Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat"

Annemari Korhonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö muuttaa eri alojen yritysten toimintamahdollisuuksia? Millä toimialoilla työpaikkojen määrä kasvaa? Millä aloilla työpaikkojen määrä vähenee? Riittääkö 75 % työllisyysaste turvaamaan tarvittavan työvoiman?

Väestökehitys Kilpailukyky Tuottavuus Ostovoima Teknologiat Investoinnit Työpaikkojen määrä Työvoiman määrä Työmarkkinat Osaaminen Kannustimet ja

Kaksi vuotta sitten työvoimapula ammateiksi määriteltiin vain 24. Ammatit, joissa on työvoiman ylitarjontaa, on samalla pienentynyt.

2 Väestökehitys Kilpailukyky Tuottavuus Ostovoima Teknologiat Investoinnit Työpaikkojen määrä Työvoiman määrä Työmarkkinat Osaaminen Kannustimet ja loukut Liikkuvuus Työvoimapula on kasvanut Työvoimapulasta kärsi 54 ammattia vuoden 2019 alussa. Kaksi vuotta sitten työvoimapula ammateiksi määriteltiin vain 24. Ammatit, joissa on työvoiman ylitarjontaa, on samalla pienentynyt. (Ammattibarometri ) Kaavion otsikko Samaan aikaan esimerkiksi korkeakoulutettujen maastamuutto on kiihtynyt 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Luokka 1 Sarja 1 Sarja 2 Luokka 2 Sarja 3 Sarja 4 Sarja 5 Sarja 6

Työperäisen maahanmuuton kehitys epävarmaa Hallituksen kohtalonkysymys kiteytyy sähkö kaappeja valmistavassa yhtiössä: Pohjois Karjalassa on maan

2019 Samaan aikaan työperäinen maahanmuutto jakaa näkemyksiä ja ulkomaalaisia on usein vaikea saada töihin Suomeen.

Kotimaista työvoimaa ei ole riittävästi kaikille aloille ja kaikkialla työvoiman määrä vähenee useilla alueilla nopeasti Työvoiman saatavuus rajoittaa

3 Työperäisen maahanmuuton kehitys epävarmaa Hallituksen kohtalonkysymys kiteytyy sähkö kaappeja valmistavassa yhtiössä: Pohjois Karjalassa on maan korkein työttömyysaste, mutta metallifirma ei löydä hitsaajia HS Samaan aikaan työperäinen maahanmuutto jakaa näkemyksiä ja ulkomaalaisia on usein vaikea saada töihin Suomeen. Yhtenä kohtaanto ongelmana on myös työvoiman liikkuvuus kotimaan sisällä. Kotimaista työvoimaa ei ole riittävästi kaikille aloille ja kaikkialla työvoiman määrä vähenee useilla alueilla nopeasti Työvoiman saatavuus rajoittaa yritysten kasvua. Yli puolet kaikista pk yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin kasvua. (Pk yritysbarometri 2019) Sosiaali ja terveydenhuollossa tarvitaan tulevien 15 vuoden aikana lähemmäs uutta työntekijää, joista eläköityvien tilalle. (Kuntalehti )

Skenaariomallit Skenaariomallit avuksi työvoiman ja työpaikkojen kehityksen

4 Skenaariomallit Skenaariomallit avuksi työvoiman ja työpaikkojen kehityksen arviointiin Skenaariot voidaan tehdä vapaasti valittavalle aluepohjalle: kunta seutukunta maakunta. Alueen trendiskenaariota voidaan verrata vapaasti valittavan vertailuryhmän kehitykseen. +4,6% Kasvu +3,7% Trendi +0,2% Taantuma Skenaarioissa muokattavat lähtöoletukset Työpaikkakehitys toimialoittain (pohjana VATT 2015) Väestökehitys (pohjana Tilastokeskus 2019) Työvoimaosuus ja työllisyysaste (pohjana nykytilanne ja yleiset tavoitteet)

5 Skenaarioiden taustalla on toteutuneen kehityksen arviointi Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus Työllisyysaste Työttömyys Toteutunut kehitys Suhteessa vertailuryhmään 1.(0,7%) (10,1%) ( 1%) 5.(104,3%) 6.( 5%) 6 5. Mikkeli 5.(68,5%) 6.( 4,5%) 6.(1,7%) Työpaikkojen Mikkeli Hämeenlinna Joensuu Kotka Lappeenranta Kouvola Rauma Riihimäki Savonlinna Seinäjoki Vrt.ryhmä Koko maa 7% 10 % 15 % 10 % 2% 10 % 13 % 2 % Työllisten % 2 % 3% 12 % 2 % 12 % 7 % 15 % 12 % 4 % 1% Työllisyysaste % 70 % 63 % 63 % 66 % 67 % 72 % 71 % 65 % 73 % 67 % 70 % Työllisyys asteen % 2 % 1% 3 % 1% Työttömyys aste helmikuu ,1 % 10,1 % 13,2 % 14,0 % 10,6 % 12,3 % 8,6 % 7,6 % 13,8 % 8,0 % 11,0 % 9,4 % Työttömyys asteen ,5 % 2,8 % 5,0 % 6,5 % 5,5 % 3,5 % 5,0 % 5,0 % 3,6 % 4,0 % 4,5 % 4,3 % Työpaikka omavaraisuus % 103 % 115 % 111 % 109 % 96 % 100 % 90 % 102 % 112 % 103 % 100 % Työpaikka omavar % 3 % 5% 5% 2% 2 % 2% 2% 1%

6 Pitkät aikasarjat ja omat vertailuryhmät Valinnaiset lähtöoletukset Johdetaan esimerkiksi kunnan strategian mukaisista tavoitteista

7 Työssä käyvien määrän kehitys Työpaikkojen määrän kehitys Työikäisten määrä Poikkeaako tavoite/näkemys TK:n ennusteesta? Taustalla VATT:n koko maan toimialoittainen ennuste sekä tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste Työvoimaosuuden ja työllisyysasteen Työvoiman ulkopuolella olevat ja rakenteellinen työttömyys Mallissa voidaan hyödyntää tietoja esim. investoinneista alueella tai ennakoida toimialamuutoksia Pendelöinti Onko muutoksia odotettavissa/ tavoitteena? Väestökehitystä ja sitä kautta ostovoimaa voidaan muokata

Lähtötaso ja oletukset Työpaikkaomavaraisuus 107% säilyy (ulkopuolelta tulee merkittävää pendelöintiä) Työvoimaosuus kasvaa 2 %yks.

Kaikissa kunnissa tilanne ei ole sama, usein työikäisten määrä vähenee voimakkaasti Työikäiset, työvoima ja työvoimaosuus Työikäiset: Tässä työikäisillä tarkoitetaan ikäluokkia 15 64 vuotta.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä.

9 Lähtötaso ja oletukset Työpaikkaomavaraisuus 107% säilyy (ulkopuolelta tulee merkittävää pendelöintiä) Työvoimaosuus kasvaa 2 %yks. Työttömiä olisi vuonna , kun lähtötaso (työttömyysaste 12,9% > 7,1%) Esimerkkikaupungin työttömät ovat merkittävä työvoimareservi Rakenteellisen työttömyyden purku! Kaikissa kunnissa tilanne ei ole sama, usein työikäisten määrä vähenee voimakkaasti Työikäiset, työvoima ja työvoimaosuus Työikäiset: Tässä työikäisillä tarkoitetaan ikäluokkia vuotta. Luokittelu vaihtelee eri tilastoissa, työikäisiin lasketaan ikäluokkia väliltä vuotta. Työvoimaan luetaan kaikki henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla ovat työllisiä tai työttömiä. Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Työllisyysaste lasketaan tässä vuotiaiden työllisten osuutena saman ikäisestä väestöstä Työvoiman ulkopuolella olevat: Opiskelijat, varusmiehet, sairaseläkeläiset, muut Työvoimaosuus lasketaan työvoimaan kuuluvien prosenttiosuutena työikäisestä väestöstä. Työvoimaosuuden muutokseen vaikuttaa esimerkiksi opiskelijoiden, eläkeläisten ja kotiäitien/-isien halukkuus olla työmarkkinoiden käytettävissä sekä yleinen eläkkeelle jäämisen ikä.

18 64 vuotiaita yhteensä 3267551 Työttömät ja työvoiman ulkopuolella

esim. kotihoidontuella tai muutoin kotona lapsiaan hoitavat tai

Tilastokeskus oleva työvoimareservi Joensuu Muut työvoiman

10 18 64 vuotiaita yhteensä Työttömät ja työvoiman ulkopuolella oleva työvoimareservi Koko maa Muut työvoiman ulkopuolella olevat: esim. kotihoidontuella tai muutoin kotona lapsiaan hoitavat tai työttömät, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijaksi Lähde: Tilastokeskus vuotiaita yhteensä Työttömät ja työvoiman ulkopuolella oleva työvoimareservi Joensuu Muut työvoiman ulkopuolella olevat: esim. kotihoidontuella tai muutoin kotona lapsiaan hoitavat tai työttömät, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijaksi Lähde: Tilastokeskus

11 Hinnoittelu ja tilaukset Raportointi Powerpoint muodossa. Raportti valmistuu kahden viikon kuluessa, kun kasvu ja taantumaskenaarioissa tarvittavat tiedot on saatu. Myös pelkkä trendiskenaario on mahdollinen Tilaukset ja tiedustelut: Jarno Parviainen Peruspaketti Skype työpaja ja esittely (2h) 400 Esittely ja työpaja paikanpäällä (2 h) matkakulut Optiona yrityskysely Hintoihin lisätään alv.

Samankaltaiset tiedostot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa