Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi. Minna Huhtamäki-Kuoppala
|
|
- Jaakko Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi Minna Huhtamäki-Kuoppala
2
3 Minna Huhtamäki-Kuoppala Leena Huhtala Johanna Ekola Outi Riihimäki
4 Kulttuurista muistoja -hanke Katja Kujala Manar Ameli
5 Palvelutuotanto muistineuvola, koulutus p / Minna
6 Yhteystiedot P Sähköposti: Kotisivut:
7 Terve muisti ei heikkene eikä lopu, ikä ei vie muistia. Joitain muutoksia muistissa kuitenkin tapahtuu iän myötä: Työmuistin teho heikkenee jo varhaisessa keski-iässä. Mieleen palauttaminen ja reagointi hidastuvat ja tilannetekijöiden merkitys korostuu eläkeiän taitteessa. Uuden oppiminen onnistuu ja kokemus- ja yleistieto karttuvat elämän loppuun asti.
8 Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen Työn apuvälineiden muuttuminen ja hallittavan tietomäärän lisääntyminen tuovat haasteita erityisesti ikääntyville työntekijöille. Tulevaisuudessa eläkkeelle siirryttäneen yhä myöhemmin.
9 Ylikuormittuminen ja ylityöt haitaksi työteholle Työuupumus vie puolet työmuistin tehosta. Ylityöt saattavat heikentää älyllistä suoriutumista, lyhentää yöunta sekä lisätä masennustaipumusta ja alkoholin käyttöä. Muistin ongelmia 19 %:lla työikäisistä. Noin 50 %:lle työiässä muistin ongelmista kärsivistä kehittyy myöhemmässä elämässä muistisairaus.
10 Muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen häiriöt ja niistä huolestuminen on aina otettava vakavasti! Kaikenikäisten muisti on herkkä lukuisille tekijöille, jotka vähentävät työpanoksen tehokkuutta ja huonontavat työsuorituksen laatua. Näihin syihin vaikuttamalla tilanne saadaan korjattua, esim. masennus, uupumus, uniongelmat, päihteet, vitamiininpuutos.
11 Milloin huolestua? Muistipulmat tulee aina ottaa vakavasti! Keskeisintä on verrata tilannetta entiseen Mikä on muuttunut ja miten? Läheisten havainnot tärkeitä Pieniä muistilipsahduksia sattuu jokaiselle, mutta jos oireet vaikeuttavat arkiselviytymistä on tilanteeseen on syytä tarttua.
12 Käypä hoito potilasohje 2010 Oma tai läheisten huoli lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt. Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita. Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa (hoito-)ohjeita. Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.
13 Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen. Käypä hoito potilasohje 2010 Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen (esim. taloudelliset asiat). Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus erilainen kuin ennen. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta syrjään vetäytyminen.
14 Muistisairauden mahdollisia merkkejä Käyttäytyminen muuttuu aiemmasta. Esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys. Uuden oppiminen vaikeutuu. Itsestään selvät asiat hankaloituvat. Aina sairastunut ei itse ymmärrä heikentynyttä toimintakykyään! Tärkeää kuunnella myös läheisiä.
15 Miksi muistista on tarpeen puhua? Uupumista ja muistin heikkenemistä pidetään herkästi heikkoutena. Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet sekä niiden hoito on vielä monelle vieras tai jopa tuntematon asia. Toisen toimintakyvyn muutoksiin on aina vaikea puuttua. Muistisairauksien ja dementian imago pelko itsemääräämiskyvyn epäämisestä, toimintakyvyn lopullisesta heikentymisestä ja muiden avun varaan joutumisesta. Muistisairas ihminen saattaa kieltää oman oireilunsa tai ei tunnista sitä.
16 Muisti voi heikentyä monista syistä kenellä tahansa, väliaikaisesti tai ohimenevästi vähäinen liikunta väsymys kiputilat ikä masennus kiire uupumus stressi virheellinen ravitsemus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet, tupakka motivaation puute aistipuutokset jännitys eri sairaudet
17 Määritelmiä Muistioire Muistioireet, työmuisti ja toiminnanohjaus. Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) Kokee itse muistioireita tai todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikentyminen aiemmasta. Jokapäiväinen selviytyminen ei merkittävästi vaikeutunut. Muistisairaus Muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävä sairaus. Etenevät muistisairaudet johtavat yleensä dementia-asteiseen heikentymiseen. Dementia Useamman kuin yhden tiedonkäsittelyn ja muun toiminnon heikentyminen aiempaan suoritustasoon nähden. Puhutaan kognition heikentymisestä. Heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa.
18 Muistihäiriöiden syitä Käypä hoito, muistisairaudet 2010 Ohimenevät syyt Aivoverenkiertosairaus Lievä aivovamma Epileptinen kohtaus Lääkkeet Päihteet Psykiatriset häiriöt Sekavuus Pysyvät jälkitilat Aivovamma Aivoverenkiertosairaus Aivotulehdus B1-vitamiinin puutos Leikkaus ja sädehoito Alkoholin aiheuttama aivovaurio
19 Parannettavissa olevia syitä Psykiatriset häiriöt Aineenvaihduntahäiriöt Puutostilat Keskushermostoinfektiot Kallonsisäiset syyt Aivojen hypoksia ja iskemia Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt Etenevät muistisairaudet Alzheimerin tauti Verisuoniperäiset muistisairaudet Otsa-ohimolohkon rappeumat Lewyn kappale -tauti Parkinsonin taudin muistisairaus Prionitaudit jaharvinaiset perinnölliset dementiat
20 Perusselvitykset Käypä hoito, muistisairaudet 2010
21 Käypä hoito 2010
22 Muistisairauksien tutkimus ja hoito N työikäistä suomalaista sairastaa jotain muistisairautta (Käypä hoito 2010) Diagnoosit Muistisairauksia tunnetaan kymmeniä, ja niitä mahdollisesti edeltävä tila MCI (lievä kognitiivinen heikentyminen) on yllämainittuakin yleisempää Alzheimerin tauti todennäköisesti yleisin kaikenikäisillä, otsaohimolohkorappeumista johtuvat muistisairaudet suhteessa yleisempiä työikäisillä Diagnosointi neurologian poliklinikalla alle 65 / 70 vuotiaille. Diagnosointi geriatrian poliklinikalla yli 65 / 70 vuotiaille. Perusterveydenhuollossa (terveyskeskuksessa) saattaa olla oma muistipoliklinikka, joka tekee tutkimukset. Kaikkien jatkohoito terveyskeskuksessa / muistihoitajat / muistipoli.
23 Eri muistisairauksilla on eri vaaratekijöitä aivomuutoksia oireita eteneminen ennuste oheisoireita ja oheissairauksia lääkehoito Oikea diagnoosi on aina tärkeä! kuntoutuksen keinot ja mahdollisuudet
24 Oirekuva AT:n lievässä vaiheessa Kognitiiviset oireet Oppimis-, keskittymis-, laskuja päättelykyky heikentyy Toiminnanohjaus Sanojen löytäminen Unohtelu lisääntyy Käytösoireet voi olla! Apatia, vetäytyminen Lisääntynyt ärtyvyys Ahdistuneisuus, masennus Harhaluuloisuus Toimintakyvyn muutokset Keskustelun seuraaminen Talouden suunnittelu Rahankäyttö ja asiointi Lääkityksestä huolehtiminen Lukeminen Monimutkaiset harrastukset Työ- ja ajokyky Muistitukien käyttö Somaattiset oireet Laihtuminen Lähde: Käypä hoito, muistisairaudet 2010
25 Verisuoniperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, taustalla voi olla sydän- ja verenkiertosairaudet, diabetes, voi olla tupakkatausta. Kognitiivisia oireita yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osaalueella. Oireisto riippuu siitä, missä osissa aivoja verenkiertovaurio on. Voi esiintyä myös yhdessä Alzheimerin taudin kanssa (AT + AVH). Yleinen, mutta vähälle huomiolle jäänyt etenevän muistisairauden alatyyppi. Yleisempi vanhemmissa ikäryhmissä. Käypä hoito, muistisairaudet 2010
26 Otsa-ohimolohkorappeumat Frontotemporaalinen dementia Alkaa n v., yleisempi miehillä, n. ½:lla sairautta suvussa. Ensioireita käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, muisti alkuvaiheessa hyvin säilynyt. Sairaudentunto usein heikko. Etenevä sujumaton afasia Alkaa n.65 v., yleisempi naisilla. Oireita työläs puheentuotto, kieliopilliset virheet, lyhyet ja yksinkertaiset lauseet, sanojen löytämisen vaikeus. Semanttinen dementia Alkaa n v., yleisempi miehillä. Oireita nimeämis- ja ymmärtämishäiriö, heikentynyt kasvojen ja esineiden tunnistaminen sekä sisällöllisesti tyhjä puhe. Käypä hoito, muistisairaudet 2010
27 Oireisto: Lewyn kappale -tauti Tarkkaavuuden, vireyden ja kogn. toimintojen vaihtelu Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Parkinson-tyyppiset oireet: jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina REM-unen aikaiset käytösoireet Muistin ongelmia yleensä vasta sairauden edetessä Puolella sairastuneista aivoissa myös AT-muutoksia Myös Parkinsonin taudissa Lewyn kappale patologia PT:ssa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys 4-6 x suurempi kuin muussa väestössä Kognitiivisia oireita esiintyy %:lla sairastuneista Käypä hoito, muistisairaudet 2010
28 Prionitaudit Muut muistisairaudet Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD) Harvinaiset perinnölliset muistisairaudet CADASIL Huntingtonin tauti Hakolan tauti Alkoholin aiheuttama muistisairaus
29 Muistisairaus etenee aina yksilöllisesti. Sairauden vaiheita ja etenemistä ei voida ennustaa. Säännölliset lääkärintarkastukset. Itsestään huolehtiminen. Kuntoutus on arjen askareita, liikuntaa, kohdennettua lääkehoitoa, osallistumista, vertaistukea!
30 Kansallinen muistiohjelma STM:n työryhmän ohjelma julkaistiin Muistiystävällinen Suomi, jonka kivijalkana: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen
31 Mitä muistisairas ja perhe tarvitsevat? Oikea-aikaista ja asiantuntevaa ohjausta, neuvontaa ja tietoa sairauteen, hoitovaihtoehtoihin, kuntoutuksiin ja sosiaalietuuksiin liittyen. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman, johon he itse ovat saaneet vaikuttaa ja jonka he tuntevat ja johon he sitoutuvat. Virkistymis- ja osallistumismahdollisuuksia. Vertaistukea, keskustelukumppaneita, jakamista iloissa ja suruissa.
32 Mitä aivot tarvitsevat? Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin, ja vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemisen, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut, ja aivojen vaurio on tämän vuoksi aina pysyvä. Elämäntapoihin liittyvät aivojen vauriot tulevat esiin yleensä kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa vaativissa tiedonkäsittelytoiminnoissa.
33 Aivojen terveys ja hyvinvointi Niihin vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, ruokavalio, liikunta, stressi ja päihteiden käyttö. Aivoterveyttä uhkaavat erityisesti päähän kohdistuvat iskut, humalahakuinen alkoholinkäyttö, huumausaineiden sekä liuottimien käyttö, tupakointi sekä nuuskan käyttö sekä epäterveellinen ruokavalio, kuten yksipuolinen rasvainen ja suolainen ruoka. Riittävän unella, liikunnalla ja aivoja aktivoivalla sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan vaikuttaa aivoterveyteen positiivisesti.
34 Elämäntavat Terveillä elämäntavoilla voidaan tehokkaasti pienentää muistisairauden riskiä ja siirtää muistisairauden puhkeamista pidemmälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle ja Alzheimerin taudille. Kukin yksittäinen riskitekijä tuplaa riskin, ja kaikki kolme kuusinkertaistavat riskin verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään riskitekijää.
35 Elämäntapatekijöiden lisäksi tunnetaan lukuisia muita muistisairauden riskitekijöitä, joista merkittävin on korkea ikä. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat muistisairauden kehittymiseen ja alkamisikään. Riskien pohtimisen sijasta kannattaa kuitenkin panostaa aivoterveellisiin elämäntapoihin, jotka voivat tuoda suojaa erityisesti niille, jotka kuuluvat perimältään korkeamman sairastumisriskin ryhmään. Jokaisen kannattaa ja pitää itsestään ja pääomastaan hyvää huolta.
36 Terveellisiä eväitä aivoille Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin. Pidä hoitotasolla korkea kolesteroli ja verenpaine sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt (kuten diabetes) jo keskiiässä, sillä ne kasvattavat riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä. Nämä tekijät vaikuttavat aivoterveyteen nimenomaan sydän- ja verenkiertoelimistön kautta. Esim. korkea verenpaine voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa aivojen syviä verisuonia ja aiheuttaa pieniä verenvuotoja, jotka vaurioittavat hermosoluja.
37 Ylös, ulos ja lenkille Liikunta tuo sekä terveyttä että mielihyvää. Kannattaa liikkua reippaasti vähintään puoli tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Pääasia on, että ylipäätään liikkuu. Esimerkiksi marjastus ja pihatyöt pitävät kropan liikkeellä ja mielen vireänä. Säännöllisen, sykettä nostavan liikunnan on todettu vähentävän muistisairauden riskiä. Erityisen suuri vaikutus on keski-iän elämäntavoilla ja liikuntatottumuksilla. Keski-ikäisillä, liikuntaa harrastavilla on vähemmän iän tuomaa muistin heikentymistä kuin niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti. Liikunta ehkäisee muistisairautta mm. torjumalla 2-tyypin diabetesta, masennusta, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä ylipainoa. Nämä kaikki ovat yksittäisiä muistisairauden riskitekijöitä. Liikunta hoitaa myös verenpainetta, joka liian korkeaksi päästessään surkastuttaa aivoja ja aiheuttaa verisuoniperäisiä vaurioita. Korkea verenpaine lisää myös amyloidin, eli Alzheimerin tautiin liittyvän proteiinin, kertymistä aivoihin.
38 Kypärä päähän Esimerkiksi kaatumisen seurauksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairaudelle. Aivot ovat tärkein pääomamme, jota tulisi tarkkaan varjella. Siksi mopoilussa, moottoripyöräilyssä sekä monissa urheilulajeissa ja työpaikoilla tulisi käyttää kypärää myös aikuisena. Pienelläkin haaverilla voi olla myöhemmässä elämässä laaja-alaisia seurauksia.
39 Tupakka ja liika viina pois Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja mm. muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoijilla suurentunut. Runsas alkoholin käyttö altistaa muistihäiriöille. Humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkään jatkuva ja riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula tyyppinen juominen ovat aivosoluille kaikkein haitallisinta. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista toimintakykyä ja aiheuttaa kymmenesosalla jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta kognitiivista suorituskykyä. Alkoholin kohtuukäytöllä on havaittu myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät todennäköisesti aktiiviseen, sosiaaliseen elämään.
40 Käytä aivojasi Terveet aivot eivät höperöidy, muisti ei lopu kesken, eivätkä muistisairaudet kuulu normaaliin ikääntymiseen. Vuodet tosin tuovat mukanaan kognitiivisten toimintojen hidastumista, jota koulutus ja elämänkokemus kuitenkin tehokkaasti kompensoivat. Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä ylläpitävät aivojen toimintakykyä ja vaikuttavat positiivisesti myös muistiin. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Aivot rakastavat esimerkiksi kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua ja lukemista kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan.
41 Nuku tarpeeksi Unen tarve on yksilöllistä. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, kun taas jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Alle 5-6 tuntia nukkuvilla on todettu korkeampi riski sydäninfarktiin, 2-tyypin diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan kuin 7-8 tuntia nukkuvilla. Univajeen seurauksena on siis muutakin kuin pelkkää väsymystä. Vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuu, kun aivot ovat väsyneet. Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa. On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8 h lepoa, 8 h työtä ja 8 h mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja vaikka ristikoilla - millä tahansa haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.
42 Pidä yllä ystävyyssuhteitasi Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä mm. auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia.
43 Stressi heikentää muistia Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa. Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee, ja mieleen painaminen, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä luova toiminta vaikeutuvat. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa (työ)uupumukseen ja masennukseen, jotka ovat myös muistisairauden riskitekijöitä.
44 Mieliala - masennus Masennus vaikeuttaa uuden oppimista, mieleen painamista ja palauttamista, sekä heikentää keskittymiskykyä ja erityisesti työmuistia. Masentunutta ihmistä ei ympäröivä maailma kiinnosta, jolloin aivoja tehokkaasti aktivoivat sosiaaliset suhteet, liikunta ja haasteelliset tehtävät jäävät herkästi vähemmälle. Pitkäkestoinen masennuskin on muistisairauden riskitekijä, joten se kannattaa aina hoitaa.
45 Tukea ja apua Vertaistukea ja ammattilaisapua: Muistiliitto Muisti-, Alzheimer- ja dementiayhdistykset Vertaislinja p (ilmainen, joka päivä klo 17-21) kokeneet ja koulutetut omaishoitajat kuuntelevat Vertaislinja-keskustelufoorumi vertaistukea verkossa MuistiKoti teknologisia ratkaisuja kotona asumisen tueksi Muisti-Kummeli työikäisenä sairastuneiden verkkoyhteisö Palveluja ja tukea: Oman kunnan sosiaalitoimi monenlaisia palveluja Maistraatti edunvalvontaan liittyvät kysymykset Oikeusapuohjaus p Kela sopeutumisvalmennus, kuntoutus, taloudelliset tuet Muista myös sivusto
46 Lähteitä Alhainen K., Erkinjuntti T., Rinne J. & Soininen H Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim. Andel R., Crowe M., Pedersen N.L., Fratiglioni L., Johansson B. & Gatz M Physical exercise at midlife and risk of dementia three decades later: A population-based study of Swedish twins. Journal of Gerontology: Biological Sciences 1, Brookmeyer R., Gray S. & Kawas C Projections of Alzheimer s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. American Journal of Public Health 88, Carter R., Aldridge S., Page M. & Aivot. Kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin. DK. Debette S., Seshadri S., Beiser A., Au R., Himali J.J., Palumbo C., Wolf P.A. & DeCarli C Midlife vascular risk factor exposure accelerates structural brain aging and cognitive decline. Neurology 2, Elwood, P.C., Bayer A.J., Fish M., Pickering J., Mitchell C. & Gallacher J.E.J Sleep disturbance and daytime sleepiness predict vascular dementia. Journal of Epidemiology & Community Health 9, Erickson K.I., Raji C.A., Lopez O.L., Becker J.T., Rosano C., Newman A.B., Gach H.M., Thompson P.M., Ho A.J. & Kuller L.H Physical activity predicts gray matter volume in late adulthood: The Cardiovascular Health Study. Neurology 75, Hamer M. & Chida Y Physical activity and risk of neurogenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychological Medicine 39, Hietanen M., Erkinjuntti T. & Huovinen M Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. WSOY. Hirvonen,T., Pohjonen T., Eranti E., Pentilä R. & Poikonen M Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kaupungin työterveyskeskus.
47 Lähteitä Härmä H. & Granö S Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro. Kalakoski, V Muistikirja. Edita. Kalska ym Kalska H Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim 122, Kivipelto M. & Granö S. 2008: Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön tavoitteena on sairauden puhkeamisen viivästyttäminen. Muisti 3, Kivipelto M. Ngandu T., Laatikainen T., Winblad B., Soininen H. & Tuomilehto J Risk Score for prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal population based study. Lancet Neurology 9, Kivisaari S Muisti ja oppiminen. Kuikka P., Pulliainen V. & Hänninen, R Kliininen neuropsykologia. WSOY. Kwak Y.-S., Um S.-Y., Son T.-G. & Kim D.-J Effect of regular Exercise on senile dementia patients. Internal Journal of Sports Medicine 6, Käypä Hoito suositus muistisairauksista ja liikunnasta Larson E.B., Wang L., Bowen J.D., McCormick W.C., Teri L., Crane P. & Kukull W Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Annals of Internal Medicine 144, López-García E., Faubel R., León-Muñoz L., Zuluaga M., Banegas J. & Rodríguez-Artalejo F Sleep duration, general and abdominal obesity, and weight change among the older adult population of Spain. American Journal of Clinical Nutrition 87, Middleton L.E., Barnes D.E., Lui L.-Y. & Yaffe K Physical activity over the life course and its association with cognitive performance and impairment in old age. Journal of the American Geriatrics Society 7, Muistiliitto ry Elämää muistisairauden kanssa Kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Esite 2010 Miten se nyt olikaan? Esite 2009 Muistiopas. Esite 2009 Muistisairaus työiässä. Esite 2011 Pidä huolta muististasi. Esite 2004 Timmit aivot
48 Lähteitä Müller K Aivokutinaa. Työterveyslaitos. Oatley K., Keltner D. & Jenkins J.M (2000). Understanding Emotions. Blackwell Publishing, Pieninkeroinen, I. & Rapeli, P Päihteet ja kognitiivinen suoriutuminen. Teoksessa: Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim. Rovio S., Kåreholt I., Helkala E.L., Viitanen M., Winblad B., Tuomilehto J., Soininen H., Nissinen A. & Kivipelto M Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Lancet Neurology 4, Reitz C., den Heijer T., van Duijn C., Hofman A. & Breteler M.M.B Relation between smoking and risk of dementia and Alzheimer disease. The Rotterdam Study. Neurology 10, Soininen H Dementia. Terveyskirjasto, Duodecim. Suutama T Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen E. & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Duodecim. Työterveyslaitos 2010: Ylipitkät työpäivät saattavat lisätä sydäntaudin riskiä. Tiedote 22/2010. UKK-instituutin terveysliikunnan suositus Whitmer R.A., Gustafson D.R., Barrett-Connor, E., Haan M.N., Gunderson E.P. & Yaffe K Central obesity and increased risk of dementia more than three decades later. Neurology 14, Whitmer R.A., Sidney S., Selby J., Clairnorne Johnston, S. & Yaffe K Midlife cardiovascular risk factors and risk of dementia in late life. Neurology 2, Yaffe K., Laffan A.M., Litwack Harrison S., Redline S., Spira A.P., Ensrud K.E., Ancoli-Israel S. & Stone K.L Sleep-Disordered Breathing, Hypoxia, and Risk of Mild Cognitive Impairment and Dementia in Older Women. JAMA 6,
Muistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotAIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?
AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMuisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry
Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMuisti Käyttö- ja huolto-ohjeet
Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet Työikäisen muisti 2 Muisti on monimutkainen instrumentti, joka koostuu erilaisista osista. Niistä työmuisti on herkin häiriöille, kuten stressin, masennuksen tai kiireen
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotSyö muistisi hyväksi
Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu
LisätiedotAivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Aivoterveys Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Aivoterveys Riskitekijöiden karsiminen ja suojatekijöistä huolehtiminen Mitä useampi riskitekijä omalle kohdalle osuu ja mitä pienempi osa suojatekijöistä
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus
MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS
LisätiedotMuistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa
Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Pirkanmaan muistihoitajien ja alaosastotoimijoiden tapaaminen 19.3.13 terveydenhoitaja, TtM Sirpa Kotisaari
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
LisätiedotAlzheimerin taudin ehkäisy
Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotMUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO
MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati
LisätiedotUusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten
LisätiedotAlkava muistisairaus
Alkava muistisairaus - Lapin Muistiyhdistyksen mahdollisuudet auttaa - Muistivalmennus 15.2.18 Muistiasiantuntija, ft, yhteiskuntatieteiden yo Annika Väihkönen Lapin Muistiluotsi / Lapin Muistiyhdistys
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotMiten lisätä ikääntyvien toimintakykyä
Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä Pentti Saarinki Palvelupäällikkö, ylilääkäri Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Geriatrinen osaamiskeskus Siun sote Ikäihmiset Pohjois-Karjalassa ennuste
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7
SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin
LisätiedotMuistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen
Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen Hanne-Maarit Mansala Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Turvallisesti kotona projekti (2016 2018) ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET SUOMESSA: ARVIOLTA 193 000
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotKahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotKohti parempaa aivoterveyttä: aivojen aktivointi ja mielen hyvinvointi
Kohti parempaa aivoterveyttä: aivojen aktivointi ja mielen hyvinvointi Hanna Ruonala Hanketyöntekijä, sairaanhoitaja (YAMK), ensihoitaja (ht) Lapin Muistiyhdistys, Lapin Muistikunto -hanke Lapin Muistikunto
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotJOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015
JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN
LisätiedotAIVOT JA INFORMAATIOÄHKY
AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotHelsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.
Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta
Lisätiedot