Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja

Transkriptio

1 Kaavatunnus Asianro Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Suunnittelualue Asemakaava-alue koskee Raalantien ja Heinojan uoman välissä, Heinojantien varrella olevaa noin 60 ha aluetta. Alueeseen kuuluu myös Raalantien tiealuetta.

2 Nykytilanne Alue on pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää. Alueella sijaitsee muutama omakotitalo, hevostila, pysäköintialue, vihersuoja-alue, peltoja, metsiä sekä osa Raalantiestä ja Laidunkaaresta. Alueen pohjoispuolella sijaitsevat 7 veljeksen vaellusreitti sekä luontoarvokas Heinojan metsäalue. Alueen eteläosaan on alustavasti suunniteltu katuyhteys Rajamäentien ja Raalantien välillä, nimeltään Laidunkaaren jatke (Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys 2007). Mitä alueelle suunnitellaan Heinojan alueelle suunnitellaan pientalovaltainen asuinalue. Uusia asukkaita tulee arviolta (aluetehokkuus 0,1 0,2). Kaavatyön yhteydessä päivitetään Heinojantien varrella olevien kiinteistöjen kaavamerkinnät ja pyritään tehokkaampaan maankäyttöön. Aloite Asemakaavan laatiminen on aloitettu Nurmijärven kunnan aloitteesta. Nurmijärven Kirkonkylän Heinojan alueen kaavoittaminen on ollut kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2007 lähtien. Kaavoitusohjelma hyväksyttiin Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja siinä todetaan: Raalantien länsireunassa sijaitseva kaavoittamaton alue. Heinojassa on sekä kunnan, että yksityisten maanomistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuntoalue, jolla katetaan Kirkonkylän myyntitarve useaksi vuodeksi eteenpäin. Tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuu mm. hyviin liikenneyhteyksiin. Suunnittelutilanne Lukuun ottamatta Raalantietä, alue ei ole vielä asemakaavoitettu. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä johtuen tullaan asemakaavatyön yhteydessä selvittämään kaavaratkaisun suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Kirkonkylän osayleiskaavan laatii kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskus. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040, joka toimii kunnan maankäytön strategisena ohjeena, alue on osittain taajama-aluetta. Miten alueen rakentamisen vaikutuksia selvitetään? Asemakaavan laatimisen yhteydessä kunnan kaavoittajat ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat asemakaavan toteuttamisen sosiaalisia, ekologisia, taloudellisia, liikenteellisiä ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelle laadittuihin ja työn aikana tehtäviin selvityksiin ja suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saatavaan palautteeseen sekä laadittavan asemakaavan fyysistä ja toiminnallista ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutuksia tarkastellaan suunnittelu- ja vaikutusalueen osalta.

3 Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat selvitykset ja suunnitelmat Alueelle ja sen ympäristöön on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkon toimivuustarkastelu, Strafica Liikenneselvitys, Ramboll, Kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön sunnitelma, Nurmijärven kunta, Hulevesiselvitys, Ramboll, Rakennettavuusselvitys, Ramboll, Meluselvitys ja mallinnus, Ramboll, Nurmijärven palveluverkkoselvitys, Santasalo Ky Kirkonkylän selvitysalueen luontoselvitys, Enviro, Heinojan alueen luontoselvitys, Luonnos, Enviro, Lepakoselvitys Nurmijärven kirkonkylän osayleiskaavaa varten 2013, Bathouse, Nurmijärven luonnoltaan arvokkaat pienvedet; Nironen, M., Nurmijärven kallioselvitys, Ympäristötutkimus Oy Metsätähti, Nurmijärven arkeologinen inventointi, Johanna Seppä, Nurmijärven rakennusinventointi, arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen- Valkama Oy, 2010 Miten voi osallistua kaavan valmisteluun? Kaavoituksen vaiheista tiedotetaan kunnan ilmoituslehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutosluonnos ja asemakaavan muutosehdotus pidetään nähtävillä kunnanvirastossa. Palaute tulee toimittaa kirjallisesti Nurmijärven asemakaavoitus- rakennuslautakunnalle osoitteeseen Nurmijärven kunta/asemakaavayksikkö, Keskustie 2 B, PL 37, Nurmijärvi. Kaavoitusmateriaaliin voi tutustua ja kaavoituksen etenemistä seurata internetissä osoitteessa avoitus/ajankohtaiset_asemakaavahankkeet/kirkonkyla/2-232_heinoja. Kaavoituksen osallistumismahdollisuuksia ja tavoitteita koskevia mielipiteitä, suunnittelualuetta tai alueen olosuhteita koskevaa tietoa sekä kaavoitusta koskevia toiveita voi antaa kaavan laatijalle ja kaavavalmistelijalle koko kaavoitusprosessin ajan joko suullisesti tai kirjallisesti (yhteystiedot ovat tämän suunnitelman lopussa). Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat mm.: alueen ja lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Nurmijärven kunnan hallinto- (asemakaavoitus, kiinteistö- ja mittaus, kunnallistekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristötoimi) ja luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta)

4 muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto yritykset: Sonera Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireille tulleeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Kyseisessä kaavassa se voi olla myös koko alueelle laadittava kaavarunko, jonka pohjalta asemakaavat laaditaan osa-alueittain. Asemakaavaluonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja selostuksen sekä mahdollisesti muuta aineistoa. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uudestaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa.

5 Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. Aikataulu Oheisessa janakaaviossa on esitetty kaavatyön alustava kokonaisaikataulu. Koko suunnittelualueelle tullaan tekemään kaavarunko, jonka pohjalta edetään varsinaisten asemakaavojen laadintaan. Alueen asemakaavat tullaan laatimaan tarkoituksenmukaisina osa- ja päättyy alueina. Janakaaviossa käytetty termi luonnos sisältää aloitus-, valmistelu- ja luonnosvaiheen siihen, kun kaavaluonnos viedään ensimmäisen kerran luottamuselintenn käsittelyyn. Ehdotus päättyy kaavaehdotuksen ensimmäiseen luottamuselinkäsittelyyn. Hyväksyminen päättyy, kun kaava on lainvoimainen. Aikatauluun voi tulla oleellisiakin muutoksia ja sitä tarkennetaan kaavatyön edistyessä mm. osa-aluejaon ratkettua. Yhteystiedot ja palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Nurmijärven kunnanvirastossa tai kunnan kotisivuilla osoitteessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet tulee toimittaa kirjallisesti osoitteeseen Nurmijärven kunta, Asemakaavoitus, Keskustie 2 B, PL 37, Nurmijärvi tai sähköpostilla osoitteeseen ymp.kirjaamo@nurmijarvi.fi Lisätietoja antavat: Kaavoitusarkkitehti Katri Peltoniemi, p Kaavavalmistelija Pirkko Laakso-Mäki, p sähköposti: etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi