INNOSTUKSEN SPIRAALI Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke 1) Innostuksen Spiraali -hankkeen tausta Innostuksen spiraali Työterveyslaitoksella (2011 2016) toteutettavan Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökohtana on Tuottavuuden pyöreän pöydän (ks. liite 1, Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelma ja Tuottavuuden pyöreä pöytä) aloite suurimittaisesta työelämän laadun ja tuottavuuden lisäämiseen tähtäävästä tutkimuksesta koskien työn imua ja sitä edistäviä työn positiivisia tekijöitä. Tämän suurimittaisen hankkeen tavoitteena on toteuttaa tutkimus kymmenillä (jopa 150:llä) yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla. Ensimmäisen, suomalaisten työpaikkojen työhyvinvointia kartoittavan, tutkimusvaiheen jälkeen mahdollisimman monella mukana olleella työpaikalla toteutetaan voimavarasuuntautuneita kehittämishankkeita ja myöhemmin niiden vaikuttavuutta arvioidaan seurantatutkimuksella. Lisäksi myös ensimmäisen vaiheen kyselytutkimuksesta tullaan toteuttamaan suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin kehitystä kartoittava seurantatutkimus. 2) Innostuksen Spiraali -hankkeen tavoitteet ja käytännön toteutus Työterveyslaitoksella toteutettavan Innostuksen Spiraali -hankkeen teoreettisena viitekehyksenä on positiivinen työ- ja organisaatiopsykologia. Sen mukaisesti selvitämme yritysten ja muiden organisaatioiden sekä niiden työntekijöiden potentiaalisia ja todellisia voimavaroja ja vahvuuksia, joiden turvin on mahdollista selvitä muutosten ja vaikeuksienkin keskellä. Voimavaralähtöisen positiivisen työn tutkimuksen lähtökohtia ja seurauksia olemme tarkemmin esitelleet Tuottavuuden pyöreän pöydän aloitteesta ja TSR:n tuella toteutetussa katsauksessa "Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää" (Hakanen, 2009: http://www.tsr.fi/tsarchive/files/selvityksia/tsr_tata_on_tutkittu2009.pdf ). Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, faksi 030 474 2779, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi
2/7 Tavoitteet Innostuksen Spiraali -hankkeen alustavina sisällöllisinä tavoitteina on: Tunnistaa keskeisimmät työn imua, innovatiivisuutta, hyvää työssä suoriutumista ja työssä jatkamista edistävät työn voimavarat eri töissä, aloilla ja organisaatioissa. Onko organisaatiosta riippumattomia yhteisiä avainvoimavaroja? Millaisia ainutkertaisia voimavaroja työpaikalla voi olla ja miten niitä voidaan vahvistaa? Selvittää työhyvinvoinnin kokonaiskuvaa työpaikoilla: miten yleisiä työn imu, työuupumus, työhön leipääntyminen ja stressi ovat suomalaisissa organisaatioissa tällä hetkellä? Selvittää mahdollisuuksien mukaan organisaatiorekistereihin pohjautuen työhyvinvoinnin ja työyksikköjen tuloksellisuuden yhteyksiä. Tarkastella, minkä verran työn imu, työpaikkojen innovatiivisuus ja työssä jatkaminen ovat yhteydessä yksilöllisiin kokemuksiin työoloista ja minkä verran puolestaan työyhteisöistä ja organisaatioista riippuviin yhteisiin piirteisiin. Kehittää ja testata suomenkielinen versio voimaannuttavan johtajuuden, ns. palvelevan johtamisen menetelmästä (Servant leadership; Van Dierendonck & Nuijten, painossa) sekä selvittää palvelevan johtamisen merkitys työn imulle, innovatiivisuudelle, työssä suoriutumiselle ja työssä jatkamiselle. Kartoittaa työn yksilöllisen muokkaamisen (Job crafting; Wrzesniewski & Dutton, 2001) ja kehittämisen edellytyksiä ja myönteisiä seurauksia. Voiko työntekijä muokata työtään paremmin itselleen sopivaksi? Selvittää, sitoutuvatko eri sukupolvet eri asioihin työssä. Sitoutuvatko Y-sukupolvi ja esimerkiksi yli 50-vuotiaat työntekijät samoihin asioihin? Muodostaa tiedon levittämistä, toisilta oppimista ja tutkimusta edistävä ainutlaatuinen Innostuksen Spiraali -verkosto osallistuvista yrityksistä ja julkisista organisaatioista. Verkostoon voi osallistua eri tavoin ohjelman eri vaiheissa siten, että otetaan huomioon myös yritysten ja julkisten organisaatioiden omat tarpeet ja mahdollisuudet. Tutkimuksen tulokset raportoidaan työpaikoille kirjallisesti. Lisäksi työpaikoilla on hankkeen aikana mahdollisuus osallistua alueittain järjestettävään yhteiseen palautetilaisuuteen. Lisäksi työpaikat voivat erillistä maksua vastaan tilata oman palautetilaisuuden ja työryhmäkohtaisia tuloskoosteita. Tutkimustuloksia hyödynnetään myös työpaikoille tarjottavien maksullisten kehittämishankkeiden suunnittelussa ja suuntaamisessa. Kehittämishankkeiden yleisenä tavoitteena on vahvistaa työyhteisöjen myönteisiä voimavaroja, vuorovaikutusta ja toimintatapoja. Myöhemmin toteutettavassa seurantatutkimuksessa (vuonna 2014) kaikille ensimmäisessä vaiheessa mukana olleille työpaikoille selvitetään sekä kehittämistoimien vaikuttavuutta että seurantatutkimuksen tulosten pohjalta laajemmin muutoksia työntekijöiden ja työpaikkojen voimavaroissa ja hyvinvoinnissa.
3/7 Aikataulu ja toteutus Tavoitteenamme on, että Innostuksen Spiraali -hanke koostuu kolmesta erillisestä toiminta- ja rahoitusvaiheesta: 1. vaihe: Suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaiskuva, TSR (2011 2012) 2011: 1. helmikuuta 1,5 2 vuoden rahoitushakemus TSR:lle. Lisäksi rahoitushakemus valtion työsuojelurahastolle valtion henkilöstöä varten. 2011 2012: TSR:n rahoituksen turvin käynnistetään hanke (organisaatioiden rekrytointi, aineiston keruu, alustavat analyysit, palautteet, raportointi). vaiheen tavoitteena on: selvittää suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaiskuva, miten työpaikoilla voidaan selvittää työpaikka- ja työntekijätason ilmiöiden suhteellista merkitystä hyvinvoinnille ja innovatiivisuudelle tunnistaa työn keskeisimmät voimavarat (muun muassa palvelevan johtamisen ulottuvuuksien merkitys) tutkia työn yksilöllisen muokkaamisen käsitettä selvittää eri sukupolvien työhön sitoutumisen eroja vaiheen tuotokset: raportti suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin tilasta ja sen keskeisistä voimavaroista organisaatiotason tuloskoosteet työhyvinvointia kuvaava organisaatioindeksi palvelevan johtamisen -konsepti alueittain järjestettävät palautetilaisuudet alustava tieteellinen raportointi kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla 2. vaihe: Työyhteisöjen interventio- ja suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin seurantatutkimus, Tekes (2013 2015) 2013: valitaan osa organisaatioista interventiotutkimukseen, jossa interventiona esim. Työn imu -polku, Tuura, Palveleva johtaminen -konsepti, fyysisen työkyvyn tukeminen. 2014: intervention seuranta 2014: työhyvinvoinnin muutosten seuranta (seurantatutkimus) kaikille ensimmäiseen tutkimukseen osallistuneille
4/7 2015: tulosten raportointi vaiheen tavoitteena on: vahvistaa työyhteisöjen myönteisiä voimavaroja, vuorovaikutusta ja toimintatapoja selvittää kuinka erilaiset työpaikoilla toteutettavat interventiot vaikuttavat organisaatioiden innostavuuteen ja toimivuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin selvittää, miten suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin tila on kehittynyt vaiheen tuotokset: palvelevan johtamisen -konseptin ympärille kehitetty valmennusohjelma esimiehille organisaatiotason kooste intervention toteutuksesta ja sen vaikutuksista raportti interventioiden vaikuttavuudesta organisaatioiden innostavuuden ja toimivuuden kehittämiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin kansainvälinen tieteellinen raportointi alan lehdissä käynnistyy raportti suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin nykytilasta ja sen kehityksestä 3. vaihe: Tieteellinen viitekehys, Akatemia (2016-) 2016-: tieteellisten artikkelien työstäminen vaiheen tavoitteena on: tieteellinen raportointi kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa hankkeen tuloksista kertominen kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla vaiheen tuotokset: kansalliset ja kansainväliset artikkelit luennot, koulutukset, kongressiesiintymiset Innostuksen Spiraali -tutkimus- ja kehittämishanke Suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaiskuva TSR 2011-2012 Työyhteisöjen interventioja työhyvinvoinnin seurantatutkimus TEKES 2013-2015 Tieteellinen viitekehys Akatemia 2016-
5/7 Osallistujat: Koko hankkeen ajan ovat mukana TTL:ssä seuraavat henkilöt: Jari Hakanen (vastuullinen tutkija) Piia Seppälä (tutkija) Krista Pahkin (projektipäällikkö) Anna Vanhala (kehittämiskonsultti) Maija Vattulainen (vanhempi konsultti) Lisäksi ensimmäisen tutkimusvaiheen toteutukseen haetaan rahoitus 1 2 tutkijalle (esim. käytännön koordinoinnit yritysten kanssa, raportit työpaikoille). Innostuksen Spiraali -hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Kokonaiskuvaa kartoittavassa ensimmäisessä tutkimusvaiheessa sekä seurantatutkimuksessa tehdään yhteistyötä olemassa olevan kansallisen ja kansainvälisen tutkijaverkoston kanssa. Alustavasti yhteistyöstä on sovittu mm. European Business Schoolin, Hankenin ja Utrechtin yliopiston tutkijoiden kanssa. Hankkeessa kerätyn aineiston analysointiin osallistuu myös muita Työterveyslaitoksen tutkijoita. Interventio- ja seurantavaiheeseen osallistuu useita Työterveyslaitoksen mm. Työyhteisöpalvelut-tiimin kehittämiskonsultteja. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös muiden palvelujatuottavien tahojen kanssa.
6/7 3) Innostuksen Spiraali -hankkeen käytännön merkitys Innostuksen spiraali -hanke hyötyy Palje-ohjelmaan kuulumisesta siten, että sen kautta viestintä työpaikoille moninkertaistuu, sillä viestintä on mahdollista toteuttaa oman tiedotustoiminnan lisäksi Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman kautta (esim. seminaarit päättäjille, jäsenlehdet, sihteeristön katsaukset). Siten mahdollisuudet tavoittaa käytännön toimijat ja tutkimustulosten levittäminen laajenevat. Tutkimuksen ensisijainen hyöty onkin sen laaja vaikuttavuus. Tavoitteena on tehdä ikään kuin kuperkeikka suomalaisilla työpaikoilla: ajatus- ja toimintamallinen siirtäminen pois negatiivisesta ja kohti voimavaralähtöistä myönteistä lähestymistapaa. Hankkiudutaan eroon syyllistämisestä ja suuntaudutaan kohti "toinen toisiaan vahvistaa" -kulttuuria. Innostuksen spiraali -hankkeeseen mukaan tulevat yritykset taas hyötyvät monitieteisestä verkostoyhteistyöstä eri Palje-osahankkeiden välillä. Tavoitteena on nimittäin hyödyntää verkostojen ja osahankkeiden tuottamaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja jalostaa se tuotteiksi tai kehittämispalveluiksi, kuten esimerkiksi tässä osahankkeessa kehitettävät organisaatioindeksi ja palvelevan johtamisen -konsepti. Lisätietoja hankkeesta: Piia Seppälä Tutkija Piia.Seppala@ttl.fi Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh: 030 474 2467, 043 824 4216 Jari Hakanen Vanhempi tutkija Jari.Hakanen@ttl.fi Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh: 030 474 2453 Krista Pahkin Tiimipäällikkö Krista.Pahkin@ttl.fi Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh: 030 474 2424, 046 850 7717
7/7 Liite 1: Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelma ja Tuottavuuden pyöreä pöytä Tuottavuuden pyöreä pöytä perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi ja se koostuu työmarkkinakeskusjärjestöistä sekä tuottavuusyhteistyötoimijoista (SAK, EK, STTK, Kunnallinen työmarkkinalaitos, AKAVA, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinalaitos sekä TTK, TTL, Tekes, ja TSR). Vuonna 2009 Tuottavuuden pyöreä pöydän sihteeristö aloitti Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman suunnittelun ja ohjelman hankkeet toteutetaan vuosina 2011 2013. Laajaalaisena tavoitteena on edistää tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimus- ja kehittämisohjelma on suunniteltu siten, että tutkimuksesta kiinnostuneet yritykset, julkishallinnon organisaatiot ja toimialat voivat osallistua siihen joko käynnistämällä omia kehityshankkeitaan tai työskentelemällä yhteistyössä tutkijoiden ja kehittämisasiantuntijoiden kanssa. Palje-ohjelma toteutetaan siis erillisinä tutkimus- ja kehittämishankkeina, jotka suunnataan käytännönläheisesti työpaikkakohtaisen kehittämisen tueksi. Lisätietoja Palje-ohjelmasta: Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelma