HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET 6 2 VARHAISKASVATUS Mä varhaskasvaus on? Varhaskasvauksen arvo 8 Men arvo näkyvä Hrvensalmen pävähodon arjessa? Kasvauspäämäärä 13 3 HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUS Varhaskasvauksen lapskäsys Varhaskasvauspalvelu Hrvensalmen kunnassa 15 Pävähoo 15 Esopeus 19 Seurakuna 19 Yksynen perhepävähoo 22 Lasen kohodonuk 22 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN HIRVENSALMEN KUNNASSA Tavoeena hyvnvova laps Hodon, kasvauksen ja opeuksen kokonasuus Kasvaaja varhaskasvauksessa Varhaskasvausympärsö Oppmsen lo Kelen merkys varhaskasvauksessa Lapselle omnanen apa oma 30 Lekkmnen 30 Lkkumnen 35 Taeellnen kokemnen ja lmasemnen 37 Tukmnen Ssällöllse orenaao 40 Maemaanen orenaao 41 Luonnoneeellnen orenaao 41 Hsoralls-yheskunnallnen orenaao 42

3 Eseenen orenaao 43 Eenen orenaao 43 Uskonnolls-kasomuksellnen orenaao 44 5 KASVATUSKUMPPANUUS Men kasvauskumppanuus oeuuu Hrvensalmella? 46 Pävähoo 46 Esopeus 48 Seurakuna 48 Sosaalyö 49 Neuvola 50 6 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Pävähodon välnen yhesyö Sropalaver vuoslomake Hoopolkuyöryhmä 53 7 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 55 8 ERITYINEN TUKI HIRVENSALMEN VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen uen arve ja sen arvon Erysuen oeuamnen 57 9 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA 60 LIITE 1 5-VUOTISLOMAKE LIITE 2 HOITOPOLKUKAAVIO

4 ALKUSANAT Valoneuvoso on valoneuvoson ohjesäännön nojalla ananu peraaepääöksen varhaskasvauksen valakunnallssa lnjaukssa. Valoneuvoso määrää ässä asakrjassa yheskunnan järjesämän ja valvoman varhaskasvauksen keskese peraaee ja kehämsen suunavva. Asakrjan avoeena on edsää varhaskasvauksen ssällön ja laadun kehämsä koko snä palvelu- ja ukjärjeselmässä, joka on luou lasen ja perheden ueks ennen lasen oppvelvollsuuden alkamsa. Varhaskasvauksen lnjausen pohjala laadaan valakunnallnen varhaskasvaussuunnelma, joka ohjaa varhaskasvauksen ssällön ja laadun oeuamsa valakunnallses. Valakunnallsen lnjausen avoeena on lsäks vakuaa shen, eä kunnssa laadaan vasaava kunnallsa lnjauksa *osana kunnan laps- ja perhepolsa sraegaa. Erysenä panopseenä ova varhaskasvauksen laauun vakuamnen, vanhempen ja henklösön kasvauskumppanuus sekä lasenneuvolan, pävähodon, esopeuksen ja perusopeuksen yhesyö. Tavoeena on, eä kakssa lapsperheden palvelussa omaksuaan laps- ja perhelähöse varhaskasvauksen avoee, omnaava ja yhesyökäyännö. Lapsen varhaskasvauksen palvelukokonasuus määryy ällön kunkn lapsen ja hänen perheensä arpesa.* Hrvensalmen varhaskasvaussuunnelman arkouksena on ehdä kasvausyössä näkyväks nämä keskese peraaee. Suunnelma om henklösön yövälneenä pävähodon arjessa. Tavoeena on ssäsää varhaskasvaussuunnelman ajaukse yheses sovuks käyännöks ja omnaperaaeks ohjaamaan Hrvensalmen kunnallsen pävähodon omnaa perhepävähodossa, ryhmäperhepävähodossa ja päväkodssa. Päämääränä on hyvnvova laps. Varhaskasvaussuunnelmaa on aleu laaa Hrvensalmen kunnassa syksyllä Vasuyöryhmään ova kuulunee: Prjo Lukkonen, ryhmäperhepävähoaja Tna Rovas, lasenhoaja Sala Sansalo, lasenarhanopeaja Krsna Ukkonen, pävähodon ohjaaja * Valoneuvoson peraaepaaos varhaskasvauksen valakunnallssa lnjaukssa.

5 Suunnelmaa on ehy yhesyössä koko pävähodon henklökunnan, seurakunnan edusajan, lasen neuvolan erveydenhoajan, eskoulun opeajan sekä lasen vanhempen edusajen kanssa. Mkkeln eryslasenarhanopeaja Marja Hekknen on ollu mukana yösämässä lukua erynen uk Hrvensalmen varhaskasvauksessa. Päävasuu suunnelman laamsessa on ollu vasuyöryhmällä. Pävähodon yönekjöden keskuudessa on käsely vuorollaan jokasa peruseden ssällyslueelon mukasa kokonasuua ja yönekjöllä on ollu mahdollsuus uusua ja oaa kanaa valmsella olevaan vasuun. Hrvensalmen varhaskasvaussuunnelma on koou yheen valakunnallsen varhaskasvaussuunnelman peruseden kanssa sen, eä ensn on kursvouna valakunnallnen osuus ja sen jälkeen Hrvensalmen osuus varhaskasvaussuunnelmasa sekä lasen sana, kumpkn er fonella. Perusurvalauakuna hyväksyy Hrvensalmen varhaskasvaussuunnelman. Suunnelmaa päveään säännöllses. Pävähoohenklösö ja vanhemma laava yhdessä myös jokaselle lapselle oman varhaskasvaussuunnelman. Lapsen VASU -lomake yösen syksyllä 2006 ja oen käyöön ammkuussa Lasa e kasvaea sks, eä hän ols mahdollsmman mukava ja vavaon melle, vaan sks, eä hän erveenä ja väkevänä vos äyää pakkansa ja löyää sensä. -Mara Joun- 5-v. yö

6 6 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET Varhaskasvaussuunnelman avoeena on kehää varhaskasvauksen yhesyöä Hrvensalmen kunnassa nssä palvelussa, jolla ueaan lasa ja perheä ennen lapsen oppvelvollsuuden alkamsa. Tavoeena on myös, eä varhaskasvauksen parssa yöskenelevä henklökuna melää sensä osaks suurempaa kokonasuua, mkä mahdollsaa paremman yhesyön varhaskasvauksen er ahojen kanssa. Mahdollsmman yhdenmukasen omna-ajausen ja avoeden luomnen Hrvensalmen kunnan varhaskasvausa ekeven ahojen kesken on myös yks ärkesä avoesa. Varhaskasvaussuunnelman on arkous anaa eoa kakesa Hrvensalmen kunnan varhaskasvausomnnasa, el sä, mä varhaskasvaus kunnassamme on ja kekä sä anava. Varhaskasvaussuunnelma ukee yhesyöä perheden ja varhaskasvaushenklökunnan välllä. Varhaskasvaussuunnelma yhdessä esopeussuunnelman ja krkon varhaskasvauksen kehämsasakrjan kanssa muodosaa lapsen hyvnvona, kasvausa ja oppmsa edsävän kokonasuuden. Tavoeemme on, eä kaklla varhaskasvauksen osapuollla (lapse, vanhemma, yönekjä) on hyvä olla Hrvensalmen kunnan varhaskasvauksen prssä.

7 7 2 VARHAISKASVATUS 2.1 Mä varhaskasvaus on? Varhaskasvaus on penen lasen er elämänpressä apahuvaa kasvauksellsa vuorovakuusa, jonka avoeena on edsää lasen asapanosa kasvua, kehysä ja oppmsa. Tarvaan vanhempen ja kasvauksen ammalasen kneää yhesyöä, kasvauskumppanuua, joa perheden ja kasvaajen yhenen kasvausehävä muodosaa lapsen kannala melekkään kokonasuuden. Varhaskasvaus on kokonasvalasa vuorovakuusa lapsen ja hänen lähprnsä kanssa. Varhaskasvaus arjoaa erlasa mahdollsuuksa lapsen asapanoseen kasvuun, kehykseen ja oppmseen, jollon laps selvyyy arkpävän vahelevssa lanessa. Varhaskasvauksen ulee vasaa lapsen sosaalsn, moorsn, kognvsn ja lmasullsn arpesn. Varhaskasvaus luo pohjaa elnkäselle kasvamselle ja oppmselle. Yheskunnan järjesämä, valvoma ja ukema varhaskasvaus koosuu hodon, kasvauksen ja opeuksen kokonasuudesa. Se on suunnelmallsa ja avoeellsa vuorovakuusa ja yhesomnaa, jossa eryses lapsen omaehosella lekllä on keskenen merkys.

8 8 2.2 Varhaskasvauksen arvo Suomalasen varhaskasvauksen arvopohja perusuu keskesn kansanvälsn lapsen okeuksa määrelevn sopmuksn, kansallsn säädöksn ja muhn ohjaavn asakrjohn. Lapsen okeuksa koskevan ylessopmuksen arvosa keskesn on lapsen hmsarvo. Tähän perusarvoon lyneenä sopmus kaaa neljä ylesperaaea, joka ova: - syrjnäkelo ja lasen asa-arvosen kohelun vaamus - lapsen eu - lapsen okeus elämään ja äyspanoseen kehymseen - lapsen melpeen huomoon oamnen Suomen perusokeussäännökssä, muusa okeussäänelysä ja asakrjanformaaosa vodaan johaa lapsen okeuksa konkresova varhaskasvauksen keskese peraaee. Nää ova lapsen okeus - urvallsn hmssuhesn - urvauun kasvuun, kehymseen ja oppmseen - urvauun ja erveellseen ympärsöön, jossa vo lekkä ja oma monpuolses - ulla ymmärreyks ja kuulluks känsä ja kehysasonsa mukases - saada arvsemaansa erysä ukea - omaan kuluurn, ädnkeleen ja uskonoon a kasomukseen Varhaskasvauksen arvojen yösämnen läh lkkeelle sä, kun pävähodon henklökuna kokoonu pohmaan pävähodon arvoja. Pävähodon arvo eseln vanhempanyöryhmälle, joka poh nä sen vanhempen näkökulmasa. Yhdessä pävähodon ja vanhempanyöryhmän uloksena synyvä pävähodon arvo. Esopeuksen ja seurakunnan ulua mukaan vasuyöryhmään, alen poha yhesä varhaskasvauksen arvoja.

9 9 Tuloksena synyvä seuraava, koko Hrvensalmen varhaskasvauksen yhese arvo: Lapslähösyys Laps hyväksyään sellasena kun hän on Lapse ova ykslöllsä Lasa kannuseaan Laps kokee hyväksyyks ulemsen omana ykslöllsenä persoonanaan Turvallsuus Fyysnen urvallsuus: lapsella äyyy olla käkaudelle sopva kasvu- ja lekkympärsö sekä lekkvälnesö Henknen urvallsuus: hyvä kaversuhee, hyvä kasvaajasuhee ja varhaskasvausympärsön urvallse vakuee E lan paljon lan varhan Souumnen Er varhaskasvausaho: vanhemma, pävähoo, seurakuna, esopeus, erveydenhoo (neuvola, psykolog, erapeu), erysopeaja ja ryhmäkohase avusaja souuva lapsen arpesa lähevn päämäärn Lapsen kokonasvalanen kasvu myönesessä lmaprssä Laps kasvaa ja kehyy hmsenä ja persoonana Myönesen mnäkuvan vahvsumnen Uuden oppmnen Kunnoamnen Kodn vakaumuksen ja eesen peraaeden arvosamnen ja huomoonoamnen lapsen arjessa Tosen kunnoamnen Luonnon kunnoamnen

10 10 Men arvo näkyvä Hrvensalmen pävähodon arjessa? Lapslähösyys Lapslähönen kasvauskuluur perusuu näkökulmaan, jossa lasen akvsuua ja hedän persoonallsuuensa kehymsä ueaan akusen omnnan kaua. Kasvauskäyännössä ja omnnan suunnelussa hejasuu ällön lasen näkökulma. Lapslähösessä omnnassa kasvaajalle on ärkeää lasen oma unemukse, dea ja ajaukse. Kasvaajala vaadaan mm. kykyä kuunnella ja kuulla lasa, joa knnosuksen kohee uls huomaua ja näden pohjala omnaa voasn suunnella yhdessä lasen kanssa. Tärkeää onkn arjen kreeömyys ja jousavuus. Lapslähösessä omnnassa ulokse saava ola lapsen näkösä. Lapsen vasussa sovaan jokasen lapsen kasvausavoee henklökohases. Jokasa lasa huomodaan mahdollsmman ykslöllses, huomoden eryses omaan vasuun krjau sopmukse. Pävän akana pyrään kannusavaan lmaprn, joa laps sas kokea hyväksyyks ulemsa omana ykslöllsenä persoonanaan. Vasun ekemsen myöä lapslähösyys on noussu eslle. Keskuselu jakuu, men omna vo olla lapslähösempää. Lapslähönen omna vaa myös yönekjölä uudenlasa ajaelua. Tällön myös kehys koh lapslähösempää varhaskasvausa vo alkaa.

11 11 Turvallsuus Lapsen urvallsuus koosuu fyyssesä ja henksesä urvallsuudesa sekä fyyssesä koskemaomuudesa. Fyyssen urvallsuuden akaamnen on ärkeää. Snä ulee oaa huomoon lapsen käkaudelle sopva urvallse kasvu- ja lekkympärsö sekä lekkvälnesö. Myös rävä hoohenklösön mous huomodaan. Henksesä urvallsuudesa puhuaessa nouseva eslle hyvä kaver- ja kasvaajasuhee. Kaver ova ärkeä lapslle ja akusen esmerkllä ja uella laps opp ommaan urvallses kaveredensa kanssa. Kasvaaja puuuva kakenlaseen kusaamseen ja muhnkn lasen kesknäsen kanssakäymsen ongelmn. Tällä aaaan lapsen henknen urvallsuus, jollon laps e pääse unemaan oloaan yksnäseks vaan kokee olevansa hyväksyy. Tärkeää on myös huomoda pene, hljase, kl yö ja poja, joka huomaamaomuudellaan jäävä helpos yksn. Keään ja kehuaan paljon pensä asosa ja onnsumssa. Jokanen laps arvsee oman penen hekensä akusen kanssa pävän akana. Tuemme hljasa, ujoja ja arkoja lapsa kannusaen heä yhesn lekkehn sekä muhn arjen omnohn. Lapsen anneaan olla laps, sllä laps e ole pen akunen. Akusen ulee oaa huomoon lapsen kä- ja kehysaso. Souumnen -E lan paljon lan varhan.- Souumnen näkyy snä, eä pdeään knn koko pävähodon yheses sovusa ärkesä asosa. Souduaan eoses ommaan yhdessä lapsen kasvun, kehyksen ja oppmsen ukemseks. Myös er yhesyökumppaneden kanssa sovaan kenoja yhesen päämäären saavuamseks. Souumnen vaa keskuselua ja hyvää uusen yönekjöden perehdyämsä. Tedonkulku on ärkeää nn yöykskön kun er yhesyöahojen kesken.

12 12 Lapsen kokonasvalanen kasvu myönesessä lmaprssä Myönenen lmapr on akusen vasuulla ja sen saavuamseen arvaan varhaskasvauksen arvojen oeuumsa. Pävähoopakan lmaprllä ja johdonmukasella, souuneella henklösöllä on suur merkys lapsen kokonasvalaseen kasvuun ja kehykseen. Ympärsön vakuuksella on myös sjansa lapsen myönesen mnäkuvan vahvsumseen. Kasvaajan rool on erän ärkeä. Sysemaasella havannonnlla, arvonnlla ja uusen avoeden aseamsella saadaan kokonasvalases ueua lapsen kasvua. Kunnoamnen Lapsen kunnoamnen perusuu lapslähösyyeen ja urvallsuuden luomseen sekä osen kunnoamseen. Varhaskasvaushenklösö oaa huomoon perheden vakaumukse ja kunnoaa vanhempen ovea suheessa pävähooon ja snä olevn apahumn ja omnohn. Lasa kasvaeaan kunnoamaan omaa seään, osa hmsä sekä vaalmaan ympärsöä ja luonoa.

13 Kasvauspäämäärä Varhaskasvauksessa on ärkeää panoaa lapsuuden sesarvosa luonnea, vaala lapsuua ja ohjaa lasa hmsenä kasvamsessa. Varhaskasvauksen omnaa suunaava yksäsen kasvaus- ja ssälöavoeden yläpuolelle sjouva kokoava kasvauspäämäärä. Kasvaajen ehävänä on huoleha, eä seuraava koko elämää koskeva hmsenä kasvamsen kolme kasvauspäämäärää voava omnaa asapanoses ja rävän syvällses: - henklökohasen hyvnvonnn edsämnen ose huomoon oaven käyäyymsmuoojen ja omnaapojen vahvsamnen senäsyyden aseanen lsäämnen Henklökohasen hyvnvonnn edsämsessä keskesä on, eä jokasen lapsen ykslöllsyyä kunnoeaan. Henklökohasen hyvnvonnn edsämsellä luodaan perusa slle, eä kukn laps vo oma ja kehyä omana anulaausena persoonallsuuenaan.

14 14 Tose huomoon oaven käyäyymsmuoojen ja omnaapojen vahvsamnen arkoaa kasvauspäämääränä sä, eä jokanen laps opp oamaan mua huomoon ja välämään ossa. Laps suhauuu myöneses seensä, osn hmsn, erlasn kuluurehn ja ympärsöhn. Varhaskasvaus luo omala osalaan edellyyksä hyvän yheskunnan ja yhesen maalman muodosumselle. Isenäsyyden aseasen lsäämsen päämääränä on auaa lasa kasvamaan sen, eä hän akusena kykenee huolehmaan sesään ja lähessään ja ekemään elämäänsä koskeva pääöksä ja valnoja. Laps saa loa oppessaan huolehmaan sesään ja hän saa luoaa omaan osaamseensa. Hän saa oppa omaomsuua nn, eä arpeellnen huolenpo ja urva ova kuenkn koko ajan lähellä. Lapsen sryessä kasvausympärsösä oseen urvaaan hänen henklökohasa hyvnvonaan ja mahdollsmman sujuvaa srymsään pämällä sropalaver (ks. sropalaver 6.2) yhesyöahojen kesken. Erän ärkeänä osapuolena ova lapsen vanhemma, joka ova lasensa parhamma asanunja. 5-v.yö

15 15 3 HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUS 3.1 Varhaskasvauksen lapskäsys Pävähoo, esopeus ja seurakuna mevä aluks omlla ahollaan, mä lapskäsys on. Tämän jälkeen kokoonnun ja koon yheen, mä lapskäsys varhaskasvauksessa arkoaa. Lähökohana on kokonasvalanen käsys lapsesa. Laps on uelas ja elämän lmöä akvses ukva. Laps kohaa elämäänsä koskeava asa kakk as avonna ennakkoluuloomas. Tämä anaa varhaskasvauksen omjolle rkkaa mahdollsuude, mua osaala korosaa vasuua lapsen urvallsesa ja ykslöllsesä kasvusa. Laps arvsee kehyäkseen urvallsen ja kannusavan ympärsön. Lapsella on okeus olla laps ja oma sensä. Haluamme, eä hrvensalmelassa lapssa kasvaa vasuullsa, luoavasa sekä osa hmsä arvosava ja elämän arjessa selvyyvä hmsä. 3.2 Varhaskasvauspalvelu Hrvensalmen kunnassa Hrvensalmella varhaskasvauspalvelua ova pävähoo, seurakunnan lapsyö sekä koulun esopeus. Pävähoo Tomna-ajaus Pävähodon omnnan arkouksena on vasaa jousavas erlasn pävähodon arpesn. Hrvensalmen pävähodon avoeena on: - ukea lapsen kokonasvalasa kasvua ja kehysä omaks sekseen urvaa pävähoolapslle urvallnen ja asapanonen lapsuus ja kasvuympärsö huomoda lapse ykslöllses anaa akaa ja laa lekelle ukea sekä lapsen eä perheen hyvnvona

16 16 - luoda myönenen ja vuorovakuenen lmapr, jossa sekä lasen eä akusen on hyvä olla Päväko Peukalonen Päväko on 21-pakkanen ja la kahdessa kerroksessa mahdollsava lapslle monpuolse lek ja penryhmäomnna. Avaralla phalla on laa emmelää, kenua, kpellä a veäyyä lekkmökn rauhaan. Phala kaselemme Lekuneen kmallusa.

17 17 Ryhmäperhepäväko (ryhms) Ryhms on 12-pakkanen. Aukoloaka määräyyy lasen hodonarpeen mukaan el ryhms arjoaa arvaessa la-, yö- ja vkonloppuhooa mkäl vanhempen yö a opskelu sä vaa. Hoopävän ja hooakojen muuumnen vaa yönekjölä jousavuua, joka onkn olennanen prre ryhmksen omnnassa. Ryhmksen omna apahuu kodnomasessa ympärsössä.

18 18 Perhepävähoo Kunnallnen perhepävähoo on Hrvensalmen kunnan ylläpämää yksysessä kodssa apahuvaa hooa, joa arjoaan nn krkonkylällä kun svukylllä. Vuoropäväko Tulevasuudessa päväko sekä ryhms lopeava erllse omnansa ja ne ullaan yhdsämään vuoropäväkodks.

19 19 Esopeus Esopeuksen omna-ajaus on olla kasvauksellnen ja opeuksellnen lnkk kodn/hoopakan ja perusopeuksen välllä. Olennasks panousalueks nouseva kouluvalmuksen kehämnen ja mahdollsen kehysvväsymen umpeen kuromnen. Oppmsprosessssa lekk, kakk as, havannollsuus ja kokemuksellsuus ova keskesä. Oppja ova erlasa ja koulun uls ensesään kehyä sen, eä erlase oppja ova asa-arvosessa asemassa. Yhesyö kodn kanssa on perusedellyys esopeuksen onnsumselle. Esopeus oeuuu sen, eä Elomaan koulun ja Kssakosken koulun esopplaa saava esopeusa yhdseyssä ryhmässä Elomaan koululla neljänä pävänä vkossa. Eskoulussa yöskenelevä esopeaja ja koulunkäynavusaja. Lahnanemellä esopeus oeueaan alkuopeusluokassa (1-2 luokan) ja opeuksesa vasaa pääosn luokanopeaja. Opeusa anneaan neljänä pävänä vkossa. Koululla on käyeävssä koulunkäynavusaja. Malvaan koululla esopplaa opskeleva yhdessä 1-2 luokan kanssa neljänä pävänä vkossa luokanopeajan johdolla. Suonsalmen koululla on erllnen esopeusryhmä ja sä opeaa eskouluopeaja neljänä pävänä vkossa. Koululla on käyeävssä arpeen mukaan koulupsykolog sekä kerävä erysopeaja. Opeuksen ausaukena ja pohjana on esopeussuunnelma, joka on pävey vuosna Seurakuna Krkon lapsyön omna-ajaus nousee sekä läheyskäskysä (Mark. 10:13-16) eä lasen evankelumsa (Mark. 10:13-16). Nähn Krsuksen sanohn perusuen krkko edsää lasen ja hedän koensa mahdollsuuksa kohdaa lman ehoja armollnen Jumala.

20 20 Seurakunnan järjesämän varhaskasvausomnnan avoe on, eä laps saa kasvaa seurakunnan yheydessä nn eä hän saa hyvän ja urvallsen pohjan elämälleen. Lasa arvoseaan anulaausena ykslönä ja hänen kasvuaan ueaan kokonasvalases. Päväkerho Päväkerho on suunnelua, avoeellsa ja ohjaua akusjohosa ja lapslähösä omnaa 3-5 -vuoalle lapslle. Ryhmä kokoonuu kerran vkossa kahden unnn ajan. Tompseä on krkonkylällä ja hajaasuusaluella. Perhekerho Perhekerho kokoaa yheen lapsa ja heä hoava akusa; äejä, sä, sovanhempa ja pävähoaja kerran vkossa seurakunakodlla 1,5 unnn ajan. Perhekerhon ohjaaja ova suunnellee ohjelmaa yhdessä ja erkseen. Kerhon yheydessä on myös haraus. Perhekerhoon ulja vova keskusella osen samassa elämänlaneessa oleven kanssa ja omna arjoaa evää arjessa jaksamseen. Pkkulapsyö Seurakuna läheää synymäpäväervehdyskorn kon 1-4 vuoa äyävlle.

21 21 Koululasen lapäväomna Ip-omna järjeseään osopalvelusopmukseen perusuen arkoaen eä kuna on yhesyössä seurakunnan kanssa. Tomnaa arjoaan eskoululaslle, 1- ja 2- luokkalaslle sekä erysopeuksen prssä olevlle 3-9 luokkalaslle seurakunakodlla ana koulun pääyyä klo 17 as. Tomna on maksullsa ssäläen mm. Elomaan koulula ulevan välpalan. Ip-omna arjoaa lapselle huolenpoa, akusen urvaa ja ohjausa. Tomna ukee kodn ja koulun kasvausyöä. Pyhäkouluyö Päväkerhojen kaua seurakuna ukee perheä lapsen krsllsen kasvauksen oeuamsessa. Pyhäkoulussa laps kasvaa oman käkauensa ja omen edellyysensä mukases seurakunnan yheyeen, sen jumalanpalveluselämään ja yheseen uskoon. Lapselle haluaan anaa pyhäkoulussa laa hmeellä ja kokea juhlaa ja pyhyyä. Tällä hekellä pyhäkouluyö on murrosvaheessa ja es uusa omnaapoja seurakunaelämässä. Varhasän muskk Seurakunnan varhasän muskkkasvaus on avoeellsa omnaa, joka kehää lapsen muskllsa ja henksä kasvua sekä ukee muskllsn kenon perheä kasvamaan seurakunayheydessä. Muskkkasvauksen perusa/avoee: A B C D Muskn rakkauden heräämnen ja vaalmnen Lapsen kokonasvalasen kehyksen ja kasvun ukemnen muskn avulla Lapsen muskllsen ajaeln ja lmasun kehämnen Lapsen uskonnollsen ja yhesöllsen kasvun ukemnen muskn avulla

22 22 Leromna Kesällä lapslle ja perhelle järjeseään lerejä seurakunnan kesäkodlle Lernemeen. Lasen leromna on suunnelua, avoeellsa ja ohjaua lapslähösä omnaa. Lerellä laps saa elämyksä ja uusa kokemuksa elämälleen, joka ukeva hänen kehysään kokonasvalases. Perhelerllä ohjelma on hedän ovesaan lähösn, kas v a us kumppanuus arjoaa evää arjessa jaksamseen. Yksynen perhepävähoo Vahoehona varhaskasvauspalvelussa on yksynen perhepävähoo. Yhesyö kunnan perhepävähodon kanssa om yhesen apahumen ja kouluuksen kaua. Yksynen perhepävähoo on valvoua, yksysessä kodssa apahuvaa omnaa ja sä vasaa pävähodon ohjaaja. Lasen kohodon uk Lasen kohodon ukea makseaan alle 3-vuoaan lapsen vanhemmalle, mkäl laps e ole kunnallsessa pävähodossa. Laksääesen kohodon uen lsäks kuna vo maksaa kohodon uen kunnallsa lsää, mua Hrvensalmella kohodon uen kunalsä e ole käyössä. Hrvensalmella lasen yksysen hodon uk makseaan kunnallsella lsällä koroeuna, joka on 100 e/kk lasa kohden.

23 23 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN HIRVENSALMEN KUNNASSA 4.1 Tavoeena hyvnvova laps Varhaskasvauksen enssjasena avoeena on edsää lasen kokonasvalasa hyvnvona. Kun laps vo hyvn, hänellä on mahdollsmman hyvä kasvun, oppmsen ja kehymsen edellyykse. Hän nau yhdessäolosa lasen ja kasvaajen yhesössä, sekä kokee loa ja ommsen vapaua kreeömässä ja urvallsessa lmaprssä. Laps on knnosunu ympärsösään, ja hän vo suunnaa energansa lekkn, oppmseen ja arjen omn selleen sopvn haasen. Hyvnvonnn edsämseks lapsen erveyä ja omnakykyä vaalaan ja lapsen perusarpesa huolehdaan. Laps kokee, eä hänä arvoseaan, häne hyväksyään omana senään, hän ulee kuulluks ja nähdyks ja hän saa vahvsusa erveelle seunnolle. Laps uskalaa yrää ja opp sosaalsa aoja. Laps kohdaaan ykslöllsen arpeden, persoonallsuuden ja perhekuluurnsa mukases ja hän kokee olevansa asa-arvonen rppumaa sukupuolesaan, sosaalsesa a kuluursesa ausasaan a ensesä alkuperäsään. Lapsen hyvnvona varhaskasvauksessa edsävä mahdollsmman pysyvä ja urvallse hmssuhee. Lapsen suhea vanhempn, kasvaajn ja muhn lapsn vaalaan, ja hän kokee kuuluvansa verasryhmään. Lapse ol va ho o äd n kanssa H r vensal mel l a me sär e kel l ä. Lapse lekkvä nnossaan kävyllä yms. Lopula jokanen kellah sammalmääälle ja 4-vuo as po ka huoka s : Vopoj a, ämä se vas aonel ämää! 4.2 Hodon, kasvauksen ja opeuksen kokonasuus Varhaskasvaus oeuuu kokonasuuena, jossa hoo, kasvaus ja opeus nvouuva osnsa. Nämä varhaskasvauksen ulouvuude panouva er avon er-käsllä lapslla. Samon nden merkys vahelee erlasssa

24 24 lanessa. Mä penemp laps on, sä suuremp osa kasvaajan ja lapsen vuorovakuuksesa apahuu hoolanessa. Ne ova myös kasvauksen, opeuksen ja ohjauksen lanea, jolla on merkysä sekä lapsen yleselle hyvnvonnlle eä oppmselle. Hyvä hoo muodosaa perusan kakelle omnnalle varhaskasvauksessa. Hyvn hodeun lapsen perusarpesa on huolehdu, ja laps vo suunnaa melenknonsa osn lapsn, ympärsöön ja omnaan. Mä penemp laps on, sä enemmän hän arvsee akusen huolenpoa. Hyvällä hodon, kasvauksen ja opeuksen kokonasuudella vodaan edsää lapsen myönesä mnäkäsysä, lapsen lmasu- ja vuorovakuusaoja sekä ajaelun kehymsä. Lapsen pävä muodosuu erlassa arkeen lyvsä lanesa, joka ova selkeän mua arvaessa jousavan pävärymn perusa. Lapsen pävään kuuluva hoo- ja muu vuorovakuuslanee sekä pene yöehävä ova ärkeä kasvun ja oppmsen lanea. Kasvaaja uova lapsen pävän er vahesn opeuksen ulouvuuden. 4.3 Kasvaaja varhaskasvauksessa Varhaskasvauksen henklösö muodosaa monammallsen kasvaajayhesön, jonka omna pohjauuu suomalasen yheskunnan määrelemssä asakrjossa olevn ja yheses sovuhn arvohn ja omnaapohn. Neuvoellessaan arvosa ja omnaavosa kasvaajayhesö rakenaa yhesä omnakuluura. Kasvaajan yössä on ärkeää edosaa oma kasvaajuus ja sen ausalla oleva arvo ja eese peraaee. Oman yön pohmnen ja arvon auava kasvaajaa ommaan eoses eeses ja ammallses kesäven omnaperaaeden mukases. Kasvaajala edellyeään souunesuua, herkkyyä ja kykyä reagoda lapsen unesn ja arpesn. Kasvaaja mahdollsava akusen ja lasen yhesössä hyvän lmaprn, jossa lapse vova kokea yheenkuuluvuua ja osallsuua. Kasvaaja vaalva lapsen ysävyyssuheden ja hoo- ja kasvaussuheden jakuvuua. Teonen ja avoeellnen kasvaus ja opeus merksevä kasvaajalle ja kasvaajayhesölle valnojen ekemsä. Kasvaajen ehävänä on suunnella omnaa ja rakenaa ympärsö, jossa näkyvä sekä lapslle

25 25 omnasn apa oma eä ssällöllse orenaao. Näkemys hodon, kasvauksen ja opeuksen kokonasuudesa ohjaa kasvaajan omnaa, ja kasvaaja edosaa lapsen kasvun ja oppmsen mahdollsuude. Kasvaaja kannusaa lasa omaomsuueen nn, eä laps kokee loa osaamsesaan, mua saa myös arpeen mukasen avun. Kasvaaja myös välävä lapslle ympärsön avulla ja yhesessä omnnassa aempen sukupolven kokemuksa ja kuluurpernöä sekä er eeenalojen uoamaa eoa. Kasvaaja kunnoava lapsen, lapsen vanhempen ja osensa kokemuksa ja melpeä ja yöskenelevä kasvauskumppanuuden peraaeden mukases. Ammallnen ja kouluuksen uoama eo ja kokemus luova perusan osaamselle. Kasvaajayhesö dokumeno, arvo ja pyrk jakuvas kehämän omnaansa. Kasvaaja ylläpävä ja kehävä ammallsa osaamsaan ja edosava varhaskasvauksen muuuva arpee. Kasvaaja edosava eknologsen kehyksen uude mahdollsuude sekä oava harken huomoon eo- ja vesnäeknkan hyödy ja mahdollsuude yössä. Lapsen kannusamnen vaa varhaskasvaajala paneuumsa sekä lapsen ykslöllsyyden aoa hyväksymsä ja arvosamsa. Kasvaajala edellyeään akvsa havannona ja läsnäoloa, kykyä unnsaa lasen kehyksellsä arpea sekä kykyä rajaa puee, jonka ssällä laps vo omaehoses ja urvallses oma. Hrvensalmen pävähodossa arvomme omaa omnaamme ja arkaselemme lähemmn päväsä omnojamme. Yheses sovulla avoella ja kenolla sekä akusen souumsella on suur merkys arjen sujuvuueen. Pävähodon laadusa saamme eoa laadunarvonohjelman Tuk, arvo, kehä (TAK) avulla. Hrvensalmella ehdään joka onen vuos TAK:n pohjauuen asakasyyyväsyyskysely lasen vanhemmlle sekä 4-5 vuoalle lapslle. Saaujen ulosen pohjala kehämme omnaamme.

26 Varhaskasvausympärsö Varhaskasvausympärsö muodosuu fyyssen, psyykksen ja sosaalsen ekjöden kokonasuudesa. Varhaskasvausympärsöön kuuluva rakenneu la, lähympärsö sekä omnnallses er lanesn lyvä psyykkse ja sosaalse ympärsö sekä erlase maeraal ja välnee. Kun ympärsö suunnellaan jousavaks, sä vodaan muuaa ajan arpeden mukaan. Oppmseen nnosava monpuolnen ja jousava ympärsö heräää lapsssa melenknoa, kokelunhalua ja uelasuua ja kannusaa lasa ommaan ja lmasemaan seään. Ympärsö uo myös lasen ja kasvaajen yheseen omnaan erlasa edollsa, adollsa ja kokemuksellsa aneksa. Varhaskasvausympärsön suunnelussa ulee oaa huomoon sekä omnnallse eä eseese näkökulma. Hyvn rakenneu ympärsö on vhysä sekä kannusaa lasa lekkmään, ukmaan, lkkumaan, ommaan ja lmasemaan seään monn er avon. Lapse vova osallsua lojen ja välneden suunneluun osana erlasen ssälöjen ja eemojen oeuamsa. Varhaskasvausympärsön lmaprn ulee olla myönenen. Sen ulee olla urvallnen ja oaa huomoon lasen erveyeen ja muuhun hyvnvonn lyvä ekjä. Tlojen suunnelulla vodaan edesauaa erlasen ja erkokosen verasryhmen omnaa sekä vakuaa lasen ja kasvaajen välseen vuorovakuukseen. Hyvn suunnelu varhaskasvausympärsö kannusaa ommaan penryhmssä, jossa jokaselle on mahdollsuus osallsua keskuseluun ja vuorovakuukseen. Fyysseen ympärsöön kuuluva rakenneu la, ulkola sekä luono, joka Hrvensalmella on anulaausa ja lähellä lasa. Ssä- ja ulkolojen monpuolnen käyö maeraaleneen ja välnesöneen anaa haasea lapsen kehyksen eenemselle. Psyykknen ympärsö arkoaa lapsen hoopakassa vallsevaa lmaprä. Kasvaajan ao knnosus lapsesa ja hänen kysymykssään uova lapselle myönesä kokemusa ja loa omasa sesään. Rauhallnen ja kreeön lmapr uo urvallsuuden uneen ja anaa mahdollsuuden lapsen seunnon vahvsumselle sekä ryhmään sopeuumselle.

27 27 Sosaalseen ympärsöön kuuluva onnsunee ja omva vuorovakuussuhee nn kasvaajen kun lasen kesken. Ne mahdollsava yhesyökyvyn, empaan, osen kuunelemsen sekä selmasun jakuvan kehymsen. 4.5 Oppmsen lo Laps on synnynnäses uelas, hän haluaa oppa uua, kerraa ja osaa asoa. Oppmnen on lapselle kokonasvalanen apahuma. Laps harjoelee ja opp erlasa aoja, ja kohdaessaan uusa asoa laps käyää oppmsensa apuna kakka asejaan. Tomessaan vuorovakuuksessa ympärsön ja hmsen kanssa lapse lävä asoa ja lanea omn kokemuksnsa, unemuksnsa ja käserakenesnsa. Laps opp parhaen ollessaan akvnen ja knnosunu. Tomessaan melekkäällä ja merkyksellsellä avalla laps vo kokea oppmsen ja onnsumsen loa. Turvallse hmssuhee ova hyvän oppmsen ja myönesen oppmsaseneen perusa. Kasvaajan souumnen kasvaus- ja oppmsapahumaan näkyy herkkyyenä lapsen unelle ja emoonaalselle hyvnvonnlle. Kasvaaja kuunelee lasa ja anaa lapselle mahdollsuuksa ehdä aloea, vala omnojaan, uka, ehdä johopääöksä ja lmasa ajauksaan. Varhaskasvauksessa luodaan myönese asenee oppmselle. Ky l l ämäop när r än,k unhans eonmunm el es s ä. Ka k k ev ool l am el es s ä. -hrvensalmelanen 4-vuoas yö- Mäoons äv ar e ääl äho dos s a,e ämäp änno l epenle uk ope us a -hrvensalmelanen 4-vuoas poka-

28 Kelen merkys varhaskasvauksessa Pen laps on alusa lähen knnosunu ympärsösään ja rakenaa kuvaa ympäröväsä maalmasa ja pakasaan snä. Tässä prosessssa kelen merkys on keskenen. Kel ukee lapsen ajaeluomnojen kehysä ja kommunkaaon kehysä merkysen väläjänä. Kelen ehävä ajaeluomnojen ukena korosuu lapsen kasvaessa, jollon se lyy ongelmanrakasun, loogsen ajaelun ja kuvelun aluelle. Kelen hallnaan lyvä valmude ova perusana oppmsvalmukslle. Lekllä ja sadulla on varhaslapsuudessa erynen merkys lapsen kelen kehykselle ja maalmankuvan synymselle. Kelen oppmnen on ana luova ja persoonallnen prosess, jossa jäljelyllä on ärkeä merkys. Akus- ja verassuhessa lapse oppva kuluursa ja sosaalsa apoja ja kommunkaaomalleja. Aluks pen laps lmasee akomuksaan kokonasvalases elen, lmen ja lkkeden avulla. Pen laps arvsee lähelleen kasvaajan, joka unee lapsen ykslöllsen avan kommunkoda. Kasvaaja eläyyy ja reago lapsen konakaloesn ja nän rohkasee lapsen halua vuorovakuukseen. Samalla hän vahvsaa lapsen myönesä mnäkuvaa ja sensä hyväksymsä. Vähellen laps opp luokelemaan asoa käsen ja ymmärämään nden välsä suhea. Laps opp kysymään ja vasaamaan. Päväse omnarun opeava penlle lapslle er lanesn lyvää kelä. Kasvaessaan lapse lävä lekssään kelen omnaan, jollon omen kokemusen, eryses lekn, merkys kelen oppmsessa korosuu. Kelen avulla lapse muooleva lekknsä arkousa, kuvaleva sen eenemsä ja sääelevä suheaan. Lapsella on luonanen apumus sanolla lekelyyn. Rmely ja hassu merkykseömä sana ohjaava lapsen huomoa merkyksesä kelen muooon ja harjaannuava kelellsen eosuuden aluea. Lapse pävä myös arnosa. Lapsen sensä keksmä arna sekä luova omna kasvaajan keromen saujen ja arnoden pohjala kasvaava luoamusa omn kykyhn ja jakuvaan sensä lmasemseen. Krjallsuuden er laj kuuluva alusa lähen penen lasen maalmaan. Ne uusuava lasa monpuolses ympärövään maalmaan, kelen rkkauksn ja harjoava kuuneluaoja. Kasvaaja ohjaa lapsen havanoja, opeaa omnaapoja sekä kuvalee ja selää apahuma. Lapselle arjoaan malleja kelen ja käseden

29 29 oppmseen ja puhea, joa hän ymmärää. Laps arvsee kelen kehysä ukevan vrkkeellsen ja omnnallsen kasvuympärsön, jossa hän vo havannoda sekä puhuua eä krjoeua kelä. Lapsen herkkyyä ja kykyä ymmärää sanaona ja symbolsa vesnää kunnoeaan, ueaan ja vahvseaan. Kelellä on keskenen merkys lapselle omnasessa avassa oma. Laps arvsee kelä omnnassaan ja kel kehyy lekkmsen, lkkumsen, ukmsen sekä aeellsen kokemsen ja lmasemsen myöä. Lapsen pävä rakenuu monenlassa vuorovakuuslanesa nn osen lasen kun akusenkn kanssa. Hyvässä varhaskasvausympärsössä lapselle arjouuu mahdollsuus uelasuueen, akvsuueen, puhumseen, kuunelemseen, luovaan lmasuun, lukemseen, krjoamseen sekä krjallsuueen. Lapsella vo olla kelellsä häröä, esm. vakeuksa r- ja s-äänessä. Tuemme lapsen kelellsä kehysä pävähodon arjessa er omnnossa kuen pukemslanessa, lekessä ja penryhmän kokoonumsssa lorujen, rmelyjen, saduuksen ja pelen avulla. Nuus k u el ee uok s uj a,s l öy ää uol as l l an. S menee sä sllan yl ja haju johaa kuoppaan. Näkee ellä myyrän ekemässä homma ja kurksaa: kaks öökkää. S se kulkee uolla pos ja menee kann puuarhalle. Kann puuarhassa paljon öököä, joka ykkää porkkanosa. Tuoksu johaa pyykknarulle ja Nalle Puh pah veeen kun vaaeeseen ul rekä. Se löys puun, e kpes shen ja löys oksan, souel kon. Tul puous, -se näk una. S se se uoksuel, ul Ruun koona. Se joan paso, en mä ä. Se kakk ul Ruun kon syömään S loppu! -hrvensalmelanen 5-vuoas yö Ol pak er r ank s ul,hänel l äol ä,mu aä k el s hän ä menemäsä ulos. Hän men huoneeseen ja avas kkunan ja k ar k as.j as enk unhänmenk o nhäns ano,e ä M näk el s n s nuamenemäs äul os! S enhäns ano,e ä Ny l e k huonees s as j aol ek o ar es s s av k on. S l l o nk s s anäk l nnunj a oravan, he lekk hänen kanssaan. Sllon kssa näk koran hän pelkäs ja sano äskälle, eä älä mene koskaan ulos jos sellä on

30 30 kora. Kora karkas ja kssa karkas ulos. Sen se lekk muden kavereden luona mesässä. Kaklla ol hauskaa. Ne men kon ja lekk barbella kajoks. Eä ol kvaa! Kun ul kesä he pomva ädlle kakk kuka, keräs. Kun ne näkvä velä yhden kukan ne keräs sen ja sen ul manskka. He sövä sen ja ul pulleks. Pullea kssa men kon ja men kaomaan lnua ja oravaa, ne pelkäs nä. Pupu sano hedän olevan klejä. Ne näkvä manskan mkä ol pen, ul pen pullukka masu. Sen he löysvä hren ja vs pkku kssaa jahas sä. Nlle ul roamaha. Onnel l s a..l oppus a u! -hrvensalmelanen 5-vuoas yö- 4.7 Lapselle omnanen apa oma Lekkmnen, lkkumnen, ukmnen ja er aeen aluesn lyvä lmasemnen ova lapselle omnasa apoja oma ja ajaella. Lapselle luoneva omna vahvsaa hänen hyvnvonaan ja käsysä sesään sekä lsää hänen osallsumsmahdollsuuksaan. Tomessaan selleen melekkäällä avalla laps myös lmenää ajaeluaan ja uneaan. Kun kasvaaja omva ja keskuseleva yhdessä lasen kanssa sekä havannova lasen omnaa, helle avauuu kanava lasen ajaeluun ja maalmaan. Lapselle omnase omnnan ava oeaan huomoon omnnan suunnelussa ja oeuuksen muodossa ja ne ohjaava kasvaajayhesön apaa oma lasen kanssa. Nssä oeuuva kelen merkys, ssällöllse orenaao ja lapsen oppmnen. Varhaskasvausa keheään kokonasvalases lapsen ja kasvaajayhesön omnaa sekä varhaskasvausympärsöä arvomalla. Lekkmnen Lapselle merkyksellse kokemukse Lapse lekkvä lekkmsen sensä vuoks ja parhammllaan se uoaa helle syvää yydyysä. Lapse evä lek oppakseen, mua oppva lekkessään. Lekk on pkemmnkn asenne kun määräynlasa omnaa, ja sama omna vo olla oselle lapselle lekkä, oselle e. Koska lekk on luoneelaan sosaalsa, verasryhmä vakuaa merkäväs lekn kulkuun.

31 31 Penmpen lasen lekk oeuuu vuorovakuuksessa akusen a somman lapsen kanssa. Lapse aloava varhan myös esneympärsönsä akvsen ukmsen, mkä osalaan pohjusaa kuvelulekkn srymsä. Kuvelulek merksevä äsä hekesä raanumsa ja melkuvuksen sekä absrakn ajaelun alkua. Säänölek houkueleva eryses sompa lapsa.

32 32 Lapse käyävä lekknsä aneksna kakkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Lekkessään lapse jäljelevä ja luova uua. Reaalmaalman sekä fanasan ja fkon prsä he pomva selleen merkyksellsä asoa, joka käänävä lekn kelelle. Kakk, mkä näkyy lekssä, on lapselle merkyksellsä, vakka kakk lapselle merkyksellnen e lekssä näykään. Kasvaajayhesön omna Tyydyysä uova lekk on usen rppuvanen kasvaajen omnnasa. Lasen lekn ukemnen vaa huolellsa havannona ja kykyä erellä lekklanea. Sensvse ja souunee kasvaaja unnsava lasen sanallsa ja sanaoma aloea ja akomuksa ja vasaava nhn. Kasvaaja anava lekkvlle lapslle vapaua, mua onnsunu lekk vaa usen myös suoraa ja epäsuoraa ohjausa. Lasen äsä, lekkmsen adosa, lekn lajsa ja musa lanneekjösä rppuen kasvaajan ehävä vahelee lekkn osallsumsesa ulkopuolseen havannomseen. Epäsuoran ohjauksen avoeena on rkasuaa lekkä esmerkks melkuvn a välnen. Kasvaaja ymmärävä verasryhmän merkyksen lasen omaehosen lekn mahdollsajana. He osoava arvosusaan lekkä kohaan kuunelemalla lapsa, mkä merksee sekä lekn havannona eä kelellsä kommunkona lasen kanssa. Kasvaaja uusuva myös shen odellsuueen, joa lasen lek hejasava. Kasvaaja seuraava esmerkks lasen populaarkuluura, johon meda kuuluu nykypävänä oleellsena osana. Kasvaaja osaava erellä lekkejä myös oppmsen näkökulmasa. He ymmärävä lekn merkyksen esmerkks kuvelun kyvyn, osen asemaan aseumsen, sosaalsen aojen, kelen oppmsen ja lkunnallsen aojen kannala. Kasvaaja edosava ja osaava käyää hyväkseen lekn kykenöjä kakkn omnnan osa-aluesn, mua he anava laa myös lapsesa lähevlle hekellses rajullekn lekkdeolle. Varhaskasvausympärsö Lekkympärsön eonen luomnen, ylläpämnen ja uudsamnen ova olennanen osa varhaskasvausa. Rkkaan lekkympärsön rakenamnen perusuu kasvaajen asanunemukseen lasen lekn kehysvahesa ja lekkkuluursa. Lekkympärsön muokkaamsessa oeaan huomoon

33 33 myös lasen ajankohase knnosuksen ahee. Lapse osallsuva ympärsön ylläpämseen ja uudsamseen kykyjensä mukaan. Lekkympärsön rkasuamnen arjoaa luonevan yhesyömahdollsuuden myös vanhemmlle. Sekä ssä- eä ulkolojen suunnelussa oeaan huomoon lasen kä ja kehys sekä erlasen lekken vaama aka-, la- ja välnerakasu. Välneden ulee olla monpuolsa sekä muunnelava, ja nä ulee olla räväs. Lekkympärsöä laajenneaan lähympärsöön ja luonoon mahdollsuuksen mukaan.

34 34 "OLETTEKO TE VAIN LEIKKINEET TÄNÄÄN?" KARKEAMOTORIIKKA HIENOMOTORIIKKA KÄSITTEENMUODOSTAMINEN KESKITTYMINEN RISTIRIITOJEN SELVITTÄMINEN SUUNNITTELEMINEN ITSENÄISYYS MIELIKUVITUS KOMMUNIKAATIO JOUSTAVUUS TASA-ARVOISUUS ITSEHILLINTÄ ITSENÄISYYS HUOMAAVAISUUS ONGELMANRATKAISU AISTIHAVAINNOT SÄÄNNÖT JA NORMIT YSTÄVYYS LUOVUUS SUKUPUOLIROOLIT ELÄYTYMINEN IRROTTELU LEIKKI IDENTITEETTI TURVALLISUUS HAVAINNOIMINEN AJATTELU VASTUUN OTTAMINEN KEHON HAHMOTTAMINEN PETTYMYS TILAN HAHMOTTAMINEN KIELI ILO LEIKISSÄ LAPSEN ULKOINEN JA SISÄINEN MAAILMA KOHTAAVAT! Alkuperänen lähde unemaon. Kuvan dea ukholmalasesa päväkodsa. Käännös ja muokkaus: Varua/Sakes 2001

35 35 Lekk on vapaaehosa, ennakomaona, erllsä ja säännönmukasa, uoamaona ja kuveellsa. Lekk ssälää yhesöllsyyä ja ysävyyä, melkuvusa, noa ja erlasen asoden ukmsa. Lekk on ennen kakkea elämän pelsäänöjen oppmsa. Lekn kaua laps opp hahmoamaan omaa elämäänsä ja elämänkokemusaan. Lekkmällä laps osaa omaa arkeaan, nän ollen lasen lekkejä seuraamalla kasvaaja vova nähdä, mllasen arjen he arjoava lapslle. Tosen kanssa lekkessään laps opp vuorovakuusaoja, men ullaan omeen oman ahdon kanssa, men unea konrollodaan ja käyeään ja mä vakuuksa nllä on osn lapsn ja yhdessä lekkmseen. Lekn myöä laps opp myös hahmoamaan omaa kehoaan ja oamaan haluunsa oman fyyssen olemuksensa. Lapsen kehyessä hänen kehonsa muuuu ja sen hallsemsa laps opeelee lekkmsen kaua. Lekessä vuoroeleva järjesys ja kaaos ja shen kuuluu myös hyvän ja pahan aselu. Kasvaaja osaava huomoda lasen lekken arpee ja anava helle mahdollsuuden myös rajuhn, mua urvallsn lekkehn. Hrvensalmen pävähodossa pyrään luomaan nn akaa kun laakn lekelle ssällä sekä ulkona huomoden myös asanmukasen lekkvälnesön. Hrv ens al menpä v äho dos s aonkäy ös s ämyös Ther apl ay -meneelmään perusuva lekkkerhoomna.

36 36 Ryhmäheraplay on vuorovakuuksellnen, hovaava ja kunouava hoomeneelmä, jonka käyö on vomakkaas levämässä varhaskasvauksessa. Ryhmäheraplaysa käyeään myös suomenkelsä n meä v uor ov a ku usl e kk.ryhmä her apl ayn av o eenaonanaa lapselle mahdollsuus rakenaa omva yheys sekä ohjaajn eä kanssalekkjöhn. Hänellä on vapaus kehyä lekken avulla muden lekkjöden kanssa remuen yhdessä ekemssä ja omasa sesään ryhmän jäsenenä. Ryhmän hyväksyvässä ja urvallsessa lmaprssä laps saa harjoella muden huomoon oamsa, se myönesen huomon koheena olemsa sekä urvallsuua luoven, yhesen säänöjen noudaamsen ärkeyä. Nässä lekessä on yksnker a s es äännö : Pys y äänyhdes s ä, Kav eresa huol ehd aan, P de ään haus kaa j a A ku nen j oh aa. ( Suomen Theraplay-yhdsys ry, Lekn e arvse ekä sen pdäkään loppua lekk-kään, vaan sen on hyvä jakua läp koko hmsen elämän. Emmel ope al e kk m s äs ks, eä vanhenemme. Vanhenemme sks, e äl ope ammel e kk m s en. Lkkumnen Lapselle merkyksellse kokemukse Pävänen lkkumnen on lapsen hyvnvonnn ja erveen kasvun perusa. Lkkuessaan laps ajaelee, kokee loa, lmasee uneaan ja opp uua. Lkkumnen on myös vauha ja elämyksä, hkeä ja hengäsymsä. Lkunnallsen elämänavan kehymnen alkaa jo varhaslapsuudessa. Lkkumnen on lapselle luonnollnen apa uusua seensä, osn hmsn ja ympärsöönsä. Lapsen eosuus omasa kehosaan ja sen hallnnasa luo pohjaa erveelle seunnolle. Kasvaajayhesön omna Kasvaajayhesön omnnassa ja arjen valnnossa on ärkeää, eä lapslle anneaan mahdollsuus päväseen lkkumseen. Kasvaajen ehävänä on luoda lapslle lkunaan vrävä ympärsö, posaa lkunaan

37 37 lyvä eseä ja opeaa urvallsa lkkumsa lapsen omnaympärsössä. Vähän lkkuven lasen kannusamnen lkkumseen on ärkeää. Säännöllsellä ohjaulla lkunnalla on ärkeä merkys lapsen kokonasvalaselle kehykselle ja moorselle oppmselle. On ärkeää, eä kasvaaja osaava hyödynää rnnakkan erlasa opeusyylejä ja eä jokasen lapsen moorsa kehymsä havannodaan säännöllses. Moorsen akvsuuden yhdsämnen omnaan ja opeukseen lsää lasen oppmsen mahdollsuuksa. Kasvaajayhesön yhenen pohdna lkunnan merkyksesä lasen oppmselle luo perusan laadukkaalle lkuna- ja erveyskasvauksen oeuukselle ja lkunamyöneselle omnakuluurlle. Varhaskasvausympärsö Hyvä varhaskasvausympärsö vahvsaa lapsen luonnollsa lkkumsen halua, heräää lapsessa halun oppa uusa asoa ja nnosaa kehämään oma aojaan. Ympärsön ulee olla sopvan haaseellnen, lkkumaan ja lekkmään movova. Pha on lapsen keskesn lkunapakka, joen sen ulee olla lkkumseen houkueleva. Lkunavälneden ulee olla lasen käyeävssä myös omaehosen lkunnan ja lekn akana. Ympärövän luonnon ja alueen lkunapakkojen mahdollsuude hyödynneään. Tlojen suunnelussa ja käyössä avansana on muunnelavuus, sllä lkkuva laps arvsee laa. Lapslla ulee olla ssälossa mahdollsuus myös vauhdkkaaseen lkkumseen, lekkn ja peln. Lkkuessaan ja uusuessaan ympärsöönsä laps kokee erlasa unea, kuen melhyvää, loa, uupumusa sekä energsyyä. Laps saa näden unemusen kaua uskoa ja rohkeua omn aohnsa ja oeuaa samalla seään. Kasvaajan ulee arjoa lapselle mahdollsuus monpuolseen lkunaan. Hrvensalmen pävähodossa ulkolemme pävän, eemme rekä lähmesn ja kesäsn umaan. Käyössämme ova säännöllses myös Elomaan koulun lkunasal sekä Seuraalon sal.

38 38 Taeellnen kokemnen ja lmasemnen Lapselle merkyksellse kokemukse Taeellse peruskokemukse synyvä muskllsa, kuvallsa, anssllsa ja draamallsa omnaa, kädenaoja sekä lasen krjallsuua vaalvassa lapsen kasvuympärsössä. Taeellsen kokemusen nensvsyys ja lumous vrävä lapsen omnnallsuuden ja empaava mukaansa. Tadea ekevän ja kokevan lapsen eseesessä maalmassa on oppmsen loa, aeellsa draamaa, muooja äänä, värejä, uoksuja, unemuksa ja er asalueden kokemusen yhdselmä. Taeessa lapsella on mahdollsuus kokea melkuvusmaalma, jossa kakk on mahdollsa ja leks oa. Taeeseen ssälyy myös lapsen oppmseen ja harjoeluun lyvää säännönmukasuua. Laps nau aeesa, adosa ja lmasusa sekä ehdessään yksn eä osallsuessaan erlasn uooksn yhdessä muden kanssa. Taeellsen kokemsen ja ekemsen kaua laps kehyy ykslönä ja ryhmän jäsenenä. Varhaslapsuudessa saaujen aeellsen peruskokemusen varaan rakenuva lapsen myöhemmä ademelymykse ja valnna sekä hänen kuluurse arvosuksensa.

39 39 Kasvaajayhesön omna Kasvaajayhesö mahdollsaa lapsen aeellsen kokemsen ja lmasemsen lapsen oma persoonallsa valnoja ja havanoja kunnoaen. Kasvaaja anaa laa, akaa ja rauhaa lapsen omalle melkuvukselle ja luovuudelle. Luova dea ja lo yhdessä ekemsesä ohjaava kokonasvalasen omnnan prosessen oeuusa ja ajankäyöä. Lapsella ulee olla mahdollsuus oma monpuolses aeen er aluella, ja hänen ulee saada esmerkks maalaa, prää, soaa, laulaa, rakenaa, näyellä, anssa, nkkaroda, askarrella, ommella, kuunnella a keksä sauja ja runoja. Kasvaaja ohjaa lasa eknsessä osaamsessa ja myös harjoelussa, jossa keskyään lapsen sensä aseamn arvokkasn avoesn. Kasvaaja dokumeno lasen aeellsa omnaa ja järjesää lasuuksa lasen aeellsen uoosen esämseen. Kasvaajayhesön ulee keskuudessaan ukea myös kasvaajen erlasa ammallsa aoja, luovuua, sponaansuua ja uskallusa mprovsonn. Kasvaaja löyää aeesa myös välneen hmsyyeen kasvamsessa ja kasvaamsessa. Varhaskasvausympärsö Varhaskasvausympärsössä lapsella on mahdollsuus kokea aeellsa elämyksä sekä akaa ja laa uka vapaas aeellsa maeraaleja, deoa ja käseä ja harjoaa monpuolses aojaan. Ympärsön eseesyys sellasenaan vo olla lapselle ade-elämys. Varhaskasvausympärsössä lapsen aeellnen lmasu ja osaamnen uodaan eslle. Taeellsen asanunemuksen laaua vodaan rkasuaa yhesyössä pakallsen kuluuromen a muden lasenkuluura edsäven asanunjoden kanssa. Taeesa loseva ja nauva kasvaaja luo ympärsössään nnosavan lmaprn ja anaa samalla eskuvan aeeseen suhauumsen avosa. Lapselle on ärkeää, eä kasvaaja on ados knnosunu hänen ekemssään ja saavuukssaan. Lasen oma näyely uova lapselle uneen, eä hänen ekemsllään on merkysä. Lapsen aeellssa adosa ja ösä dokumenodaan myös lapsen omaan kasvun kansoon. Hrvensalmella järjeseään lapslle erlasa adekokemuksa mm. nukkeeaern ja lasenkonseren muodossa.

40 40 Tukmnen Lapselle merkyksellse kokemukse Tukva hmeely on lapselle synymäsä saakka luonasa. Tukessaan laps yydyää uelasuuaan ja kokee osallsuua ympärllään olevaan maalmaan ja yhesöön. Lapsen oma kokemusmaalma sekä vuorovakuus muden lasen ja akusen sekä lähympärsön kanssa omva er-käsen lasen oman ukmsen nnoajna. Laps kokee, eä hänen ukva hmeelynsä, kysymyksensä, pohdnansa ja omnansa on merkyksellsä. Hän vo se sekä yhdessä muden kanssa rauhassa kokellen uka uusa asoa. Yryksen, erehdyksen ja ovalluksen kokemus ylläpää ja vahvsaa lapsessa oppmsen loa. Kasvaajayhesön omna Kasvaaja luova ukmselle nnosavan, avomen ja kannusavan lmaprn omlla asenellaan ja omnnallaan. Kasvaaja mahdollsava lapslle monpuolsa, lasen omaa melenknoa ylläpävä kokemuksa ja anava akaa ukmselle ja hmeelylle. Yhdessä lasen kanssa oppen ja uken kasvaaja ohjaava ja kannusava lapsa erlasssa hovan, kasvauksen ja opeuksen lanessa kokelemaan, esmään selyksä maalman lmöhn. Omalla omnnallaan kasvaaja mahdollsava ja kannusava lasen omaa ajaelua, ongelmanrakasua ja melkuvusa.

41 41 Varhaskasvausympärsö Myönenen ja kannusava varhaskasvausympärsö ukee lapsen ukvaa omnaa. Tukmseen nnosava varhaskasvausympärsö on monpuolnen. Se arjoaa lasen käyöön runsaas erlasa lasen melenknoa heräävä maeraaleja ja välneä. Lähympärsö ja luono ova oleellnen osa ukmsen ympärsöä. Ympärsö myös uo lasen ja kasvaajen yheseen omnaan edollsa ja kokemuksellsa aneksa. Monpuolnen ja jousava varhaskasvausympärsö mahdollsaa kakken asen ja koko kehon käyön ukmsen, kokelemsen ja ovalluksen välnenä. Hrvensalmella luono ja lähympärsö ova lähellä. Yhdessä ukmnen ja vasausen esmnen ova ärkeä asoa lapselle. Luonoa ukaessa lapsella vo olla esm. oma luonovhko, johon kasvaaja sekä laps se krjaava lapsen luonnosa ekemä havanoja. Ev aal eenpunas aper hos aoool emas s ak aan.seonv aa hm s en melenkuv as us a! -hrvensalmelanen 5,5-vuoas poka E s mmeho opa k k ammel äh s öl äpol k ua,j onk aol nk uul l u vevän ranaan. Polkuja löyy paljon, mua ranaa e löyyny. Harmeln kovas ja pyysn 3- ja 4-vuoala pojla aneeks, ee ranaa löyynykään, vakka oln nn luvannu. 4-vuoas poka o k ädes änk nnj as ano : Es eha aa.e y öj en ar v k aanl öy ää s ä.j os s ol sol l umuk ana,nk y l l äs eol sl öy y ny. -hrvensalmelanen perhepävähoaja4.8 Ssällöllse orenaao Lapse oppva koko ajan erlasssa ympärsössä ja lanessa. Tomessaan vuorovakuuksessa ympärsön ja hmsen kanssa lapse käselevä ja jäsenävä eoa olemassa oleven käserakenedensa avulla ja ova akvsa oppjoa. Kasvaamnen omnana edellyää kasvaajala ana arvovalnoja, mkä näkyy esmerkks varhaskasvausympärsön rakenamsessa ehdyssä valnnossa.

42 42 Varhaskasvauksessa lasen erlasen omnojen krjossa on arpeen saavuaa kehyksellnen asapano nn, eä kasvaajalla on selvä kuva sä, men kunkn lapsen kasvuapahuma eenee.

43 43 Lapsen varhaskasvauksen keskese ssällö rakenuva seuraaven orenaaoden muodosaman kokonasuuden varaan: - maemaanen orenaao luonnoneeellnen orenaao hsoralls-yheskunnallnen orenaao eseenen orenaao eenen orenaao uskonnolls-kasomuksellnen orenaao Orenaaon käseellä koroseaan sä, eä arkouksena e ole oppaneden ssälöjen opskelu vaan sellasen välneden ja valmuksen hanknnan aloamnen, joden avulla laps vähellen pysyy perehymään, ymmärämään ja kokemaan ympärövän maalman monmuoosa lmöä. Maemaanen orenaao Maemaanen orenaao perusuu suljeussa käsejärjeselmässä apahuvaan veraamseen, pääelemseen ja laskemseen. Varhaskasvauksessa veraamnen, pääelemnen ja laskemnen apahuva arkelämän lanessa leknomases konkreesen lapslle uujen ja heä knnosaven maeraalen, esneden ja välneden avulla. Varhaskasvauksessa lasa ohjaaan knnämään huomoa arkpävän lanessa esnyvn maemaasn peruskäsesn kuen numerohn, muoohn, puuksn jne. Maemaasa valmuksa opaan leknomases lapselle uujen maeraalen, esneden ja välneden avulla. Lasa kannuseaan ukmaan, pohmaan, veralemaan ja kokelemaan. Tomnaympärsö ja lanee suunnellaan knnosavks ja nnosavks sen, eä laps kokee lekn ja uuden oppmsen myös maemakan käsellä. Luonnoneeellnen orenaao Havannomalla, ukmalla ja kokelemalla syvennyään elollsen luonnon lmöhn. Tämänkn orenaaon ahee monnasne lmöneen, elämneen ja kasveneen er vuodenakona ova lapsen lähympärsössä ssällä ja ulkona

44 44 Luonnoneeellselle orenaaolle on omnasa kokeellsen meneelmän käyö. Konrollodussa olosuhessa perehdyään syy-seurausyyppsn vakuussuhesn, joden kaua luonnon lmö ja nhn vakuava ekjä alkava vähellen avauua lapslle. Pävähodon arkouksena on opeaa laps arvosamaan luonoa ja naumaan luonnosa er vuodenakona. Tuusumalla omaan ympärsöön laps opp unemaan luonnon lmöä, kasveja ja elämsöä. Kesävää kehysä opeeaan luonnonsuojelun, kerräyksen ja jäeden lajelun kaua. Lapselle opeeaan myös oman koseudun merkysä jokapäväsessä elämässä. Seonok s apuu. ( män y ) -hrvensalmelanen 4-vuoas yö- Hsoralls-yheskunnallnen orenaao Hsoralls-yheskunnallsessa orenaaossa rakenneaan lasen kanssa kuvaa mennesyydesä samon kun nykysyydesä nsä keroven esneden ja dokumenen avulla. Lähympärsön ja koseudun kohee ja nähävyyde saava aka-ulouvuuden merkyksä. Näkökulma mennesn apahumn ja slaa nsä nykyakaan vova avaa myös vanhemma hmse, lasen vanhemma ja lapse se. Mennesyyeen sekä nyky-yheskunaan uusuamnen ja kansallsen deneen vahvsamen vodaan selvää lapslle saujen, lorujen,

45 45 keromusen ja valokuven avulla. Myös vanhempen ja sovanhempen kokemuksen hyödynämnen ja koseudun kuluurympärsön hyödynämnen ova merkävässä osassa. Eseenen orenaao Eseenen orenaao on laaja ja monahonen. Se avauuu havasemsen, kuunelemsen, unemsen ja luomsen, mua myös kuvelun ja nuon avulla. Orenaaon kohesa ja sen kohesn lapslle synyy kauneuden, harmonan, melodan, rymn, yyln, jännyksen ja lon, mua myös nden vasakohen kaua omakohasa asmuksa, unemuksa ja kokemuksa. Lapsen arvosukse, asennoumnen ja näkemykse alkava hahmoua. Ihmsenä ja hmsyyeen kasvun kannala samasumnen on yks orenaaon ärkeä prosess. Pävähodossa eseesyyä oeueaan ohjaamalla lasa havasemaan, unemaan, kuulemaan, luomaan uua sekä lmasemaan seään. Lapselle arjoaan kokemuksa ja elämyksä kuvaaeen, muskn, eaern sekä Hrvensalmen kaunn luonnon kaua. Ol pa kerran.. Hannu ja Keru. He lähvä mesään marjalle. He löysvä mökn, se ol yhjä. Sen se mökk ol suklaaa, he sövä sä. Ne jä asumaan snne. Sen läh ä ja sä emään, he löysvä ne. Sen ne maso aloa ja pää jäädä asumaan Hannun ja Kerun kanssa snne. Selä löyy kymmenen kssanpokasa. Nllä ol kova nälkä, ne anova alosa palasen. Sen ul velho. He pyysvä uha mljoona mljardeja rahaa velhola. sen sen jälkeen velä pyysvä uha rahaa ja suklaaa perään. Tuha mljarda karkka ja suklaaa. Sen nlle ul kokävä, he ova kakk mukaan. Sen ulkn yö, he nukkuva. Seuraavana aamuna he lähvä marjaan. He palasva kon ja ä ol saanu vsuhasaaa lasa. Sen ul alv. He sava kanan. Kana sa uhasaaa lasa. Sen ul kora ja se sa vs lasa. Vars ul nlle, se sa yhden vauvalnnun. Sen ul velä käärme, käärme sa uhamljarda, mljarda, mljarda, mljarda, mljoona lasa. Ne elvä elämänsä loppuuns aak k a! -hrvensalmelanen 7-vuoas pokaeenen orenaao Eesessä orenaaossa arkasellaan arvo- ja normmaalman kysymyk-