Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Transkriptio

1 BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen Pankki Rahapoliiikka- ja ukimusosaso

2 Sisällys Johdano 3 2 Finanssipoliiikan vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa 4 2. Yleisä Verous ja keskeise koialouksien ja yriysen rajaehdo 5 3 Finanssipoliiikan vaihoehojen verailua 8 3. Tausaoleukse Tulosen arkaselua Julkise oso Verous 4 Lopuksi 3 Liie 5 Kuviolueelo Kuvio. Makroalouden sopeuumisen verailua eri finanssipoliiisissa vaihoehdoissa 5 Taulukkolueelo Taulukko. Julkisen osojen lisäyksen makroaloudellise vaikuukse Taulukko 2. Kuluusveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse Taulukko 3. Tuloveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse 2 Taulukko 4. Yriysen sos.urvamaksujen alenamisen makroaloudellise vaikuukse 3 BoF Online Pääoimiaja Jouko Marila ISSN (online) Posiosoie Käyniosoie Snellmaninaukio Sähköposi Swif SPFB FI HH PL 6 Puhelin 83 eunimi.sukunimi@bof.fi Y-unnus HELSINKI Faksi (9) Koipaikka Helsinki

3 BOF ONLINE Johdano Rahoiusmarkkinoila alkanu kriisi on levinny reaalialoueen kaikkialla maailmassa. Tämän seurauksena rahapoliiikkaa on kevenney voimakkaasi. Koro on laskeu euroalueella,25 proseniin ja Yhdysvalloissa lähelle nollaa. Normaalioloissa, korkojen ollessa alhaalla yriysen ja koialouksien voisi odoaa kiihdyävän kokonaiskysynää invesoimalla ja kuluamalla. Rahoiuskriisi on saanu aikaan sen, eä yriysen, koialouksien ja rahoiuksenväliäjien riskinoohalukkuus on alenunu. Riskinoohalukkuuden alenumisen vuoksi sekä luoojen arjona eä kysynä ova alenunee. Koialouksien sääsö eivä kanavoidu rahoiuksen väliäjien kaua rahoiusa arviseville, jolloin uusia invesoinihankkeia ei kyeä aloiamaan ai niiä lykäään uonnemmaksi. Kokonaiskysynä on aiunu rajusi aloudenpiäjien varauuessa mahdollisesi pikään jakuvaan hiaan kasvun kaueen. Samanaikainen inflaaion ja kokonaiskysynnän hiipuminen viiaava siihen, eä aloua vaivaa voimakas kysynähäiriö. Tämä yhdiseynä rahoiuksenväliyksen ongelmiin ekee ilaneesa haasavan. Mone ova ny siä mielä eä rahapoliiikan voimallisen kevenämisen lisäksi arviaan finanssipoliiisa elvyysä. Elvyäviin oimiin on myös ryhdyy. EU-maiden kansallise elvyyspakei voiva kohoa ämänhekisen arvioiden mukaan yli 3 proseniin BKT:sä ämän ja ensivuoden aikana. Myös Yhdysvalloissa ehdään eriäin miavaa elvyyspakeia vuosille 29 2 asuno- ja rahoiusmarkkinoille myönneyjen ukioimien lisäksi. Toeuuessaan äysimääräisenä elvyyspakein suuruus voi nousa yli 5 proseniin BKT:sa. Finanssipoliiikan ehokkuudesa eli siiä, voidaanko julkisella velalla rahoieulla julkisen menojen lisäyksellä vaikuaa alouden kokonaiskysynää, ollaan ekonomisien piirissä kuienkin hyvin eri mielä. Näkemykse finanssipoliiikan ehokkuudesa vaiheleva huomaavasi jo eoriankin asolla. Empiirinen ukimus ei anna yksiselieisä kuvaa finanssipoliiikan vaikuuksisa. Tässä arikkelissa arkasellaan finanssipoliiikan oimenpieiden ehokkuua yleisen asapainon eorian valossa. Analyysissä käyeään hyväksi Suomen Pankissa kehieyä yleisen asapainon mallia (Aino), joa on syksysä 24 lähien käyey Suomen Pankin ennuse- Aino mallisa enemmän, ks. Kilponen, J. Ripai, A. Vilmunen, J. Aino Suomen Pankin uusi dynaaminen yleisen asapainon malli Suomen aloudesa, Euro & alous 3/24, sekä Kilponen, J. Ripai, A. Suomen Pankin yleisen asapainon malli (Aino) ja reaalisen suhdannevaiheluiden eoria, Kansanaloudellinen aikakauskirja 4/26. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso

4 BOF ONLINE yössä ja erilaisissa poliiikkalaskelmissa. Laskelmien arkoius on uoda esiin erilaisen finanssipoliiisen oimenpieiden vaikuuskanavia makroalouden näkökulmasa. Tarkaselun koheena ova kuluusveron, ansiouloveron ja yriysen sosiaaliurvamaksujen väliaikaisen alenamisen sekä julkisen menojen lisäyksen makroaloudellise vaikuukse alouden keskeisiin asapainomuuujiin 2. 2 Finanssipoliiikan vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa 2. Yleisä Finanssipoliiikan vaikuusen kannala keskeisä dynaamisissa yleisen asapainon malleissa on se, eä aloudenpiäjien käyäyyminen on ennakoivaa. Finanssipoliiikan vaikuusen kannala olennaisa on, eä koialoude huomioiva sääsämispääöksissään esimerkiksi julkisen kuluuksen lisäyksesä koiuva unuvamma vero, ai pienemmä ulonsiirro ulevaisuudessa. Tämä pienenää olennaisesi finanssipoliiikan ehoa lyhyellä aikavälillä niin sanoun negaiivisen varallisuusvaikuuksen kaua. Lyhyen aikavälin finanssipoliiikan vaikuukse riippuva olennaisesi myös koialouksien sääsämisaliudesa. Miä vähemmän koialouksien sääsäminen reagoi reaalikoron muuoksiin, siä suuremmaksi uleva finanssipoliiikan elvyävä vaikuukse myös lyhyellä aikavälillä. Koialouksien sääsämisaliuden ja reaalikoron välinen suhde puolesaan riippuu koialouksien riskinoohalukkuudesa. Miä alempi on koialouksien riskinoohalukkuus siä asaisempaa kuluusuraa koialoude preferoiva ja siä suuremma ova finanssipoliiikan lyhyen aikavälin vaikuukse. Dynaamisissa makromalleissa ehdään myös yypillisesi oleuksia erilaisisa alouden hinasopeuusa rajoiavisa ekijöisä, joka puolesaan vahvisava finanssipoliiikan vaikuuksia lyhyellä aikavälillä. Tässä arikkelissa käyeävässä Aino-mallissa myös iey oleukse aloudenpiäjien preferensseisä, kuen vapaa-ajan ja kuluuksen subsiuoiuvuudesa, vaikuava siihen, eä finanssipoliiikan vaikuukse ova mallissa hieman keynesiläisempiä, kuin muissa ämänkalaisissa makromalleissa. Finanssipoliiikan kannala oinen keskeinen piirre dynaamisissa makromalleissa on se, eä veromuuosen ajoius voi vaikuaa siihen, mien kokonaiskysynä reagoi finanssipoliii- 2 Verouksen pikän aikavälin vaikuuksia on käsiely myös arikkelissa Kilponen, J. Vilmunen, J. Verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa, Euro & alous / Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank

5 BOF ONLINE seen elvyykseen. Esimerkiksi julkisen kuluuksen väliaikaisa lisäämisä seuraava uloverouksen kirisämisen aikaisaminen syrjäyää yksiyisä kuluusa huomaavasi enemmän kuin jos julkisen kuluuksen lisäys rahoieaan pääosin julkisella velalla 3. Tämä johuu kahdesa syysä. Ensiksi, aloudenpiäjä oava huomioon sen, eä osa kauas ulevaisuueen siirreyisä verovasuisa jää ulevien sukupolvien makseavaksi. Toiseksi verouksella on alouden suheellisia hinoja väärisäviä vaikuuksia. Esimerkiksi verouksen kirisäminen alenaa yönarjonaa ja heikenää alouden kasvupoeniaalia. Koska aloudenpiäjä ennakoiva käyäyymisellään ulevia ulonmuuoksia, vaikuava pikä-aikaise veronmuuokse alouden asapainoon jo ennakkoon. Tää seikkaa arkasellaan hieman seikkaperäisemmin seuraavassa luvussa Verous ja keskeise koialouksien ja yriysen rajaehdo Finanssipoliiikan ja eriyisesi verouksessa apahuvien muuosen vaikuusen ymmärämiseksi dynaamisessa yleisen asapainon mallissa on hyödyllisä arkasella koialouksien kuluukseen ja yön arjonaan liiyvää pääöksenekoa. Dynaamisessa yleisen asapainon mallissa ää pääöksenekoa voidaan kuvaa koialouksien inra- ja ineremporaalisa käyäyymisä määrielevien rajaehojen avulla. Inraemporaalisen ehdon mukaan koialous aseaa yön arjonansa asolle, jolla kuluuksen ja vapaa-ajan välinen rajasubsiuuiosuhde on yhä suuri kuin veron jälkeinen reaalipalkka. Reaalipalkassa oeaan huomioon kuluukseen kohdisuva vero, joka nosava kuluuksen suheellisa hinaa, sekä yöuloihin kohdisuva vero, joka pienenävä käeen jäävää palkkaa. Ineremporaalisen Euler-ehdon mukaan koialoude aseava kuluuksen asolle, jolla ämän ja huomisen päivän kuluuksen rajasubsiuuiosuhde on yhä suuri kuin kuluuksen ineremporaalinen hina. Kuluuksen ineremporaalinen hina puolesaan määräyyy reaalikoron peruseella. Tällöin esimerkiksi kuluusverous, joka vaikuaa kuluajahinoihin, voi muuaa myös kuluuksen ineremporaalisa hinaa. Kuluuksen ineremporaalinen hina eli reaalikorko voi nousa, jos nimelliskorko nousee ai jos kuluajahinojen odoeaan laskevan ulevaisuudessa. Jos kuluajahinojen odoeaan laskevan ulevaisuudessa (esimerkiksi koska kuluusveroa aioaan laskea), siirävä kuluaja kuluuspääöksiään uonnemmaksi. 3 Tämä edellyää eä mallissa koialouksien suunnieluhorisoni on rajallinen. 4 Kaso myös Kilponen Ripai (26a). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso

6 BOF ONLINE Nämä kaksi keskeisä koialouden yön arjonaa ja kuluusa määriävää ehoa voidaan johaa koialouden inra- ja ineremporaalisesa opimoiniongelmasa, jossa koialous maksimoi elinkaarensa odoeua hyöyä. Nämä ehdo on kuvau maemaaisesi alla olevissa lausekkeissa. Inraemporaalinen eho Symbolilla C u u L C ( C, L ) ( τ = ( C, L ) w, l τ w, s ( + τ ) P ) W merkiään kuluusa ja L on vapaa-aika (L on yön arjona), w, l τ on palk- w, s kaveroase ja τ on yönekijän palkasa maksama sosiaaliurvamaksu, on kuluusveroase, W on nimellispalkka ja P on hinaaso. Yhälön vasen puoli on vapaa-ajan ja kuluuksen väline rajasubsiuuiosuhde, ja yhälön oikea puoli on verojen jälkeinen efekiivinen reaalipalkka. Symboli u ja u kuvaava vapaa-ajan ja kuluuksen rajahyöyjä eli koialouden hyöyfunkion derivaaoja vapaa-ajan ja kuluuksen suheen. Yhälön oikean puolen voidaan ajaella kuvaavan koialouden saaman reaalipalkan efekiivisä osovoimaa. Siiä käyeään myös nimiysä kuluuspalkka (onsumpion wage). Inraemporaalisesa ehdosa nähdään, mien verous, eli ekijä L w, l w, s τ τ + τ τ, muuaa kuluuksen ja vapaa-ajan välisä suh- w s eellisa hinaa. Alempi kuluusvero ja yöhön kohdisuva vero ( τ w, ) τ τ + nosava molemma vapaa-ajan suheellisa hinaa. Tällöin vapaa-ajan ullessa vähemmän houkuelevaksi koialoude reagoiva veron nousuun kohoamalla yön arjonaansa. Se, kuinka suuri vaikuus verouksen alenamisella lopula on yön arjonaan, riippuu olennaisesi yön arjonajousosa 5. Lyhyellä aikavälillä kuluuksen ja yön arjonnan reakioiden voimakkuus riippuu olennaisesi kuluuksen ja yön arjonnan välisen subsiuuion aseesa eli siiä, kuinka koialoude arvosava kuluusa suheessa vapaa-aikaan. Kuluuksen ineremporaalinen eho voidaan puolesaan kirjoiaa seuraavasi: uc ( C, L ) β E uc ( C, L ) ( + τ ) P ( + τ ) P R + + = Yhälön vasen puoli on odoeu huomisen kuluuksen rajahyöy suheessa ämän päivän kuluuksen rajahyöyyn. Symboli E on odousarvo-operaaori, ja β on diskonausekijä, joka Täsä jousosa ollaan kirjallisuudessa hyvin eri mielä. Työmarkkinoiden mikroaineisoilla esimoidu yönarjonajouso ova hyvin pieniä, kun aas makroason jouso esimaai ova huomaavasi suurempia Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank

7 BOF ONLINE kuvaa koialouden kuluuspääöksiin liiyvää kärsimäömyyä. Yhälön oikea puoli on huomisen kuluuksen odoeu ineremporaalinen hina suheessa ämän päivän kuluukseen eli reaalikoron kääneisluku. Ineremporaalisen ehdon mukaan kuluusverouksessa apahuva muuokse vaikuava ämän päivän kuluuksen hinaan suheessa huomiseen kuluukseen. + τ Tää kuvaa ermi + τ + Euler-yhälön vasemmalla puolella. Tämä yhälö keroo myös sen, eä mallin kuluaja pyrkivä asaamaan kuluuksen rajahyödyn muuoksia, mikä puolesaan implikoi, eä kuluaja pyrkivä asaamaan kuluusaan yli ajan. Se kuinka voimakas kuluuksen asausmoiivi on, riippuu keskeisesi ineremporaalisen subsiuuion aseesa. Yriysen kannala keskeisiä yönkysynään vaikuavia pääöksiä mallissa kuvaava sen yön kysynään ja hinnoieluun liiyvä rajaehdo. Talouden ollessa asapainossa aseava yriykse yön kysynnän asolle, missä yön rajauoavuus vasaa yövoiman palkkauksesa aiheuuvia reaalikusannuksia. Rajakusannuksiin vaikuava reaalipalka sekä pääoman vuokrauskusannukse. Kilpailullisessa asapainossa hinna aseuva uoannon rajakusannusen mukaan. Lisäksi on huomaava, eä kun yriyksillä on hinnoieluvoimaa, aseuu hina näiden rajakusannusen yläpuolelle: miä enemmän yriyksillä on hinnoieluvoimaa, siä korkeammaksi alouden hinaaso muodosuu anneuilla rajakusannuksilla. Yriyksille koiuu yövoiman vuokrauksesa yypillisesi myös välillisiä kusannuksia esimerkiksi sosiaaliurvamaksujen kaua. Nämä lisäään yösä makseavan reaalipalkan päälle. Tällöin esimerkiksi sosiaaliurvamaksun alenaminen laskee yön rajahinaa ja kasvaaa ää kaua yön kysynää. Yksinkeraisimmillaan yön kysynnän ja reaalipalkan yhdisävä eho voidaan kirjoiaa seuraavasi: Y L f = ( + τ ) W / P f τ Tässä yhälön vasen puoli on yön rajauoavuus ja oikea puoli yön reaalinen vuokrauskusannus. Symbolilla merkiään yriyksen palkoisa maksamia sosiaaliurvamaksuja. Ehdosa nähdään, eä esimerkiksi yriysen sosiaaliurvamaksujen alenaminen alenaa yön rajakusannuksia ja kasvaaa yön kysynää. Edellä kuvau rajaehdo siova suheellisen hinojen muuokse määrien muuoksiin. Se, kuinka suuria ova suheellisissa hinnoissa apahuvien muuosen (ja sien verouksen muuoksen) vaikuukse koialouksien ja yriysen arjona- ja kysynäpääöksiin, riippuu ensisijaisesi koialouksien preferensseisä ja alouden uoanorakeneesa ehdyisä oleuksisa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso

8 BOF ONLINE Aino-mallin oleuksia näilä osin on seloseu esimerkiksi arikkelissa Kilponen Ripai (26a,b). 3 Finanssipoliiikan vaihoehojen verailua Finanssipoliiikan rooli on korosunu meneillään olevassa kriisissä ja kuen edellä on odeu, usea maa ova ryhynee miaviin elvyysoimenpieisiin. Tässä luvussa esieävien laskelmien arkoius on verailla erilaisen finanssipoliiisen oimenpieiden ehokkuua yleisen asapainon makromallissa joka on sovieu kuvaamaan Suomen aloua. Tarkaselun koheena ova kuluusveron, ansiouloveron ja yriysen sosiaaliurvamaksujen väliaikaisen alenamisen sekä julkisen osojen makroaloudellise vaikuukse 6. Laskelmassa oleeaan, eä julkise oso kohdenneaan yksiyisen sekorin uoamiin väliuoeisiin, jolloin voidaan myös puhua julkisisa hankinnoisa. Keskeise ulokse esiellään aulukoissa 4, sekä liieen kuviossa. 3. Tausaoleukse Laskelmissa oleeaan, eä finanssipoliiise oimenpiee ova koialouksien ja yriysen iedossa jo vuoa ennen ja eä valion velka palauuu akaisin lähöasolleen hyvin hiaasi. Talouden oleeaan olevan lähökohaisesi pikän aikavälin asapainossa. Toimenpieiden vaikuus alouden asapainoon jää väliaikaiseksi, ja pikän aikavälin kesävyysavoieisa pideään kiinni. Lisäksi, nimelliskoron oleeaan pysyvän muuumaomana ja julkisen menojen lisäyksen oleeaan kohdisuvan suoraan julkisen sekorin osoihin yksiyiselä sekorila. Elvyyksen oleeaan kesävän kolme vuoa, jonka jälkeen veroasee ai julkise yksiyisen sekorin oso/bkt palaueaan akaisin lähöasolle. Tämän jälkeen valionvelka alkaa sopeuua hyvin hiaasi akaisin lähöasolleen. Laskelmassa oleeaan, eä ny meneillään olevalla kriisillä ei ole pysyviä alouden uoanopoeniaalia alenavia vaikuuksia. Laskelmassa ei myöskään huomioida ikäänymisen aiheuamia rasieia julkiselle aloudelle ja alouden dynamiikkaan. Finanssipoliiisen vaihoehojen vaikuukse alouden asapainoon esieään 6 Verouksen pikän aikavälin vaikuuksia on käsiely myös arikkelissa Kilponen-Vilmunen (27) Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank

9 BOF ONLINE prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason pikän aikavälin asapainosa, jossa alous on asapainoisen kasvu-uralla (auluko 4, kuvio ). Keskeinen elemeni pikän aikavälin sopeuuksessa on se, eä julkisen velan lähöaso saavueaan laskelmassa ulonsiiroja (julkisia menoja) aseiain leikkaamalla, ei verousa kirisämällä. Tämä on saau mallissa aikaan sien, eä koialouksille makseava ulonsiirojen anneaan reagoida julkisen velkasuheen (velka/bkt) poikkeamiin pikän aikavälin asapainoasosa. Se arkoiaa, eä kun velkasuhde kohoaa asapainoasonsa yläpuolelle, ulonsiirro (julkise meno) alkava aseiain alenua. Tällä finanssipoliiikan säännöllä minimoidaan se mahdollisuus, eä verouksen kirisyminen lähiulevaisuudessa heikenäisi finanssipoliiikan ehoa, verouksen hinoja väärisävien vaikuusen kaua, ja eä pikän aikavälin kesävyysavoiee eivä vaaranuisi. Eri finanssipoliiisen vaihoehojen verailavuuden vuoksi edellä mainiu finanssipoliiise oimenpiee aseeaan yheismiallisiksi sien, eä valionvelka kasvaa kaikissa apauksessa euromääräisesi saman verran. Näissä laskelmissa finanssipoliiikan oimenpiee on mioieu sien, eä julkinen velka kasvaa maksimissaan 3 mrd. euroa. Huomaavaa on, eä ämä finanssipoliiisen oimenpieiden vaikuus julkiseen velkaan sisälää suoran budjeivaikuuksen lisäksi verohelpousen ai julkisen menojen lisäyksen aiheuama vaikuukse aloudenpiäjien käyäyymiseen. Tyypillisesi julkisessa keskuselussa näihin yleisen asapainon vaikuuksiin viiaaan verouksen dynaamisilla vaikuuksilla. Tämä on keskeisä ulosen ymmärämisen kannala, koska aloudenpiäjien reakioiden huomioiminen heijasuu merkiäväsi siihen, kuinka paljon valion velan 3 miljardin lisäyksellä voidaan alenaa veroaseia 7, ai lisää julkisia hankinoja yksiyiselä sekorila. 3.2 Tulosen arkaselua 3.2. Julkise oso Eri elvyysvaihoehoja verailemalla voidaan havaia, eä ässä mallilaskelmassa veroaseiden sopeuaminen on yleensä ehokkaampaa kuin julkisen hankinojen lisääminen (aulukko ). Julkisen hankinojen apauksessa elvyysoime ova ehokkaimmillaan ensimmäisen elvyysvuoden aikana, jolloin noin,7 proseniyksikön nousu julkisen osojen BKT osuudessa saa aikaan reilun,3 prosenin nousun yksiyiseen uoanoon. Myös yöllisyys paranee milei saman verran. 7 Tähän vaikuaa myös veropohjan suuruus. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso

10 BOF ONLINE Taulukko. Julkisen osojen lisäyksen makroaloudellise vaikuukse T T T+ T+2 T+3 Keskimäärin Julkise oso/bkt -yks.,,67,68,69,2,4 Yksiyinen uoano,5,34,27,4,2, Yksiyinen kuluus,2,,3,7,6, Yksiyise invesoinni,,,4,4,23,5 Kauppaase / BKT -yks.,2,3,3,36,9,2 Työllisyys,4,29,25,9,2, Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Kokonaisuudessaan julkisen osojen elvyävä vaikuus jää melko malilliseksi. Tämä johuu kahdesa syysä. Ensiksi, julkisen menojen lisäys syrjäyää yksiyisä kuluusa ja invesoineja negaiivisen varallisuusvaikuuksen kaua. Toiseksi, merkiävä osa julkisen menojen lisäyksesä valuu uonnin kasvun kaua ulkomaille. Tämä näkyy laskelmassa kauppaaseen alijäämänä, joka kuvasaa siis nimenomaan uonnin kasvua. Yksiyisen kuluuksen ja invesoinien negaiivinen reakio yhdiseynä kauppaaseen alijäämään johaa siihen, eä finanssipoliiikan simuloiva vaikuus yksiyiseen uoanoon vuosien T T+2 aikana jää varsin pieneksi. Eriyisesi, kun arkasellaan 5 vuoden ajanjaksoa, julkise oso suheessa bruokansanuoeeseen kasvava noin,4 proseniyksikköä, mua yksiyinen uoano vain noin, prosenia. Tämä heijasaa siä, eä yksiyisen kuluuksen, invesoinien, sekä kauppaaseen reakio ova keskimäärin negaiivise Verous Seuraavaksi siirryään arkaselemaan veroaseiden sopeuamiseen perusuvien elvyysoimenpieiden ehoa. Tulokse on koou aulukoihin 2 4. Tuloksisa voidaan havaia, eä kaikissa apauksissa koimainen kysynä (yksiyise invesoinni ja kuluus) kasvaisi enemmän kuin julkisen osojen apauksessa. Finanssipoliiikan erilaise käyäyymisvaikuukse uleva hyvin ilmi: 3 miljardin euron lisäyksellä valion velkaan, verousa voiaisiin kevenää,85,,37 ai 2,5 proseniyksikköä riippuen siiä, kohdenneaanko verojen alennus kuluusveroihin, uloveroihin vai yriysen sosiaaliurvamaksuihin. Nämä ero heijasava ieenkin osalaan eroja veropohjissa, mua myös merkiävässä määrin finanssipoliiikan erilaisia yleisen asapainon vaikuuksia Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank

11 BOF ONLINE Taulukko 2. Kuluusveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse Keskimäärin T T T+ T+2 T+3 Kuluusvero -yks.,,85,85,85,,5 Yksiyinen uoano,2,8,2,3,,6 Yksiyinen kuluus,,48,46,47,4,27 Yksiyise invesoinni,2,2,4,2,,2 Kauppaase / BKT -yks.,,9,,,2,6 Työllisyys,,2,8,7,6, Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Taulukosa 2 havaiaan, eä kuluusveron alennus kohdisuu voimakkaimmin yksiyiseen kuluukseen. Yksiyinen kuluus kohoaisi vuosina T T+2, jolloin elvyysoime ova akiivisia, vajaa,5 prosenia. Kuluuksen varsin voimakkaan kohoamisen ausalla on kuluajahinnoissa miaun reaalipalkan eli kuluuspalkan nousu hinaason laskiessa 8 ja verouksen kevenyessä. Huomaavaa kuienkin on, eä myös kuluusverouksen apauksessa osa kysynnän lisäyksesä valuisi Suomen rajojen ulkopuolelle lisäänyneen uonnin myöä. Tää heijasaa osalaan se, eä kuluusveron alenamisen vaikuukse yriysen invesoineihin, yksiyiseen uoanoon ja yöllisyyeen jäävä pieniksi. Kuluusverossa apahuva muuokse väliyvä kuluuspääöksiin muuamalla ulevan ja nykyisen kuluuksen välisä suheellisa hinaa. Tuloverouksessa apahuva muuokse puolesaan väliyvä aloueen keskeisesi inraemporaalisen ehdon kaua, muuamalla kuluuksen- ja vapaa-ajan suheellisa hinaa. Koska inraemporaalinen eho määriää yön arjonaa, väliyvä uloveron muuokse alouden asapainoon keskeisesi yömarkkinoiden kaua. Samoin yriysen sosiaaliurvamaksujen muuos väliyy aloueen yömarkkinoiden kaua, muuamalla yön reaalisia vuokrauskusannuksia, ja siis keskeisesi yön kysynää. Taulukosa 3 havaiaan, eä uloveron alennuksen makroaloudellise vaikuukse jakauuva varsin asaisesi yksiyiseen uoanoon, kuluukseen ja invesoineihin. Lisäksi, uloveron alennuksen yöllisävä vaikuukse ova ässä laskelmassa selkeäsi suuremma kuin kuluusveron alenamisen ai julkisen hankinojen lisäyksen vaikuukse yöllisyyeen. Huo- 8 Mallissa kuluusveron lasku menee väliömäsi läpi kuluajahinoihin, ja äsä syysä kuluuksen suheellinen hina laskee väliömäsi veromuuoksen ullessa voimaan. Tässä mielessä malli odennäköisesi reagoi epärealisisen nopeasi kuluusveron laskuun. Mikäli kuluusveron laskun muuokse eivä menisi suoraan hinoihin, olisiva kuluusveron alenamisen elvyävä vaikuukse vähäisemmä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 3 29

12 BOF ONLINE maavaa myös on, eä uloveron alenamisen vaikuukse painouva hieman asaisemmin koko arkaseluajanjaksolle. Koimaisen kysynnän lievä posiiivise reakio alussa jo ennen varsinaisen veronleikkausen voimaanuloa kuvasava koialouksien ja yriysen ennakoivaa käyäyymisä. Yriykse ennakoiva ulevan kysynnän lisäyksen sopeuamalla invesoinejaan, ja koialoude puolesaan sopeuava kuluusaan odoeuihin ulojen muuoksiin. Nämä vaikuukse ova kuienkin hyvin vähäisiä, mikä johuu finanssipoliiisen sopeuuksen väliaikaisuudesa. Taulukko 3. Tuloveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse T T T+ T+2 T+3 Keskimäärin Tulovero -yks.,,37,37,37,,82 Yksiyinen uoano,3,22,25,33,7,8 Yksiyinen kuluus,,8,9,22,,2 Yksiyise invesoinni,9,3,33,36,8,23 Kauppaase / BKT -yks.,,,,,2, Työllisyys,5,32,35,4,6,24 Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Samalla kun uloverouksen alenamisen vaikuukse uoanoon ja yöllisyyeen olisiva ässä mallilaskelmassa suuremma kuin kuluusveron alenamisen ai julkisen osojen lisäämisen vaikuukse, finanssipoliiikan elvyävä vaikuukse näyäisi oimivan kaikkein ehokkaimmin silloin kun ne kohdenneaan yriysen sosiaaliurvamaksujen eli palkan sivukulujen alenamiseen. Sosiaaliurvamaksun aleneminen laskee yön rajahinaa ja kasvaaa ää kaua yön kysynää. Korkeampi yöllisyys heijasuu sien myös koialouksien ulojen kasvuun, ja ää kaua myös yksiyinen kuluus elpyy. Koska yriysen palkan sivukulujen alenamise yleisen asapainon vaikuukse alouden dynamiikkaan ova varsin suure, seuraa äsä eä, verokiilaa voidaan pienenää samalla euromäärällä enemmän kuin siinä apauksessa, eä oimenpide kohdiseaisiin esimerkiksi kuluus- ai uloveroukseen. Tämä seliää sen, eä yriysen palkan sivukulujen alenamisen vaikuukse ova suuremma kuin esimerkiksi uloveron alenamisen vaikuukse. Yksiyinen kuluus kohoaa kuienkin malillisemmin kuin se kohoaisi kuluusveroja alenneaessa. Yriysen sosiaaliurvamaksujen alenaminen kohdenuu sen sijaan selkeäsi voimakkaimmin juuri yksiyiseen uoanoon ja invesoineihin, vaikuusen ollessa voimakkaimmillaan vasa kolmanena elvyys vuonna (T+2). Se, eä vaikuukse väliyvä aloueen viipeellä heijasaa mallin invesoinien ja hinojen hidasa sopeuumisa Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank

13 BOF ONLINE Taulukko 4. Yriysen sos.urvamaksujen alenamisen makroaloudellise vaikuukse T T T+ T+2 T+3 Keskimäärin Yri. sos. urvamaksu yks., 2,5 2,5 2,5,,5 Yksiyinen uoano,4,39,49,7,2,36 Yksiyinen kuluus,2,2,25,35,,9 Yksiyise invesoinni,4,55,64,78,8,46 Kauppaase / BKT yks.,,,3,7,5,3 Työllisyys,4,77,78,84,2,48 Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. 4 Lopuksi Finanssipoliiikan ehokkuudesa eli siiä, voidaanko julkisella velalla rahoieulla julkisen menojen lisäyksellä vaikuaa alouden kokonaiskysynää, ollaan ekonomisien piirissä hyvin eri mielä. Tässä arikkelissa finanssipoliiikan vaikuuksia on arkaselu Suomen Pankin yleisen asapainon mallilla, missä keskeisiä elemenejä ova aloudenpiäjien eeenpäin kasova käyäyyminen, sekä erilaise alouden hina- ja määräsopeuumisa hidasava jäykkyyde. Kuen yleensäkin ämänyyppisissä malleissa 9, esiey laskelma osoiava, eä finanssipoliiikan kerroinvaikuukse jäävä melko pieniksi (<). Täsä huolimaa eroja finanssipoliiisen oimenpieiden kohdenumisesa ja ehokkuudesa kuienkin löyyy. Mallilaskelma osoiava eä yön verouksen kevenämisen vaikuukse kokonaiskysynään ova suuremma kuin kuluusveron alenamisen ai julkisen hankinojen lisäyksen vaikuukse. Veropoliiikan osala merkiävä osa näisä eroisa synyy verouksen dynaamisa vaikuuksisa yön arjona- ja kysynäasapainoon. On huomaava, eä ässä arikkelissa esieyssä laskelmissa ei ole oeu huomioon nykyisen aloudellisen ilaneen eriyisyyä, kuen rahoiuksen väliykseen liiyviä ongelmia ja koialouksien ja yriysen riskinoohalukkuuden muuoksia. Meneillään olevassa alouden kriisissä on elemenejä joka voiva ehdä valion velalla rahoieun finanssipoliiisen elvyyksen ehokkaammaksi kuin miä se olisi normaalioloissa. Koialouksien riskinoohalukkuuden alennuua yksiyisen sekorin sääsö kanavoiuva ny sellaisiin sijoiuskoheisiin, joiden 9 Ks. esimerkiksi Coenen MAdam (26), Coenen MAdam Sraub (28), Kilponen Vilmunen (27) ja Forni Monefore Sessa (29). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso

14 BOF ONLINE riski on alhainen. Koialouksien näkökulmasa valion velka edusaa juuri ällaisa sijoiuskohdea. Tällöin julkisen velan syrjäyysvaikuus voi olla pienempi kuin miä se olisi normaalioloissa. Finanssipoliiikka voi olla nykyisissä oloissa myös ehokkaampaa siiä syysä, eä yriykse ja koialoude kohaava aiempaa useammin likvidieeirajoieia. Toisaala on myös ekijöiä joka voiva ehdä finanssipoliiisesa elvyyksesä ehoomampaa. Esimerkiksi kun julkisen velan aso nousee korkealle, koialoude uleva aiempaa varovaisemmiksi. Tämä nosaa rajasääsämisaliua, ja alenaa esimerkiksi veron alennusen simuloivia vaikuuksia yksiyiseen kuluukseen. Lähee Coenen, G ja MAdam, P. (26). How Do VAT Changes Affe he Eonomy? An Illusraion Using he New Area-Wide Model, Researh Bullein No. 4, DG Researh, European Cenral Bank. Coenen, G., MAdam, P. ja Sraub, R (28). Tax Reform and Labour-Marke Performane in he Euro Area: A Simulaion-Based Analysis Using he New Area-Wide Model, Journal of Eonomi Dynamis and Conrol, 32(8), , 28. Forni, L., Monefore, L. ja Sessa, L. (29). The general equilibrium effes of fisal poliy: Esimaes for he Euro area, Journal of Publi Eonomis, 93(3-4), Kilponen, J. ja Ripai, A. (26a): Suomen Pankin Dynaaminen yleisen asapainon malli (Aino) ja reaalisen suhdannevaiheluiden eoria, Kansanaloudellinen Aikakausikirja 4/26. Kilponen, J. ja Ripai, A. (26b): Labour and Produ Marke Reforms in General Equilibrium Simulaion Resuls Using a DGE Model of he Finnish Eonomy. Bank of Finland Disussion Paper Series, 5/26. Kilponen, J. ja Vilmunen, J. (27): Verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa. Euro & alous / Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank

15 BOF ONLINE Liie Kuvio. Makroalouden sopeuumisen verailua eri finanssipoliiisissa vaihoehdoissa Kuluusveroase Tuloveroase Yriysen sosiaaliurvamaksu Julkise oso / BKT Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Yksiyinen uoano Yksiyinen kuluus Yksiyise invesoinni Kauppaase / BKT Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Työllisyys Kuvion sarakkee vasaava edellä mainiuja finanssipoliiikan vaihoehoja. Ensimmäisellä rivillä esieään verojen ai julkisen osojen aikaura proseniyksikön poikkeamana pikän aikavälin asapainosa. Riveillä 2 5 esieään kunkin finanssipoliiisen oimen vaikuukse valikoiuihin alouden asapainomuuujiin prosenin ai proseniyksikön poikkeamina pikän aikavälin asapainosaan. Kuviossa horisonaalinen akseli kuvaa vuosineljänneksiä. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso