Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 VUODEN 2017 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN 2017-2019 BUDGET ÅR 2017 Yhteinen kirkkovaltuusto 8.12.2016 Gemensamma kyrkofullmäktige 8.12.2016
Sisällys YLEISPERUSTELUT... 3 1. JOHDANTO... 4 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT... 10 4. TALOUSARVION SITOVUUSTASO... 14 KÄYTTÖTALOUSOSA...15 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN 2017... 16 SEURAKUNTIEN KEHYKSET... 17 YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN... 21 110 YHTEINEN HALLINTO... 22 LUOTTAMUSELIMET... 24 SISÄINEN TARKASTUS... 25 YLEISHALLINTO, TALOUS- JA... 29 HENKILÖSTÖPALVELUT... 29 LAKI- JA ASIANHALLINTAPALVELUT... 32 TIETOHALLINTOPALVELUT... 34 200 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA... 36 Seurakunnat yhteensä... 39 HAAGAN SEURAKUNTA... 40 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA... 42 KALLION SEURAKUNTA... 44 KANNELMÄEN SEURAKUNTA... 46 LAUTTASAAREN SEURAKUNTA... 48 MALMIN SEURAKUNTA... 50 MEILAHDEN SEURAKUNTA... 52 MIKAELIN SEURAKUNTA... 54 MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA... 56 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA... 58 PAAVALIN SEURAKUNTA... 60 PAKILAN SEURAKUNTA... 62 PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA... 64 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA... 66 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA... 68 TÖÖLÖN SEURAKUNTA... 70 VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA... 72 VUOSAAREN SEURAKUNTA... 74 JOHANNES FÖRSAMLING... 76 MATTEUS FÖRSAMLING... 78 PETRUS FÖRSAMLING... 80 DIAKONIAPROJEKTIT... 82 300 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 83 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 86 LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS... 88 VIESTINTÄ... 89 AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA... 91 400 YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI... 98 500 KIINTEISTÖTOIMI... 100 TULOSLASKELMAOSA... 103 ULKOINEN TULOSLASKELMA... 104 ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA... 105 INVESTOINTIOSA... 106 RAHOITUSOSA... 123 RAHOITUSLASKELMA... 124 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019... 125 HAUTAINHOITORAHASTO... 126 HENKILÖSTÖSTÄ ON LAADITTU ERILLINEN HENKILÖKUNTALIITE. 1
2
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet 2017-2019 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017-2019 toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden 2017-2019 erityishaasteet ja painopisteet Suunnittelukauden erityishaasteena on sopeuttaa talous vastaamaan tuloja. Tämä merkitsee noin 15 prosentin säästöä. Tällainen ei voi toteutua ilman henkilöstö- ja kiinteistövähennyksiä. Valtuusto on kuitenkin linjannut, ettei säästöjä tehdä vain supistamalla tiloja ja henkilökuntaa, vaan pyritään kehittämään kirkon toimintakulttuuria Helsingissä niin, että kirkon elämä vastaa aiempaa paremmin nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita pienemmistä voimavaroista huolimatta. Haaste ei ole vain taloudellinen, se on ennen muuta toimintatavan haaste. Samalla se on kuitenkin myös mahdollisuus löytää uudenlaisia muotoja ja tapoja, joilla kirkko palvelee seurakuntien jäseniä ja muita helsinkiläisiä heidän iloissaan ja murheissaan, juhlassaan ja arjessaan. Suunnat, joihin kirkon toimintakulttuuria Helsingissä halutaan viedä, ovat: 1) Toimintaa ohjaa helsinkiläisten tarve Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. jumalanpalvelus- ja hartauselämää viedään sekä muodoiltaan että toteuttamisajankohdiltaan sellaiseen suuntaan, että urbaanin ihmisen on helppo löytää itselleen sopiva tapa harjoittaa hartautta, hoitaa suhdettaan Jumalaan ja pohtia elämänkatsomuksellisia kysymyksiä b. yhteydenpitoa kaikkiin seurakunnan jäseniin toteutetaan kattavasti, ei palvella vain kirkollisesti aktiivista joukkoa c. helpotetaan seurakuntalaisten mahdollisuutta löytää ja saada niitä palveluita, joita kirkolla on hänelle tarjottavana. Seurakuntien satunnaisten vastaanottoaikojen sijaan luodaan seurakuntalaisia tasa-laatuisesti palveleva järjestelmä d. käytetään entistä määrätietoisemmin tutkimustietoa siitä, mitkä seurakuntalaisten todelliset toiveet ja tarpeet ovat 2) Etsitään hädänalaisimmat, mennään sinne, minne muut eivät mene Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. organisoidaan auttamistyö tarvelähtöisesti. Kannetaan vastuuta kansainvälisesti, niin että autetaan myös niitä, joilla on asiat huonommin kuin suomalaisilla. Etsitään katvealueita ja niitä, joita yhteiskunnan murros on syrjäyttänyt. Karsitaan auttamistyöstä päällekkäisyyksiä. Tehdään suunnitelma työttömien tukemiseksi. 4
b. luodaan helsinkiläinen malli, jossa aineellinen tuki voidaan toimittaa avuntarvitsijoille heidän arvokkuuttaan tukien c. etsitään kumppaneita muun muassa kansalaisjärjestöistä, yrityksistä ja julkisista toimijoista, jotta avustustyö olisi mahdollisimman tehokasta ja kattavaa 3) Ollaan ja tehdään enemmän yhdessä Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. seurakuntalaisten halulle ja kyvylle kantaa vastuuta seurakunnan elämästä ja toiminnasta annetaan enemmän tilaa b. lisätään uskontojen, kulttuurien ja monimuotoisen uskonnollisuuden välistä vuoropuhelua c. lisätään seurakuntien, seurakuntien ja yhteisten työmuotojen, pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien sekä seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen välistä yhteistyötä 4) Reagoidaan rohkeasti ja ripeasti Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. ollaan entistä aktiivisemmin mukana sosiaalisessa mediassa b. luodaan edellytykset nopealle toiminnalle, jota tarvitaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa c. vahvistetaan seurakuntien viestintää toisaalta lisäämällä sen ammattimaisuutta, toisaalta hyödyntämällä seurakuntalaisten taitoja sen toteuttamisessa 5) Varustetaan työntekijöitä kehittyvään toimintakulttuuriin Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. kohdennetaan työvoima tarkoituksenmukaisesti ja varmistetaan työhyvinvointi b. kehitetään toiminnan tarpeista lähtevää osaamista ja johtamista 6) Käytetään tiloja monipuolisesti Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. sopeutetaan seurakuntien tilankäyttö voimavarojen ja kehittyvän toimintakulttuurin mukaiseksi b. päätetään Seurakuntien talon yksiköiden työtiloista ja talon tulevaisuudesta c. arvioidaan leirikeskusten ja yhteisten työmuotojen tilat d. käytetään lainarahoitusta kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi Helsinkiin Keskeiset tavoitteet vuodelle 2017 Jumalanpalvelus- ja hartauselämä Jumalanpalveluksiin, musiikkitilaisuuksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin hartauselämän muotoihin haetaan osallistujamäärän kasvua. Joidenkin juhlapyhien, kuten pääsiäisen, mikkelinpäivän, pyhäinpäivän ja joulun sekä tapahtumien, kuten Suvivirren sunnuntain ja kouluun menevien siunaamisten merkitystä korostetaan yhteisillä toimintalinjauksilla ja tehostetulla viestinnällä. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudun viestintäyhteistyössä tavoitellaan uudenlaisen hengellisen sisällön tuomista ihmisten arkipäivän keskelle. Kirkon musiikkijuhlista tehdään kaupunkilaisia laajasti koskettava ja heidän hengellistä elämäänsä tukeva tapahtuma. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Vapaaehtoistyo.fi verkkopalvelua käytetään johdonmukaisesti kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan entistä enemmän työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. 5
Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Aletaan soveltaa Kotimaanavun järjestelmää, jolla ihmiset voivat suunnata antamaansa apua tarkoin tiedettyyn kohteeseen. Useissa seurakunnissa jatketaan diakoniatyön projekteja talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla. Samalla kehitetään mallia, jossa diakonian tarve seurakuntien alueilla vaikuttaisi siihen suunnattaviin voimavaroihin, jolloin erillisiin projekteihin perustuvasta diakoniatyön tukemisen mallista voidaan luopua. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta lähes neljä prosenttia. Jäsenkehitys Kirkon toiminnan ja sen julkisen kuvan kehittäminen sellaiseksi, että yhä useampi haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja yhä harvempi haluaa siitä erota, on pysyvä tavoite myös vuonna 2017. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Kuluvana vuonna tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 1,0 % ja vastaavasti tuonti kasvaa 2,0 %. Kysyntäeristä yksityinen kulutus kasvaa 1,2 prosenttia. Yksityiset investoinnit ovat kääntyneet nousuun ja niiden ennakoidaan kasvavan 4,3 prosenttia kuluvana vuonna. Työllisten määrä arvioidaan kasvavan vuosittain 2016-18 keskimäärin 0,4 % ja työttömyysasteen ennustetaan olevan 2016 9,0 % ja 2017 8,8 %:a. Erityisen huolestuttavaa on edelleen pitkäaikais- ja rakennetyöttömien korkea määrä. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,2 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan keskimäärin 1,0 %. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen reilun prosentin vuoden 2018 lopulla. Ennustejakson aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Vaikka julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, ei alijäämä ole supistunut merkittävästi. Jotta julkinen talous selviäisi ikääntymisen aiheuttamista menopaineista tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoimia, tulisi julkisyhteisöjen rahoitusjäämän olla n. 2 % ylijäämäinen suhteessa BKT:hen ensi vuosikymmenen. Julkisyhteisöjen velka kohosi viime vuonna 131 mrd. euroon, mikä on yli kaksinkertainen luku verrattuna vuoden 2008 lopun velkatasoon. Samalla julkisen velan suhde BKT:hen ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen arvioidaan olevan sen verran alijäämäisiä myös lähivuosina, että julkinen velka on kasvamassa jatkossakin, joskin velkasuhde on tasaantumassa keskipitkällä aikavälillä. Koko kirkon taloudellinen tilanne Talouden kehitys on ollut alavireistä jo vuodesta 2009 alkaen. Kirkollisveron tilityksissä seurakuntiin (vuoden 2015 rahan arvoon muutettuna) saavutettiin vuonna 2009 huippu, josta vuoteen 2015 mennessä on tultu alas noin neljä prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tunnusluvut osoittavat, että seurakuntien taloudellinen tila parani jonkin verran. Kulukuri on ollut hyvää jo pitkään ja varsinkin henkilöstömenoissa on kyetty säästämään. Vuonna 2015 6
seurakunnille tilitettiin verotuloja (kirkollisverot ja osuus yhteisöverosta) kaikkien aikojen suurin euromäärä. Sekä kirkollisveron että yhteisöveron määrät ylittivät arvion. Vuodeksi 2016 ennustettiin kirkollisverotulojen alenevan noin kaksi prosenttia ja ennuste saattaakin toteutua, sillä marraskuun maksuunpanotilityksestä on tulossa suurempi kuin vuonna 2015. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2016 elokuun loppuun mennessä ollut saman verran kuin viime vuosina keskimäärin. Talouden odotetaan hieman piristyvän jo kuluvana vuonna ja 2017 oltaisiin noin prosentin kasvussa. Kasvunäkymät ovat kuitenkin ohuet. Seurakuntatalouksille merkityksellistä on jäsenistön määrän kehitys. Jäsenistön määrän huippu oli vuonna 2000. Viidessätoista vuodessa jäsenmäärä on alentunut reilulla kahdeksalla prosentilla. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2015 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat edellisvuotta korkeammat. Kirkollisveron tuotto kasvoi 0,8 M kun vastaavasti yhteisöveron tuotto kasvoi 2,4 M. Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle poikkeuksellisesta sijoitus- ja rahoitustuottojen määrästä. Käyttötalouden toimintakate oli 4,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti henkilöstökulujen suunniteltua pienempi kustannustoteutuma. Vuoden 2016 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2017 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 5 % ja vuodelle 2018 muutos on -7 %. Ansiotason vähäinen kasvu, muutokset veroperusteissa ja työttömyystaso leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa. Sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu pysyy 7,5 %:ssa ja eläkerahastomaksu 4 %:ssa kirkollisverotuloista. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 62,7 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Suunnittelukaudella on varauduttu investointien rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2017 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2018 2019 toiminta- ja 7
taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määrä sellaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 3 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää (90.000 m2) vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Taantuman ja toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2017 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2016 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 0,2%:a. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. 8
Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Kirkollisvero 79,5 75,2 76,6 75,3 74,2 Yhteisöveroosuus Valtionrahoitus 21,0 2,5 12,1 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 100,5 89,8 88,7 87,4 86,3 Muutos- % -4,1 % -10,6 % -1,2% -1,5% -1,3% Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Jäsenmääräarvio Helsingin seurakuntien jäsenmäärä ja ennuste vuosille 2017 2019 (tilanne 1.1.) on seuraava (1): vuosi 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 jäsenmäärä 359 725 357 754 355 317 350 844 348 496 345 012 341 562 338 147 Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraava (2): vuosi 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 väkiluku 595 384 603 968 612 664 620 715 628 208 635 832 642 087 648 445 (1) Vuosien 2012-2016 toteutuneet luvut julkaistu Helsingin seurakuntien jäsenmäärää käsittelevissä vuositilastoissa 2011-2015 (Keskusrekisteri, tilastotyöryhmä). (2) Vuosien 2017-2019 kaupungin väkiluvun ennustelukujen lähteenä Helsingin kaupungin Tietokeskuksen julkaisun Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2016-2050. Ennuste alueittain 2016-2026 (Toim. Laakso, Seppo & Vuori, Pekka, 2016). Ennusteet perusvaihtoehdon mukaisesti. 9
3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2017 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2016 kehys vähennettynä 5 %:lla. Vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2017 ja 2018 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 % eli 6,7 % (2015). Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,7 % (2015). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0-18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 1.1.2016) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden 2011 2017 aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna 2012-2,5 % samoin kuin vuonna 2013. Vuosina 2014 2016 enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 2,6 milj. euroa. Seurakuntien ja Yhteisen seurakuntatyön säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon n. 0,5 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä 2015 5,7 milj. euroa. Vuoden 2016 suunniteltu säästöjen käyttö on 0,8 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä -88,0 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakate on 86,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -83,8 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 22,2 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa vuosikatteen määrä on 2,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 10
Keskusrahastomaksu 2017 talousarvioehdotuksen mukaan 1,6 milj. euroa. Vuosikate ei riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,0 milj. euroa. Tilikauden tulos on -5,4 milj. euroa ja alijäämä 4,8 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2018 5,4 milj. euroa ja vuodelle 2019 8,3 milj. euroa. Vuosikate ei riitä 2017-2018 vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Talousarviossa vuodelle 2017 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 9,1 milj. euroa (vuonna 2016 9,2 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna 2017 7,5 % laskennallisesta kirkollisverotulosta (vuonna 2016 7,5 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan vuodelle 2017 3,1 milj. euroa. Maksu on 4 % kirkollisverosta (v.2016 4,0 %). Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla 20-50 % ja pääomaturvattuja 50 80 %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös Kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän salkut on seulonut ISS-Ethix AB. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank 10/2016 asti ja Credit Suisse 10/2016 alkaen. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. Seurakuntayhtymän sijoituksista oli 31.8.2016 rahavarojen sijoituksia 140,8 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 53,2 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 2 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on 40-60 % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. 11
Investoinnit Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTS-suunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina toteutetut muutokset ja toimintakulttuurin muutosprosessi tähtäävät merkittävään toiminnan tehostamiseen. Tämä merkitsee huomattavaa tilatehokkuuden kasvua tulevina vuosina, mutta välittömänä seurauksena lyhyen tähtäimen tilamuutoskustannukset kasvavat erityisesti jäljelle jäävässä kiinteistökannassa. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä tehostetaan entisestään. Toimintatilat ja muut investoinnit Kiinteistösijoitustoiminta Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2017 19 yhteensä noin 15-20 miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2017 osuus on noin 24,7 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2018 ja 2019 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa. Kiinteistösijoitusten arvo määritetään vuosittain. Kiinteistösijoitukset koostuvat seurakuntayhtymän omistamista asunnoista, liike- ja toimistotiloista sekä kaavoitetusta maaomaisuudesta. Vanhan asunto- ja asuintalokannan suhteen on tehty myynti- ja erilaisia elinkaaritoimenpideselvityksiä. Mahdollisista uusista hankkeista on tehty kannattavuusselvityksiä, riskiarvioita sekä rahoituslaskelmia. 12
Jätkäsaaressa on päätetty aloittaa uuden vuokratalon ja seurakuntatilan yhdistelmän rakentaminen ja kaupunki on myynyt seurakuntayhtymälle tontin tätä käyttötarkoitusta varten. Hankkeessa järjestettiin tontin luovutusehtojen mukaisesti arkkitehtuurikilpailu keväällä 2014 ja yksityiskohtainen rakennussuunnittelu vuonna 2015 ja 2016 kevään aikana. Urakat on kilpailutettu ja rakennustyömaa on käynnistynyt elokuussa 2016. Talousarviovuonna 2017 on tarkoitus toteuttaa koko rakennushanke ja saattaa se loppuun vielä vuoden aikana niin, että uudet asukkaat voisivat muuttaa taloon vuoden 2018 alusta. Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2017 ovat yhteensä n. 5,8 miljoonaa euroa ja TTS-kaudella 2017 2019 yhteensä n. 14,3 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2017 niistä kertyisi yhteensä noin 2,0 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS-kaudella 2017 2019 yhteensä 6 miljoonan euron myyntivoitot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2015 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 144,9 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 71,7 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu vieraan pääoman lisäämisellä, jota talousarviossa on 50 milj. euroa vuodelle 2017 ja kuluvalle vuodelle 50 milj. euroa tai myymällä sijoitusomaisuutta 71,7 milj. eurolla, josta kiinteistösijoitusmyynneillä 15 milj. euroa sekä muiden sijoitusten myynnillä 56,7 milj. eurolla. Vieraan pääoman lisäyksellä varaudutaan myös suunnittelukaudella mahdollisten kiinteistösijoitusten kasvattamiseen. Mikäli vieraan pääoman lisäystä (2016 budjetoitua ja 2017 esitettyä) ei toteuteta, arvioidaan kassavarojen vähenevän 85,4 milj. euroon suunnittelukaudella 2017-2019. 13
4. Talousarvion sitovuustaso Taloussäännön 4 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion määrärahojen sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista nettomäärärahaa eli toimintakatetta ei saa ylittää. Helsingin seurakuntayhtymän hallintoelimet ja viranhaltijat vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Talousarvion sitovuustasot vuonna 2017: Käyttötalous 110 Yhteinen hallinto 1011010000 Vaalit 1011010001 Yhteinen kirkkovaltuusto 1011010002 Yhteinen kirkkoneuvosto 1021050001 Sisäinen tarkastus 103 Hallinto-osasto Käyttövarat kustannuspaikoittain - 1921080001 Johtoryhmän käyttövarat Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain - 1931080001 Yhtymän eläkkeet - 1921080003 Toiminnan vakuutukset - 1921080010 Luottamushenkilöseminaari 200 Seurakunnallinen toiminta 201-238 Jokainen seurakunta osaltaan 250 Diakoniaprojektit 251 Lisämääräraha 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 301 Yhteinen seurakuntatyö 305 Lehtisaaren nuorisokoti 307 Viestintä 391 Diakoniset avustusvarat 392 Käyttövarat kustannuspaikoittain 393 Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain 394 Lähetys ja Kirkon Ulkomaanapu järjestöittäin 395 Yleisavustukset kustannuspaikoittain 396 Avustukset vieraskieliseen työhön kustannuspaikoittain 400 Ympäristö ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi sisältää investoinneista käyttötalouteen tehtävän siirron, jolla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Kiinteistötoimi sisältää myös tilapankkiin tehdyt siirrot. Tilapankilla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Investoinnit Investointien sitovuustaso on kukin suunnitelmassa merkitty investointihanke. Tietohallinnon investointihankkeiden sitovuustasona on ylin osastotaso. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosan toimintakate on sitova. 14
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden vertailu 110 Yhteinen hallinto 200 Seurakunnallinen toiminta 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 400 Ympäristö- ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi 15
Käyttötalouden vertailu pääluokittain 2017 2017 TUOTOT KULUT NETTO 110 Yhteinen hallinto Ulkoiset 1 054 000 9 326 131-8 272 131 Sisäiset 0 313 969-313 969 Yhteensä 1 054 000 9 640 100-8 586 100 200 Seurakunnallinen toiminta Ulkoiset 4 967 759 40 714 832-35 747 073 Sisäiset 1 674 536 14 491 010-12 816 474 1) Yhteensä 6 642 295 55 205 842-48 563 547 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät Ulkoiset 4 112 730 21 567 361-17 454 631 Sisäiset 263 304 2 283 256-2 019 952 Yhteensä 4 376 034 23 850 617-19 474 583 400 Ympäristö- ja hautaustoimi Ulkoiset 3 272 456 8 316 056-5 043 600 Sisäiset 0 62 826-62 826 Yhteensä 3 272 456 8 378 882-5 106 426 500 Kiinteistötoimi Ulkoiset 1 951 088 17 971 099-16 020 011 Sisäiset 15 381 009 167 788 15 213 221 Yhteensä 17 332 097 18 138 887-806 790 500 Kiinteistötoimi Tilapankki Ulkoiset 0 1 233 902-1 233 902 Sisäiset 107 388 107 388 0 Yhteensä 107 388 1 341 290-1 233 902 YHTEENSÄ Ulkoiset 15 358 033 99 129 381-83 771 348 Sisäiset 17 426 237 17 426 237 0 Yhteensä 32 784 270 116 555 618-83 771 348 1) Seurakunnallisen toiminnan sisäiset tuotot ja menot sisältävät 500.000 euron lisämäärärahan. 16
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KEHYSLASKELMAT Seurakuntien kehykset Määrärahat yhteensä ja vertailu ed. vuoteen 17
SEURAKUNTIEN PALKKA- JA TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 2017 Jäsenet Asuvat 0-18v Kehys 2016 Kehys 2017 Muutos Muutos% Eur/jäsen Lisä MR 2017 MR Yhteensä 2017 Haagan seurakunta 14 995 24 996 1 998 1 477 999 1 402 409-75 590-5,1 % 93,53 1 402 409 Herttoniemen seurakunta 17 054 32 158 3 287 1 771 243 1 675 382-95 861-5,4 % 98,24 15 000 1 690 382 Kallion seurakunta 20 127 40 528 1 377 2 045 541 1 971 576-73 965-3,6 % 97,96 22 500 1 994 076 Kannelmäen seurakunta 14 469 26 228 2 864 1 505 610 1 405 603-100 007-6,6 % 97,15 1 405 603 Lauttasaaren seurakunta 12 750 19 324 2 274 1 226 902 1 171 871-55 031-4,5 % 91,91 1 171 871 Malmin seurakunta 54 934 94 802 12 316 5 650 979 5 286 031-364 948-6,5 % 96,23 5 286 031 Meilahden seurakunta 11 796 21 074 1 770 1 201 112 1 130 086-71 026-5,9 % 95,80 1 130 086 Mikaelin seurakunta 19 047 38 117 3 840 2 058 700 1 910 405-148 295-7,2 % 100,30 1 910 405 Munkkiniemen seurakunta 10 637 15 599 1 935 1 086 348 969 838-116 509-10,7 % 91,18 969 838 Oulunkylän seurakunta 19 136 33 426 3 469 1 931 217 1 832 247-98 970-5,1 % 95,75 1 832 247 Paavalin seurakunta 14 479 29 310 2 121 1 497 712 1 442 455-55 257-3,7 % 99,62 1 442 455 Pakilan seurakunta 13 422 18 532 3 820 1 306 415 1 231 277-75 138-5,8 % 91,74 1 231 277 Pitäjänmäen seurakunta 9 866 17 094 1 843 996 909 943 415-53 494-5,4 % 95,62 943 415 Roihuvuoren seurakunta 17 332 28 101 3 773 1 746 704 1 636 017-110 688-6,3 % 94,39 15 000 1 651 017 Tuomiokirkkoseurakunta 29 240 50 660 4 068 3 573 211 3 422 195-151 016-4,2 % 117,04 3 422 195 Töölön seurakunta 16 426 26 518 2 050 1 579 505 1 519 469-60 036-3,8 % 92,50 1 519 469 Vartiokylän seurakunta 9 522 17 875 1 646 998 260 930 510-67 750-6,8 % 97,72 30 000 960 510 Vuosaaren seurakunta 18 844 35 797 3 891 1 957 423 1 860 495-96 928-5,0 % 98,73 1 860 495 Johannes församling 11 668 18 584 1 788 1 494 368 1 453 956-40 411-2,7 % 124,61 1 453 956 Matteus församling 5 848 8 090 1 312 761 476 709 021-52 454-6,9 % 121,24 709 021 Petrus församling 6 827 10 211 1 345 898 148 841 867-56 281-6,3 % 123,31 841 867 Diakoniaprojektit 682 000 644 000-38 000-5,6 % 644 000 Lisämääräraha 500 000 500 000 500 000 Yhteensä 348 419 607 024 62 787 37 447 779 35 890 124-1 557 655-4,2 % 103,01 82 500 35 972 624
SEURAKUNTIEN TILAMÄÄRÄRAHAT 2017 Jäsenet Alueella asuvat 0-18v Kehys 2016 Kehys 2017 Kirkkosalit Tilaraha yht Haagan seurakunta 14 995 24 996 1 998 289 776 267 392 146 755 414 147 Herttoniemen seurakunta 17 054 32 158 3 287 347 270 319 439 249 735 569 174 Kallion seurakunta 20 127 40 528 1 377 401 049 375 914 424 772 800 685 Kannelmäen seurakunta 14 469 26 228 2 864 295 190 268 001 138 065 406 067 Lauttasaaren seurakunta 12 750 19 324 2 274 240 546 223 437 136 350 359 787 Malmin seurakunta 54 934 94 802 12 316 1 107 931 1 007 869 508 789 1 516 658 Meilahden seurakunta 11 796 21 074 1 770 235 490 215 470 265 003 480 473 Mikaelin seurakunta 19 047 38 117 3 840 403 629 364 250 255 105 619 355 Munkkiniemen seurakunta 10 637 15 599 1 935 212 989 184 916 226 221 411 137 Oulunkylän seurakunta 19 136 33 426 3 469 378 634 349 348 303 172 652 520 Paavalin seurakunta 14 479 29 310 2 121 293 641 275 028 226 964 501 992 Pakilan seurakunta 13 422 18 532 3 820 256 136 234 763 163 220 397 983 Pitäjänmäen seurakunta 9 866 17 094 1 843 195 454 179 878 104 049 283 927 Roihuvuoren seurakunta 17 332 28 101 3 773 342 459 311 934 386 014 697 947 Tuomiokirkkoseurakunta 29 240 50 660 4 068 565 626 528 020 1 313 062 1 841 082 Töölön seurakunta 16 426 26 518 2 050 309 678 289 712 395 581 685 293 Vartiokylän seurakunta 9 522 17 875 1 646 195 719 177 417 165 916 343 333 Vuosaaren seurakunta 18 844 35 797 3 891 383 772 354 734 181 231 535 965 Johannes församling 11 668 18 584 1 788 292 986 277 221 446 783 724 003 Matteus församling 5 848 8 090 1 312 149 295 135 187 100 101 235 287 Petrus församling 6 827 10 211 1 345 176 091 160 516 32 838 193 354 Yhteensä 348 419 607 024 62 787 7 073 359 6 500 445 6 169 725 12 670 170 19
SEURAKUNTIEN MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ JA VERTAILU ED.VUOTEEN Toimintaraha Toimintaraha Lisä MR MR Yhteensä Muutos ed. Tilaraha Tilaraha Muutos ed. Muutos 2016 2017 2017 2017 vuodesta 2016 2017 vuodesta yhteensä Haagan seurakunta 1 477 999 1 402 409 1 402 409-75 590 436 531 414 147-22 384-97 974 Herttoniemen seurakunta 1 771 243 1 675 382 15 000 1 690 382-80 861 597 005 569 174-27 830-108 691 Kallion seurakunta 2 045 541 1 971 576 22 500 1 994 076-51 465 825 820 800 685-25 135-76 600 Kannelmäen seurakunta 1 505 610 1 405 603 1 405 603-100 007 439 906 406 067-33 840-133 847 Lauttasaaren seurakunta 1 226 902 1 171 871 1 171 871-55 031 376 897 359 787-17 110-72 141 Malmin seurakunta 5 650 979 5 286 031 5 286 031-364 948 1 616 719 1 516 658-100 061-465 009 Meilahden seurakunta 1 201 112 1 130 086 1 130 086-71 026 554 519 480 473-74 046-145 071 Mikaelin seurakunta 2 058 700 1 910 405 1 910 405-148 295 658 733 619 355-39 378-187 673 Munkkiniemen seurakunta 1 086 348 969 838 969 838-116 509 439 210 411 137-28 074-144 583 Oulunkylän seurakunta 1 931 217 1 832 247 1 832 247-98 970 681 806 652 520-29 286-128 257 Paavalin seurakunta 1 497 712 1 442 455 1 442 455-55 257 543 474 501 992-41 481-96 739 Pakilan seurakunta 1 306 415 1 231 277 1 231 277-75 138 419 356 397 983-21 372-96 510 Pitäjänmäen seurakunta 996 909 943 415 943 415-53 494 299 503 283 927-15 576-69 070 Roihuvuoren seurakunta 1 746 704 1 636 017 15 000 1 651 017-95 688 728 473 697 947-30 525-126 213 Tuomiokirkkoseurakunta 3 573 211 3 422 195 3 422 195-151 016 1 878 688 1 841 082-37 606-188 621 Töölön seurakunta 1 579 505 1 519 469 1 519 469-60 036 668 610 685 293 16 682-43 354 Vartiokylän seurakunta 998 260 930 510 30 000 960 510-37 750 361 635 343 333-18 302-56 052 Vuosaaren seurakunta 1 957 423 1 860 495 1 860 495-96 928 565 004 535 965-29 038-125 966 Johannes församling 1 494 368 1 453 956 1 453 956-40 411 739 768 724 003-15 765-56 176 Matteus församling 761 476 709 021 709 021-52 454 249 396 235 287-14 108-66 562 Petrus församling 898 148 841 867 841 867-56 281 219 974 193 354-26 620-82 901 Diakoniaprojektit 682 000 644 000 644 000-38 000 0-38 000 Lisämääräraha 500 000 500 000 500 000 0 500 000 Yhteensä 37 447 779 35 890 124 82 500 35 972 624-1 475 155 13 301 027 12 670 170-630 856-2 106 012 20
Yhteenveto talousarviosta yksiköittäin Yksikkö TA 2016 KEHYS 2017 TAE 2017 SÄÄSTÖ+/- % 2016-2017 Yhteinen hallinto 101 Luottamuselimet -211 242-199 623-199 398-225 94 % 102 Sisäinen Tarkastus -180 000-170 100-182 727 12 627 102 % 103 Hallinto-osasto -9 126 255-8 205 274-8 203 974-1 300 90 % 110 Yhteinen hallinto -9 517 497-8 574 997-8 586 100 11 103 90 % Seurakunnallinen toiminta 201 Haagan seurakunta -1 914 530-1 816 556-1 874 289 57 733 98 % 202 Herttoniemen seurakunta -2 182 916-2 259 557-2 212 331-47 225 101 % 203 Kallion seurakunta -2 814 806-2 794 761-2 706 566-88 196 96 % 204 Kannelmäen seurakunta -1 945 516-1 811 669-1 804 722-6 947 93 % 205 Lauttasaaren seurakunta -1 668 914-1 531 658-1 614 221 82 563 97 % 206 Malmin seurakunta -7 445 480-6 802 689-7 057 364 254 676 95 % 217 Meilahden seurakunta -1 786 988-1 610 559-1 597 258-13 300 89 % 218 Mikaelin seurakunta -2 877 032-2 529 759-2 656 940 127 180 92 % 219 Munkkiniemen seurakunta -1 534 165-1 380 975-1 452 987 72 012 95 % 220 Oulunkylän seurakunta -2 641 848-2 484 767-2 464 480-20 287 93 % 221 Paavalin seurakunta -2 059 050-1 944 448-1 931 034-13 414 94 % 222 Pakilan seurakunta -1 782 817-1 629 260-1 679 744 50 484 94 % 223 Pitäjänmäen seurakunta -1 303 554-1 227 342-1 219 452-7 890 94 % 224 Roihuvuoren seurakunta -2 501 564-2 348 964-2 401 004 52 039 96 % 226 Tuomiokirkkoseurakunta -5 518 559-5 263 278-5 245 742-17 536 95 % 233 Töölön seurakunta -2 325 221-2 204 761-2 221 633 16 871 96 % 234 Vartiokylän seurakunta -1 365 730-1 303 843-1 310 927 7 085 96 % 235 Vuosaaren seurakunta -2 625 606-2 396 460-2 367 919-28 542 90 % 236 Johannes församling -2 220 047-2 177 960-2 179 819 1 859 98 % 237 Matteus församling -1 010 874-944 309-944 308 0 93 % 238 Petrus församling -1 063 660-1 035 222-1 002 809-32 413 94 % 250 Diakoniaprojektit -682 000-644 000-618 000-26 000 91 % 251 Lisämääräraha 0-500 000 0-500 000 0 % 200 Seurakunnallinen toiminta -51 270 876-48 642 794-48 563 547-79 247 95 % Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 301 Yhteinen seurakuntatyö -8 028 550-7 552 000-7 547 000-5 000 94 % 390 Muu yhteinen seurakunnallinen toiminta -5 409 264-6 445 000-6 977 264 532 264 129 % 329 Lehtisaaren nuorisokoti -92 668 0-103 125 103 125 111 % 307 Viestintä -5 276 012-4 825 000-4 847 194 22 194 92 % 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät -18 806 493-18 822 000-19 474 583 652 583 104 % 400 Ympäristö- ja hautaustoimi -5 298 163-5 108 000-5 106 426-1 574 96 % 500 Kiinteistötoimi -1 511 075-61 553-2 040 692 1 979 139 135 % Yhteensä -86 404 104-81 209 344-83 771 348 2 562 004 97 % 21
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 110 YHTEINEN HALLINTO 101 Luottamuselimet 102 Sisäinen tarkastus 103 Hallinto-osasto 131 Yleishallinto 132 Talouspalvelut 133 Henkilöstöpalvelut 137 Hankintapalvelut 105 Laki- ja asianhallintapalvelut 106 Tietohallintopalvelut 22
110 Yhteinen hallinto 2 015 2 016 2 017 ACT TA TA TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2015 TA 2016 TAE 2017 3 TOIMINTATUOTOT 1 256 783 1 305 250 1 054 000 3000 KORVAUKSET 320 177 345 000 80 000 3100 MYYNTITUOTOT 6 0 0 3001 MAKSUTUOTOT 523 533 543 000 566 000 3300 VUOKRATUOTOT 44 0 0 3620 KOLEHDIT, KERÄYKSET JA LAHJOITUK 0 0 0 3700 TUET JA AVUSTUKSET 403 544 410 250 400 000 3800 MUUT TUOTOT 9 478 7 000 8 000 4 TOIMINTAKULUT 10 599 765 10 822 747 9 640 100 40 HENKILÖSTÖKULUT 5 479 272 5 203 390 4 682 168 4000 Palkat ja palkkiot 4 155 418 4 011 704 3 584 198 4100 Henkilösivukulut 1 394 006 1 193 186 1 085 470 4200 Henkilöstökulujen oikaisuerät -70 153-1 500 12 500 43 PALVELUJEN OSTOT 4 336 793 4 744 692 4 276 878 45 VUOKRAT 579 726 588 204 402 722 46 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 174 911 211 850 236 177 47 ANNETUT AVUSTUKSET 1 000 54 200 15 200 49 MUUT TOIMINTAKULUT 28 063 20 410 26 955 5 TOIMINTAKATE -9 342 982-9 517 497-8 586 100 5 Kehys yhteensä -8 574 997 Kehyksen ylitys/alitus -11 103 TTS 2017 TTS 2018 5 TOIMINTAKATE -7 432 998-7 432 998 Tomintakatteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 OS-% 101 Luottamuselimet -199 879-211 242-199 398 2,3 % 102 Sisäinen Tarkastus -186 639-180 000-182 727 2,1 % 103 Hallinto-osasto -4 570 349-9 126 255-8 203 974 95,5 % 104 Keskusrekisteripalvelut -3 962 843 0 0 0,0 % 105 Laki- ja asianhallintapalvelu -423 272 0 0 0,0 % Yhteensä -9 342 982-9 517 497-8 586 100 100,0 % Keskusrekisteri (sis. Tietohallinto) sekä Lakiasiat ja asianhallintapalvelut ovat siirtyneet vuoden 2016 talousarviossa Hallinto-osastoon. 23
LUOTTAMUSELIMET 101 Luottamuselimet 2 015 2 016 2 017 ACT TA TA TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2015 TA 2016 TAE 2017 4 TOIMINTAKULUT 199 879 211 242 199 398 40 HENKILÖSTÖKULUT 87 180 91 377 89 680 4000 Palkat ja palkkiot 76 906 69 700 68 500 4100 Henkilösivukulut 10 274 21 677 21 180 4200 Henkilöstökulujen oikaisuerät 0 0 0 43 PALVELUJEN OSTOT 82 929 95 114 89 000 45 VUOKRAT 6 180 6 251 3 251 46 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 23 590 18 500 17 467 47 ANNETUT AVUSTUKSET 0 0 0 49 MUUT TOIMINTAKULUT 0 0 0 5 TOIMINTAKATE -199 879-211 242-199 398 5 Kehys yhteensä -199 623 Kehyksen ylitys/alitus 225 TTS 2017 TTS 2018 5 TOIMINTAKATE -173 038-173 038 Tomintakatteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 OS-% ##### Vaalit 0 0 0 0,0 % ##### Yhteinen kirkkovaltuusto -83 699-93 864-88 477 44,4 % ##### Yhteinen kirkkoneuvosto -116 179-117 378-110 922 55,6 % Yhteensä -199 879-211 242-199 398 100,0 % 24
SISÄINEN TARKASTUS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 SEURAKUNNAN/TOIMINTAYKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Sisäinen tarkastus palvelee Helsingin seurakuntayhtymän johtoa arvioimalla ja kehittämällä seurakuntien ja yhtymän eri työyksiköiden sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa sekä tekemällä ehdotuksia toimintojen tuloksellisuuden parantamiseksi. Sisäinen tarkastus toimii yhteisen kirkkoneuvoston alaisuudessa. Yhteinen kirkkoneuvosto perusti vuonna 2015 tarkastustoimikunnan, joka toimii Helsingin seurakuntayhtymä konsernin sisäisen valvonnan toimivuuden varmentajana. Toimikunnan tehtävänä on edistää sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus avustaa tilintarkastajia hyvän tilintarkastustavan mukaisen tilintarkastuksen suorittamisessa. SUUNNITTELUKAUDEN 2017 2019 ERITYISHAASTEET JA PAINOPISTEET Riittävän sisäisen valvonnan varmistamiseksi panostetaan johtavien viranhaltijoiden yksiköiden rajapinnat ylittävien prosessien varmistuksiin ja valvontaympäristön kehittämiseen. Valvontaympäristöllä ymmärretään asianmukaisten varmistusten ohella esimiesten ja henkilöstön asennoitumista sisäisen valvonnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tarkastusten yhteydessä pyritään aina tunnistamaan toiminnan taloudellisuutta parantavia kehityskohteita. Sisäisen tarkastuksen työpanosta suunnataan seurakuntien ja yhtymän keskeisiin kehityshankkeisiin, joissa sisäisen tarkastuksen edustajat toimivat sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan asiantuntijoina. Espoon srkyhtymän kanssa on sovittu pysyvästä yhteistyöstä sisäisen tarkastuksen järjestämisessä siten, että Espoon srkyhtymälle tuotetaan sisäistä tarkastusta erikseen sovittavalla tavalla 60 70 htp/vuosi. KESKEISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan taso kattavat ja oleellisuuden näkökulmasta tehokkaasti kohdennetut tarkastukset; yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy sisäisen tarkastuksen yksityiskohtaisen työsuunnitelman vuodelle 2017 sisäisen valvontajärjestelmän tehokas arviointi ja kehittäminen analysoimalla riskien kannalta keskeisiä ja erityisesti seurakuntayhtymän yksiköiden rajat ylittäviä työprosesseja kehitysehdotusten tuottaminen ja osallistuminen asiantuntijana kehitysprojekteihin hyvä tarkastusmenetelmien ja työvälineiden hallinta tarkastustyön painopisteiksi vuonna 2017 esitetään 1. edellisten suunnittelukausien sisäisen valvonnan kehityshankkeiden tulosten varmistaminen, 2.toimintakultturin muutoshankkeiden toteutuksen sisäinen valvonta, 3. seurakuntien piispantarkastuksia edeltävien tarkastusten jatkaminen, 4. yhteisen seurakuntatyön sisäisen valvonnan prosessit/kuvaukset, 5. konsernihallinto, 6. Espoon seurakuntayhtymän kanssa solmitun sopimuksen mukaiset tarkastukset Espoossa ja Helsingissä. Toiminnan taloudellisuuden kehittäminen tarkastuksissa pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia toiminnan taloudellisuuden kehittämiseksi havainnot ja kehitysehdotukset raportoidaan vastuullisille esimiehille ja yhteiselle kirkkoneuvostolle Tilintarkastajien avustaminen ja yhteistyö tilintarkastajien kanssa sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmat sovitetaan yhteen Helsingin seurakuntayhtymän tilintarkastusyhteisön tarkastussuunnitelmien kanssa sisäinen tarkastus avustaa tilintarkastajia tilinpäätöksen ja Helsingin seurakuntayhtymän konserniyhteisöjen tilintarkastuksessa. Yhteistyön sujuvuus seurakuntien ja seurakuntayhtymän johdon ja muun henkilöstön kanssa tarkastusten tavoitteiden informointi ja perustelu sisäisen tarkastusten eettisten standardien noudattaminen; objektiivisuus ja luottamuksellisuus palautekeskustelut tarkastuksen havainnoista ja tarkastuksen suorittamisesta henkilökunnan ohjaus ja opastus sisäisen valvonnan toteuttamisessa ja kehittämisessä itsearviointi ja aktiivinen palautteen pyytäminen HENKILÖSTÖ- JA TILASUUNNITELMA 2017-2019 Sisäisessä tarkastuksessa on sisäisen tarkastuksen päällikön virka ja työsopimussuhteinen sisäisen tarkastajan tehtävä. Osa suunnitelman mukaisista tarkastuksista tuotetaan ostopalveluna. Henkilöstön kehittämisessä painotetaan sisäisen tarkastuksen ammatillista osaamista ja työmenetelmien hallintaa sekä seurakuntatyön tuntemista. TALOUSARVION ERITYISPERUSTELUT Käynnistyvä yhteistyö Espoon seurakuntayhtymän kanssa saattaa suunnittelukaudella johtaa tarpeeseen varmistaa henkilöstöresurssien riittävyys/käytettävyys. Vuodelle 2017 ajoittuu sisäisen tarkastuksen päällikön rekrytointi. 25