aluetta, jossa edelleen on nähtävissä kylän kaksivaiheinen historia toisaalta keskiajallle juurensa ulottavana maatalousalueena, toisaalta 1900-luvun alkupuolen teollisuuden ympärille rakentuneena työläistaajamana. Vaikka alueen asuinrakentamisen tyylit ja asuntokootkin vaihtelevat melkoisesti, Inkantien raitin varteen muodostuva kylä muodostaa kaupunkikuvalliselta ilmeeltään kuitenkin melko yhtenäisen ja arvokkaan miljöökokonaisuuden, jota pitävät koossa mm. rakennusten varsin pitkälle yhtenevä rakennusmateriaali (puu) ja mittakaava. Alueen merkittävimmät yksittäiset rakennukset ovat arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema 1928 valmistunut puukirkko sekä vaiheittain vuosien 1908 ja 1952 välillä rakennettu nykyisin Vanhan Nauhatehtaan nimellä tunnettu tehdasrakennus, jonka 1900-1920-luvuilla rakennetut osat on suunnitellut Josef Stenbäck ja 1950-luvun laajennukset arkkitehti Kurt Simberg. Killinkoseken vanha Nauhatehdas on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi myös Museoviraston ja Ympäristöministeriön laatimassa julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993). Taajaman ja suunnittelualueen eteläisimmän osan rakennettu ympäristö on 30-50-luvuilla rakennettua tyypillistä jälleenrakennuskauden pientaloaluetta. Vanhempien, vuosisadan alun työväenasuintalojen muodostama raittimiljöö sijoittuu taajaman pääkadun, Inkantien, varteen kirkon ja Työväentalon väliselle osuudelle. Kylätaajaman rakennettu ympäristö on korostuneen erillispientalovaltainen: kerros- ja rivitaloja ei alueella ole kuin muutama Killinpolun ympäristössä. 27 Ramboll Finland Oy
Rakennetun ympäristön visuaalisen kyläkeskuksen, solmukohdan, muodostavat Inkantien puolivälin paikkeilla loivassa mutkassa sijaitsevat Killinkosken työväentalo ja sen vieressä ja vastapäätä sijaitsevat entiset liikekiinteistöt. Toiminnallisesti kyläkeskus on kuitenkin siirtynyt taajaman ainoan myymälän (Siwa) ja sen viereisen Osuuspankkikiinteistön (pankin lisäksi terveydenhoitajan vastaanottopiste) noin 100 m pohjoisemmas. Kuva 23. Tarkastelualueen viemäriverkosto. 28 Ramboll Finland Oy
Kaupalta pohjoiseen Inkantien tilallinen raittimaisuus hajoaa. Raitin itäpuolta hallitsevat koko taajaman identiteetin kulmakivet, Vanha Nauhatehdas (+pihapiirin pienet rakennukset ja Inkantien vastapuolella sijaitseva entinen tehtaanjohtajan asunto Ollela, sekin Josef Stenbäckin suunnittelema) ja nykyisen Inka Oy:n suuri tehdashalli. Vuolteenmäen, Mäntylänkujan ja Ollinkujan rakennukset muodostavat omat erilliset kokonaisuutensa varsinaisen raittimiljöön ulkopuolelle. Suunnittelualueen pohjoisosassa muuhun taajamarakenteeseen vain löyhästi liittyen sijaitsevat Killinkosken koulu, alueen vähäistä herrasmaisempaa rakentamista edustava ns. Miljoonapytinki (1920-l, suunnittelija mahdollisesti Birger Federley) ja muutama muu asuinrakennus sekä varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Pylkkään tila. Tekninen huolto Killinkosken taajama kuuluu kunnallisteknisen huollon piiriin. Alueen sähköverkosto on kattava, mutta esim. viemäriverkosto ei ulotu alueen kaikkiin rakennuksiin (vrt. kuva 23). Paikallisesta vedenpuhdistamosta ollaan luopumassa, siirtoviemäri Virroille on parhaillaan rakenteilla ja valmistunee vuonna 2010. Osalla kiinteistöistä on oma kaivo. Alueen katujen kunnossapidosta ja vuodenaikahuollosta vastaa Virtain kaupunki. Taajamassa ei ole kiinteistökohtaista jätteiden keräystä, vaan niin asukkaat kuin loma-asukkaatkin tuovat jätteensä Uimarannan tuntumassa sijaitsevaan jätepisteeseen, jonka tyhjennyksestä ja ylläpidosta vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Kaavaa varten tehdyn maanomistajakyselyn vastauksista useissa toivottiin jätteidenkeräyspisteen siirtämistä tai siistimistä edustavammaksi. Uimarannan välittömässä läheisyydessä Vuolteenjärven rannalla sijaitsee matkapuhelinoperaattorin masto tukiasemineen. Erityistoiminnot Uimarannan vieressä sijaitsee yksittäinen puhelinmasto tukiasemineen. Suunnittelualueen poikki samoilta kohdin kulkee sähkölinja. Ympäristöhäiriöt Kantatien liikenteen aiheuttamaa melua lukuun ottamatta alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Alueen nykyisen tai aiemman teollisuuden aiheuttamaa mahdollista maaperän saastumista ei ole kaavoituksen yhteydessä erikseen tutkittu. Muilta osin alueella nykyisin sijaitseva teollinen tuotantotoiminta on luonteeltaan ympäristöhäiriöitä (melu, tärinä, haju, pöly) aiheuttamatonta. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on pienehkö ja sosiaaliselta rakenteeltaan homogeeninen. Osa alueen vakituisista asunnoista on ajan kuluessa siirtynyt loma-asumiskäyttöön. Vakituiset ja lomaasunnot sijoittuvat alueelle lomittain, alueelle ei ole muodostunut laajempia erillisiä lomaasuntojen alueita. Kerros- ja rivitalorakentamisen vähyydestä huolimatta suunnittelualueella ei ole havaittavissa varsinaista alueiden erilaistumista myöskään asumismuotojen suhteen. Alueen koettu turvallisuus on hyvä. Maanomistajakyselyn vastauksista välittyi sekä asukkaiden että loma-asukkaiden kotiseuturakkaus, sitoutuminen paikalliseen yhteisöön ja henkeen, jota Killinkosken kyläyhdistyksen ilmeinen toiminta-aktiivisuus osaltaan vahvistanee. Eri väestöryhmien (vanhukset, lapset, nuoret, toimintarajoitteiset, maahanmuuttajat, työssäkäyvät, työttömät tms.) tarpeita ei ole nykyisessä ympäristössä pyritty ainakaan silmiinpistä- 29 Ramboll Finland Oy
västi erikseen huomioimaan. Sekä ikääntyvän (esteetön asuminen, ikäihmisten palvelut) että alakouluikäisen väestön huomioimisesta (skeittiramppi tai muuta varhaisnuorison kokoontumiseen soveltuva toimintapaikka kaupan lähistölle) esitettiin maanomistajakyselyn vastuksissa toiveita. Kuva 24. Maanomistus. Sinipunaisella sävyllä väritetyt maa-alueet ovat Virtain kaupungin omistuksessa, Hautausmaan ja tilan, jolla kirkkorakennus sijaitsee, omistaa Virtain seurakunta. Muut maa-alueet ovat yritysten tai yksityishenkilöiden omistuksessa. 30 Ramboll Finland Oy
3.1.4. Maanomistus Alueen suurimmat maanomistajat ovat Virtain kaupunki ja Finsilva Oy. Suurimmalta osin alue on yksityisessä omistuksessa. Virtain kaupungin kaava-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä omistamat maa-alueet on osoitettu oheisessa karttakuvassa (kuva 24). 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntahallitus päätti 18.12.2007, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan täydentämiseksi käynnistetään vaihekaavoitus ja jatketaan sen pohjaksi mm. seuraavia asiakokonaisuuksia koskevaa selvitystyötä: ampumaradat, moottorikelkkareitit, keskusjätevedenpuhdistamo, vesi- ja jätevesihuollon sekä jätehuollon pitkän aikavälin tarpeisiin liittyvät tekijät, kiviaineshuollon ja energiahuollon aluevaraukset, tulvariskialueet sekä liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät erityiskysymykset. Kuva 25. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (vahvistettu 29.3.2007) Killinkosken kohdalta. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue käsittää lähes koko taajamamerkinnällä (ruskea väri ja kirjainmerkintä A) osoitetun alueen. 31 Ramboll Finland Oy
Käynnissä ovat parhaillaan seuraavat vaihemaakuntakaavat: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto), luonnosvaiheessa (luonnos 14.4.2009, ei merkintöjä Killinkosken alueella) Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka), esivalmisteluvaiheessa Kolmannen vaihekaavan (Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (keskusjätevedenpuhdistamo)) laadinta on maakuntahallituksen päätöksellä (9.6.2009) keskeytetty kunnes hankkeen toteutumisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja sijoituspaikka ovat varmistuneet. Maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue on asumisen ja muiden taajamatoimintojen aluetta (A). Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Alueen sisällä on vielä erikseen merkitty paikalliskeskus (ympyröity pieni a-kirjain). Pääosa suunnittelualueesta on myös valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (MAv023). 3.2.2. Yleiskaava Alueella ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa. Aiemmin aluetta koskien laaditut yleiskaavalliset tarkastelut (yleiskaavatason luonnoksia) otetaan huomioon tarpeen mukaan. 3.2.3. Asemakaava Alueelle aiemmin laadittu asemakaava (Killinkoski, Rakennuskaava 1:2000 osalle Toisveden kylää Virtain kunnassa, 28.9.1973, Hämeen lääninhallitus 21.12.1973) on vanhentunut. Ote voimassa olevasta kaavasta on selostuksen liitteenä (liite 3, Muutettava kaava). 3.2.4. Pohjakartta ja kiinteistöjako Asemakaavan pohjakarttana käytetään Virtain kaupungin digitaalista asemakaavan pohjakarttaa (laadittu tämän asemakaavatyön pohjaksi). 3.3. Selvitykset ja inventoinnit 3.3.1. Rakennuskannan inventointi Killinkosken kylätaajaman rakennuskannan inventointityö suoritettiin alkuvuodesta 2009 (Arkinor Oy / Outi Palttala, 2009) Killinkosken kyläyhdistys ry:n toimeksiannosta tulevaa asemakaavan uudistustyötä silmälläpitäen. Inventointiraportissa todetaan alueen rakennuskannan kokonaisuutena edustavan moniarvoista ja -ilmeistä maaseudulle kasvanutta teollisuusyhdyskuntaa. 32 Ramboll Finland Oy
Arvotusperusteet Inventoinnissa rakennuksia on tarkasteltu ja arvotettu seuraavin perustein: 1. Arkkitehtoniset, rakennushistorialliset ja rakennusperinteiset arvot - rakennustaiteellinen arvokkuus/merkitys - puhdaspiirteisyys - arkkitehtonisen tyylin edustaminen Rakennustaiteellisesti arvokkaiksi rakennuksiksi inventoinnissa luokitellaan Josef Stenbäckin suunnittelemat kirkko, teollisuusrakennukset ja asuinrakennukset sekä alunperin Enqvist Oy:n edustustilaksi rakennettu ns. Miljoonapytinki, joka mahdollisesti on Federleyn suunnittelema. Killinkosken taajaman työväen asuinrakennuksissa on piirteitä perinteisestä talonpoikaisrakentamisesta ja 1920-luvun klassismista. Rakennusteknisesti arvokkaaksi (rakennukset, joissa on käytetty teknisesti mielenkiintoisia, aikanaan uusia tai uniikkeja ratkaisuja) luokitellaan osa vanhan nauhatehtaan rakennusosista, joissa käytetyistä rakenteista mainitaan inventoinnissa mm. pystyhirsiseinät, lasirakenteiset kattolyhdyt sekä varhaiset betonirakennustekniikan sovellukset, mm. savupiipun liukuvalu. Rakennusperinteisiä arvoja (oman aikakautensa edustavuus) katsotaan olevan oman ryhmänsä muodostavilla Vuolteenmäen rakennuksilla, pienillä 1900-luvun alun työväenasuinrakennuksilla ja kookkaammilla 1920-luvun asuinrakennuksilla sekä useamman perheen hellahuoneasuinrakennuksilla, joita tosin on säilynyt hyvin vähän. 2. Ympäristöarvot - maisemallinen tai kaupunkikuvallinen merkittävyys - kuuluminen osana laajempaan ympäristökokonaisuuteen - rakennuksen näkyminen ympäristöön / oman maisemallisen kokonaisuuden muodostaminen Ympäristöarvoiltaan merkittävinä on inventoinnissa painotettu Inkantien eri osien näkymäalueita. 3. Historialliset arvot - asutushistoria - teollisuushistoria - kauppa- ja liikennehistoria - sivistyshistoria - aatehistoria - henkilöhistoria - sosiaalihistoria Killinkosken asutusvaiheet koostuvat agraariyhteiskunnan vaiheesta (1550-1880-luvut, sen jälkeen teollisen ajan rinnalla), työväen ja tehtaiden johtajien asutuksen ajasta ja uuden rakentamisen vaiheesta (asuinkerrostalot, uudet pientalot). Holmin nauhatehdas oli ensimmäinen nauhatehdas Suomessa. Enqvistin massatehdas tuotti 1920-30-luvuilla viidenneksen koko Suomen puuhiokkeesta. Historiallisesti merkittäviä ovat myös tehtaiden vesivoimaa hyödyntävät tekniset ratkaisut ja kummankin tehtaan patruunavaiheen aikainen toiminta alueen kehittämiseksi. 33 Ramboll Finland Oy
Sosiaalihistoriallisesti arvokkaita ovat työväen ja toisaalta tehtaan johdon ja keskijohdon sekä papin ja lääkärin tapaisten pienen taajaman tyypillisten toimijoiden asuinkulttuuriin liittyvät rakennukset ja ympäristöt, joihin kuuluvat rakennusten lisäksi pihapiirit kokonaisuutena, pihakasvit sekä asuinrakennusten sisätilaratkaisut ja yksityiskohdat. Joillakin yksittäisillä rakennuksilla on lisäksi merkitystä sivistyshistorian (koulu), aatehistorian (työväentalo) ja henkilöhistorian (Edith ja Carl Neun toiminta alueella) näkökulmista. Arvojen ominaisuuksia on inventoinnissa tarkasteltu mm. edustavuuden, tyypillisyyden, harvinaisuuden, säilyneisyyden, yhtenäisyyden ja kerroksellisuuden näkökulmista. Arvoluokitus Rakennusinventoinnissa rakennukset, rakennusryhmät ja/tai aluekokonaisuudet luokitellaan neljään arvoluokkaan: I, II, III ja paikallista merkittävyyttä. Arvoluokka I Inventoinnin ohjeen mukaan arvoluokan I alueet tulee säilyttää ja rakennusten kunnosta huolehtia rakennusperinnön hoidon menetelmin. Uudisrakentamista I-arvoluokan alueille tulee välttää. Elinkeinoon tarvittavan ja siihen liittyvän uudisrakentaminen voidaan kuitenkin sallia, mikäli se toteutetaan vanhan rakennuskannan ja maisemarakenteen ehdoilla. Arvoluokkaan on arvotetut kohteet ja niiden vaalittavat ominaispiirteet ovat - Miljoonapytinki (Annola, 936-406-25-78-2); o arvot / ominaispiirteet: teollisuushistoria / edustustila, arkkitehtuurin historia (vahvistamattoman tiedon mukaan Federleyn suunnittelema), edustavuus, arkkitehtoninen tyyli, rakennusperinne, miljöökokonaisuus; o suojelutavoite koskee erityisesti seuraavia piirteitä: kaakeliuunit, väliovet ja muu alkuperäisenä säilynyt kiinteä sisustus, sisätilojen tilajärjestelyt, alkuperäisenä säilynyt ulkoasu mukaan lukien kattomuoto (aumattu mansardi, jossa räystäällä loivemmat viisteet) kattolyhtyineen, ikkuna-aukotus ja ruutujako, julkisivumateriaali (pystyrimalauta), katemateriaali (betonitiili) ja eklektisen klassismin tyylisuuntaa edustavat rakennus- ja rakenneosat ja koristeet detaljeineen (avokuisti, terassin pyöreät pilarit, kattolyhtyjen yläkoristeiden kaaret jne.). Vanhoja rakennusosia ei tulisi tarpeettomasti uusia. - Vuolteenmäen (936-406-25-43) rakennukset; o arvot / ominaispiirteet: agraarihistoria, teollisuushistoria / työväen asuminen, rakennusperinne, miljöökokonaisuus; rakennukset kuuluvat Killinkosken vanhimpiin. Vuolteenmäen talousrakennukset eivät nykyisin sijaitse alkuperäisillä paikoillaan, eikä niiden alkuperäisiä käyttötarkoituksia tunneta tarkemmin. o suojelutavoite koskee erityisesti seuraavia piirteitä: rakennukset kaikkineen (ikä, paikallis-, agraari-, teollisuushistoria ja työväen asuinhistoria), rakennusten sijoittuminen tontilla sekä suhteessa pohjoispuolella sijaitseviin naapuritontin rakennuksiin ja rakennusryhmän siten luoma pihapiirin miljöökokonaisuus, julkisivumateriaalit (hirsi, pystyrimalauta), katemateriaali (betonitiili), kattomuoto (harja), julkisivuväritys (punamulta), ikkunajako, ikkunoiden ruutujako ja kehyskoristeet, avokuistit - Killilän (936-406-25-62) rakennukset edellisen pihapiirin jatkeena; o arvot / ominaispiirteet: kuten edellä (Vuolteenmäki) o suojelutavoitteet: kuten edellä (Vuolteenmäki) - Vanha nauhatehdas (936-406-25-72); o arvot / ominaispiirteet: valtakunnallisesti arvokas teollisuusympäristö, maaseudulle syntynyt teollisuusmiljöö ja hyvin säilynyt, kerrostunut teollisuusarkkitehtuuri, teollisuushistoria, arkkitehtuurin historia (arkkitehti Josef Stänbeck), arkkitehtoninen kokonaisuus, inventoinnissa tarkemmin luetellut rakennustekniset ja 34 Ramboll Finland Oy