Ulla Taipale-Lehto VOSE-PROJEKTISSA KEHITETYN ENNAKOINTIMALLIN KUVAUS
Sisällys VOSE-ENNAKOINTIPROSESSI 1 1 Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen 3 2 Taustaselvityksen laatiminen ennakoitavasta alasta 4 3 Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely 5 31 Ensimmäinen ennakointityöpaja: Tulevaisuuden muutosvoimien valitseminen 5 4 Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukko-menetelmää hyödyntäen 6 41 Toinen ennakointityöpaja: Tulevaisuustaulukko ja skenaariot 6 5 Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista 7 51 Kolmas ennakointityöpaja: Skenaarioiden täydentäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely matkailu- ja ravitsemisalan osa-alueittain 7 52 Neljäs ennakointityöpaja: Osaamistarpeiden määrittely ammattiryhmittäin 9 6 Raportointi ja tiedon levittäminen 10 61 Päätöskokous 10 62 Osaamistarveraportti 10 7 Eri toimijoiden roolit ennakointiprosessissa 10 8 Ennakointiprosessin arviointia 11 LIITE 1 LIITE 2 TEM-TrendWikin kuvaus C&Q-professionin kuvaus
VOSE-ENNAKOINTIPROSESSI Opetushallituksessa toteutetun Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin tavoitteena oli kehittää toimintatapa osaamistarpeiden ennakointiin VOSE-projekti toteutettiin Opetushallituksessa sen rahoittamana Euroopan sosiaalirahaston tuella 162008 3152012 Tietoja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista hyödynnetään kehittämistyössä, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tulevaisuuden työelämän tarpeita Tietoja tarvitaan tutkintojen ja tutkintojen perusteiden sekä opetussuunnitelmien ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseen Keskeisimpiä hyödynsaajia ovat opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla voidaan hyödyntää ennakointityön tuloksia Lopullisena hyödynsaajana on luonnollisesti työelämä, niin työnantajat kuin työntekijätkin, kun koulutuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Ennakointimallin kehittäminen aloitettiin VOSE-projektissa kartoittamalla erilaisia ennakoinnin toimintamalleja Suomessa ja eräissä EU-maissa 1 Kehittämistyössä hyödynnettiin työseminaareja, joihin kutsuttiin laajasti eri sidosryhmiä keskustelemaan ennakointimalliin liittyvistä yksityiskohdista ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia Ennakointimallia testattiin kolmella eri alalla, jotka olivat kiinteistö- ja rakentamisala, lasten päivähoito ja perhetyön sektori (ruotsinkielinen pilotti) sekä matkailu- ja ravitsemisala Nämä toteutetut ennakointiprosessit ja niiden tuottamat ennakointitulokset on raportoitu osaamistarveraporteissa 2 Kehitetty ennakointimalli perustuu alaa monipuolisesti edustavan asiantuntijaryhmän työskentelyyn VOSE-projektissa toteutetuissa ennakointiprosesseissa on asiantuntijaryhmissä mukana ollut työnantajien ja työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen sekä tutkimussektorin ja hallinnon edustus Viimeisimmässä eli matkailu- ja ravitsemisalaa koskevassa ennakointiprosessissa keskeisenä toimijana oli matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunta, jota täydennettiin muilla alan asiantuntijoilla Lisäksi viimeisimpään ennakointiprosessiin koottiin taustatiedoksi myös muiden alojen koulutustoimikuntien näkemyksiä tukemaan työtä ja rikastamaan käsityksiä matkailuja ravitsemisalan sekä muiden alojen välisistä rajapinnoista tulevaisuudessa VOSE-projektissa kehitetty osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamalli sisältää seuraavat vaiheet: 1 Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen 2 Taustaselvityksen laatiminen ennakoitavasta alasta 3 Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely 4 Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen 5 Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista 6 Raportointi ja tiedon levittäminen Ennakointiprosessi pelkistettynä on esitetty kuviossa 1 1 Selvitys ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista löytyy VOSE-projektin Internet-sivuilta http://wwwophfi/download/117282_voseselvitys_ammatillisten_osaamistarpeiden_ennakointimallitpdf 2 Osaamistarveselvitykset löytyvät myös hankkeen sivuilta http://wwwophfi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti/julkaisut 1
Kuvio 1 VOSE-ennakointiprosessi Ennakointiprosessi alkaa alan rajaamisella, jolloin päätetään ennakoinnin kohde Itse ennakointityötä varten kootaan asiantuntijaryhmä, joka edustaa monipuolisesti alan koulutusta, työelämää, tutkimusta ja tarvittaessa myös hallintoa Ennen ennakointityön alkamista ennakoitavasta alasta laaditaan taustaselvitys, johon kootaan tietoa muun muassa alan nykytilanteesta, alaan liittyvästä koulutuksesta ja alaa koskevasta aiemmin tuotetusta ennakointitiedosta Ennakointityön tueksi on hyvä olla koottuna myös tietoa yleisempien yhteiskuntaa ja työelämää koskevien tulevaisuushankkeiden tuloksista Varsinainen ennakointityö tapahtuu ennakointityöpajoissa, joissa asiantuntijaryhmä valitsee ensin alan tulevaisuuteen vaikuttavat keskeisimmät muutosvoimat, laatii tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen alaa koskevia vaihtoehtoisia skenaarioita ja johtaa sitten näistä skenaarioista tulevaisuuden osaamistarpeita sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi Ennakointityön aikajänteenä on 10 15 vuotta nykyhetkestä tulevaisuuteen VOSE-projektin viimeisimmässä ennakointiprosessissa ennakointiryhmä kokoontui kuusi kertaa, mikä saatujen kokemusten perusteella on minimimäärä tapaamisia Järjestäytymiskokouksessa esitetään työn tavoitteet, sovitaan työskentelytavoista ja käydään läpi tulevan ennakointiprosessin kulku Tämän jälkeen järjestetään neljä koko päivän kestävää ennakointityöpajaa Lopuksi pidetään päätöskokous, jossa vielä täsmennetään raportoitavat tulokset VOSE-projektissa saatujen kokemusten perusteella sopiva kesto prosessille, eli aika siitä, kun alan rajauksesta on alustavasti päätetty siihen, kun työn tulosten raportoimiseen tarvittava materiaali on koossa, on noin 4 6 kuukautta Prosessin kesto riippuu tietenkin myös siitä, miten intensiivisesti työtä koordinoivien henkilöiden on mahdollista kohdistaa työpanostaan kulloinkin toteutettavaan ennakointiprosessiin, tehdä taustatyötä, valmistella ennakointityöpajoja sekä toteuttaa loppuraportointi Työpajojen välillä on kuitenkin syytä olla vähintään kaksi viikkoa aikaa, jotta ehditään raportoida edellisen työpajan tuotokset, koota tarvittava palaute ja valmistella taustamateriaali seuraavaa työpajaa varten 2
Kuukausi Prosessin vaihe x x + 1 x + 2 x + 3 x + 4 x + 5 Alan valinta o Ennakointiryhmän kokoaminen Taustaselvitys ennakoitavasta alasta Ennakointiryhmän aloituskokous o 1 Ennakointityöpaja Muutosvoimat o 2 Ennakointityöpaja Tulevaisuustaulukot ja skenaariot o 3 Ennakointityöpaja Skenaarioiden täydentäminen + osaamistarpeet osa-alueittain o 4 Ennakointityöpaja Osaamistarpeet ammattiryhmittäin + kehittämisehdotukset o Ennakointiryhmän päätöskokous o Loppuraportointi Tiedon levittäminen Kuvio 2 VOSE-ennakointiprosessin vaiheiden ajoitus Kuviossa 2 on esitetty VOSE-ennakointiprosessin päävaiheiden jakautuminen ajallisesti noin puolen vuoden ajanjaksolle Prosessi on mahdollista resursoinnista ja eräistä muista seikoista riippuen (esim onko taustaselvitysten materiaalia jo valmiiksi koottuna) toteuttaa myös lyhyemmässä ajassa Seuraavaksi on kuvattu VOSE-projektissa kehitetty ja testattu ennakoinnin toimintamalli vaiheittain Ennakointimallin eri vaiheita on luonnollisesti mahdollista muokata tilanteen ja tarpeiden mukaan ja ennakointityöpajoissa voidaan käyttää erilaisia osallistavia ryhmätyömenetelmiä 1 Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen Ennen kuin varsinainen ennakointityö alkaa, on syytä rajata ennakoitava ala Tämä helpottaa jatkossa sitä, että osaamistarpeissa päästään mahdollisimman konkreettisiin osaamisiin Esimerkiksi VOSE-projektin kiinteistö- ja rakentamisalaa koskevassa ennakointipilotissa sovittiin muun muassa kiinteistönvälittäminen ja rakennustuoteteollisuus jätettäväksi pois tarkastelusta Rajaaminen helpottaa myös taustatiedon kokoamista Alan rajaamisella on hyvät ja huonot puolensa Jos ennakoinnin kohde pidetään hyvin laajana, tulevat ennakoinnin kohteena olevan alan rajapinnat muihin aloihin ehkä monipuolisemmin huomioitua Toisaalta hyvin väljä alan rajaaminen edellyttää erittäin laajan taustaaineiston kokoamista ja analysointia, työskentelyn kannalta ehkä jopa liiankin suuren asiantuntijajoukon (ennakointiryhmän) kokoamista, minkä lisäksi, kuten edellä on mainittu, hyvin väljästi rajatun ennakoinnin kohteen käsittely johtaa helposti siihen, että ennakoidut osaamistarpeet jäävät varsin yleiselle tasolle Varsinainen ennakointityö tapahtuu ennakoitavan alan asiantuntijoista kootussa ennakointiryhmässä Ennakointiryhmässä tulee olla edustettuna mahdollisimman laaja alan asiantuntemus Optimaalinen koko ennakointiryhmälle on 20 30 henkilöä Ennakointiryhmässä 3
tulee olla mukana alan työnantajien ja työntekijöiden (toimiala- ja henkilöstöjärjestöt, työmarkkinajärjestöt), kaikkien koulutusasteiden (toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) sekä alan tutkimuksen edustus Lisäksi ennakoitavaan alaan liittyvä hallinnon edustus 3 tulee myös huomioida kokoonpanossa ja keskushallinnon osalta mukana tulee myös olla ennakoitavan alan tutkintojen perusteista vastaava henkilö (OPH) Lisäksi mukaan olisi hyvä saada alan yrittäjiä ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijoita Alan asiakkuusnäkökulmakin tulisi saada edustetuksi ennakointiryhmään VOSE-projektin kahdessa ensimmäisessä ennakointiprosessissa ennakointiryhmät koottiin asiantuntijoiden avustuksella Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa ennakointiryhmä muodostettiin matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunnasta, jota täydennettiin muilla alan asiantuntijoilla 4 Kaikkien ennakointiryhmien kokoonpanot selviävät edellä mainittujen osaamistarveraporttien liitteistä Kaikki ennakointiprosessit alkoivat järjestäytymiskokouksella, joissa käytiin läpi työn tavoitteet ja sovittiin työskentelytavat Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmälle myös ilmoitettiin heti työn aluksi kaikkien tulevien ennakointityöpajojen ajankohdat, mikä osoittautui hyväksi käytännöksi 2 Taustaselvityksen laatiminen ennakoitavasta alasta Ennakointityön tausta-aineistoksi VOSE-projektissa koottiin tietopaketit kulloinkin ennakoinnin kohteena olleesta alasta ja asiantuntijat saivat perehtyä niihin ennen varsinaisen ennakointityön alkamista Selvityksiin koottiin muun muassa alaa koskevaa tilastotietoa, tietoa alan toimijoista sekä alaa koskevien, aiemmin toteutettujen ennakointihankkeiden tuloksia 5 Käytössä on hyvä olla myös tietoa tuoreimpien, yleisten yhteiskuntaa ja työelämää koskevien tulevaisuusaiheisten hankkeiden keskeisistä tuloksista, kuten niissä esitetyistä tulevaisuuden kannalta keskeisistä muutosvoimista VOSEn kiinteistö- ja rakentamisalaa sekä lasten päivähoitoa käsittelevissä ennakointipiloteissa tällaisten ajankohtaisten hankkeiden tuloksia esiteltiin ensimmäisessä ennakointityöpajassa Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointia varten aiheesta laadittiin kirjallinen kooste, joka on nyt myös muiden kyseistä tietoa tarvitsevien käytössä 6 3 Esimerkiksi VOSE-projektin kiinteistö- ja rakentamisalan ennakoinnissa hallintoa edusti asiantuntija ympäristöministeriöstä ja matkailu- ja ravitsemisalan ennakoinnissa työ- ja elinkeinoministeriön edustaja 4 Joskin myös kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmässä oli mukana muutamia henkilöitä, jotka toimivat myös koulutustoimikunnissa 5 Laaditut taustaselvitykset ovat ladattavissa Internetistä http://wwwophfi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti/julkaisut 6 Selvitys keskeisistä tulevaisuuden muutostekijöistä http://wwwophfi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti/julkaisut 4
3 Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely Ensimmäisen varsinaisen ennakointityöpajan tavoitteena on löytää vähintään 10 keskeistä muutostekijää 7, jotka tulevat vaikuttamaan alan tulevaisuuteen 31 Ensimmäinen ennakointityöpaja: Tulevaisuuden muutosvoimien valitseminen Tausta-aineistoksi ennakointiryhmälle ennen ensimmäistä ennakointityöpajaa oli toimitettu tutustuttavaksi edellä mainitut taustaselvitykset Niiden keskeisimmät tulokset myös esiteltiin ennakointityöpajassa Lisäksi ensimmäisessä työpajassa vielä kerrattiin ennakointiprosessin tavoite, kulku ja siinä käytettävät käsitteet, kuten muutostekijä, tulevaisuustaulukko, skenaario jne VOSE-projektin matkailu- ja ravitsemisalan ensimmäisessä ennakointityöpajassa kukin osallistuja mietti ensin muutostekijöitä itsekseen Yksilöideoinnin jälkeen ryhmästä muodostettiin parit, ja parit työstivät yhteisen vähintään seitsemän muutostekijän listan Tämän vaiheen jälkeen he suorittivat muutostekijöille nk PESTE-tarkastelun 8, jossa varmistettiin että poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tekijät on huomioitu muutostekijöitä valittaessa eli kaikista edellä mainituista luokista oli ainakin yksi muutostekijä, ja että muutostekijälista on riittävän kattava Seuraavassa vaiheessa kaksi paria muodosti aina yhden ryhmän, joissa parien kokoamat muutostekijät sijoitettiin nelikenttään sen mukaan kuinka merkittäviä muutostekijät ovat alan kannalta sekä kuinka todennäköisenä tai epävarmana muutostekijä nähtiin Lopuksi kaikki pienryhmät esittelivät oman työnsä tulokset ja ryhmien työ yhdistettiin yhdeksi nelikentäksi Kuvio 3 Muutostekijöiden nelikenttä 7 Muutostekijä on VOSE-projektissa määritelty seuraavalla tavalla: - Muutostekijällä tarkoitetaan merkittävää asiaa/tekijää, joka tulee käynnistämään jonkin tapahtumaketjun tai yksittäisen ison tapahtuman tutkittavalla aikavälillä ja antamaan sille kehityssuunnan - Muutostekijä laittaa asiat liikkeelle Muutostekijä voi olla yksittäinen seikka, mutta yleensä se sisältää runsaasti muitakin tekijöitä - Lähteissä saatetaan muutostekijä-sanan synonyyminä käyttää myös ilmaisuja muutosvoima, muutosajuri, ajuri, driveri, draiveri, driver, driving force 8 Lyhenne PESTE tulee sanoista Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Tekninen ja Ekologinen Joskus käytetään myös lyhennettä STEEP PESTE-analyysia käytetään muun muassa erilaisiin toimintaympäristöanalyyseihin Tavoitteena on löytää sellainen muuttujien joukko, josta löytyy muuttujia kaikkiin noihin luokkiin Lyhenteeseen otetaan joskus mukaan myös kirjain A merkitsemään arvoja 5
Kahteen ylimpään neljännekseen sijoitetut muutostekijät valittiin skenaarioiden muuttujiksi, alhaalle oikealle sijoittuneet muutostekijät hylättiin jatkotyöskentelystä ja vasemmalle alas sijoittuneet otettiin talteen jatkotyöskentelyä varten (ks luku 51) Ennen seuraavaa ennakointityöpajaa projektihenkilöstö ja fasilitaattorit muokkasivat ja yhdistelivät ennakointiryhmän tuottamat noin 30 muutostekijää kahdeksitoista muutostekijäksi Sekä kiinteistö- ja rakentamisalan että matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmien jatkotyöskentelyyn valitut muutostekijät on esitetty osaamistarveraporteissa 4 Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen Toisen ennakointityöpajan tavoitteena oli edellisessä työpajassa tunnistettujen keskeisten muutostekijöiden tarkentaminen ja niiden vaihtoehtoisten tilojen ideointi sekä neljän 9 vaihtoehtoisen skenaarion ensimmäisten versioiden laatiminen 41 Toinen ennakointityöpaja: Tulevaisuustaulukko ja skenaariot Edellisessä työpajassa valittujen muutostekijöiden 10 pohjalta matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota Laaditut skenaariot kuvasivat matkailu- ja ravitsemisalan kannalta tavoiteltavaa eli kasvun ja kukoistuksen tilaa, eitoivottua eli taantumisen tilaa sekä yllätyksellistä tilaa ja niin sanottua business as usual (BAU) -tilaa, jossa kehityksen oletetaan jatkuvan pitkälti nykyisenlaisena Aikajänteenä oli 10 15 vuotta tästä päivästä tulevaisuuteen Tausta-aineistona ryhmälle esiteltiin muille koulutustoimikunnille lähetetystä kyselystä siihen mennessä saatuja alustavia tuloksia 11 Skenaarioiden laadinta aloitettiin hyödyntämällä tulevaisuustaulukkomenetelmää Edellisessä työpajassa tuotetut muutostekijät muodostivat taulukon riviotsikot ja sarakkeet muodostuivat neljästä eri maailmantilasta eli edellä mainitusta skenaariosta Muutostekijöille määriteltiin sitten pienryhmissä taulukkoon erilaisia vaihtoehtoisia tiloja eri skenaarioissa Tulevaisuuden tiloja kirjattiin siis taulukon kuhunkin ruutuun kunkin muutostekijän osalta ranskalaisin viivoin esimerkiksi miettien, mitä globalisaatio tarkoittaa ja tuo tullessaan kasvun ja kukoistuksen maailmantilassa, taantumisen maailmantilassa jne Tämän jälkeen ryhmät kirjoittivat skenaariot hyödyntäen tulevaisuustaulukkoa niin, että taulukon kukin sarake muodosti aina oman skenaarionsa Lopuksi ennakointiryhmä nimesi skenaariot Kuviossa 4 on esitetty tulevaisuustaulukon idea 9 Skenaarioita voi olla useampikin, miniminä kuitenkin usein pidetään kolmea skenaariota 10 Työpajojen välillä muutostekijöitä oli yhdistetty ja ryhmitelty niin, että niistä muodostettiin yksitoista muutostekijää 11 Kysely oli lähetetty muiden koulutustoimikuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille sekä sihteereille Kysymykset olivat seuraavat: 1 Mitä rajapintoja tunnistat edustamasi toimialan ja matkailu- ja ravitsemisalan toimialan välillä? Muuttuuko tilanne tulevaisuudessa, jos kyllä, miten? 2 Miten edustamallasi toimialalla hyödynnetään matkailu- ja ravitsemisalan osaamista? 3 Mitä lisäarvoa matkailu- ja ravitsemisalan osaaminen ja palvelut tuovat edustamallesi toimialalle? 4 Tuleeko edustamasi alan kehitys vaikuttamaan tulevaisuudessa matkailu- ja ravitsemisalan kehitykseen ja osaamistarpeisiin? 5 Muita terveisiä matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmälle? 6
Muutostekijä Skenaario 1 Kasvu ja kukoistus 1 Globalisaatio (Aasian merkitys, Venäjä ) 2 Turvallisuus (ruoka/terveys, luonnonilmiöt, ihmisten aiheuttamat uhat) 3 jne Muutostekijän 1 tila kasvun ja kukoistuksen maailmantilassa Muutostekijän 2 tila jne Skenaario 2 Taantuminen Muutostekijän 1 tila taantumisen maailmantilassa Muutostekijän 2 tila jne Skenaario 3 Yllätyksellinen Muutostekijän 1 tila yllätyksellisessä maailmantilassa Muutostekijän 2 tila jne Skenaario 4 BAU Muutostekijän 1 tila business as usual - maailmantilassa Muutostekijän 2 tila jne Kuvio 4 Esimerkki tulevaisuustaulukon rakenteesta 5 Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista Matkailu- ja ravitsemisalan kolmannen ennakointityöpajan tavoitteena oli edellisessä työpajassa alustavasti työstettyjen neljän skenaarion täydentäminen, täsmentäminen ja rikastaminen sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden johtaminen skenaarioista mara-alan eri osaalueille Neljännessä ennakointityöpajassa keskityttiin ammattiryhmäkohtaiseen analyysiin ja pohdittiin ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi 51 Kolmas ennakointityöpaja: Skenaarioiden täydentäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely matkailu- ja ravitsemisalan osa-alueittain Aluksi ennakointiryhmäläisten mieleen palautettiin ne muutostekijät, jotka oli ensimmäisessä työpajassa sijoitettu nelikentässä neljännekseen, jossa muutostekijän toteutuminen oli melko epävarma ja merkitys mara-alalle melko pieni Ennakointiryhmälle esiteltiin myös TrendWikiin koottuja signaaleja TrendWiki-järjestelmää on lyhyesti esitelty liitteessä 1 Lisäksi käytiin vielä läpi muille koulutustoimikunnille osoitettuun kyselyyn saadut vastaukset Ennakointiryhmä jakaantui neljään pienryhmään, joista jokainen otti täydennettäväkseen yhden skenaarion Ryhmää pyydettiin ensin tarkistamaan käsittelemänsä skenaarion loogisuus niin, ettei se sisältäisi ristiriitaisia yksityiskohtia Tämän jälkeen ryhmiä pyydettiin täydentämään edellisessä työpajassa laadittuja skenaarioita valintansa mukaan työpajan alussa esitetyillä asioilla kuten tulevaisuustaulukosta pois jätetyillä muuttujilla, TrendWikistä poimituilla signaaleilla, muilta koulutustoimikunnilta saaduilla näkemyksillä ja valmiiksi listatuilla tai ryhmän itse vapaasti valitsemilla villeillä korteilla Tavoitteena oli, että jokaiseen skenaarioon otettaisiin mukaan ainakin kolme uutta elementtiä Seuraavaksi pienryhmiä pyydettiin kirjoittamaan tarinoita, joiden tarkoituksena oli sekä konkretisoida skenaarioita että tuoda niihin mukaan lisää asiakasnäkökulmaa Tarinat kirjoi- 7
tettiin jonkin kohderyhmän/asiakkaan näkökulmasta Tarkoituksena oli kuvata millainen on kyseisen kohderyhmän tyypillinen päivä, matka tai loma Suomessa kunkin skenaarion mukaisessa maailmassa Tarinoiden aiheet olivat seuraavat 12 : eläkeläispariskunnan matka Suomessa liikematkustajan matka perheen ravintolakäynti venäläisen matkailijan matka Suomessa Ryhmiä pyydettiin kuvailemaan, minkälaisia tarinan matkailijat/asiakkaat ovat (ikä, sukupuoli, kansallisuus, varallisuus, kiinnostuksen kohteet jne) Ryhmiä pyydettiin myös kertomaan minkälainen palvelutapahtuma kyseisessä skenaariossa voisi olla ja minkälainen olisi käytetty teknologia tai infrastruktuuri yleisesti sekä kuvailemaan palvelujen ja tuotteiden laatua (asuminen, ruoka, elämykset jne) Skenaarioiden täydentämisen jälkeen siirryttiin osaamistarpeiden määrittelyyn Ennakointiryhmälle esitettiin ehdotus matkailu- ja ravitsemisalan jakamisesta eri osa-alueisiin 13 ja ryhmä työsti ehdotuksesta neljä osa-aluetta, joita päädyttiin käsittelemään Osa-alueiksi valikoituvat: 1 Ruoka- ja ravintolapalvelut ruuan valmistus ravintoloiden asiakaspalvelut ja anniskelu (sis ruoka- ym ravintolat, kahvilat, pikaruoka, pubit ym) suurtalouden ateriapalvelut 2 Majoituspalvelut kylpylä- ja hyvinvointipalvelut maatilamatkailupalvelut majoituspalvelut (sis hotellit ym majoituspaikat, leirintäalueet) 3 Ohjelma-, viihde-, festivaali- ja hiihtokeskuspalvelut festivaalit ja muut huvipalvelut hiihtokeskuspalvelut matkailun ohjelmapalvelut 4 Myynti-, markkinointi- ja kokouspalvelut myynti-, markkinointi- ja varauspalvelut kokous- ja kongressipalvelut Pienryhmät määrittelivät osaamistarpeet yhdelle skenaariolle kerrallaan Kukin alakohtainen ryhmä määritteli siis osaamistarpeet kaikille neljälle skenaariolle erikseen Ryhmät pyrkivät 12 Tarinoiden aiheista esitettiin ennakointiryhmälle ehdotus, jota ryhmä sitten muokkasi oman tahtonsa mukaan ja päätyi tässä esitettyyn neljään tarinan otsikkoon 13 Osa-alueen voidaan ajatella vastaavan tavallaan esimerkiksi toimialaluokittelun ala-toimialoja Kyseessä ei siis ole vaikkapa ammattiluokittelu vaan kyseisen alan esimerkiksi liiketoiminta-alueisiin perustuva jako, joka on vapaamuotoinen eikä sen tarvitse perustua mihinkään viralliseen luokitteluun Vertailun vuoksi mainittakoon, että kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmä puolestaan valitsi omassa työssään osa-alueiksi rakentamisen, suunnittelupalvelut sekä käyttäjä- ja kohdepalvelut 8
myös sijoittamaan kussakin skenaariossa määritellyt osaamistarpeet kuuden osaamiskokonaisuutta kuvaavan pääotsikon 14 alle Nämä osaamiskategoriat olivat: A Toimialariippumattomat tuotannon yleistiedot ja taidot B+ C Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen D Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja talousosaaminen E Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta F Työyhteisöosaaminen G Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet H Tutkimus- ja kehitysosaaminen 52 Neljäs ennakointityöpaja: Osaamistarpeiden määrittely ammattiryhmittäin Neljännessä ennakointityöpajassa jatkettiin osaamistarpeiden määrittelyä ja siirryttiin ammattiryhmäkohtaiseen tarkasteluun Ammattiryhmittäisiä osaamistarpeita tarkasteltiin nyt ainoastaan tavoiteskenaariossa Lisäksi pohdittiin alan koulutuksen muutostarpeita ja keinoja koulutuksen kehittämiseksi Tämän ennakointityöpajan keskeisenä tavoitteena oli syventää alan tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyä pohtimalla osaamistarpeita alan keskeisten ammattiryhmien kannalta Ennakointiryhmälle esitettiin ammattiryhmäjaoksi työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa (määrällinen ennakointi) käytettyä matkailu- ja ravitsemisalaan liittyvää ammattiryhmäjakoa Ryhmä päätyi kuitenkin muokkaamaan ammattiryhmittelyä niin, että lopputuloksena oli seuraavanlainen ryhmittely: 1 Ravitsemisalan palveluiden ammatit Kokit Asiakaspalvelu ja myyntihenkilöstö (sis tarjoiluhenkilöstö) Työnjohto (vuoroesimiehet, ravintolapäälliköt ja muut esimiehet) Ravitsemisalan yritysten johtajat ja yrittäjät Ravitsemisalan asiantuntijat 2 Matkailupalveluiden ammattilaiset Matkailuasiantuntijat (sis mm matkailupäälliköt, matkailusihteerit, projektipäälliköt) Ohjelmapalvelut, matkailupalvelujen tuottaja Työnjohto Matkatoimistovirkailijat, matkaopas Tapahtumatuottaja, kongressipalvelut Matkailupalveluyritysten johtajat ja yrittäjät 3 Majoituspalveluiden ammatit Majoituspalveluyritysten johtajat ja yrittäjät Vastaanottovirkailija, asiakaspalvelija (myynti- ja markkinointihenkilöstö) Työnjohto Ennakointiryhmä jakaantui kolmeen pienryhmään, joista jokainen käsitteli yhden ammattiryhmän tulevaisuuden osaamistarpeita tavoiteskenaariossa Lähtökohtana oli pohtia, millaisilla osaamisilla sen mukaiseen matkailu- ja ravitsemisalan tulevaisuuteen päästäisiin ja mil- 14 Ryhmittely mukaili C&Q-järjestelmässä käytettyä osaamiskvalifikaatioiden luokittelua Lisää osaamisten luokitusjärjestelmästä Taina Hanhisen väitöskirjassa Työelämäosaaminen Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi 2010 http://actautafi/pdf/978-951-44-8290-8pdf 9
laista osaamista tarvitaan, jotta kyseisenlaista alan kukoistuksen tilaa voidaan ylläpitää 15 Myös tässä vaiheessa osaamistarpeet pyrittiin luokittelemaan kuuteen pääluokkaan (ks edellinen työpaja, luku 51) Taustatiedoksi ja tukimateriaaliksi ennakointiryhmälle jaettiin haastatteluin koottuja tietoja alalla toimivien työorganisaatioiden näkemyksistä tulevaisuuden osaamistarpeista Haastattelutiedot oli koottu C&Q-profession-järjestelmän avulla Järjestelmää on kuvattu liitteessä 2 4 Työpajan päätteeksi jakauduttiin jälleen edellisessä työpajassa määriteltyihin matkailu- ja ravitsemisalan osa-alueittaisiin ryhmiin tavoitteena pohtia alan koulutuksen kehittämistarpeita Lopuksi ryhmät esittelivät pohdinnan tulokset toisilleen ja käytiin yhteinen keskustelu siitä, miten alan koulutusta tulisi kehittää 6 Raportointi ja tiedon levittäminen Jokaisesta ennakointiryhmän tapaamisesta laadittiin muistio, johon koottiin kulloisenkin tilaisuuden tulokset Ryhmälle annettiin myös mahdollisuus kommentoida ja täydentää muistiota Tämän lisäksi ennakointiryhmälle lähetettiin sähköinen palautekysely jokaisen ennakointityöpajan jälkeen, jossa jäsenillä oli mahdollisuus antaa palautetta tilaisuuden työskentelytavoista ja kulusta sekä vielä täydentää tuotettuja tuloksia Tilaisuuksien tuotosten raportointi toimi perustana osaamistarveraportin laatimiselle 61 Päätöskokous Ennakointiryhmälle oli ennakointityöpajojen jälkeen toimitettu etukäteen luonnos matkailuja ravitsemisalan osaamistarveraportista sekä siihen liittyviä täsmentäviä kysymyksiä Päätöskokouksessaan ryhmä vielä täsmensi raportoituja tuloksia, minkä jälkeen osaamistarveraportti kirjoitettiin lopulliseen muotoonsa 62 Osaamistarveraportti Ennakointityön tulokset raportoitiin osaamistarveraportissa Raporttiin koottiin ennakointiprosessin alussa valitut muutostekijät, laaditut skenaariot, osa-alueittaiset osaamistarpeet eri skenaarioissa, ammattiryhmittäiset osaamistarpeet tavoiteskenaariossa, ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi, ennakointiprosessin kuvaus ja sen arviointia sekä C&Q-professionjärjestelmän avulla haastatteluin kootut tiedot työorganisaatioiden näkemyksistä liittyen tulevaisuuden osaamistarpeisiin Ennakointiryhmän tuottamat osaamistarpeet myös muunnettiin C&Q-järjestelmässä käytetyn osaamiskvalifikaatioluokituksen mukaisiksi osaamisiksi, jotta niiden vertailu haastatteluin koottuihin tietoihin helpottui 7 Eri toimijoiden roolit ennakointiprosessissa Keskeisenä toimijana kussakin VOSE-projektin ennakointiprosesissa olivat ennakointiryhmät, jotka oli koottu ennakoitavan alan asiantuntijoista Viimeisimmässä eli matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa asiantuntijaryhmä muodostui matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunnasta, jota täydennettiin muilla asiantuntijoilla 15 Tavoiteskenaariossa kuvattuun tilanteeseen ei kaikilta osin voida päästä vain matkailu- ja ravitsemisalan tietyllä osaamisen tasolla ja kirjolla, vaan kyse on luonnollisesti myös alan ulkopuolisista tekijöistä, kuten yhteiskunnallisista päätöksistä, globaalin talouden vaikutuksista jne Ennakointityössä on kuitenkin mietitty sitä, miten osaamisella voidaan vaikuttaa alan tulevaisuuteen 10
VOSE-projektin Opetushallituksessa työskennellyt projektihenkilöstö suunnitteli ja aikataulutti työn Käytännön työvaiheet suunniteltiin yhdessä ennakointiprosessin fasilitoinnista vastanneen Gaia Consulting Oy:n kanssa, joka myös hoiti työvaiheiden (pari- ja ryhmätyöskentelyt ennakointityöpajoissa) toteuttamisen tilaisuuksissa Fasilitoijat myös vastasivat ennakointityöpajojen muistioiden laatimisesta Osaamistarveraportit kokosi projektihenkilöstö Kiinteistö- ja rakentamisalan sekä matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosesseissa taustamateriaalina käytetyt alakohtaiset taustaselvitykset sekä jälkimmäisessä hyödynnetyn, yleisempiä yhteiskuntaa ja työelämää koskevia tulevaisuushankkeita koskevan taustaselvityksen kokosi Foredata Oy C&Q-profession-järjestelmän suhteen tehtiin yhteistyötä C&Q Systems Oy:n kanssa, joka on järjestelmän toimittaja Samainen taho myös vastasi ennakointiryhmän tuottamien osaamistarpeiden kääntämisestä C&Q-järjestelmässä käytetyn osaamiskvalifikaatioluokittelun mukaiseksi VOSE-projektissa toteutettuun C&Q-profession-järjestelmän kokeiluun osallistui 13 koulutusorganisaatiota, jotka edustivat sekä ammatillista että ammattikorkeakoulutusta Nämä tahot toteuttivat osaamistarvehaastatteluita työorganisaatioihin ja tallensivat niitä yhteiseen tietokantaan TrendWiki-järjestelmän suhteen projektissa tehtiin yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön sekä Data Rangers Oy:n kanssa Projektihenkilöstö kokosi järjestelmään signaaleja ja matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa koko ryhmällä oli pääsy järjestelmään 8 Ennakointiprosessin arviointia Kuten edellä on mainittu, ennakointiryhmille lähetettiin jokaisen ennakointityöpajan jälkeen palautekysely, jossa ryhmän oli mahdollista antaa palautetta muun muassa itse ennakointiprosessista ja käytetyistä työskentelytavoista Kulloinkin toteutetun ennakointityöpajan tuottamia tuloksia oli kyselyssä mahdollisuus arvioida ja kommentoida myös niiden työhön mukaan kutsuttujen henkilöiden, jotka eivät olleet kyseiseen työpajaan osallistuneet Päätöskokouksessaan ennakointiryhmä myös arvioi prosessia kokonaisuudessaan VOSEprojektille on lisäksi toteutettu kaksi ulkoista väliarviointia sekä loppuarviointi Näiden arviointien tulokset on huomioitu projektin edetessä ja ne tulisi huomioida myös jatkossa tapahtuvassa kehittämistyössä Oheiseen taulukkoon on koottu arviointien perusteella projektissa kehitetyssä ennakointiprosessissa havaittuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita 11
Vahvuudet - Prosessin jatkuva arviointi - Koulutustoimikunta ennakointiryhmän ytimenä, ryhmää täydennettiin muilla asiantuntijoilla - Ennakointityön tueksi laaditut taustaselvitykset - C&Q-profession-järjestelmä - TrendWiki-järjestelmä - Kysely muille koulutustoimikunnille alojen välisistä rajapinnoista - Tehokas viestintä (ml ennakointityöpajoista laaditut muistiot) - Prosessin ajoitus ja jaksottaminen viimeisessä pilotissa Parantamisalueet - C&Q- ja TrendWiki-järjestelmien parempi hyödyntäminen - Kestävän toimintatavan löytäminen eri alojen välisten rajapintojen analysointiin - Ajankäytön tehostaminen ennakointityöpajoissa - Ennakkomateriaalin ja -tehtävien toimittaminen ennakointiryhmälle ennen työpajoja - Yritysnäkökulman huomioiminen ennakointityöpajoissa - Asiakasnäkökulman huomioiminen ennakointityöpajoissa - Opiskelijoiden näkemysten saaminen mukaan ennakointiprosessiin Taulukko 1 Ennakointiprosessin vahvuudet ja parantamisalueet Koulutustoimikunnassa on monipuolinen alan edustus ja se toimiikin hyvin ennakointityötä tekevän ennakointiryhmän ytimenä Ryhmää tulee vielä täydentää muilla alan asiantuntijoilla ja varmistaa, että muun muassa korkeakoulu- ja tutkimussektori ovat riittävän hyvin edustettuina ryhmässä Kun koulutustoimikuntien tehtäväksi on määritelty osaamistarpeiden ennakointi, on tärkeää, että ne myös itse tekevät ennakointityötä, saavat näkemyksensä työn tuloksissa julki ja näin ollen myös sitoutuvat tuloksiin ja voivat niiden pohjalta laatia esityksiä koulutuksen kehittämiseksi Ennakointiryhmät pitivät hyvinä ja hyödyllisinä työn tueksi tuotettuja taustaselvityksiä Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmä, jonka kanssa C&Q-profession-järjestelmän tuottamia tietoja päästiin hyödyntämään, piti tietoja tarpeellisina ja näki tärkeänä, että ne liitettiin myös lopputuotoksena laadittuun osaamistarveraporttiin Mikäli C&Q-professionjärjestelmästä muotoutuu riittävän kattava ja pysyvä toimintatapa, voidaan sen avulla tuottaa analysoitavaa tietoa muillekin aloille kuin niille, joilla on VOSE-tyyppinen laajempi ennakointiprosessi käynnissä TrendWiki-järjestelmän hyödyntämisellä ryhmällä ei ollut ollut riittävästi aikaa, mutta sen käyttö helpotti projektihenkilöstön taustatiedon tuottamista työpajoihin On todettava, että järjestelmää ei tässä prosessissa hyödynnetty sen tarjoamien kaikkien mahdollisuuksien osalta, vaan lähinnä aineistopankkina TrendWiki mahdollistaisi kuitenkin nyt toteutettua paljon paremman mahdollisuuden koota aineistoa ja analysoida sitä Mikäli järjestelmä olisi jatkossa pysyvästi eri alojen ennakointityötä tekevien henkilöiden käytössä, se voisi toimia oivana aineistopankkina ja sen lisäksi myös työkaluna hahmottaa ja analysoida osaamistarpeisiin vaikuttavia trendejä sekä heikkoja signaaleja Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa lähetettiin kysely muille koulutustoimikunnille Tätä eri alojen koulutustoimikuntien puheenjohtajille ja sihteereille tehtyä Internet-kyselyä, jossa kysyttiin muun muassa näiden alojen edustajien näkemyksiä heidän oman alansa tulevaisuuden kehityksen vaikutuksista matkailu- ja ravitsemisalan tulevaisuuteen, pidettiin onnistuneena Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmä suositteli vastaavaa menettelyä käytettävän jatkossakin, kun ennakointiprosessia toteutetaan muilla aloilla Koska kyselyitä ei kuitenkaan voi lähettää kovin usein, tulisikin keksiä menettelytapa, jolla saataisiin mahdollisimman tehokkaasti, mutta aiheuttamatta vastaajille kuitenkaan liiallista rasitetta, koottua eri koulutustoimikuntien näkemykset niiden edustamien alojen rajapinnoista muihin aloihin 12
Ennakointiryhmä piti tärkeänä myös prosessista tapahtunutta viestintää, johon liittyivät sähköpostiviestintä, Optima-työtilan käyttö ja ennen kaikkea jokaisesta työpajasta laaditun muistion toimittaminen kaikille ennakointityöhön mukaan kutsutuille Prosessin ajoitusta, sen kestoa ja kokoontumisten määrää pidettiin matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa sopivana Työskentelytahtia oli tiivistetty aiemmista prosesseista saadun palautteen perusteella Koska ennakointityöhön osallistuminen on useimmille ylimääräinen lisätehtävä päätyön lisäksi, on jatkossakin tärkeää huomioida se, että prosessiin liittyvän ajan käyttö pidetään mahdollisimman tehokkaana sekä odotetun tuloksen että osallistujien kannalta Prosessiin osallistuneet olisivat toivoneet saavansa tutustuttavaksi enemmän ennakkomateriaalia ennen ennakointityöpajoja Tähän tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota Yritysten edustajia toivottiin enemmän mukaan ennakointityöhön Lisäksi asiakkuusnäkökulma tulee olla ennakointityöpajoissa edustettuna Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa tämä jo toteutuikin Projektin päättymisen jälkeen on myös keskusteltu siitä, että esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamareiden koordinoiman ennakointikamaritoiminnan 16 kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä ja hyödyntää niissä edustettuna olevaa yritysnäkökulmaa valtakunnallisessa ennakointityössä Ennakointikamareissa tuotetuilla alueellisilla näkemyksillä voitaisiin myös täydentää valtakunnallisia tuloksia ja yhteistyötä voitaisiin tehdä lisäksi ennakointikamarien järjestämien yrityskyselyjen yhteydessä Keskuskauppakamarin avulla ennakointiprosessiin olisi myös mahdollista saada laajemmin valtakunnallista yritysnäkökulmaa alueellisten kauppakamareiden kautta Puutteita ennakointimallissa on vielä opiskelijoiden näkemysten tuomisessa ennakointityöhön ja sen ratkaisemiseksi tulisikin kehittää menettelytapa 16 http://wwwennakointikamarifi/ 13
LIITE 1 TEM - TRENDWIKI Kuvauksen on laatinut Petri Honkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja sitä on hiukan muokattu Opetushallituksessa TrendWiki on työkalu toimintaympäristön muutosten tarkasteluun Sinne kerätään uutisia, tutkimustuloksia ja muita viestejä, jotka auttavat jäsentämään uusia ilmiöitä ja hahmottamaan muutosten suuntaa Näitä viestejä kutsutaan signaaleiksi, ja niistä koottuja muutosluonnehdintoja trendeiksi TrendWiki on sekä aineiston keruu- ja analysointiväline että tietopankki, jonne varastoiduista toimintaympäristön muutoksia koskevista uutisista, raporteista ja muista asiakirjoista löytää helposti hyödyllistä aineistoa Nimensä mukaisesti TrendWiki on wikisovellus: se perustuu muun sosiaalisen median tapaan käyttäjien omaan aktiivisuuteen Osallistujat etsivät ja syöttävät itse signaalit, kaiken tiedot, mitä työssä tarvitaan TrendWiki on otettu käyttöön vuoden 2009 lopulla, ja sinne on jo kertynyt yli 14 000 signaalin aineisto, jota voi käyttää monenlaiseen analyysityöhön Trendwikistä löytyvät sekä tähän mennessä muodostetut että työn alla olevat trendit TEMissä TrendWikillä on muutamia kymmeniä aktiivisia käyttäjiä, muualla konsernissa hieman enemmän Tekesillä ja Finprolla on välineestä omat sovelluksensa, joiden signaaleja myös TEMiläiset voivat käyttää Tähän mennessä TrendWikiä on ministeriössä näkyvimmin hyödynnetty konsernistrategian valmistelussa TrendWikin pohjalta laadittiin myös Trendikatsaus 2011 -asiakirja Tänä vuonna TrendWikin uudistettuja työskentelyalustoja on esitelty TEM:ssä ns trendimaisemina Ne ovat ensimmäisten signaalien pohjalta laadittuja luonnehdintoja ilmiöalueista, joihin kerätään lisää aineistoa, lisää signaaleja trendien tarkemmaksi hahmottamiseksi Tähän työhön kaivataan lisää osallistujia! TrendWikin on hyvin käytännönläheinen sovellus Esimerkiksi projekti -ominaisuuden avulla siitä voi tehdä oman hankkeensa työkalun Käyttäjä voi luoda TrendWikiin projektin ja tallentaa Internetistä löytämänsä kiinnostavat signaalit projektiin syöttöikkunan kautta Kun relevantteja signaaleja on tarpeeksi, projektin sivulle voi laatia kuvauksen signaaleista kertyvän tiedon pohjalta TrendWikin perusprojektissa uusia trendejä on kirjoitettu usein ryhmätyönä kokoushuoneessa läppärin ja videotykin avulla Trendwikistä löytyy esimerkkejä siitä, millaisia projekteja tähän mennessä on toteutettu VOSE-projektissa TrendWikiä käytettiin lähinnä aineistopankkina Ensimmäisten kahden ennakointiprosessin aikana käyttöoikeudet sinne oli vain Opetushallituksen projektihenkilöstöllä Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa järjestelmään pääsi jo koko ennakointiryhmä Aikataulullisista syistä VOSE-projektissa ei ehditty vielä hyödyntää kaikkia TrendWikin ominaisuuksia Jatkossa on kuitenkin syytä vakavasti tarkastella mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja käyttää järjestelmää täyspainoisemmin osaamistarpeiden ennakoinnin yhteydessä Järjestelmä mahdollistaisi muun muassa tausta-aineiston paremman organisoinnin sekä signaalien ja trendien järjestelmällisen kokoamisen sekä analysoinnin 14
C&Q Profession LIITE 2 Kuvauksen on laatinut Taina Hanhinen C&Q Systems Oy:stä ja sitä on muokattu Opetushallituksessa C&Q Profession on kehittäjäorganisaatioiden käyttöön suunniteltu osaamistarpeiden ennakointimenetelmä Menetelmä koostuu strukturoiduista osaamistarvekartoituksista, jotka dokumentoidaan selainkäyttöiseen ja tietokantapohjaiseen tietojärjestelmään C&Q Professioniin voi dokumentoida rajattoman määrän työorganisaatioiden ammattikohtaisia osaamistarpeita Kun kaikki osaamistarvetiedot ovat samassa tietokantapohjaisessa ympäristössä, työorganisaatioiden nykyisten ja tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella täsmällisesti ja tehokkaasti Osaamistarvetietoja voi analysoida tai vertailla alue-, toimiala-, organisaatio- tai organisaatioryhmä-, ammattiryhmä-, ammattinimike- ja/tai osaamisaluetasolla Eri käyttäjien C&Q Professioneita voidaan integroida yhteen, mikä mahdollistaa valtakunnan tason ennakointiraporttien tuottamisen Ennakointimenetelmä Osaamistarvekartoitukset tehdään tavallisesti puolistrukturoiduissa henkilökohtaisissa haastatteluissa (à 1 1,5 t), joissa työorganisaatioiden ammattiryhmäkohtaiset osaamistarpeet määritellään ja dokumentoidaan Kartoituksen tuloksena saadaan listat työorganisaation keskeisistä osaamistarpeista haastattelun kahdeksasta eri näkökulmasta: 1 Työntekijöiltä tällä hetkellä edellytettävä osaaminen? 2 Työorganisaation tulevaisuudessa tarvittava osaaminen? 3 Nykyisten työntekijöiden välittömät kehittämis- ja lisäosaamistarpeet? 4 Rekrytoitavilta henkilöltä edellytettävä osaaminen? 5 Minkä tutkintojen suorittamiseen organisaatiossa olisi tarvetta? 6 Alihankinta- ja tilapäistyövoiman tarve? 7 Työssäoppijoilta edellytettävä osaaminen? 8 Vastavalmistuneiden rekrytoitujen osaamispuutteet? 9 Ennakoinnin näkökulmasta haastattelun toinen kysymys organisaation tulevaisuuden osaamistarpeista on kartoituksen ydin Sen yhteydessä käydään läpi millaisia muutoksia organisaation toimialalla on nähtävissä, miten organisaation asiakassegmentit, tuotteet, teknologiat ym muuttuvat, ja mitä uusia osaamistarpeita nämä kaikki muutokset tuovat tullessaan organisaatioon Seuraavat kysymykset (3 7) hakevat tietoa, miten strategisesti tärkeä tulevaisuuden osaaminen hankitaan organisaatioon Osaamistarvekartoitukset päivitetään 1 2 vuoden välein jolloin järjestelmään tallentuu organisaatioiden osaamistarpeita koskeva historiatieto Tämä mahdollistaa osaamistarpeiden kehityksen ja muutostrendien tarkastelun Haastatteluissa organisaation edustaja priorisoi osaamistarpeensa (liike-)toiminnan menestymisen kannalta Samalla hän arvioi työntekijöidensä osaamisen tasot ammattiryhmäkohtaisesti Järjestelmä tuottaa kuiluanalyysit vertaamalla henkilöstön osaamisresurssia organisaation tarpeisiin Koska järjestelmän avulla voidaan yhdistellä eri organisaatioiden osaamistarvetietoja, tietokannasta saadaan selville esimerkiksi valtakunnan tasolla, mitä yksittäisiä osaamisia tai eri alojen työorganisaatiot pitävät kaikkein merkityksellisimpinä menestymisensä kannalta Toisaalta saadaan myös yhteenvetoja laajoista aineistoista ja tieto, missä eri ammattien osaamisalueissa on suurimmat osaamispuutteet 15
Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmä C&Q Professionin osaamistarvekartoituksissa osaaminen määritellään ja dokumentoidaan tietojärjestelmässä olevan jatkuvasti päivitettävän kvalifikaatioluokituksen avulla (kvalifikaatio =osaamistarve) Dynaamisessa luokituksessa on yli 10 000 hierarkkisesti luokiteltua osaamisaluetta, ja sitä täydennetään jatkuvasti uusien osaamisalueiden esiinnyttyä Kvalifikaatioluokitusta on täydennetty vuodesta 1997 lähtien tuhansien osaamistarvekartoitusten yhteydessä Kvalifikaatioluokituksessa jokaisella yksittäisellä kvalifikaatiolla on luokituksen rakenteesta johdettu luokittelukoodi, ja yksittäisiä kvalifikaatioita voidaan liittää kulloistenkin tarpeiden mukaan muodostettaviin dynaamisiin ammattikuviin Kvalifikaatioiden systemaattinen koodijärjestelmä mahdollistaa mm laajojen kvalifikaatioaineistojen tilastollisen käsittelyn Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmä on tieteellisesti perusteltu väitöstutkimuksessa: Työelämäosaaminen ja kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi (T Hanhinen 2010) Osaamistarvetietojen hyödyntäminen C&Q Professionin avulla saatujen osaamistarvekartoitusten tietoja voi hyödyntää monin tavoin opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa sekä toteutuksessa: kysymyksen näkökulma suuntaa tietojen hyödyntämisen Esimerkiksi osaamistarvekartoituksen ensimmäisen kysymyksen vastaukset kertovat kartoittavien työorganisaatioiden työntekijöiltä tällä hetkellä edellytettävästä osaamisesta Näitä kvalifikaatioiden yhteenvetolistoja on hyvä verrata oppilaitoksen opetussuunnitelmien mukaisiin opetettavien asioiden sisältöihin opetetaanko samoja asioita kuin alueen työelämä edellyttää työntekijöidensä osaavan? Kun kartoituksissa on selvitetty kvalifikaatioiden lisäksi osaamistarpeiden merkitykset, opetuksen sisällöllisessä suuntaamisessa olisi erityinen painoarvo annettava kvalifikaatioille, joiden merkitystason keskiarvo lähentelee yhteenvetotilastoissa viittä, joka on korkein taso Opetussuunnitelmien sisällölliseen kehittämiseen tuovat erityistä ennakointitietoa toisen kysymyksen tulevaisuuden osaamisvaatimuksia arvioivat vastaukset Näitä kvalifikaatiolistoja tutkitaan erityisellä tarkkuudella, sillä jokaisella kartoituksissa esiin tulleella kvalifikaatiolla on painoarvonsa; ja vaikka kvalifikaatio olisi mainittu vain kerran, se voi olla merkittävä heikko signaali tulevasta Lähes jokaisen kysymyksen vastauksissa esiintyy työntekijöiltä edellytettäviä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asenteita Vaikka ne ovat paljolti yhteneväisiä ammateista riippumatta, oppilaitoksissa perehdytään erityisesti omalla opetusalalla korostuviin ominaisuuksiin ja asenteisiin; eri alojen ominaispiirteet ovat erotettavissa Vaikka henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asenteita on vaikea opettaa perinteisin menetelmin, työelämän edustajat korostetusti toivovat, että ko asioiden opetus huomioitaisiin käyttämällä esimerkiksi monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä C&Q Systems C&Q Profession on C&Q Systems Oy:n vuodesta 1997 kehittämä menetelmä ja tietojärjestelmä Se on parhaillaan käytössä 38 suomalaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa C&Q Professionin avulla on tehty osaamistarvekartoitukset yli 2 000 työorganisaatioon, kartoitukset käsittävät yli 50 000 ammattilaisen osaamistarpeet 16
C&Q-profession ja VOSE-projekti VOSE-projektissa on testattu C&Q-profession-järjestelmää noin kahden vuoden ajan Tavoitteena oli pilotoida valtakunnallista tietokantaa eli yhteistä tietopankkia, johon kootaan usean tiedon kerääjän haastattelutiedot ja saadaan näin mahdollisimman laaja aineisto koskien osaamistarpeita Tietokantaan koottiin haastatteluja niiltä aloilta, joilla VOSE-projektissa toteutettiin laajempi ennakointiprosessi eli kiinteistö- ja rakentamisalalta, lasten päivähoidon sektorilta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta Yhteistyökumppaneina ja tiedonkerääjinä VOSE-projektissa on ollut 13 koulutusorganisaatiota, osa koko testauksen ajan ja osa viimeisen vuoden aikana Mukana olleet koulutusorganisaatiot ovat: Centria ammattikorkeakoulu Oy (Kokkola) Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä/etelä-karjalan aikuisopisto AKTIVA (Lappeenranta) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/liikelaitos Edupoli (Porvoo) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU (Nivala) Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä/ammattiopisto Lappia (Tornio) Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä/etelä-kymenlaakson ammattiopisto Ekami (Kotka) Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus (Kouvola) Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO (Kouvola) Metropolia Ammattikorkeakoulu, Rakennus- ja kiinteistöala (Helsinki) Oulun Aikuiskoulutuskeskus OAKK (Oulu) Satakunnan ammattikorkeakoulu, Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala (Pori) Turun ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalvelut-tulosalue (Turku) Vantaan ammattiopisto Varia (Vantaa) C&Q-professionin avulla VOSEssa kehitettyyn ennakointiprosessiin saadaan kätevästi mukaan laaja kirjo yritysten ja muiden työorganisaatioiden näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista Kun tieto kootaan haastatteluin, on annetut vastaukset pidemmälle harkittuja kuin esimerkiksi Internet-kyselyin hankittu tieto Lisäksi sekä työnantajat että haastatteluja tekevät organisaatiot hyötyvät prosessista Tietoja voidaan hyödyntää suoraan ammatillisen lisäkoulutuksen suunnittelussa Järjestelmän taustalla olevaa osaamiskvalifikaatioluokittelua voidaan myös käyttää ennakointiryhmien skenaariotyöskentelyn avulla tuottamien osaamistarvetietojen jäsentämisessä Jatkossa tulisikin pohtia, miten C&Q-profession järjestelmästä saataisiin valtakunnallisesti riittävän kattava niin, että se tuottaisi sekä maantieteellisesti että toimialanäkökulmasta riittävän luotettavaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista Tällainen kattava tietokanta tuottaisi jatkuvasti tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloille ja sitä voitaisiin hyödyntää muillakin aloilla kuin niillä, joilla on VOSE-tyyppinen laajempi ennakointiprosessi käynnissä 17