MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA

Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yöpaperea Pellervo Economc Research Insue Workng Papers N:o 19 (oukokuu 1999) MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA An Moso* Helsnk, oukokuu 1999 ISBN 951-8950-97-0 ISSN-1455-4623 *Rapor on osa Euroopan Sosaalrahason rahoamaa hankea, jossa ehn koeluononen alousennuse kahdeksalle maakunnalle vuoslle 1998-2002. Kyseessä on Elnkenoelämän ukmuslaoksen, Palkansaajen ukmuslaoksen ja Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yheshanke. Varsnasa ennusea on käsely ukmuslaosen yhesjulkasussa. Kän Vesa Vhrälää, Raja Volka sekä Ak Kangasharjua PTT:sä, erkosukja Hannu Tervoa Jyväskylän ylopsosa ja ukja Per Böckermana Palkansaajen ukmuslaoksesa kommenesa käskrjoukseen. Vasuu kaksa eseysä näkemykssä ja mahdollssa vrhesä on luonnollses ekjän.

MOISIO, ANTTI, 1999. MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA. Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yöpaperea n:o 19 (Helsnk oukokuu 1999). 25 s. (Pellervon aloudellnen ukmuslaos PTT, Eerknkau 28A, 00180 Helsnk) ISBN 951-8950-97-0, ISSN 1455-4623. TIIVISTELMÄ: Tukmuksessa arkasellaan aloudellsn muuujn perusuvaa maakunen välsen neomuuon ekonomersa mallnamsa ja muuolkkeen vakuusa väesökehykseen. Neomuuoa selävä yhälö esmon vuosen 1975-1998 anesolla ja nden peruseella ehn maakunen välselle neomuuolle ennuse vuoslle 1999-2002. Ennusea käyen sen maakunnasen väesöennuseen laskemseen. Tulokse osoava, eä aloudellsa muuuja, kuen yöllsyyden ja ulojen muuosa, käyämällä vodaan saada rendennusea uskoavampa muuolke- ja sen myös väesöennusea. Ennuseen mukaan muuolke jakuu lähvuosna vuosen 1996-98 kalasena, ehkä jopa heman khyvänä. Avansana: Muuolke, neomuuo, väesöennuse, alue-ennusee MOISIO, ANTTI, 1999. FORECASTING NET MIGRATION. Pellervo Economc Research Insue Workng Papers No. 19 (Helsnk May 1999). 25 p. (Pellervo Economc Research Insue PTT, Eerknkau 28A, 00180 Helsnk, Fnland). ISBN 951-8950-97-0, ISSN 1455-4623. ABSTRACT: The paper examnes economerc modellng of ne mgraon beween Fnnsh counes and effec of mgraon on populaon growh. Equaons for ne mgraon were esmaed wh daa for he years 1975-1998. On he bass of he esmaed equaon ne mgraon beween counes n 1999-2002 was forecased. Mgraon forecass were hen used o calculae populaon projecons for he counes. The resuls sugges ha usng economc varables such as change of employmen and ncome resuls n more plausble mgraon and populaon forecass han wha would be obaned by smple rend projecons. Accordng o he resuls, mgraon s lkely o connue as n 1996-1998, possbly even slghly accelerang. Keywords: Mgraon, ne mgraon, populaon forecass, regonal economc forecasng

SISÄLTÖ: 1 JOHDANTO 1 2 MUUTTOLIIKETUTKIMUKSESTA 2 3 NETTOMUUTON EKONOMETRISESTA MALLINNUKSESTA 5 3.1 Neomuuon mallnamnen yhälösyseemn avulla 5 3.2 Vrheenkorjausmall 7 3.3 Maakunakohanen mallnamnen 8 4 AINEISTO JA ESTIMOINTITULOKSET 10 5 VÄESTÖLASKELMAT ALUE-ENNUSTEESSA 19 6 YHTEENVETO 21 LÄHTEET 22 LIITTEET 24

1 JOHDANTO Tämä rapor lyy aloudellsen ukmuslaosen, Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen, Elnkenoelämän ukmuslaoksen ja Palkansaajen ukmuslaoksen yheses käynnsämään koeluoneseen alueellseen alousennuseeseen. Ennuseprojekssa on arvou uoannon, yövoman kysynnän ja arjonnan sekä muuolkkeen ja väesön kehysä maakunaasolla vuosna 1998-2002. Samalla on ehy kunkn lohkon osala alueellsen ennusemeneelmen kehysyöä. Käsllä olevassa yöpaperssa kuvaaan alueden välsen muuolkkeen malleja ja esmodaan er meneelmllä neomuuomall Suomen maakunnlle. Neomuuoennuseen pohjala on ehy myös väesöennuse. Alueellsessa ennusejärjeselmässä on alueellnen uoano ja yöllsyys ennuseu ensn, jonka jälkeen on ehy muuolke- ja väesöennuse. Väesöennuseen pohjala aas on ehy laskelma yökäsesä väesösä, joa on käyey yövoman arjonnan ennusessa. Muuolkkeen ennusamnen perusuu ässä yössä alueellsn yöllsyysja ulomuuujn, joka usessa ukmuksssa on havau keskesmmks muuolkkeeseen vakuavks ekjöks. Muuolkkeen kehykseen lyvä eenkn myös usea muu muuuja, kuen henklöden omnasuude, eäsyyde, asunomarkkna ja hnaaso. Näden ekjöden huomoonoamnen maakunaason neomuuon ennusamsessa on vaava ehävä, ekä shen ole ässä pyrykään. Tukmuksen alussa luvussa 2 esellään lyhyes muuolkkeen eoroa sekä ko- ja ulkomasen muuolkeukmuksen keskesä uloksa. Luvussa e pyrä kaavaan muuolkeukmusen ja eoroden käselyyn, vaan eslle pomaan keskesmmä ukmusulokse, jolla on ollu vakuusa ässä raporssa eselyjen ennusemeneelmen valnaan. Luvussa 3 esellään neomuuon ekonomersa ukmusmeneelmä. Luvussa 4 esellään ukmuksen aneso ja saadu neomuuoennnusee. Luvussa 5 käsellään neomuuolukujen pohjala ehyä väesöennusea vuoslle 1999-2002. Lopuks luvussa 6 ehdään ukmuksen ulosen yheenveo.

2 2 MUUTTOLIIKETUTKIMUKSESTA Aluealouseeen eräs knnosavmpa ja pernesmpä ukmuskohea on muuolke. Klasssen muuolkeeoran mukaan muuolke on keskenen mekansm yömarkknoden asapanon määräyymsessä, koska yöömä vova muuaa korkean yöömyyden aluela alhasen yöömyyden aluelle. Tuloksena on eoran mukaan palkkojen ja yöömyyden alue-erojen penenemnen. Tulo- ja yöllsyysmuuujen onkn emprsssä ukmuksssa havau olevan keskesä muuolkkeeseen vakuava ekjöä (Chun 1996 ja sellä manu krjallsuus). Tosaala muuolkkeen yömarkknosa asapanoavaa vakuusa e ole äysn pysyy odsamaan. Neomuuolla snänsä on havau olevan asapanoava vakuus: korkean yöömyyden vavaama aluee ova yleensä myös negavsen neomuuon aluea ja pänvason. Hvenen ongelmallsa asapanon kannala on kuenkn ollu muuolkkeen omnasuus, eä korkeasuhdaneen akana muuolke kasvaa ja maalasuhdaneen akana se hljenee (Jackman & Savour 1991). Lsäks on esey, eä hekellsä palkka- ja yöllsyyseroja enemmän muuopääöksn vakuava ulojen pkän akaväln odoeu kerymä verrauna muuosa aheuuvn kusannuksn. Inhmllsen pääoman näkökulma korosaa muuon odoeun hyödyn merkysä ja muodosaa sen oman ukmussuunansa muuolkeukmuksessa. Tässä lähesymsavassa muuo on nveson, jolla on jokn uoo mua myös kusannuksa. Tuoo ja kusannukse vova olla sekä fyyssä eä psyykksä. Suurmpna ongelmna nhmllsen pääoman lähesymsavassa muuolkkeen selämsessä on pdey okean akahorsonn ja dskonausekjän määrämsä muuopääöksessä. Muuopääös e krkkä esäneden melesä myöskään ole keraluonenen vaan dynaamnen prosess (ks. Haapala 1998 ja sellä manu krjallsuus). Inhmllsen pääoman ukmussuunaus e myöskään arvoseljoden melesä ole räväs knnäny huomoa shen, men poenaalse muuaja saava pääöksenekoon arvavaa nformaaoa. Kolmas ärkeä muuolkeukmuksen haara pohjauuu yön esnäeoraan. Tämän eoran mukaan muuolke rppuu yön esnnän sraegosa, kuen sä men kauan yöä haluaan hakea ja mkä on aseeu palkkaraja, joka yöarjouksen on yleävä ennen kun muuo uudelle pakkakunnalle apahuu. Työn esnäkusannukse näyelevä myös merkävää roola. Nykysen asunpakan lähellä sjaseva yöpaka ova luonnollses usen eusjalla eäsyydelään kauempana sjasevn nähden. Ongelmaks esnäeoraan pohjauuvassa muuolkeukmuksessa on noussu mm. yön kysynnän rävä huomoon oamnen (Haapala 1998).

3 Edellä lyhyes kuvau muuolkkeen eoreese selysmall ova ollee pohjana erlaslle emprslle ukmukslle. Emprsä malleja on ehy sekä makroasolla eä ykslöasolla. Emprsä malleja on ehy sekä makroasolla eä ykslöasolla. Eräs keskesmpä emprsen muuolkeukmuksen ahea on ollu kysymys muuaven henklöden omnasuukssa, kuen sukupuolesa, äsä, yömarkknasauksesa ja kouluuksesa. Suomessa ulo- ja lähömuuajen eoja on vou arkasella monpuolses käyämällä Tlasokeskuksen yössäkäynlason peräkkäsä vuosedosoja ykslöasolla. Myrskylän & Ylösalon (1997) ulosen mukaan muuaja ova pas opskeljoa ja yöömä, myös yhä useammn yöllsä. Tyypllsä nykyselle suomalaselle muuolkkeelle näyääkn olevan, eä muuoappoa kärsvä aluee meneävä paljon myös yössä oleva asukkaaan. Lsäks jodenkn alueden kohdalla vo olla nn, eä alue saa muuovooa, mua samalla akvväesö vahuu eakvn väesöön (Myrskylä & Ylösalo 1997, 49-54). Ykslöpohjasen anesojen ekonomersä analyysejä ova Suomessa ehnee mm. Tervo (1997), Rslä & Tervo (1998). Nässä ukmuksssa selven pas muuajen omnasuuksen vakuusa, myös onko muuolkkeellä alueden välsä eroja asaavaa vakuusa. Laajoja yl 20 000 henklöä käsävä ooksa vuosla 1970-1990 käyäen havan muuolkkeesä mm, eä alueen yöömyys lsäs posmuuoa ao. läänsä, kun aas henklökohasella yöömyydellä e näyäny olevan vakuusa muuopääöksn. Tällön muuolke asaa alueden välsä eroja, mua van haas. Hekon yheys muuolkkeen ja henklökohasen yöömyyden välllä löyden Lapn läänsä, joka on perneses ollu myös maamme pahmpa yöömyysaluea. Muuolkekäyäyymsen suheen er läänessä asuva pokkesva ukmusen mukaan ossaan van vähän. Tosaala Haapala (1998) havas omassa ukmuksessaan kouluusason ja yövomakouluuksen lsäävän yöömen muuoa kasvukeskuksn. Muuolkkeen ausalla olevsa alueden makroaloudellssa omnaspresä on uku eryses alueden yöllsyyden, uloason, omsusasumsen ja eäsyyksen vakuusa. Esmerkks Jackman & Savour (1991) havasva, eä korkean yöömyyden aluella on mua aluea suuremp lähömuuo. Tämän he ulksva johuvan yöömen mua nensvsemmäsä yönhausa. Pkäakasyöömyys sen sjaan vähenää hedän ukmuksensa mukaan lähömuuoa, koska pkään yöömnä ollella uuden yöpakan esnä e ole yhä ehokasa kun lyhyemmän ajan yöömnä ollella. Lsäks ukja havasva, eä korkea yöömyysase vähenää ulomuuoa alueelle. Seuukunen välsesä muuolkkeesä on puolesaan Suomessa havau, eä yöömyysase, kunen veroprosen ja omsusasumnen vakuava seuukunen välseen neomuuoon negavses, kun aas kouluusason ja uloason kasvulla on neomuuoa lsäävä vakuus (Pekkala, Rslä ja Moso 1999).

4 Lyhyenä yheenveona muuolkeukmuksesa vodaan sanoa, eä yleses hyväksyy havano on nuoren ja koulueumpen mua korkeamp muuoalus. Lsäks yhä melä näyeään olevan sä, eä muuolkkeeseen vakuava enen aloudellse ekjä, näsä ärkempnä yöllsyyden ja uloasojen ero alueden välllä. Erysen selväs keskesen aloudellsen muuujen vakuus ulee eslle neomuuoa seleäessä (Chun 1996, s. 45-50 ja sellä manu krjallsuus).

5 3 NETTOMUUTON EKONOMETRISESTA MALLINNUKSESTA Tässä luvussa käsellään lyhyes krjallsuudessa ja ennuseprojekn kuluessa eslle noussea neomuuon esmonn lyvä kysymyksä. Maan ssänen muuolke on alueden välsä nollasummapelä, jossa neomuuo koko maan asolla summauuu nollaan. Tosn sanoen maakunnan saama ulomuuo on ana meneys jollekn oselle maakunnalle. Tämä maakunen välsen neomuuon ns. yheenlaskurajoe aseaa rajoea neomuuoa selävlle mallelle. Meneelmä ova ennesään uuja mm. rahamarkknolla ehdysä mallnnukssa sekä kysynäyhälöden syseemesmonnesa (Greenwood & Hun 1984). Maakunen välllä apahuva neomuuo vodaan nähdä syseemnä, jossa muuolkkeeseen vakuava pas maakunnan omen aloudellsen muuujen kehys, myös muden maakunen kehys. Maakunen välllä vallsee ss usea rskkäsä yheyksä. Kun alueden välsä neomuuoa mallnneaan, vodaan maakunen välse yheyde pyrkä oamaan huomoon. Tällön maakunakohase neomuuo mallnneaan yhenä syseemnä. Tonen apa lähesyä asaa on muoolla ja esmoda kullekn maakunnalle yhälö erkseen, lman maakunen välsen yheyksen huomomsa esmonvaheessa. Syseemlähesymsavan vahvuus on, eä se anaa mahdollsuuden melko monpuolsen rajoeden aseamseen ja se anaa mahdollsuuden myös yheenlaskurajouksen suoraan oeuamseen. Tehnpä mallnamnen joko erkseen kullekn maakunnalle a yhenä syseemnä, oleellsa on eenkn saada mahdollsmman hyvä ennuse maakunen neomuuolle. Pakoamalla yhälöden välse kerome rajoella sellasks, eä ne suoraan äyävä neomuuon yheenlaskuehdon, e välämää saada parhaa mahdollsa ennusea (Hun & Greenwood 1984). Sen onen mahdollsuus el yksäsen yhälöden esmon nousee vareenoeavaks vahoehdoks, vakka ällön e maakunen välsä rskkäsvakuuksa pysyäkään oamaan huomoon. Seuraavassa käydään lyhyes läp neomuuon mallnamsapoja. 3.1 Neomuuon mallnamnen yhälösyseemn avulla Oleeaan lähökohdaks se aemmn odeu sekka, eä ärkempä muuolkkeeseen vakuava ekjöä ova ulo ja yöllsyys. Jos uloja maaan alueen asukasa kohden laskeulla (kunnallsverouksessa) veroeulla ulolla, maakunen välsen neomuuon mallnamseen käyeävä yhälösyseem vodaan krjoaa esmerkks seuraavaan yleseen muooon (Hun & Greenwood, 1984 mukaluna):

6 20 KVT 20 n 20 NM = C + αj + βjlj + γ kjz j= 1 AS j= 1 k= 0 j= 1, j = 1,...20, k = 0,..., n j kj + e (1) mssä NM on neomuuo, C on vako, KVT/AS on asukaskohase veroeava ulo, L on yöllsyys, Z on k kpl mua selävä muuuja ja e on vrheerm. Alandeks vaa maakunn er yhälössä ja j vaa maakunn samassa yhälössä. Kuen edellä jo oden, on neomuuoa selävssä mallessa ärkeää huomoda osasa, eä kakken maakunen yheenlaskeu neomuuo on nolla (ns. yheenlaskurajoe). Kysenen rajoe vodaan lmasa seuraavas: 20 = 1 NM = 0. (2) Yheenlaskuehdosa seuraava alla oleva ehdo, joka akaava nollaan summauuvan kokonasneomuuon (Hun & Greenwood 1984). 20 = 1 20 C = 0, α j = 0, β j = 0 ja γ kj = 0 j, k (3) = 1 20 = 1 20 = 1 Yheenlaskurajoeen lsäks on olemassa muakn neomuuoyhälölle aseeava rajoea, kuen homogeensuus. Kysenen rajoe arkoaa, eä samansuurunen yöllsyyden paranemnen kussakn maakunnassa e aheua lankaan neomuuoa. Tosn sanoen, mkäl neomuuo Uudellemaalle on yöllsyyden funko, shen vakuava yöllsyyden muuokse kaklla aluella, e pelkäsään Uudellamaalla. Täsä syysä neomuuoyhälössä on olava kullekn muuujalle se asassa muuujavekor, kuen kaavassa 1 alussa esen. Homogeensuuseho vodaan krjoaa seuraavas: 20 j= 1 20 α j = 0 ja βj = 0. (4) j= 1 Kolmas neomuuoyhälöhn lyvä mahdollnen eho on symmersyys. Symmersyysehdon mukaan jodenkn keromen ols vasaava osaan: uus yöpakka Kanuussa vähenää lähömuuoa Pohjos-Pohjanmaalle yhä paljon kun uus yöpakka Pohjos-Pohjanmaalla vähenää lähömuuoa Kanuuseen el α = ja/a β β j. (5) j α j j = j, j

7 Aseamalla yhälösyseemlle homogeensuus- ja symmersyysrajoee, saadaan lsää vapausasea ja jäljelle jäävä paramer vodaan esmoda arkemmn (Hun & Greenwood 1984). Vapausaseden määrä onkn ämän yyppsssä yhälösyseemessä merkävä ongelma. Esmerkks kolmen selävän muuujan ja 20 maakunnan apauksessa esmoava paramereja on lman rajoea 3 x 20 x 20 +20 = 1220, kun samaan akaan havanoja on anoasaan 20 x 20 = 400, jos vuosa on 20. Edes rajoamalla yhälöä homogeensuus- ja symmersyysehojen avulla e vapausasea saada välämää rämään kysesen syseemn parameren esmomseks. Sllon kun vapausasee evä rä esmomaan kakka paramereja, vodaan muuujavekor supsaa esmerkks van kaheen alueeseen: omaan maakunaan ja muuhun maahan (Mlne 1981). Tällön esmoava paramereja ols kolmen muuujan apauksessa 3 x 2 x 20 + 20 = 140, jollon vapausasee räsvä. Yhälösyseemn käyöä puolaa osasa, eä maakunakohaslla yhälöllä on odellsuudessa rskkäsä yheyksä ja rajoea. Seleäven muuujen summauumnen nollaan kunakn vuonna aheuaa kuenkn velä yhden lsäongelman. Mkäl yreään esmoda syseemä, jossa kakk maakunna ova mukana, seuraa äsä, eä esmoavan yhälösyseemn resduaalen kovaranssmars on sngulaarnen (ks. Baren 1969; Greene 1990, s. 499-503). Tämän aka yks yhälösä (maakunnsa) on aluks jäeävä esmomaa, ja käyeävä yheenlaskurajoea pos jäeyn maakunnan esmaaen laskemseks. Mlne (1981) ja Hun & Greenwood (1984) ova käyänee erouvaa SUR-meneelmää ämän syseemn esmomseks, koska ällön esmonulokse evä rpu sä, mnkä maakunnan yhälö jäeään pos esmonesa (ks myös Greene 1990, s 499-503). 3.2 Vrheenkorjausmall Alue-ennuseprojekssa vrheenkorjausyyppsä meneelmää omaloasen uoannon ennusamseen alueasolla on kehelly Ranala (1999). Keskesenä omnasuuena meneelmässä on alueason uoanoarvoden aggregoumnen anneuun omalan kokonasuoanoon. Neomuuon apaukseen sovelleuna kysenen meneelmä arkoas yhden selävän muuujan apauksessa seuraavan syseemn mallnnusa: NM L NM = α NM = β L + Z + V = α NM γv 1 + λz + u, (6) mssä NM on maakunnan neomuuo vuonna, NM on koko maan neomuuo, L on maakunnan yöllsyyden muuos vuonna, L on koko maan yöllsyyden

8 muuos vuonna ja V ja Z sekä u ova vrheermejä. Tämä syseem vodaan esmoda esmerkks erouvalla PNS:llä, kuen Ranala (1999) on ehny. Tämä esey malläsmennys soveluu neomuuon esmonn sllon, kun NM ja NM ssälävä neosrolasuuden, jollon NM e ole auomaases nolla. Srolasuus on koko maassa vme vuosna ollu non 4000 henklön asolla vuosan (TK, 1998). 3.3 Maakunakohanen mallnamnen Kakken maakunen neomuuojen yhäakaselle arkaselulle on vahoehona mallnaa kunkn maakunnan neomuuo erkseen. Maakunen välsen muuojen yheenlaskurajouksen äyämnen edellyää ällön kuenkn erysoma. Yks mahdollsuus on rajoaa eksplsnen mallnnus N-1:een alueeseen ja anaa yhden alueen neomuuon määräyyä resduaalna neomuuojen nollaan summauumsen peruseella. Esmoava yhälö näyäsvä ällön seuraavla 1 : NM NM 2 20 = α ( L 2 = α 20 2 ( L L1 ) + β2 20 KVT AS L1 ) + β 20 2 KVT AS 20 KVT AS 1 KVT AS + u 1 2 + u 20 (7) Tonen apa esmoda maakunnasa neomuuoja on jäää yheenlaskurajoe aluks huomoa ja keskyä parhaden maakunakohasen seläjen löyämseen. Hun & Greenwood (1984) esmova alueden välsä neomuuoa syseemnä yheenlasku-, homogeensuus- ja symmersyysrajoee huomoden ja verasva nä alueaslla regressolla saauhn uloksn. Osoauu, eä maakuna kerrallaan ehdy esmonn uova huomaavas arkemma ennusee kun syseemesmonnlla saadu ulokse. Keskesmpänä syynä ähän näy olevan, eä mkäl syseemssä mukana oleva muuuja evä selä jodenkn alueden neomuuoa nn hyvn kun osen, aheuuu äsä vrheen srymnen kakken maakunen sovesn. Kullekn maakunnalle vodaan parhammllaan löyää ykslöllnen mall. Maakunakohasen esmonnn lähökohdaks vodaan oaa ällön esmerkks seuraava mall: 1 Uusmaa resduaalna

9 1 1 kv kv 1 nm = a + a1( L L ) + a2 ( ) + a 1 1 3nm + u as as mssä 0, (8) nm L L kv as kv as nm on neomuuo maakunnassa on yöllsyyden muuosprosen maakunnassa vuonna on yöllsyyden muuosprosen koko maassa vuonna 1 1 1 on kunnallsverouksen alase ulo mk / as maakunnassa vuonna 1 on kunnallsverouksen alase ulo mk / as koko maassa vuonna 1 on vväsey neomuuo maakunnassa Ennuseujen neomuuojen summa e ällä meneelmällä yleensä ole suoraan nolla. Jäljelle jäävä nollasa pokkeava vrhe V ( 20 NM = V ) vodaan kuenkn jakaa maakunn esmerkks nden väesöjen suheessa: V. = 1 N N

10 4. AINEISTO JA ESTIMOINTITULOKSET Muuolkkeen luonne 1990-luvun jälkmmäsen puolskon muuolkeä luonneh seuraava pree: 2 ) muuovoo suunauuu ensä harvempn maakunn ) muuolke vakuaa ensä enemmän väesön määrään muuoappomaakunnssa ) muuolke panouu vomakkaas nuorn ja korkemmn koulueuhn. Kun velä 1990-luvulle ulaessa lähes puole (8-10) maakunnsa sa muuovooa 3, nn vuonna 1998 muuovoomaakuna ol van 5. Muuolkkeellä on myös nykysn aempaa negavsemp vakuus muuoappoalueden väesökehykseen. Aemmn luonnollnen väesönkasvu kompenso negavsa neomuuoa, mua nykysn synyneden määrä jäävä muuoappomaakunnssa kuolleden määrää penemmks. Maakunen välse ero pas neomuuossa myös väesökehyksessä ova vme vuosna jakuvas kasvanee. Neosrolasuus kääny Suomelle posvseks vuonna 1981 ja on vme vuosna ollu vähän alle 4000 asukasa. Esmerkks vuonna 1997 srolasuus penens muuoapposa kärsven maakunen appoa ja lsäs muuovoomaakunen vooa, lukuun oamaa Ahvenanmaan, Saakunnan, Kesk-Pohjanmaan ja Lapn maakuna, joden neosrolasuus ol negavnen. 2 Muuolkkeen kehysä on kuvau lähemmn ennuseraporssa, PTT:n uoreessa yöpaperssa (Kangasharju, Kaaja, Vhrälä 1999) ja uusmmassa suhdanne-ennuseessa (PTT 1/1999). 3 Maan ssänen muuolke

11 Taulukko 1. Neomuuon (maan ssänen) kehysä kuvaava lukuja vuosla 1975-1998: Vuos Muuovoomaakunen lkm Muuovooaakunen muuovoon summa Neomuuon mnm maakunaasolla Neomuuon maksm maakunaasolla Neomuuon keskhajona 1975 6 7874-1170 5506 1410.8 1976 8 5010-921 3100 844.6 1977 8 3811-727 2958 742.5 1978 6 3936-509 3031 758.2 1979 8 5391-981 4242 1070.0 1980 7 5858-1102 4730 1174.3 1981 7 4998-700 4426 1076.7 1982 6 4911-767 4341 1061.4 1983 6 5731-935 4643 1158.5 1984 7 7253-1739 4996 1317.8 1985 7 8714-1432 6674 1686.4 1986 6 8393-1438 6146 1570.0 1987 6 10323-1287 8038 1995.0 1988 8 8732-1431 4329 1275.5 1989 10 4744-1209 1226 625.7 1990 8 4308-878 1630 578.3 1991 8 3875-590 2368 642.3 1992 7 3059-599 1772 503.4 1993 4 5691-559 4693 1147.1 1994 4 8620-1396 6347 1610.5 1995 4 11103-1527 8111 2059.0 1996 6 11921-1516 8785 2211.3 1997 6 12453-1904 9094 2316.4 1998 5 13924-2713 9508 2475.8 Taulukosa nähdään selväs, men keskävää muuolke nykysn on: maakunen välsen muuolkkeen hajona e ole vuosna 1975-1998 ollu koskaan nn suur kun se ol vme vuonna. Suurmman neomuuon määrä on samaen 1990-luvulla kasvanu hyvn nopeas.

12 1998 1997-15 -10-5 0 5 10 Uusmaa Ahvenanmaa Prkanmaa Varsnas-Suom Iä-Uusmaa Kesk-Suom Kana-Häme Päjä-Häme Eelä-Karjala Pohjanmaa Pohjos-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjos-Savo Saakuna Eelä-Savo Pohjos-Karjala Eelä-Pohjanmaa Kesk-Pohjanmaa Lapp Kanuu Kuvo 1. Neomuuo 1000 asukasa koh vuosna 1997 ja 1998 Mallssa käyey muuuja Kuen papern alussa eseyssä lyhyessä muuolkeukmuksen kasauksessa oden, neomuuoa seleäessä kaks enen käyeyä selävää muuujaa ova ollee yöllsyys ja ulo. Myös ässä ukmuksessa ol sen luonnollsna vala neomuuon ennusamseen ulomuuuja ja yöllsyysmuuuja. Koska kysymys ol laajemman ennuseen osasa ol selvää myös, eä ol käyeävä nä käseä ja muuuja, joa ennusekehkko uoaa. Täsä johuen päädyn asukaskohasn ulohn ja alueen yövoman kysynään. Koska alueasolla on saaavssa bruokansanuoeeoja vasa vuodesa 1988 alkaen, pääen ulomuuujana bruokansanuoeen sjasa kuenkn käyää asukaskohasa kunnallsverouksenalasa uloja, joa saan lsää havanoja yksäsn maakunakohasn esmonehn. Vuosen 1988-1997 eoja käyämällähän ols saau käyöön anoasaan 10 vuoden aneso, kun aas kunnallsverouksenalasa uloeoja

2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 13 ol maakunaasolla saaavssa vuodesa 1975 alkaen, jollon käyeävssä oleva aneso saan kaksnkeraseua 4. Veroeava ulo asukasa koh saan ennuseperodlle esmomalla yhälö asukaskohasen kunnallsveronalasen ulojen, bk:n ja yöömyysaseen vällle kv as BKT = α UNR + v, (9) 1 0 + α 1 + α 1 2 as 1 jossa kv on kunnallsveronalanen ulo, BKT bruokansanuoe ja UNR yöömyysase. 5 Bruokansanuoe ja yöömyysase saan alue-ennuseprojeka varen ETLA:ssa ehdysä maakunakohassa bruokansanuoe-ennusesa vuoslle 1988-2002 120000 100000 80000 Maksm Keskarvo Mnm Ennusee 60000 40000 20000 0 Kuvo 2. Veroeaven ulojen (mk/asukas) kehys maakunnssa vuosna 1975-2002e 4 Alhanen vapausaseden määrä johaa epäarkkohn esmaaehn. Syseemesmonnssa vapausasea saadaan lsää yhälöden välsä paramerrajoea käyämällä. 5 Maakunnassa yöömyysasesa ehn anoasaan ää esmona varen arvo käyäen Ela:n ennusea kokonasaloudellsesa yöömyydesä sekä maakunen hsorallsa pokkeamaa koko maan yöömyydesä. Varsnanen alue-ennuseprojekn ennusama yöömyys lasken vasa myöhemmn, ekä se ly menkään ässä käyeyyn mekaanses laskeuun yöömyyeen.

14 Työllsyys-muuuja ennuseperodlle 1998-2002 saan ETLA:n uoamana. 6 Maakunnan neomuuo saadaan, kun ulomuuosa vähenneään lähömuuo. Ennusessa arvu muuolkeedo maakunnan olva saaavlla Tlasokeskuksesa vuoeen 1998 saakka. Esmonulokse Kahdenkymmenen maakunnan apauksessa e ollu mahdollsa muodosaa neomuuosyseemä (luku 3.1), jossa kunkn maakunnan yhälössä ova mukana myös osen maakunen muuuja. Tähän e käyeävssä oleva aneso räny. Myöskään rajoea aseamalla e pääsy rävään vapausaseden määrään. Nnpä kokelavaks jävä srolasuuden huomoonoava vrheenkorjausmall (luku 3.2) ja maakunnanen mall (luku 3.3). a) Srolasuuden huomoonoava mall Alueellsen uoannon ja yöllsyyden ennusamseen keheyjä esmonmeneelmä (luku 3.2) mallna käyäen päädyn seuraavan yhälösyseemn kokeluun: NM L NM KVT = β L + z = α NM = α NM + v = δ KVT + w γ ( NM α NM 1) + ε ( L β L ) + λ( KVT δ KVT ) + u 1, (10) mssä NM on maakunnan neomuuo vuonna, NM on koko maan neomuuo (srolasuus mukaan luken), L on yöllsen määrä, KVT kunnallsverouksen alase ulo, v, z, w ja u vrheermejä. Aluks meneelmää kokeln hsorallsella anesolla 1975-1997. Kysesellä malllla saadu ulokse alarvova selväs muuovoomaakunen saamaa muuovooa ja muuoappomaakunen appoa 6 Työvoman ja uoannon ennusemeneelmä on kuvau arkemmn erllsessä meneelmäraporssa (Ranala 1999). Työvoman ja uoannon kehysä on kuvau puolesaan, ETLA:n, PT:n ja PTT:n yhesessä varsnasessa alue-ennuseraporssa (1999).

15 Uusmaa Varsnas-Suom Prkanmaa Kesk-Suom 1997 1997e Iä-Uusmaa Ahvenanmaa Päjä-Häme Eelä-Karjala Häme Vaasan rannkkoseuu Kesk-Pohjanmaa Kymenlaakso Eelä-Savo Pohjos-Pohjanmaa Pohjos-Karjala Pohjos-Savo Kanuu Saakuna Eelä-Pohjanmaa Lapp -4000-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Kuvo 3. Srolasuuden huomovan malln neomuuoennuse verrauna oeuuneeseen b) Maakunakohanen mall Maakunakohasssa esmonnessa (luku 3.3) vahoehona olva saman malln esmomnen kullekn maakunnalle ja/a ykslöllsen malln esmon kullekn maakunnalle. Parhaaks vahoehdoks kason ämän yön puessa mahdollsmman sopvan ykslöllsen malln löyämnen kullekn maakunnalle. Käyeävä muuuja e ollu ennusekehkon ssässä rajoesa johuen paljon. Nnpä päädyn seuraavaan yleseen malln:

16 nm = a 0 + 2 l= 0 a l1 l ( L L l ) + 2 l= 0 a l 2 kv ( as l l kv as l l ) + a l3 bk 1 + D + u, (11) mssä a 0 nm L on on vako on neomuuo maakunnassa yöllsyyden muuosprosen maakunnassa L on kv kv as l = 0,1,2 on kunnallsverouksen alase ulo mk / as maakunnassa on kunnallsverouksen alase ulo mk / as koko maassa D on dummymuuuja vuoslle 1989 1991 bk on bruokansanuoeen muuos Suomessa u as yöllsyyden muuosprosen koko maassa on vrheerm Työllsyys- ja ulomuuujen lsäks oen seläjäks mukaan koko maan bk:n vväsey muuos kuvaamaan ylesen kansanalouden omelasuuden muuoksen vakuusa el mm. sä, eä muuolke khyy nousukausna ja hdasuu maalasuhdaneessa. 1990-luvun alun vähäsen neomuuon ja epäavallsen suuren uoannon muuosen vakuuksen huomoonoamseks kokeln dummymuuujaa. Dummymuuuja vuoslle 1989-1991 parans mallen selävyyä selväs paremmn kun muu kokellu vuosdummy. Malleja esmoaessa halun selysvomalaan hyvä mall mahdollsmman vähllä muuujlla. Usemmen ol nn, eä saman perodn muuuja selvä neomuuoa huonos, jollon ne von jäää kokonaan pos. Maakunakohase esmonulokse on esey leessä 1. Melenknosa ol havaa, eä jodenkn maakunen kohdalla ulomuuuja ol seläjänä paremp, kun aas osen maakunen yhälössä yöllsyysmuuuja ol selysvomalaan vahvemp.

17 Taulukko 2. Maakunakohasen esmonen peruseella saadu neomuuoennusee 1999e 2000e 2001e 2002e Keskarvo 1999-2002 Uusmaa 8858 8705 9163 9242 8992 Varsnas-Suom 1109 930 944 884 967 Saakuna -931-996 -1106-1084 -1029 Kana-Häme 178-62 -529-727 -285 Prkanmaa 245-13 1015 1555 701 Päjä-Häme -568-580 -652-710 -628 Kymenlaakso -793-402 -433-517 -536 Eelä-Karjala -534-446 -489-516 -496 Eelä-Savo -1023-1040 -1088-1137 -1072 Pohjos-Savo -850-689 -938-877 -839 Pohjos-Karjala -1196-1167 -1256-1283 -1225 Kesk-Suom 20-18 57 99 40 Eelä-Pohjanmaa -1300-1252 -1598-1611 -1440 Pohjanmaa -578-789 -674-599 -660 Kesk-Pohjanmaa -564-525 -569-584 -561 Pohjos-Pohjanmaa -1154-690 -788-823 -864 Kanuu -1647-1340 -1305-1204 -1374 Lapp -3079-3090 -3349-3588 -3277 Iä-Uusmaa 165-877 -88-63 -216 Ahvenanmaa 88 91 94 94 92 Vrhe -3555-4248 -3589-3451 -3711 Taulukko 3. Korjau neomuuoennusee 1999e 2000e 2001e 2002e Keskarvo 1999-2002 Uusmaa 10219 10332 10537 10564 10413 Varsnas-Suom 1755 1702 1597 1512 1641 Saakuna -931-996 -1106-1084 -1029 Kana-Häme 178-62 -529-727 -285 Prkanmaa 856 718 1633 2148 1339 Päjä-Häme -568-580 -652-710 -628 Kymenlaakso -793-402 -433-517 -536 Eelä-Karjala -534-446 -489-516 -496 Eelä-Savo -1023-1040 -1088-1137 -1072 Pohjos-Savo -850-689 -938-877 -839 Pohjos-Karjala -1196-1167 -1256-1283 -1225 Kesk-Suom 20-18 57 99 40 Eelä-Pohjanmaa -1300-1252 -1598-1611 -1440 Pohjanmaa -578-789 -674-599 -660 Kesk-Pohjanmaa -564-525 -569-584 -561 Pohjos-Pohjanmaa -1154-690 -788-823 -864 Kanuu -1647-1340 -1305-1204 -1374 Lapp -3079-3090 -3349-3588 -3277 Iä-Uusmaa 1068 203 824 814 727 Ahvenanmaa 121 130 126 125 125

18 Esmonen peruseella saadu neomuuoennusee evä summauunee nollaan, vaan vuodesa rppuen pokkeama nollasa ol 4250 ja 2450 välllä. Verraaessa Tlasokeskuksesa saauja vuoden 1998 oeuunea neomuuolukuja malln peruseella saauhn neomuuolukuhn vuosna 1998 ja 1999 havan, eä ennusee näyvä eryses alarvovan muuovoomaakunen saamaa muuovooa. Täsä syysä päädyn shen, eä summauumaomuusvrhe jaen muuovooa saanesn maakunn (Uusmaa, Iä-Uusmaa, Prkanmaa, Ahvenanmaa ja Varsnas-Suom) asukaslukujen suheessa kuenkn nn, eä Uudenmaan osuua heman penennen ja vasaavas Iä-Uudenmaan, Varsnas-Suomen ja Prkanmaan osuuksa koroen.

19 5 VÄESTÖLASKELMAT ALUE-ENNUSTEESSA Tähän mennessä kaava alueellsa väesöennusea on ehny van Tlasokeskus. Sen uoren väesöennuse on vuonna 1998 julkasu kunakohanen ennuse, jonka pohjana ova vuoden 1997 väklukuedo. Ennuse on laskeu kunnan ja läänen, maakunen ja koko maan luvu on saau summaamalla. Tlasokeskuksen väesöennuseen meneelmänä on ns. demografnen komponenmall, jossa väesön uleva määrä ja rakenne laskeaan käryhmäsen synyvyys-, kuolevuus ja muuokerronen avulla. Hedelmällsyys- ja kuolevuuskerome on laskeu vuosla 1994-96 ja muuokerome vuosla 1991-1996 (Tlasokeskus 1998). Meneelmän vahvuuena on, eä laskena oeueaan henojakosella käryhmäjaouksella kunaasola lähen. Hekkouena meneelmässä on kuenkn, eä se e oa huomoon aloudellsen ekjöden merkysä väesökehyksessä. Taloudellslla ekjöllä kuenkn on useden komasen ja kansanvälsen ukmusen mukaan ärkeä merkys muuolkkeen suunnan ja ason määräyymsessä (Hun & Greenwood 1985; Tervo 1997). Ennuseuja neomuuolukuja ja Tlasokeskuksen laskemaa väesön omavarasennusea 7 käyen maakunakohasen väesöennuseen pohjana. Käyännössä ämä arko, eä Tlasokeskuksen omavarasennuseeseen on lsäy ämän projekn puessa laskeu maakunnan muuolkkeen väesövakuus. Muuolkkeen väesövakuus saan knnämällä neomuuon kä- ja sukupuolrakenne vuoden 1996 asolle ja käyämällä Tlasokeskuksen laskema er käryhmen kuollesuus- ja hedelmällsyyskeroma vuoslle 1999-2002. Ohenen kaavo kuvaa väesöennuseen muodosumsa. NETTOMUUTTOENNUSTEET 1999-2002 Vuoden 1996 neomuuon kä- ja sukupuolanen rakenne TK:n hedelmällsyys- ja kuolevuuskerome TK:n väesön omavarasennuse VÄESTÖENNUSTE 1999-2002 7 Omavarasennuse arkoaa maakunnan väesönkasvua, kun muuolkeä e huomoda.

20 Neomuuon väesövakuus ol suurn maakunnssa, jossa muuoappo a muuovoo panou selvmmn nhn käryhmn, jossa hedelmällsyyskerome olva korkemma. Vakka ehdyssä väesölaskelmassa oenkn erlasa keroma huomoon, oleellsn ero Tlasokeskuksen väesöennuseen ja alue-ennuseprojekn väesölaskelman välllä on neomuuoennuseessa. Koska Tlasokeskuksen muuokerome on laskeu käyäen vuosa 1993-1996, e nykynen khyny väesön srymnen ole vonukaan ulla huomoonoeuks Tlasokeskuksen väesöennuseessa. Esmerkks Uudellemaalle Tlasokeskuksen neomuuoennuse on vuosna 1999-2002 lähes kolme keraa penemp kun edellä aulukodu alue-ennuseprojekn Uudenmaan neomuuoennusee. Tässä projekssa ehyä väesöennusea ja Tlasokeskuksen ennusea on verrau leessä 2. Taulukko 2. Neomuuoennuseen pohjala laskeu väesöennusee vuoslle 1999-2002, 1000 asukasa Maakuna 1998 1999e 2000e 2001e 2002e Kasvu 1998-2002 % Kasvu 1998-2002 lukum. Uusmaa 1274 1293 1311 1329 1348 5.8 74 Varsnas-suom 443 445 448 451 455 2.6 12 Saakuna 241 239 238 236 234-2.6-6 Kana-häme 165 165 165 164 164-0.8-1 Prkanmaa 445 446 448 450 453 1.9 9 Pajä-hame 197 197 197 197 196-0.6-1 Kymenlaakso 190 189 188 187 186-2.0-4 Eelä-karjala 138 138 137 136 135-2.0-3 Eelä-savo 170 169 167 165 164-4.0-7 Pohjos-savo 255 254 253 252 251-1.6-4 Pohjos-karjala 174 172 171 169 168-3.4-6 Kesk-suom 260 261 261 262 263 1.0 3 Eelä-pohjanmaa 198 196 195 193 191-3.3-7 Pohjanmaa 174 173 172 172 171-2.0-3 Kesk-pohjanmaa 72 72 71 71 70-2.4-2 Pohjos-pohjanmaa 361 362 363 364 365 1.2 4 Kanuu 92 90 89 87 86-7.0-6 Lapp 197 194 190 186 182-7.5-15 Iä-uusmaa 88 89 90 91 93 5.1 4 Ahvenanmaa 26 26 26 26 26 1.2 0 Kakk yheensä 5160 5170 5180 5190 5200 0.8 40

21 6 YHTEENVETO Tässä raporssa on kuvau koeluonosen alue-ennuseen muuolke- ja väesöennusea ja nhn lyvä meneelmä. Neomuuoennuseden pohjala ehn myös maakunnanen väesöennuse, jonka pohjala von laskea yövoman arjonalukuja. Muuolke- ja väesöennusee pohjauuva kullekn maakunnalle erkseen äsmenneyhn ekonomersn yhälöhn ja nsä saauhn esmaaehn. Ennuseen mukaan muuolke jakuu nykysen kalasena, jopa heman khyvänä. Tulosen mukaan aloudellslla muuujlla on selväs vakuusa neomuuoon. Sen pelkkä rendennuse e ole rävä meneelmä muuolkkeen ennusamsessa, vaan aloudellsen ekjöden huomoonoamnen vakuaa asaan. Neomuuo on aluekehyksen kannala ärken muuolkeä kuvaava unnusluku, koska se vakuaa alueen yövoman määrään ja laadun muuoksn. Tärkeää on muuaven henklöden neomäären lsäks knnää huomoa muuolkkeen rakeneeseen, sllä muuovookn vo odellsuudessa olla alueen kehyksen kannala huono asa, jos yöllnen ja koulueun yövoma vahuu eläkeläsn ja yöömn. Merkävä hekkous ennusessa on se, eä mallessa e vou oaa huomoon muuolkeä hdasaven markknaekjöden kuen asunojen hnojen vakuusa. Neomuuon ennusemeneelmä on syyä kehää edelleen osana alue-ennusekokonasuua. Yhäälä on peruselua pyrkä oamaan nykysä paremmn huomoon alueden välse rppuvuude sekä malln rakeneessa eä esmoneknkassa. Tosaala on pyrävä laajenamaan malla nn, eä esmerkks asunomarkknohn lyvä ekjä uleva asanmukases huomoonoeuks.

22 LÄHTEET: Baren A.P. 1969: Böckerman P. & E. Rhmäk 1999: Chun J. 1996: Greene W. H. 1993: Greenwood M. Mueser P. R., Plane D. A., Schlomann A. M. 1991: Haapanen M. 1998: Heln H., Laakso S., Lanknen M, Susluoo I. 1998: Hun G. ja Greenwood M. 1984: Hun G. ja Greenwood M. 1985: Jackman R. ja Savour S. 1991: Kangasharju, A., Kaaja, J-P., Vhrälä, V. 1999: Maxmum Lkelhood Esmaon of a Complee Sysem of Demand Equaons. European Economc Revew, Vol 1. Työn arjona ja yöömyys alue-ennuseessa. Palkansaajen ukmuslaos, Tukmusselosea, 153. Inerregonal Mgraon and Regonal Developmen. Avebury. Economerc Analyss. Second edon. Macmllan. New Drecons n Mgraon Research. The Annals of Regonal Scence 25. S. 237-270. Inernal Mgraon and Labour Marke Transons of Unemployed Workers. Valon Taloudellnen Tukmuskeskus. Keskuselualoea n:o 179. Muuolke ja kunna. Kunnallsalan kehämssääön ukmusjulkasu n:o 15. Economercally Accounng for Idenes and Resrcons n Models of Inerregonal Mgraon. Regonal Scence and Urban Economcs 14, s. 605-614. Economercally Accounng for Idenes and Resrcons n Models of Inerregonal Mgraon - furher houghs. Regonal Scence and Urban Economcs 15, s. 605-614. Regonal Mgraon n Bran: An Analyss of Gross Flows Usng Nhs Cenral Regser Daa. Cenre for Economc Performance. Dscusson Paper N:o 27. Suomen aluerakeneen vmeakanen kehys. Pellervon aloudellnen ukmuslaos. Työpaperea N:o 17.

23 Mlne W. J. 1981: Myrskylä P. ja Ylösalo P. 1997: Pekkala S, Rslä J. ja Moso A. 1999: Mgraon n an Inerregonal Macroeconomc Model of he Uned Saes: Wll Ne Oumgraon from he Norheas Connue? Inernaonal Regonal Scence Revew, Vol. 6, s. 71-83. Työvoman ulo- ja lähövrra 1987-1995 ja yrysen jousavuus. ESR-julkasu N:o 6/97. Regonal Mgraon and Dspares: Evdence from Fnland, 1975-95. Unversy of Jyväskylä, School of Busness and Economcs Workng Paper N:o 192/1999 PTT 1999: Kasaus 1/1999 Ranala O. 1999: Tuoannon ja yöllsyyden alueellsen ennusamsen meneelmä, Elnkenoelämän Tukmuslaos, Keskuseluahea No. 667. Tervo H. 1997: Long-Dsance Mgraon and Labour Marke Adjusmen: Emprcal Evdence from Fnland 1970-90 Jyväskylän ylopso, Talouseeellnen osaso. Workng Paper N:o 169/1997. Tervo H. ja Rslä J. 1998: Regonal Dfferences n Mgraory Behavor n Fnland. Unversy of Jyväskylä, School of Busness and Economcs Workng Paper N:o 188/1998 Tlasokeskus 1998: Väesöennuse kunnan 1998-2030.

24 LIITTEET: Le 1. Maakunakohase regressomall ja kerronesmaa: Vako L L (-1) L (-2) KVT KVT (-1) KVT (-2) bk (-1) D Uusmaa 671.65 0.36* 0.08* -6899.81* 0.75 Varsnas-Suom 528.89* 258.04* 0.02* 0.37 Saakuna 9.32 51.40* 0.22* -0.02* 626.78* 0.63 Kana-Häme 267.99-125.80* 0.23* 860.94* 0.56 Prkanmaa -88.86 120.90* -0.80* 0.03* -988.38* 0.79 Päja-Häme -77.85-77.68* 0.11* 413.11* 0.51 Kymenlaakso -498.32* -0.23* 0.21* -0.01* 346.94* 0.59 Eelä-Karjala -510.33* 20.63-0.04* 0.03 273.57* 0.56 Eelä-Savo 238.34 0.09* -0.01* 619.22* 0.52 Pohjos-Savo 66.45 98.77* -0.22 0.30* -0.02* 547.17* 0.79 Pohjos-Karjala 120.43 52.76* 0.07* -0.02* 880.15* 0.93 Kesk-Suom -308.02* -0.05 680.87* 0.64 Eelä-Pohjanmaa 905.94* 0.14* -0.02* 675.71* 0.81 Pohjanmaa -54.51 74.33 0.06-0.01* 0.43 Selysase Kesk- 83.12 0.04* -0.01* 239.88* 0.72 Pohjanmaa Pohjos- -605.02* 179.29* -0.02* 569.41* 0.40 Pohjanmaa Kanuu 47.06 0.10* -0.01* 538.30* 0.66 Lapp 86.86 0.21* -0.02* 672.63* 0.85 Iä-Uusmaa 114.40 209.80* -0.18* 0.22* 0.67 Ahvenanmaa 104.25* -0.01* 0.17 * merksevä 5%:n asolla Dagnosse es saaavssa ukjala pyydeäessä L = L L kv KVT = as kv as L on yöllsyyden muuosprosen maakunnassa L on kv as kv as bk yöllsyyden muuosprosen koko maassa on kunnallsverouksen alase ulo mk / as on kunnallsverouksen alase ulo mk / as on bruokansanuoeen muuos Suomessa D on dummymuuuuja vuoslle 1989 1991 maakunnassa koko maassa

25 Le 2. Väesön rendennuse verrauna aloudellsen muuoennuseen pohjala ehyyn väesöennuseeseen UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA ITÄ-UUSIMAA PÄIJAT-HÄME POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-KARJALA LAPPI ETELÄ-SAVO KAINUU Väesönkas 1998-2002 % ennusee mukaa Väesönkas 1998-2002 (vuosen 1994- rendn arvou -10,0 % -8,0 % -6,0 % -4,0 % -2,0 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 %