Maahanmuuttajien yrittäjyys Elinvoimaa maahanmuutosta -seminaari johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät 1
Julkinen talous on ahdingossa 2
Suomen talouskehitys on ollut poikkeuksellisen heikkoa Lähde: Macrobond 3
Suurin yksittäinen tekijä heikkoon talouskehitykseen löytyy viennistä 4
Työmarkkinoiden tilanne Yksityisen sektorin työpaikat ~ 1 300 000 Julkisen sektorin työpaikat ~ 600 000 15-64 vuotiaista työvoiman ulkopuolella on noin 900 000 yksilöä. Laaja työttömyys on yli 450 000 yksilöä. Työttömyyden kova ydin noin 300 000 yksilöä. -pitkäaikaistyöttömyys nousussa -piilotyöttömyys nousussa -kohtaanto-ongelma 5
6 Yli 64-vuotiaiden osuudet v. 2011 ja 2040
Tarvitsemme uutta yrittäjyyttä 7
Yritysten määrän kehitys Suomessa 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 182 015 177 785 183 449 195 868 228 744 224 636 220 782 218 846 217 231 214 965 211 620 211 304 205 468 203 542 207 493 209 151 240 459 252 815 266 909 266 062 262 548 263 759 263 001 282 958 283 290 170 000 190 000 210 000 230 000 250 000 270 000 290 000 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 ilman maa- metsä- ja kalataloutta. Vuodet 2013-2014 eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.
Työpaikat syntyneet pk-kenttään pk-yritykset suuryritykset suuryritykset
Ennen kokematon into yrittäjyyteen 20% Yrittäjyyden suosio kasvaa voimakkaasti nuorten parissa. 8% 5% 7% 6% 7% 6% 7% 9% 8% 8% 7% 10% 6% 6% 12% 7% 13% 13% 13% 8% 8% 8% 11% 1% 3% 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: GEM 2003-2015. 18-24-vuotiaat 18-64-vuotiaat 10
Yrittäjyyden kirjo kasvaa Yrittäjyys monimuotoistuu ja moniarvoistuu ja monikulttuuristuu nopeasti. Osaamistarpeet ovat erilaisia eri vaiheissa ja ne muuttuvat koko ajan. Yrittäjien koulutustaso paranee; lupa odottaa innovatiivisuutta. 11 Isot muutostrendit: digitalisaatio, kansainvälistyminen, kestäväkehitys vaikuttavat voimalla.
12 Maahanmuuttajat & yrittäjyys
Maahanmuuttajat ovat merkittävä yrittäjäryhmä Uusyrityskeskusten asiakkaista maahanmuuttajien osuus vaihtelee 5-40 % välillä pääkaupunkiseudulla osuus noin kolmannes Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä noin 10 % maahanmuuttajien perustamia Maahanmuuttajien yrityksiä useilla toimialoilla: Kahvila-ravintolat, rakennusala, kauppa, kauneus- ja hyvinvointipalvelut, autokorjaamot, tulkkauspalvelut ja pesulat yleisiä toimialoja
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU MIKKELI 2016 D: VAPAAMUOTOISIA JULKAISUJA FREE- FORM PUBLICATIONS 70
Maahanmuuttajayrittäjien osuus työllisistä Yrittäjien osuus koko maassa oli ulkomaalaistaustaisten osalta 14 prosenttia ja suomalaistaustaisten osalta 13 prosenttia.
Kotouttamissopimus Maahanmuuttaja opiskelee ammatissa tarvittavan suomen tai ruotsin kielen perusteet sekä perusammattitaidon ammatillisessa koulutuksessa ja täydentää osaamistaan ja kielitaitoaan työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Maahanmuuttajalle ei makseta palkkaa vaan toimeentulonsa maahanmuuttaja saisi esimerkiksi työmarkkinatuesta. Työnantaja saa riittävää tukea ja koulutuskorvauksen työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen. Kotouttamistoimien loputtua, maahanmuuttajan tulee olla työmarkkinoilla tasavertaisessa asemassa muuhun väestöön nähden. 20
Ihan mikä tahansa on mahdollista Suomessa olevat tuhannet ulkomaalaiset opiskelijat ovat liian vähän hyödynetty voimavara. 21
Maahanmuuttajien yrittäjyys ja työllistymismahdollisuudet Tukea, tietoa ja esimerkin voimaa 22
Pk-yritysten kansainvälistyminen on välttämätöntä HEI - Kansainvälinen verkosto Yrittäjille
International House Helsinki: Kansainvälinen osaaminen yritysten käyttöön Uusi International House Helsinki tarjoaa yritysten ja työnantajien käyttöön tietoa pääkaupunkiseudun kansainvälisistä osaajista sekä konsultointiapua maahanmuuttajien rekrytointikysymyksissä ja kielikoulutuspalveluissa. Lisäksi edistetään osaajien ja työnantajien kohtaamista sekä mentorointikokonaisuuksia
Startup Refugees Maahanmuutto on aivotuontia. Haluamme valjastaa pakolaisten henkisen pääoman, yhdistää sen suomalaisen hulluun yrittäjyyteen ja saada Suomen nousuun uusin innovaatioin!
MYRTTI - maahanmuuttajien yrittäjyystiedon ja työvalmiuksien sekä yritysneuvonnan kehittäminen Liikkeelle tarveanalyysista Yrittäjäliikkeen on syytä edistää maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä pk-yrityksiin Pohdittiin vaihtoehdot: Tavoitteet, roolit, resurssit, verkostot ja kumppanit Valinta vaihtoehtojen välillä Suomen uusyrityskeskuksellä, SUK:lla asia oli jo ollut vireillä Todettiin että SUK SY konsortio toimisi tässä hyvin ja pantiin yhteinen hakemus liikkeelle 2-vuotiseksi hankkeeksi
MYRTTI-hankehakemuksen sisältö Kesto ja laajuus 2-vuotinen hanke, hakemus osoitettu turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahastolle; hakija SUK, hankekumppani SY Nimi/yleistavoite Maahanmuuttajien yrittäjyystiedon ja työvalmiuksien sekä yritysneuvonnan kehittäminen Neuvontaa; materiaaleja; valmennusta; tiedotusta; matchingia; maahanmuuttajien ohjaamista yrittäjien verkostoihin jne. Määritellyt tavoitteet Materiaalien tuottaminen; infojen parhaat käytännöt Osaamisen nostaminen maahanmuuttajien yrittäjyydessä Matching-palvelut eli synergia omistajanvaihdoshankkeen kanssa
Yhteistyö aluejärjestöjen kanssa Eri alueilla erilaisia tarpeita Valtakunnallinen hanke koordinoi toimintaa sekä tuottaa sisältöjä alueiden tarpeisiin SY:n näkökulmasta välttämätöntä pystyä luomaan uudenlaisia pysyviä toimintatapoja Jo aiemmin haettu tiivistä yhteistyötä SUK/UY-suuntaan Voidaan tehostaa yhteistyötä, hyödyt jäsenhankinnassa Hankkeen johtaminen ja ohjaaminen Aluejärjestöjen edustus hankkeen ohjausryhmään Jatkuva raportointi/sondeeraus ajtj-kollegiolle
Hyvien esimerkkien voima kantaa Tuo on menestynyt, minä voin menestyä paremmin Huonon kotoutumisen kierre saatava poikki Puskaradio toimii, esimerkkejä seurataan, viranomaisia kaihdetaan Vertaisryhmien voima Joensuussa palkitaan vuoden maahanmuuttajayrittäjä Suoraa jäsenyyden markkinointia kannattaa välttää
Uusia omistajia
Maahanmuuttajíen työllistäminen Olet sopiva, tule meille töihin Asenne ratkaisee 31
Pienyrityksen odotukset työntekijältä Lähtökohtaisesti työvoima on kallista ja tämä nostaa työllistämiskynnystä nk. työsopimusriski Maahanmuuttajia ei voida tarkastella yhtenä homogeenisena ryhmänä. Myös työmarkkinoilla maahanmuuttaja tulee tarkastella yksilönä. Pienyrityksissä työntekijöiltä edellytetään laajoja henkilökohtaisia valmiuksia, kuten omaaloitteisuutta, itsenäisyyttä ja tehokkuutta pelkkä muodollinen koulutus ei usein riitä.
Odotetaan kykyä omaksua uusia asioita elinikäinen oppiminen valmius nähdä itsensä aikuisoppijana. Maahanmuuttajuus sinänsä ei saa olla este työllistymiselle työllistymistä määrittävät pikemminkin mamu:n henkilökohtaiset valmiudet ja osaaminen. Vaihetyötä on vähän korkea ammatillisen osaamisen työntekijöistä on pulaa.
Palvelusektorilla korostuu erityisesti asiakaspalvelutaidot (mukaan lukien kielitaito). Myös työnhakijan persoonallisuuden ominaisuudet ovat tärkeitä (esim. sosiaaliset taidot). Merkittävä osa työllistymisen edellytyksistä rakentuu jo ennen Suomeen tuloa. Tällaisia ovat esim. luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset valmiudet. Ilman peruskouluosaamista on hyvin vaikeaa työllistyä (yleissivistys).
Fyysiset ja psyykkiset tekijät saattavat muodostua työllistymisen esteiksi (erityisesti humanitaarisista syistä Suomeen tulleet). Tärkeää on kulttuurisensitiivisyys turhautumista saattaa aiheuttaa se, että on korkeaa osaamista, mutta vähäistä kulttuurisensitiivisyyttä.
Myös keskeisten työelämän pelisääntöjen tunteminen on välttämätöntä, esim. työturvallisuus. Kuten muussakin koulutuksessa maahanmuuttajien koulutuksessa yleissivistävä osaaminen sekä ammatillinen perusosaaminen kuuluvat yhteiskunnan tehtäviin. Työnantajan rooli tulee mukaan työpaikkakohtaisen erityisosaamisen hankkimisessa.
Mahdollisimman suuri osa aikuisen maahanmuuttajan koulutuksesta tulisi olla työpaikalla oppimiseen painottuvaa. Integraation turvaamiseksi tulee huomioida myös maahanmuuttajan perhe. Aiempaa paremmin työvoimapotentiaalina tulisi huomioida Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset.