Marja-Riitta Pihlman

Transkriptio

1 Marja-Riitta Pihlman

2 Maakuntien kasvupalvelut mahdollistavat kestävän kasvun alueilla Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman

3 Jokaisen alueen omat vahvuudet esiin Kasvu kumpuaa jokaisen alueen omista vahvuuksista Maakunnat kehittävät kasvunsa itse omien menestysreseptiensä avulla. Suomen alueellinen kehittäminen perustuu valtion, maakuntien ja kuntien kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Maakunnat, valtio ja kunnat yhdessä: Maakunnat toimivat aluekehittämisviranomaisina ja EU-rakennerahastojen välittävänä toimielimenä. Valtion ja maakuntien poikkihallinnolliset alueiden kehittämisen keskustelut. Kunnat edelleen yleisen toimivallan käyttäjiä. Tärkein tehtävä luoda kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Maakunnalliset kasvupalvelut Nykyiset työllisyys- ja yrityspalvelut kootaan yhteen julkiseksi kasvupalveluksi. Palveluiden järjestämisvastuu on maakunnalla. Samalla palvelutuotantoa avataan markkinoille. Kasvupalveluiden linkittämisestä etua: yrityksille osaavia työntekijöitä ja työntekijöille uutta työtä. Yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle. Jokaiseen maakuntaan tulee oma kansainvälistymispalvelut tunteva Team Finland -koordinaattori. Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Miksi kasvupalvelu-uudistus? julkisen talouden näkökulma 6 mrd. Välittömät työttömyysmenot vuodessa -1 pv 23 M -1 pv 100 M Valtion työttömyysturvamenojen säästö vuodessa, jos työttömyysjaksot 1 päivää lyhyemmät Tuotannon arvon kasvu, jos julkiseen työnvälitykseen ilmoitetut paikat täyttyisivät 1 päivää nopeammin Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Mitä kasvupalvelu-uudistuksella tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen Työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen Strategiset tavoitteet Parempi työvoiman / osaamisen kohtaanto Yritysten kansainvälistymisja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyys Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taittaminen Kehittämistavoitteet palveluille Asiakaslähtöisyys Joustavuus Selkeys ja virtaviivaisuus Tehokkuus Vaikuttavuus Keinot Mahdollistava hallinto ja sääntely Kilpailullisuus tuottamisessa Toimivalta lähellä asiakasta Vahva tiedolla johtaminen Vahva järjestäminen Palveluintegraatio Digitaalisuus Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Markkinaehtoisuus Maakunta hankkii palvelutuotannon markkinoilta. Tuottajat kilpailevat tasaveroisina. Maakunta voi tuottaa palveluita vain, jos markkinoilta ei löydy tuottajia. Viranomaistehtävät maakunta kuitenkin aina hoitaa itse. Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Kunnat saavat uuden yhteistyökumppanin Kaupungit ja kunnat saavat uusista maakunnista tasavertaisen kumppanin alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Kuntien kasvuun liittyvät tehtävät säilyvät yhtä merkittävinä kuin nykyisin. Kasvupalvelun tuottajana kunta voi jatkossa vaikuttaa myös aiempaa laajemmalla alueella.

10 Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely ALKE- ja kasvupalvelulaki Lainsäädännön arviointineuvosto ja laintarkastus Muutosten tekeminen Eduskuntaan Lain viimeistely Noin 6 viikkoa Touko Kesä Heinä Elo Reformiministeriryhmä 1.6 LAUSUNNOLLA 6 VIIKKOA Reformiministeriryhmä 20.6 Valtioneuvoston listajako 25.8 Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö Eduskuntaan Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki - lausunnolle syksyllä

11

12 Antti Neimala

13 Yrittäjyys, kasvu, alueet ja palvelut Kunnallisjohdon seminaari Varatoimitusjohtaja Antti Neimala

14 Kommenttipuheenvuoron kysymyksiä Kunnista maakuntiin ja maailmalle Kuntien, maakuntien ja valtakunnallisten palveluiden saumattomuus Kasvupalveluiden kirjo/kirjavuus Palveluiden (tarkka) määrittely vai suuri liikkumavara? Yhdenmukaisuus läpi valtakunnan ja maakuntien? Pienten yritysten palvelutarpeille etusija Perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen, omistajanvaihdokset Mikroyrittäjät mukaan KAIKKIIN palveluihin Maakunnan rooli järjestäjänä Pisimmälle menevä vaatimus markkinaehtoisuudesta

15 Yritysrakenne Suomessa ,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571 0,9% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,9% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ja Euroopassa ,2% 92,2% 6,5% 1,1% 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2015

16 erikokoisissa yrityksissä vuosina h h h h h h h > 1000 h Pienet yritykset, alle 50 h: Keskisuuret yritykset h: Suuryritykset 250 h: PK-yritykset: Suuryritykset: Nettolisäys: Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa-, metsä- ja metsätalous

17 Kasvuhakuisuuden kehitys, % pk-yrityksistä I/ I/ II I/ II I/ II I/ II I/ II I/ II Voimakkaasti kasvuhakuinen Säilyttää asemat Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Ei kasvutavoitetta Lähde: Pk-yritysbarometri kevät

18