ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, Ilvesvuori, Myllykukon liikekeskus

Kaavatunnus: 2-207 Asianumero: XX-XX-XX ASRA.ltk: 19.06.2012 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, Ilvesvuori, Myllykukon liikekeskus Asemakaavanmuutos koskee korttelin 2405 tonttia 1, 2 (autopaikkojen korttelialuetta), 6 ja 7 sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavanmuutoksella muodostuu korttelin 2405 tontit 11-14, sekä katu-, pysäköinti- ja suojaviheraluetta. Asemakaavanmuutoksen selostus koskee 19.06.2012 päivättyä asemakaavakarttaa. Suunnittelualue sijaitsee Ilvesvuorenkadun, Siippoontien ja Hämeenlinnanväylän välissä. Alue liittyy Ilvevuoren työpaikka-alueeseen. Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 13.5.2008. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, 01901 Nurmijärvi, faksi: 09-2500 2353 Kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi, puh. 040-317 4660 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 Liitteet: - Kaavoitettava alue - Ote ajantasa-asemakaavasta - Kaavakartta ja määräykset - Havainnekuva - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake - Ilvesvuoren kaava-alueen liikenneselvitys, Ramboll Oy 2012 - Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys, luonnos, Tuomas Santasalo Ky, 2012

3 1 Tiivistelmä Suunnittelualue käsittää Ilvesvuoren yritysalueen itäosassa sijaitsevan Myllykukon huoltoaseman ja kauppakeskuksen, yhden toimitilatontin sekä kunnan omistuksessa olevat puistoalueet Siippontien varressa. Alueen keskiosa on rakentamaton. Alueen pinta-ala on yhteensä n. 11 ha. Voimassaolevaa asemakaavaa tarkistetaan, jotta voitaisiin tukea alueen yritysten kehittymis-edellytyksiä sekä parantaa alueen taajamakuvaa Hämeenlinnanväylän ja Siippoontien varressa. Suunnittelu on käynnistetty Kiinteistö Oy Kivimyllyn ja Anneli Pehrman Oy:n aloitteesta. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimuksia ja maanhankintaa. Asemakaavanmuutos tuli vireille osana laajempaa tarkastelualuetta kaavoituslautakunnan päätöksellä 13.05.2008. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin kaavoituslautakunnassa samassa yhteydessä, minkä jälkeen se oli alustavasti luonnoksena nähtävillä 12.6.-3.7.2008. Luonnoksesta saatiin neljä lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavamuutosalueen rajausta muutettiin ja nyt suunnitteilla oleva alue päätettiin käsitellä erillisenä asemakaavan muutoksena. Suunnittelun aikana myös kaavamuutoksen luonne ja kauppaa maankäytön osalta koskeva lainsäädäntö muuttuivat oleellisesti. Asemakaavan muutos päätettiin siksi tuoda uudelleen luonnoksena käsittelyyn. Tarkistettu asemakaavan muutosluonnos oli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyssä 19.06.2012. Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. Asemakaavamuutoksen laatiminen on tehty Nurmijärven kunnan toimesta, eri toimialojen ja tulosalueiden yhteistyönä. Asemakaavoituksesta ovat olleet mukana kaavoitusinsinööri Juha Nurmi, kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi ja kaavanvalmistelijana Pirkko Laakso-Mäki. Näkymä liikekeskuksen paikoitusalueelta, valokuva Kaisa Kilpeläinen 2011

4 2 Kaavoituksen lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Alue sijaitsee liikenneyhteyksiltään ja näkyvyydeltään hyvällä paikalla Hämeenlinnanväylän ja Siippoontien risteyksessä, Ilvesvuorenkadun varrella. Alueen voimassa oleva asemakaava on vain osittain toteutunut, mutta rakentamattomat alueet ovat muuttuneet luonnontilaisesta. Alueen pohjoisosa on rakennettu ja sillä sijaitsee liiketiloja, kuten erikoiskaupan myymälöitä, ravintoloita sekä huoltoasema. Alueen luoteiskulman halki kulkee Ojamäentie. Lisäksi alueella on Siippoontien varressa hieman puistoa (VP), jolla ei ole merkittävää virkistysarvoa. Kaavamuutosalueen pohjoisosa on voimassa olevan kaavan mukaan liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialutta (KLH) ja se on Kiinteistö Oy Kivimyllyn ja liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin omistuksessa. Puistoalueet omistaa Nurmijärven kunta. Alueen keskiosa on voimassa olevassa asemakaavassa autopaikkojen korttelialutta (LPA) sekä liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Toimitilatontin omistaa Nurmijärven kunta. Aluetta ei ole rakennettu ja sillä sijaitsee lähinnä harvennettua metsää. Eteläisen toimitilatontin (KTY) omistaa Kiinteistö Oy Ilvesvuorenkatu 4, jossa toimii teräksen jatkojalostamiseen ja kauppaan erikoistunut yritys Sten & Co Ab sekä Kimet Oy. Tämän alueen käyttötarkoitus, rakennusoikeus ja kaavamääräykset tullaan asemakaavan muutoksen yhteydessä säilyttämään ennallaan. Hämeenlinnanväylän varressa on kunnalle kuuluva kapea alue, jolla on tarkoitus maisemoida alueen tasaamisesta syntyneitä korkeuseroja sekä penkereitä. Asemakaavan muutosalue liittyy Ilvesvuoren yritysalueeseen, joka kasvaa alueen eteläosassa lähivuosina n. 110 hehtaarilla. Alueen asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 2012 ja ensimmäisten uusien tonttien myyntiaika tulee myös olemaan vuonna 2012. Myös luonnosvaiheessa oleva Kuusimäentien oikaisun asemakaavan muutos, Ilvesvuorenkadun vastakkaisella puolella, liittyy liikennejärjestelyltään ja toiminnaltaan kiinteästi Myllykukon alueen asemakaavan muutokseen. Kolmas merkittävä kaavahanke on Siippoontien pohjoispuoleisia alueita koskeva Ilvesvuori pohjoisen asemakaavan laatiminen. 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään mm. että alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Uusia huomattavia

5 asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Ympäristöministeriössä 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä. Ote 2. Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 2012, sisältää 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen.

6 Nurmijärven kunnanvaltuuston 1989 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven kunnan yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M2). Ote yleiskaavasta, 1989, Nurmijärven kunta Ote osayleiskaavasta, 1988, Nurmijärven kunta

7 Kunnanvaltuuston 1988 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK-1) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kumpikaan yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa ja voimassa olevat oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat voidaan katsoa osittain vanhentuneiksi, on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon suunnittelussa. Ote maankäytön kehityskuvasta, 2011, Nurmijärven kunta. Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on osoitettu työpaikka-alueeksi ja sinne on osoitettu maakuntakaavan tilaa vaativan / erikoiskaupan suuryksikkö.

8 Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (KLH), liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä virkistysalueeksi (VP). Lisäksi alueella on Ilvesvuorenkadun ja Ojamäentien katualuetta. Ote voimassa olevasta asemakaavasta vuodelta 1992 ja 2009. Myllykukon liikekeskuksen alueella on voimassa rakennuskielto.

9 2.2 Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueelle ja sen ympäristöön on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: 1. Nurmijärven kallioselvitys, Ympäristötutkimus Metsätähti Oy 1992 2. Nurmijärven lepakkokartoitus, Batcon Group 2004 3. Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema, Enviro oy 2005 4. Kaavoituskohteiden luontoselvitys, Pöyry 2007 5. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt; Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993 6. Nurmijärven arkeologinen inventointi, Johanna Seppä 2006 7. Nurmijärvi, historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi, Tapani Rostedt, 2008 8. RKY 2009 9. Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys, Strafica Oy 2007 10. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suuntelma, Ramboll Oy 2010 11. Ilvesvuoren kaava-alueen liikenneselvitys, Ramboll Oy 2012 12. Ilvesvuoren työpaikka-alueen katu- ja liittymäsuunnitelma, Ramboll Oy 2011 13. Ilvesvuoren työpaikka-alueen asemakaavaehdotuksen T/kem riskiselvitys, Ramboll Oy 2012 14. Nurmijärven kaupan palveluverkkoselvitys, luonnos, Tuomas Santasalo Ky, 2012

10 Luonto ja maisema Suunnittelualue on maaperältään (lähde: GTK, maaperäkartta) pääosin kalliota ja moreenia. Kaavamuutosalueelta löytyy myös karkeaa hietaa. Maaperäkartta, GTK. Nurmijärven kallioselvityksessä (Nurmijärven kunta, Ympäristötutkimus Oy, Metsätähti Oy 1992) alue sijoittuu Ilvesvuoren kallioalueelle, joka on selvityksessä inventoitu merkitykseltään vähäiseksi (luokka 3). Suunnittelualueen maasto on korkeustasoltaan vaihtelevaa. Alue on havaittavissa Hämeenlinnanväylältä sekä Siippoontieltä. Rakentamattomat alueet kasvavat mäntyvaltaista sekametsää. Alue on luonteeltaan puoliavoin alueella tehtyjen metsähakkuiden ja olemassa olevien piha-alueiden johdosta. Kirkonkylän osayleiskaavoitusta varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005) alueelta ei ole löydetty merkittäviä luonto- tai maisemakohteita. Selvityksen liitekartassa 5 Osa-alueet ja ympäristöluokitus suunnittelualue on merkitty pääosin muutoksia sietäväksi tai jonkin verran sietäväksi alueeksi. Alue on kuitenkin jo muuttunut luonnontilaisesta.

11 Selvityksen mukaan alueelta ei ole tehty havaintoja liito-oravista. Nurmijärven lepakkokartoituksen mukaan alueella ei ole myöskään tehty havaintoja lepakoista (Batcon Group, 2004). Alueelle laadittiin kesällä 2007 luontoselvitys (Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007. Osa 2/3: Nurmijärven Kirkonkylä, Pöyry Environment Oy 2007). Selvityksen mukaan alueen merkittävimmät luontoarvot, lähinnä pienehköt suo- ja kallioalueet, sijaitsevat nyt asemakaavamuutoksen kohteena olevan alueen eteläpuolella. Kaavoituskohteiden luontoselvitys, Pöyry Environment Oy 2007. (Luontokohteet, lähinnä kallio- ja suoalueet, on esitetty vihreällä) Rakennettu ympäristö Myllykukon alueen rakennukset on rakennettu vuonna 1996. Rakennukset ovat pääosin harjakattoisia, yksikerroksisia liike- ja huoltamorakennuksia. Rakennuksiin liittyy laajat päällystetyt paikoitusalueet korttelin länsiosassa sekä polttoaineenjakelupisteitä katoksineen. Myllykukon liikekeskus on näkyvä maamerkki Hämeenlinnanväylän liittymän äärellä. Kuva: Kaisa Kilpeläinen, asemakaavoitus

12 Ympäristön häiriötekijät Korttelialueet sijoittuvat osittain Hämeenlinnanväylän sekä Siippoontien melualueelle (teoreettinen liikennemelu 2000 ja ennuste 2020, Tiehallinto 2000). Melualueet ennustetilanteessa vuonna 2020 55 db (katkoviiva) rajattuna voimassa olevan asemakaavan kartalle.(tiehallinto) Finavian ympäristölupaan liittyen on tehty lentokonemelun ennuste vuoteen 2025. Tehdyn ennusteen mukaan yli L den 55 db ulottuu moottoritielle saakka, ja suunnittelualueella on näin ollen yli L den 50 db lentokonemelu. Liikenne saattaa aiheuttaa alueella myös tärinää. Ilvesvuoren työpaikka-alueen liikenne ja toiminta aiheuttaa alueella työmatkaliikennettä ja raskasta liikennettä. Ilvesvuoren työpaikkaalueen toiminnasta johtuen alueen ohi suuntautuu myös vaarallisia kuljetuksia. Ilvesvuoren alueella toimii merkittävä logistiikkakeskus, jonka toiminnasta ja toiminnan edellyttämästä kaavamääräyksestä on tehty riskiselvitys, Ilvesvuoren työpaikka-alueen asemakaavan T/kem- riskiselvitys, Ramboll Oy. Selvityksessä todetaan, ettei logistiikkakeskuksen toiminnasta aiheudu merkittäviä vaikutuksia ko. toiminnan tontin ulkopuolelle.

13 Liikenne Liikenteen kasvusta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä on tehty liikenneselvitys, Ilvesvuoren kaava-alueen liikenneselvitys, Ramboll Oy 2012. Siinä on esitetty nykyinen liikennemäärä sekä ennuste liikennemäärien kasvusta. Liikenneselvityksen mukaan tavoitteena on, että Ilvesvuoren työpaikka-alueen liikenne ohjautuisi mahdollisimman paljon suoraa Mt 130:lle kahden eteläisemmän liittymän kautta. Tämä parantaisi tilannetta ns. Myllykukon, eli Ilvesvuorenkadun ja Siippoontien ristyksessä. Risteyksen toimivuutta heikentää tällä hetkellä se, että Kuusimäentie ja Ojamäentie risteävät Ilvesvuorenkadun kanssa hyvin lähellä Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteystä. Myllykukon alueen ja Kuusimäentien linjauksen asemakaavan muutosten yhteydessä Ojamäentien ja Kuusimäentien risteysalueita Ilvesvuoren kadulla siirretään etelämmäksi nykyisestä sijainnista. Näin liikenteen toimivuus ja turvallisuus ns. Myllykukon risteyksessä paranee. Liikenneselvitystä tarkennetaan näiltä osin ja Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteyksestä laaditaan tarkempi suunnitelma. Myllykukon asemakaavaluonnoksessa on huomioitu myös liityntäpysäköinti. Tämä on tarpeen, jotta yksittäisten liikkeiden pihat alueella eivät kuormittuisi muusta kuin asiakaspaikoituksesta. Alueelta voi helposti siirtyä paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autopysäkeille. Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteysaluelle sijoittuu monta liittymää, mikä haittaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

14 Maanomistus Alue on pääosin Kiinteistö Oy Kivimyllyn sekä liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin, Kiinteistö Oy Ilvesvuorenkatu 4:n sekä Nurmijärven kunnan omistuksessa. Osa katualueesta on yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavamuutos edellyttää maakäyttösopimusta sekä maanhankintaa. Rakennettavuus Alue on pääosin kalliota ja moreenia. Rakentaminen edellyttää maaperätutkimuksia. Alue on suurelta osin rakennettu. Palvelut Alueella sijaitsee ravintoloita sekä erikoiskaupan myymälöitä ja huoltoasemapalveluita. Alueella on toiminut myös päivittäistavarakauppa. Myllykukon alueen asema kaupan palveluverkossa on määritelty KUU- MA-kuntien palveluverkkoselvityksessä, 2010 sekä Nurmijärven kunnan palveluverkkoselvityksessä, luonnos, Tuomas Santasalo Ky, 2012. Alueen palvelut sijaitsevat n. 1,5 km:n päässä Kirkonkylän keskustasta ja sijaitsevat Hämeenlinnan väylän, Siippoontien sekä kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen reittien varrella. Alueen palveluja käyttävätkin moottoritieltä poikkeavat autoilijat, Kirkonkylän ja Rajamäen asukkaat sekä työpaikka-alueiden työntekijät. Nurmijärven kunnan palveluverkkoselvityksessä, Tuomas Santasalo Ky, 2012, luonnos, todetaan että Myllykukon alue on lähtökohtaisesti koko kuntaa palveleva. Teoreettisesti voidaan olettaa, että alueen asiakkaat tulevat enemmän Rajamäen ja Kirkonkylän alueelta. Sen mukaan Ilvesvuoren alueelle ei suositella sijoitettavan merkittävää määrää keskustahakuista erikoiskauppaa. Selvityksen mukaan tilaa vaativan kaupan osalta asiointimatkalla ei ole kovin suurta merkitystä, vaan keskeisempää on asiointitarve. Asiointisuuntaamisen vaikuttaa selvityksen mukaan juuri alueen tarjonta. Selvityksen mukaan alueelle luonnoksessa osoitettu 1700 k-m2:n päivittäistavarakaupan varaus ei tue pyrkimystä sijoittaa palveluja tasaisesti asukasmäärän mukaan. Lähivuosina ei tämän suuruiselle hankkeelle selvityksen mukaan ole juuri kysyntää, mutta pitkällä tähtäimellä, koko kunnan ostovoiman kasvun pohjalta, löytyy kysyntää myös suuremmalle supermarketille. Selvityksessä todetaankin, että päivittäistavarakaupan tarve voi muuttua alueen kehittyessä tilaa vaativankaupan keskuksena.

15 Alueella on ollut päivittäistavarakauppa, jonka laajuus on ollut n. 1700 k-m2, sekä siihen liittyvää erikoiskauppaa. Liikkeet ovat aikaisemmin osittain voineet noudattaa poikkeavia aukioloaikoja johtuen sijainnistaan Myllykukon liikennemyymälän yhteydessä. 3 Asemakaavan muutoksen kuvaus 3.1 Asemakaavan muutoksen sisältö perusteluineen Asemakaavan muutoksessa muodostetaan yhdestä tontista korttelissa 2405 kolme erillistä korttelin osa-aluetta (KLH ja KM-1 ja KM-2), sekä korttelialueiden ja Hämeenlinnanväylän väliin suojaviheralue (EV). Kaavassa muodostetaan myös tontin 2405, 11 (KTY) Hämeenlinnanväylän puoleisesta osasta myös suojaviheralue (EV). Lisäksi Ojamäentien linjausta muutetaan ja siihen liittyvät puistoalueet muutetaan paikoitusalueeksi liityntäpysäköintiä varten ja osaksi huoltamokiinteistön korttelialuetta (KLH). Alueen liiketilojen rakentamisen tehokkuus kasvaa asemakaavan muutoksen myötä, vaikka kokonaisrakennusoikeus ei muutu. Risteysalueen katualuetta rajataan uudelleen ja Hämeenlinnanväylän varteen muodostetaan erityisalue (EV) maisemarakenteita varten. Asemakaavassa on lisäksi annettu määräyksiä koskien rakennusten rakennustapaa, pysäköintiä ja istutuksia. Myllykukon alue on tällä hetkellä Nurmijärven ainoa valtakunnallisen pääväylän varrella, keskustatoimintojen ulkopuolella, sijaitseva kauppapaikka, jolla on mahdollisuudet olla myös seudullisesti merkittävä. Siihen on myös maakuntakaavassa osoitettu seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Saavutettavuutensa ja näkyvyytensä vuoksi kunnan tavoitteena on sen rakentuminen laadukkaalla tavalla. Lisäksi halutaan mahdollistaa elinkeinoelämän kehittyminen alueella. Myös työpaikka-alueiden laajenemisen myötä kasvavan liikenteen vaikutukset ja ns. Myllykukon risteykseen liikenteen toimivuus ja turvallisuus huomioidaan asemakaavan muutoksessa selkeyttämällä Ilvesvuorenkadun ja Siippoontien risteysaluetta ja ajoyhteyksiä korttelialueelle.

16 Muodostettavat alueet ovat: KLH Liike-toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialue. Kerrosalasta enintään 60% saa käyttää liiketilojen rakentamiseen. Vähittäiskaupan tulee olla laadultaan sellaista, että se sopii sijoitettavaksi keskusta-alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppaa alueelle voi rakentaa enintään 400 k-m2 ja se tulee toteuttaa liikennemyymälän yhteyteen. Polttoaineenjakelupisteiden sijainti alueella on osoitettu kaavamerkinnöin. KLH-korttelialue on pääosin rakennettu. Rakennusoikeudesta on käytetty suurin osa. KM-1 Alue on liikerakennusten korttelialutta, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan tulee olla laadultaan sellaista, että se sopii sijoitettavaksi keskusta-alueen ulkopuolelle. KM-1-korttelialueesta on rakennettu n. puolet ja se voi laajentua käytännössä toiseen kerrokseen. KM-2 Alue on liikerakennusten korttelialutta, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan tulee olla laadultaan sellaista, että se sopii sijoitettavaksi keskusta-alueen ulkopuolelle. Liiketilasta enintään 1700 k-m2 saa olla päivittäistavarakauppaa. Korttelialue on rakentamaton. KTY Alue on liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Alueella toimii teräsalan yritys toteutetuissa toimitiloissaan. Tontti on pääosin toteutettu ja rakennusoikeudesta on käytetty suuri osa. Alueen käyttötarkoitus, rakennusoikeus ja kaavamääräykset säilyvät ennallaan. Tontista erotetaan Hämeenlinnan väylän varressa sijaitseva jo aiemmin kunnan omistukseen siirtynyt suojaviheralue (EV).

17 LP Yleinen pysäköintialue. Alue tulee istuttaa ja toteuttaa huomioon ottaen taajamakuvan kannalta merkittävä sijainti. Alueelle järjestetään liityntäpysäköintimahdollisuus. Se helpottaa liikkeiden pihoille suuntautuvaa pysäköintipainetta Ilvesvuoren liikkeiden piha-alueella. EV Suojaviheralue. Taajamakuvallisesti tärkeä alue, jonne voidaan sijoittaa tienvarren maisemaa parantava ympäristötaideteos tai vastaava rakennelma. Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän melualueella, jossa maaston muotoja huolitellaan kivimuurein. Muureista ja maaston muotoilemisesta on laadittu erilliset suunnitelmat (Arkkitehdit LSV Oy, 2011) ET Ympäristöteknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Suunnittelualueelle osoitetaan omat alueensa sähköverkon edellyttämiä muuntajia varten. Katualueet Ilvesvuorenkadun ja Ojamäentien liittymää siirretään kauemmas Siippoontien risteyksestä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää maanvaihtoa korttelialueen omistajan kanssa. Näin ollen vastaavasti puistoaluetta Siippoontien ja Hämeenlinnanväylän risteyksen puoleisesta kulmasta siirtyy korttelialueeksi. Ilvesvuoren katualueelle osoitetaan tonttiliittymiä liikenteen kannalta sopiviin, tarkemmin suunniteltuihin kohtiin, jotta liikenne lähellä Siippoontien risteystä toimisi turvallisesti ja sujuvasti. Muut määräykset Alueella on esitetty kaavamääräys koskien liikenteen melusta aiheutuvaa ulkoseinärakenteiden ääneneristystarvetta sekä hulevesien hallintaa. Julkisivumääräyksillä pyritään yhtenäiseen toteutukseen ja samalla mahdollistetaan liikkeiden hyvä näkyvyys Hämeenlinnan väylän ja Siippoontien suuntaan. Liikerakennusten edustat on esitetty paikoitusalueeksi (p). Tämän lisäksi koko rakennusoikeuden käyttäminen edellyttää osittain autopaik-

18 kojen rakentamista paikoituskellariin tai katolle. Liikerakennusten autopaikkatarve on liiketilojen osalta 1 ap/ 35 k-m2, toimistojen osalta 1 ap / 50 k-m2. Huoltoasematoimintojen osalta autopaikkatarve on 5 ap / huoltopaikka + 1 ap / työntekijä. Toimitilojen osalta (korttelialueella KTY) teollisuus ja varastorakennusten autopaikkatarve on 1 ap/ 2 työntekijää + vieraspaikat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (hyväksytty 13.11.2008, voimaantulo 1.3.2009) Seuraavassa on esitetty arvio 13.11.2008 valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta Myllykukon alueen asemakaavan muutoksessa. Kyseessä on olevan liikekeskuksen laajentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä Kirkonkylän asemakaavoitettua taajamaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Myllykukon alueen asemakaavan laadinnassa MRL:n edellyttämällä tavalla. Alue hyödyntää olemassa olevaa kunnallista ja valtakunnallista infrastruktuuria, joka luo taloudellisuutta. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueen sijainti valtakunnallisesti merkittävän pääliikenneväylän yhteydessä on merkittävä myös seudulliselta kannalta. Alueelta on toimivat liikenneyhteydet pohjoiseen ja etelään, ja alue tarjoaa hyvät edellytykset kaupan saavutettavuudelle ja kuljetusten sujuvaan järjestämiseen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa

19 olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueen suunnittelun tavoitteena on tarjota kysyntää vastaavia liiketontteja yrityksille. Myllykukon alueen asemakaavan muutos sijoittuu Kirkonkylän asemakaavoitetun alueen itäreunalle, Hämeenlinnanväylän varteen. Kirkonkylän keskusta sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ko. liikekeskittymästä. Alueen pohjoispuolella olevan Siippoontien varrella on kevyen liikenteen väylä. Joukkoliikenteen reitit kulkevat alueen pohjoispuolella Siippoontiellä ja itäpuolella Hämeenlinnanväylää pitkin. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on tarjota yrityksille niiden tarpeita vastaavia tontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja näkyvyydeltään erinomaisella sijainnilla sekä mahdollistaa alueen asukkaille monipuolinen palvelutarjonta. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alue kuuluu jo ennestään asemakaavoitettuun alueeseen. Alue liittyy laajoihin työpaikka-alueisiin ja keskustan laajentuessa Myllykukon alueen suuntaan myös keskustan palveluihin. Nurmijärven kunnan kehityskuvassa alueiden väliin on osoitettu varaus raideliikenteen asemaa varten. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma on laadittu v. 2010. Suunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat asemakaavaratkaisussa. Mahdollisen raideliikenteen aseman myötä myös julkinen liikenne alueen lähistöllä kasvaa. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Ilvesvuoren alueelle sijoitettavan logistiikkakeskuksen T/kem- riskiselvityksen (Ramboll, 2012) mukaan logistiikkakeskuksesta ei aiheudu merkittävää turvallisuusriskiä ko.tontin ulkopuolelle. Selvitystä laadittaessa huomioitiin myös Myllykukon alueen asemakaavan muutoksen

20 tavoitteet. Polttoaineen jakelusta aiheutuvien mahdollisten vaaratilanteiden vuoksi polttoaineen jakelupisteet on osoitettu kaavakartassa määrätyille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maaalueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maaperä on pääosin kalliota, joka ei ole rikkonaista. Alueella ei ole tehty havaintoja pilaantuneesta maa-aineksista. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueella on mahdollista liittyä kaukolämpöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueella ei ole rakennusuojelukohteita, säilytettäviä miljöitä eikä myöskään havaittu merkittäviä luontoarvoja kuten suojeltavia liito-oravia tai lepakoita. Alue on jo muuttunut luonnontilaisesta. Kunnan tavoitteena on luoda alueen yrittäjille korkeatasoinen työpaikka-alue ja siihen liittyvät monipuoliset palvelut. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Asemakaavassa on huomioitu hulevesien hallinta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle.

21 Asemakaavalla luodaan yritysten tarpeita vastaavia tontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja näkyvyydeltään erinomaiselle alueelle. Alueelle sijoitetaan liiketilaa, joka palvelee asiakkaita paikallisesti ja seudullisesti, niin ohiajavia kuin Kirkonkylästä kevyenliikenteen reittejä tai joukkoliikennevälineillä saapuvia asiakkaita. Alueen palvelut vastaavat kehittyvien työpaikka-alueiden palvelutarpeeseen. Erityistavoitteet Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Joukkoliikenteen nykyiset reitit kulkevat alueen pohjoispuolella Siippoontiellä ja itäpuolella Hämeenlinnanväylää pitkin. Alue liittyy luontevasti paikallis- ja kaukoliikenteen reitteihin. Alueen lähistöllä on Nurmijärven kunnan kehityskuvassa 2040 esitetty raideliikenteen asema varaus. Alueella huomioidaan liityntäpysäköintimahdollisuus. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma on laadittu v. 2010. Suunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat asemakaavaratkaisussa, joka tukeutuu olemassa olevaan kevyenliikenteenverkkoon.

22 Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon. Asemakaavan muutoksen laatimisen pohjaksi on laadittu yleiskaavatasoisia selvityksiä, kuten liikenneselvitys ja kaupan palveluverkkoselvitys. Lisäksi asemakaavanmuutoksen lähtötietoina on käytetty alueelle laadittuja luonto-, kallio ja meluselvityksiä. Maankäytön suunnittelua ohjaa Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuva 2040 (Valtuusto 2011). Kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet. Kehityskuvan johtoajatuksena on varautuminen kasvuun, joka on kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä ylläpitävä sekä samalla kunnan toiminnan ja talouden kannalta kohtuullisella tasolla. Kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuva ohjaa osayleis- ja asemakaavojen laadintaa. Kehityskuvan mukaan Nurmijärven kunta pystyy kilpailemaan teollisuuden, varastoinnin ja logistiikan yrityksistä hyvän sijainnin ansiosta. Kaupan ja työpaikkojen kehittämisen mahdollisuudet ovat kunnan liikenteen ja logistiikan kannalta edullisimmissa paikoissa vt 3:n, vt 25:n ja Klaukkalan ohikulkutien/lopentien varsilla. Hyvien liikenneyhteyksien varsille hakeutuvien alojen työpaikkoja ja liiketiloja saadaan aktiivisen ja määrätietoisen työpaikka-alueiden kehittämisen myötä. Alue sijoittuu keskeisesti Helsinki-Tampere moottoritien varrelle lähelle Vantaan liikekeskuksia ja työpaikka-alueita. Marja-Vantaan laaja kaavahanke tuo myös osaltaan Nurmijärven Ilvesvuoren aluetta lähemmäs pääkaupunkiseudun keskuksia. Alue liittyy tulevaisuudessa muihin tärkeisiin valmisteilla oleviin tai hyväksyttyihin asemakaavahankkeisiin, kuten Kuusimäen työpaikka-alueen laajennukseen (Ilvesvuori pohjoinen), Kuusimäentien linjaukseen sekä Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennukseen. Myllykukon alueella on palvelukeskuksena edullinen sijainti kehittyvien työpaikka-alueiden välissä. Yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden osalta hyvin, sillä uusi rakentamisen sijoittuu jo pääosin toteutuneeseen taajamarakenteen ja olemassa olevien liikenneyhteyksien varaan. Laadittava asemakavaan muutos korvaa voimassa olevan, sisällöltään hieman vanhentuneen asemakaavan. Sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen hyväksikäytöstä toteutuu hyvin, sillä alue täydentää taajamarakennetta, hyödyntäen liikenneyhteyksien varressa olevaa toteutumatonta asemakaava-aluetta, jolla on jo olemassa toteutunut kunnallistekninen verkosto.

23 Yleiskaavan sisältövaatimukset asumisen tarpeiden ja palveluiden saatavuuden osalta toteutuvat, sillä alueelle voidaan sijoittaa sellaisia palveluja ja toimintoja, jotka täydentävät Kirkonkylän sekä Rajamäen alueen palvelutarjontaa ja vastaa Ilvesvuoren sekä Kuusimäen työpaikka-alueiden työntekijöiden palvelu tarpeisiin. Alueella on mahdollisuus olla myös seudullisesti tärkeä liikekeskus. Alue on saavutettavissa Kirkonkylän keskustasta myös julkisilla kulkuneuvoilla sekä kevyen liikenteen reittejä pitkin. Etäisyys Kirkonkylän keskustaan on n. 1,5 km. Toteutuessaan pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, on Myllykukon alueella mahdollisuus palvella laajempaa asiakaskuntaa, jolle (palveluverkkoselvityksen mukaan) asiointimatkalla ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä vaan palvelutarjonta ratkaisee asiointisuuntaamisen. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla toteutuvat kaavamuutoksessa. Paikallisliikenteen reitit kulkevat alueen ohitse ja alue on sisällytetty kevyenliikenteen reitistösuunnitelmaan. Alueella on olemassa oleva kunnallistekninen verkosto ja kaukolämpö. Alueen liikenteen kehittämistä tehdään koko työpaikka-aluetta koskien osana asemakaavojen ja asemakaavamuutosten toteutusta. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön toteutuvat, sillä kaavamuutoksella varmistetaan erilaisten ja monipuolisten palvelujen saatavuus työpaikka-alueiden keskellä. Myös ympäristön häiriötekijöiden, kuten vilkkaan liikenteen ja sen melun, vaikutuksia on vähennetty kaavamerkinnöin ja -määräyksin. T-kem-korttelialueesta Myllykukon kaavamuutosalueen eteläpuolella, ei tehdyn riskiselvityksen mutaan aiheudu suuronnettomuuden vaaraa tai sellaista onnettomuuden vaaraa, jonka vaikutukset ulottuisivat merkittävinä tontin ulkopuolelle. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset on huomioitu mahdollistamalla monipuolinen toimitilatarjonta erilaisille ja erikokoisille yrityksille erittäin näkyvällä ja liikenneyhteyksiltään edullisella sijainnilla vetovoimaisten työpaikka-alueiden keskellä. Samalla on mahdollistettu toimitilojen sijoittaminen liikenneväyliin nähden siten, että elinkeinoelämällä on mahdollisuus saada elinvoimaa myös laajemman alueen asiakaspohjasta. Ympäristöhaittojen vähentäminen on huomioitu hulevesien hallintaa ja liikenteen meluhaittoja vähentävillä kaavamääräyksillä. Liikenteen haittoja vähennetään sijoittamalla rakennukset alueen itäreunaan, suojaamaan ulkotiloja Hämeenlinnanväylän liikenteen melua vastaan. Taajamakuvan ja maisemallisten arvojen painottaminen on huomioitu ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin korkeatasoisen taajamakuvan aikaansaamiseksi. Myös vallitsevien korkeusasemien huomioimiseen sekä Hämeenlinnan väylälle näkyvien penkereiden käsittelyyn viimeistellysti on ohjattu kaavamääräyksin.

24 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys huomioidaan vastaavasti Ilvesvuoren työpaikka-alueen muilla alueilla, joilla ei ole liikenteen melusta sekä työpaikka-alueiden muusta toiminnasta aiheutuvaa häiriötä ja joilla on erityisiä luonto- tai virkistysarvoja. Kaavamuutosalueella ei ole havaittu merkittäviä luonto- tai virkistysarvoja ja sen liikenteen melun äänitasot ylittävät paikoin 55 db. Alue on myös yli Lden 50 db:n lentomelualueella. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vantaanjoen laakson, Myllykosken alueen ulkoilureitistö, joka on paikallisesti merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue. 3.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavanmuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan, liikenteeseen, yhdyskuntatalouteen ja taajamakuvaan. Vaikutusten selvittäminen perustuu jo tehtyihin ja työn aikana tehtäviin selvityksiin ja suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saatavaan palautteeseen sekä niiden analysointiin. Vaikutuksia tarkastellaan suunnittelualueen ja osittain myös koko Ilvesvuoren teollisuusalueen, Kuusimäen työpaikka-alueen ja Kirkonkylän keskustan osalta. Vaikutus taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Luonnoksessa Myllykukon alue on osoitettu liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi KLH sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköksi KM-1, jonne ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköksi KM-2, jonne saa sijoittaa päivittäistavarankaupan myymälätiloja enintään 1700 k-m2. Asemakaavan myötä liikerakennusten korttelialue kasvaa tienvarsipuistoon VP sekä eteläiselle autopaikkojen LPA sekä toimitilarakennusten alueelle KTY. Rakennusten kerroskorkeutta lasketaan voimassa olevasta kaavasta vastaaman paremmin liikerakentamisen tarpeita. Rakentamisen laadulla on suuri merkitys koko kunnan imagon kannalta johtuen alueen näkyvästä sijainnista valtakunnallisesti merkittävän Hämeenlinnanväylän varressa. Asemakaavalla ohjataan Myllykukon alueen toteutumista yhtenäisesti ja parannetaan näin koko Ilvesvuoren alueen taajamakuvaa ja vetovoimaisuutta liiketilojen sekä työpaikkojen sijaintipaikkana. Vaikutus yhdyskuntatalouteen, -rakenteeseen ja palvelutarjontaan Asemakaavan muutoksessa esitetty korttelialueen käyttötarkoitus mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Tämä edellyttää kaupan vaikutusten arvioinnin kaavamuutoksen yhteydessä.

25 Alueen kaupan vaikutuksia on esitetty kaupan palveluverkkoselvityksessä, Tuomas Santasalo Ky, 2012. Selvityksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa lähinnä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Asemakaavanmuutos lisää tonttien määrää ja parantaa liiketonttien rakentamiskelpoisuutta helpottaen siten palveluiden toteuttamista. Liiketilojen rakentaminen lisää Ilvesvuoren ja Kuusimäen alueen palvelutarjontaa ja tuo kunnalle myynti- ja verotuloja. Myllykukon alueen palvelutarjonta tulee vaikuttamaan palveluiden syntymiseen Kirkonkylän keskustan alueella. Poikkeavasta sijainnistaan johtuen sillä on myös mahdollisuus tarjota sellaista erikoiskauppaa, joka keskustaan ei muuten sijoittuisi tai luonteensa vuoksi sovi. Kirkonkylän alueella on melko vähän palveluja, ja ne keskittyvät pääosin Kirkonkylän torin läheisyyteen ja Kauppanummentien S-marketin kiinteistön yhteyteen. Valmistuva uusi K-Supermarket Punamullantien ja Helsingintien risteyksessä lisää myös osaltaan päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan liiketiloja Kirkonkylän keskustan alueella. Vaikutus ihmisiin ja ympäristöön Alue on tärkeä lähipalveluiden alue Kuusimäen ja Ilvesvuoren työpaikka-alueiden työntekijöille. Se on kävelyetäisyydellä myös Kirkonkylän keskustan alueelta lähestyttäessä. Lisäksi alue palvelee Hämeenlinnanväylää käyttäviä autoilijoita, ja voi siten myös olla seudullisesti merkittävä liikekeskus. Asemakaavoitetun alueen rakentamaton alue muuttuu tehokkaasti rakennetuksi. Myös autopaikoitukseen tarvittavan alueen koko kasvaa. Rakentaminen edellyttää maaston tasaamista, mikä muuttaa alueen maa- ja kallioperää sekä vesisuhteita. Hulevesien viivyttämistä on kaavamuutoksessa ohjattu määräyksin. Suojaviheralueella (EV) alueen maaston tasaamisesta Hämeenlinnan väylän suuntaan aiheutuvat korkeuserot huolitellaan alueelle suunnitelluilla muurirakenteilla. Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen korttelialueet sijoittuvat osittain Hämeenlinnanväylän melualueelle. Asemakaavanmuutoksessa on annettu kaavamääräys, jossa edellytetään ettei toimistotilojen sisäinen melutaso ylitä 45 db(a), joka on valtioneuvoston päätöksen mukainen ohjearvo päiväaikaan. Asemakaavan muutosalue sijaitsee myös yli Lden 50dB:n lentomelualueella.

26 Vaikutus liikenteeseen Myllykukon alueen rakentaminen lisää alueen liikennettä. Alueen sijaitsee aivan paikallisliikenteen reittien äärellä, hyvien kulkuyhteyksien äärellä, n. 1,5 km päässä Kirkonkylän keskustasta. Moottoritien liittymässä sijaitsevat myös kaukoliikenteen linja-autopysäkit. Alueelle voidaan järjestää myös liityntäpysäköintiä. Koska Ilvesvuoren työpaikka-alue laajenee etelään päin n. 170 000 k- m2:llä, liikennemäärät Ilvesvuorenkadulla tulevat lisääntymään voimakkaasti. Tämän johdosta Ilvesvuorenkadun ja Siippoontien risteysalue tullaan järjestämään uudestaan siten, että Kuusimäentien ja Ojamäentien risteykset siirretään etelämmäksi risteysalueelta. Luonnoksia uusista liikennejärjestelyistä on laatinut Ramboll ja Nurmijärven kunnan kunnallistekniikan suunnittelu. Muodostuvien korttelialueiden liittymien sijoittelussa huomioidaan muuttuvat liikennejärjestelyt. Ilvesvuorenkadun toisella puolella laadittavassa Kuusimäen linjauksen kaavamuutoksessa huomioidaan osaltaan myös muuttuvat liikennejärjestelyt. Korttelialueiden pysäköintialueet on sijoitettu osittain rakennusten eteen, osittain taakse lastauspihojen yhteyteen ja osittain joko rakennusten alle tai päälle. Liiketilojen pysäköintinormina on 1 ap/35 k-m2. Esitetty rakennusoikeus edellyttää näin liiketilojen osalta arviolta noin 500 autopaikkaa. Kaikista autopaikoista yli puolet on mahdollista sijoittaa yhteen tasoon, loput on sijoitettava pysäköintikannelle tai - kellariin. 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Kaava-asian vireille tulo ja kaavan tavoitteet Suunnittelu on käynnistetty Kiinteistö Oy Kivimyllyn ja Anneli Pehrman Oy:n aloitteesta. Kaavoituslautakunta (nykyisin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) päätti asemakaavan muutoksen vireille tulosta 13.5.2008 Ilvesvuoren laajemman tarkastelun yhteydessä. Vireille tulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa 12.6.2008 julkaistulla kuulutuksella. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutosta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on annettu tiedoksi kaavoituslautakunnalle 13.5.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kunnanvirastossa sekä kunnan internet-sivuilla koko kaavoitusproses-

27 sin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 12.11.2009 ja 19.06.2012. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden maanomistajat Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy, Sonera Oyj ja alueella toimivat yritykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet muut viranomaiset: ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Uudenmaan pelastuslaitos. 4.3 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin kaavoituslautakunnassa, minkä jälkeen se oli alustavasti nähtävillä 12.6.-3.7.2008, vaikutuksiltaan vähäisenä asemakaavan muutoksena, jonka hyväksyy kaavoituslautakunta (nykyisin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Luonnoksesta saatiin 4 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Palautteen perusteella kaavamuutosaluetta muutettiin. Kaavan luonne, sen vaikutusten arviointitarve ja maankäyttö- ja rakennuslain kaupan sijoittumista ohjaavat säädökset ovat vuosien aikana kuitenkin muuttuneet niin, että kaava on tarkoituksenmukaista viedä uudelleen luonnoksena asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn vaikutuksiltaan merkittävänä asemakaavan muutoksena. Asemakaavanmuutoksen hyväksyy valtuusto. 4.4 Päätöksenteko 13.5.2008 19.06.2012 Kaavoituslautakunta päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille ja asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alustavasti nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 21 vrk:n ajaksi. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksen ja asettaa sen alustavasti luonnoksena nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 21 vrk:n ajaksi. xx.xx. xx Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavanmuutosehdotuksen ja asettaa sen julkisesti

28 nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 vrk:n ajaksi. xx.xx.xx Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen. 5 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavanmuutoksen toteuttamisesta korttelialueella vastaavat maanomistajat. Nurmijärvellä 19.06.2012 Juha Oksanen va. suunnittelupäällikkö Katri Peltoniemi kaavoitus- ja lupa-arkkitehti, kaavan laatija