AJATTELE AIVOJASI
AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?
USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA
MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat sekä opitaan uutta: Muistin toiminta voidaan jakaa 1) mieleen painamisen, 2) mielessä säilyttämisen ja 3) mieleen palauttamisen osavaiheisiin. kaikkea tiedonkäsittelyä Ilman muistia ihmisellä ei olisi identiteettiä ja maailma olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä! (Kivisaari 2008)
ERI TAPOJA HAHMOTTAA MUISTIA Lyhytkestoinen eli työmuisti Pitkäkestoinen eli säilömuisti Aistimuistit
TIETOJEN MUISTAMINEN vaatii aina keskittymistä - numerosarjat sormissa liikemuisti, sävel, mielikuvat, tutut jaksotukset - nimien muistaminen mielikuvat, aakkostus - sanalistat sijoita tutun reitin varrelle keskustelu toisen kanssa heti uuden tiedon jälkeen auttaa muistiinpanot ja kertaus mielessä on tehokasta, myös ennen uuden oppimista! uudet tekniset vempeleet - kirjoita omin sanoin käyttöohjeet apuvälineitä kannattaa käyttää, jos paljon muistettavaa!
TAITOJEN MUISTAMINEN polkupyörällä ajaminen kengännauhojen solmiminen tiskaaminen kirjoittaminen Harjoittelun ja toiston kautta automatisoituu. Säilyy hyvin, vaikka emme käytäkään.
TAPAHTUMIEN MUISTAMINEN Voit harjoittaa tapahtumamuistia palauttamalla illalla mieleen päivän tapahtumia ja niihin liittyneitä ihmisiä, paikkoja, tunnetiloja - kertaus muistelemalla tapahtuneita toisten ihmisten kanssa Kuka soitti eilen? Mistä puhuitte? Missä olit kun vuosituhat vaihtui? kun kuulit prinsessa Dianan kuolemasta 1997? kun kuulit syyskuun 11. päivän terrori-iskusta 2001? kun Estonia upposi 28.9.1994?
IKÄÄNTYMISEN MYÖTÄ muistitoiminnot hidastuvat ja ovat herkempiä häiriintymään ulkoisista tekijöistä kyky oppia uusia asioita ei häviä, oppiminen edellyttää vain aiempaa enemmän keskittymistä ja kertaamista tapahtuvat muistitoimintojen muutokset ovat kaikille yhteisiä eivätkä hankaloita arkielämää merkittävästi
MUISTIHÄIRIÖIDEN TAVALLISIMMAT SYYT Ohimenevät syyt verenkiertohäiriöt, epilepsia, lievä aivovamma, lääkkeet, masennus, psyykkiset syyt (masennus, ahdistuneisuus, uupumus) Pysyvät syyt aivovamma, eri jälkitilat kuten aivoverenkiertohäiriö, aivotulehdus
MUISTIHÄIRIÖIDEN TAVALLISIMMAT SYYT Hoidettavissa olevat syyt seuraus yleissairaudesta, aineenvaihdunnan häiriö, lääkkeiden sivuvaikutus, masennus Etenevät syyt Etenevä muistisairaus
DEMENTIA Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö, - kätevyyden heikkeneminen, - tunnistamisen vaikeutuminen ja - monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. Jokapäiväisessä elämässä dementia voi ilmetä sanojen löytämisen ja ymmärtämisen vaikeutena toistuvina kysymyksinä samoista asioista kyvyttömyytenä tunnistaa aikaa ja paikkaa vaikeutena selvitä päivittäisistä toiminnoista persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutoksina opittujen taitojen ja asioiden unohtamisena
MUISTIA KANNATTAA TUTKIA, KUN unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä itselle tärkeät esineet, esimerkiksi lompakko ja avaimet, ovat usein hukassa unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia autolla ajaessaan joutuu miettimään minne on menossa ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan uusien asioiden opettelu, esimerkiksi hoito-ohjeiden seuranta, on selkeästi vaikeutunut muistin ongelmia peitellään tai vähätellään
Pieni harjoitus
TUOLI KOIRA HATTU NENÄ RYPPY UNI TOSSUT NAUHA LASI JÄÄPALA
ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti (n.60-70%), vaskulaarinen dementia, Lewyn kappaletauti ja otsalohkoperäinen dementia. Myös Parkinsonin tauti voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin sen aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi. Suomessa 35 000 lievän oireiston vaiheessa, 85 000 vähintään keskivaikean dementian vaiheessa. Vuosittain sairastuu n. 13 000 ihmistä 85-vuotiaista kolmasosalla on joku etenevä muistisairaus, mutta 2/3 ei sairastu koskaan Mitä voin itse tehdä muistini hyväksi?
Ennaltaehkäisytyön tavoitteena muistisairauden puhkeamisen viivästyttäminen
ALZHEIMERIN TAUDIN RISKITEKIJÄT Varmat riskitekijät Korkea ikä Dementian esiintyminen lähisuvussa Downin oireyhtymä Apolipoproteiini E e4 alleeli Todennäköiset riskitekijät Vakava kallovamma Matala koulutustaso Aiemmin sairastettu depressio Mahdolliset riskitekijät Hypotyreoosi Äidin korkea synnytysikä Myrkyt Vaskulaariset tekijät, mukaan luettuna keski-iän korkea verenpaine, seerumin suuri kolesterolipitoisuus ja heikentynyt glukoosinsieto Lähde: www.terveyskirjasto.fi, Hilkka Soininen 19.1.2009
JA MAHDOLLISET SUOJATEKIJÄT Alzheimerin taudilta mahdollisesti suojaavat tekijät Estrogeeni? Antioksidantit? Tulehduskipulääkkeet? Apolipoproteiini e2 -alleeli Lähde: www.terveyskirjasto.fi, Hilkka Soininen 19.1.2009
RISKITESTI Ikä <47 vuotta 0 47-53 3 >53 4 Koulutus 10 vuotta 0 7-9 2 0-6 3 Vanhemmilla/sisaruksilla muistisairaus Ei 0 Kyllä 1 Systolinen eli yläverenpaine 140 mmhg 0 >140 mmhg 2 Painoindeksi 30 kg/m2 0 >30 kg/m2 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmlo/l 0 >6,5 mmlo/l 2 Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1
Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Laske pisteet yhteen. Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys keski-iän riskimittaritulosten mukaan Riskitestitulos Muistisairauden riski % 0-5 1,0 6-7 1,9 8-9 4,2 10-11 7,4 12-15 16,4 Lähde: Kivipelto ym., Lancet Neurology, 2006;5/9: 735-741.
AJATTELE AIVOJASI PIDÄ HUOLTA MUISTISTASI ylös, ulos ja lenkille säännöllinen sykettä nostava liikunta keski-iässä vähentää dementian riskiä. kypärä päähän kallovammat altistavat dementialle kalaa kaksi kertaa viikossa kalarasvat pienentävät sekä sydän- ja verisuonisairauksien että muistisairauksien riskiä. marjoista, hedelmistä ja kasviksista vitamiineja E- ja B- vitamiineista suojaa muistisairauksiin. rypsiöljyä ruoanlaittoon vähemmän eläinrasvaa, niukemmin kaloreita pienentää dementiariskiä
AJATTELE AIVOJASI PIDÄ HUOLTA MUISTISTASI liika viina pois humalahakuinen alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille ja sekoittaa unirytmiä. Kohtuukäytöllä on havaittu myös myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat liittyä aktiiviseen sosiaaliseen elämään. tupakka pois tupakointi lisää etenevän muistisairauden riskiä. pidä yllä ystävyyssuhteitasi - sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta nuku tarpeeksi hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä vältä liikaa huolehtimista pitkäaikainen stressi aiheuttaa muistihäiriöitä
AIVOT TARVITSEVAT AKTIVOINTIA Mitä enemmän aivojaan elinaikanaan käyttää, sen vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille! opettele asioita ulkoa lue kirjoja tee sanaristikoita pelaa strategiapelejä opettele uusia asioita tee vanhoja tuttuja toimintoja uudella tavalla
Lähteet Hietanen M., Erkinjuntti T., Huovinen M. 2005. Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna.wsoy. Kivipelto M. ja Granö S. 2008: Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön tavoitteena on sairauden puhkeamisen viivästyttäminen. Muisti 3/08. Kivipelto M. Ngandu T., Laatikainen T., Winblad B., Soininen H., Tuomilehto J. 2006. Lancet Neurology, 5/9: s.735-741. Kivisaari S. 2008. Muisti ja oppiminen. www.timmitaivot.fi Miten se nyt olikaan? Muistiliiton esite 2009. Pidä huolta muististasi. Alzheimer-keskusliiton esite 2004. Soininen H. 2009. Dementia. www.terveyskirjasto.fi Suutama T. 2003. Muisti ja oppiminen. Teoksessa Gerontologia, Heikkinen E. ja Rantanen T. (toim.). Duodecim.